Miksei kauneudestaan saa olla ylpeä?

Sen takii et ihmiset on kateellisii jos on kaunis ja jos oot viel ylpee sun kauneudest eli tiiät et oot kaunis nii niit vituttaa viel enemmä.

Naurattaa lukea tätä keskustelua :D Huomaatteko itse että ette löydä mitään oikeeta syytä sille ettei ihminen saa olla ylpeä omasta kauneudestaan? Argumenttinne on tosi surkeita. Lisäksi pisti hymyilyttämään se kuinka paljon jonkun kauneus luo teissä ennakkoluuloja: joku ihan suoraan tokaisi että ihmiset ei tykkää ap:sta koska tämä on kaunis ja ylpeä siitä. Öö, mikä tämäkin logiikka on? :D Kyllä mä tunnen paljon ihmisiä jotka on mielettömän kauniita ja heillä on mielettömän paljon kavereita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oo ihan rauhassa ylpeä kauneudestasi, mutta älä ihmettele jos ihmiset ei tykkää.

Mistä sä päättelet, että ihmiset ei tykkää? Koska olen kaunis, niin ihmiset ei tykkää musta? Kiitos vain, mutta mulla on erittäin laaja ystäväpiiri ja olen itse asiassa siitäkin ylpeä! :) -ap

Onko sinussa asioita mistä et ole ylpeä? :)

aikamoistameininkiä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oo ihan rauhassa ylpeä kauneudestasi, mutta älä ihmettele jos ihmiset ei tykkää.

Mistä sä päättelet, että ihmiset ei tykkää? Koska olen kaunis, niin ihmiset ei tykkää musta? Kiitos vain, mutta mulla on erittäin laaja ystäväpiiri ja olen itse asiassa siitäkin ylpeä! :) -ap

Onko sinussa asioita mistä et ole ylpeä? :)

Totta kai on! Ihan niin kuin meissä kaikissa ihmisissä on. :) -ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kauneus ei ole itse ansaittua.

Joku on hyvä kuvaamataidossa ihan luonnostaan. Ei sekään ole itse ansaittua, jos omaa luovan silmän. Siitä kuitenkin saa ilmeisesti olla ylpeä? -ap

Aika harva, jos kukaan, on luonnostaan tosi taitava jossain. Voi olla lahjakas, mutta sillä ei tee mitään jos ei harjoittele. Taiteilijat ja urheilijat ovat kaikki harjoitelleet ankarasti osatakseen sen mitä osaavat. Eivät he sitä ole tuosta noin vain saaneet. Heillä on hyvä syy olla ylpeitä.

No eipä näköjään tosiaan saa olla ylpeä ulkonäöstään, näiden kommenttien perusteella. Joku uskaltaa myöntää pitävänsä itseään kauniina ja heti tuomitaan tyhmäksi ja narsistiksi 😀 Minä olen kaunis ja ei, en ole tyhmä enkä itsekeskeinen. En käytä kauneutta hyväkseni, mutta myönnän että saan esim pyytämättäni parempaa palvelua. En koe olevani tyhmä, mensan testeissä pärjäsin oikein hyvin ja myös sosiaaliset taidot on hallussa.

Noin, kehuinpa itseäni oikein olan takaa, eikä tarvinnut edes valehdella. Antaa tulla, kivittäkää!

Kukaan ei ole huomannut tätä : Hän ei ole kaikkien mielestä yhtä kaunis.Missikisojakin voivat voittaa miehen näköiset hevoset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kauneus ei ole itse ansaittua.

Joku on hyvä kuvaamataidossa ihan luonnostaan. Ei sekään ole itse ansaittua, jos omaa luovan silmän. Siitä kuitenkin saa ilmeisesti olla ylpeä? -ap

Aika harva, jos kukaan, on luonnostaan tosi taitava jossain. Voi olla lahjakas, mutta sillä ei tee mitään jos ei harjoittele. Taiteilijat ja urheilijat ovat kaikki harjoitelleet ankarasti osatakseen sen mitä osaavat. Eivät he sitä ole tuosta noin vain saaneet. Heillä on hyvä syy olla ylpeitä.

Aika harva, jos kukaan, on myöskään luonnostaan TOSI kaunis. Kyllä se vaatii aina panostamista, joten edelleen koen, että kauniille ihmisillä on hyvä syy olla ylpeitä :)  -ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kauneus ei ole itse ansaittua.

Joku on hyvä kuvaamataidossa ihan luonnostaan. Ei sekään ole itse ansaittua, jos omaa luovan silmän. Siitä kuitenkin saa ilmeisesti olla ylpeä? -ap

Aika harva, jos kukaan, on luonnostaan tosi taitava jossain. Voi olla lahjakas, mutta sillä ei tee mitään jos ei harjoittele. Taiteilijat ja urheilijat ovat kaikki harjoitelleet ankarasti osatakseen sen mitä osaavat. Eivät he sitä ole tuosta noin vain saaneet. Heillä on hyvä syy olla ylpeitä.

Käsittääkseni absoluuttista sävelkorvaa ei voi saada harjoittelemalla, vaan se joko on, tai ei. Siitäkään ei siis saa olla ylpeä ja hyödyntää sitä elämässään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kauneus ei ole itse ansaittua.

Joku on hyvä kuvaamataidossa ihan luonnostaan. Ei sekään ole itse ansaittua, jos omaa luovan silmän. Siitä kuitenkin saa ilmeisesti olla ylpeä? -ap

Onpas,huom. kyse on taidosta ei siis mistään myötäsyntyisestä fyysisestä ulkonäköön liittyvästä ominaisuudesta. Mikään taito ei kehity kehittämättä, ei  ilman omaa kiinnostustusta,harjoittelua ja omaan  panosta asiaan,joka kiinnostaa.

Ehkä se sitten kun hän jossain piirtää näyttää  helpolta (niinkuin kaikki sellainen,mikä hyvin sujuu  tietysti aina näyttääkin) mutta: mistä voit tietää miten ja millä määrällä yksinäistä työtä, uskoa ja  harjoittelua hän on oikein  sen vaiheen saavuttanut ?  

Joku voi aivan lapsena olla kuvankaunis,mutta:mitä hän on tehnyt se eteen,että on ?

Vastaus: ei mitään,hän vain on sitä. (tiedostipa hän  sitä  sitten itse tai ei)

Oleminen ja tekeminen kuuluvat kahteen aivan eri kategoriaan.

Ja lopuksi aforismi vanhasta Niilo Kärjen kokoamasta aforismiteoksesta "Viisauden sanoja" (WSOY, 1964) Sen on alunperin sanonut roomalainen Avianus:

" Älkää kerskuko liiaksi ruumiinne kauneudella,sillä ne, joita väheksytte,voivat myöhemmin kammoksua vastenmielisyyttänne." (Avianus)

Vierailija kirjoitti:

No eipä näköjään tosiaan saa olla ylpeä ulkonäöstään, näiden kommenttien perusteella. Joku uskaltaa myöntää pitävänsä itseään kauniina ja heti tuomitaan tyhmäksi ja narsistiksi 😀 Minä olen kaunis ja ei, en ole tyhmä enkä itsekeskeinen. En käytä kauneutta hyväkseni, mutta myönnän että saan esim pyytämättäni parempaa palvelua. En koe olevani tyhmä, mensan testeissä pärjäsin oikein hyvin ja myös sosiaaliset taidot on hallussa.

Noin, kehuinpa itseäni oikein olan takaa, eikä tarvinnut edes valehdella. Antaa tulla, kivittäkää!

Mukava kuulla. :) Hienoa, että joku muukin uskaltaa kehua itseänsä. -ap

Ylpeys nyt ei ole kovinkaan jalo tunne.

Kehtaatko sanoa ääneen jossain olen ylpeä kauneudestani.

Voisin minäkin sanoa että olen ylpeä että olen syntynyt hyvin toimeentulevaan perheeseen ja asun velattomassa omistusasunnossa, jonka olen saanut vanhemmiltani, ihan sama asia, ilmaiseksi on tullut, ilman että olen tehnyt muuta kuin syntynyt oikeille vanhemmille.

Asia tekee minut pirun nöyräksi ja kiitolliseksi, ei todellakaan ylpeäksi.

karu totuus tulee... kirjoitti:

Kukaan ei ole huomannut tätä : Hän ei ole kaikkien mielestä yhtä kaunis.Missikisojakin voivat voittaa miehen näköiset hevoset.

Miksi itseään ei saisi pitää kauniina, vaikka muiden silmissä ei olisikaan?

belleza kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kauneus ei ole itse ansaittua.

Joku on hyvä kuvaamataidossa ihan luonnostaan. Ei sekään ole itse ansaittua, jos omaa luovan silmän. Siitä kuitenkin saa ilmeisesti olla ylpeä? -ap

Onpas,huom. kyse on taidosta ei siis mistään myötäsyntyisestä fyysisestä ulkonäköön liittyvästä ominaisuudesta. Mikään taito ei kehity kehittämättä, ei  ilman omaa kiinnostustusta,harjoittelua ja omaan  panosta asiaan,joka kiinnostaa.

Ehkä se sitten kun hän jossain piirtää näyttää  helpolta (niinkuin kaikki sellainen,mikä hyvin sujuu  tietysti aina näyttääkin) mutta: mistä voit tietää miten ja millä määrällä yksinäistä työtä, uskoa ja  harjoittelua hän on oikein  sen vaiheen saavuttanut ?  

Joku voi aivan lapsena olla kuvankaunis,mutta:mitä hän on tehnyt se eteen,että on ?

Vastaus: ei mitään,hän vain on sitä. (tiedostipa hän  sitä  sitten itse tai ei)

Oleminen ja tekeminen kuuluvat kahteen aivan eri kategoriaan.

Ja lopuksi aforismi vanhasta Niilo Kärjen kokoamasta aforismiteoksesta "Viisauden sanoja" (WSOY, 1964) Sen on alunperin sanonut roomalainen Avianus:

" Älkää kerskuko liiaksi ruumiinne kauneudella,sillä ne, joita väheksytte,voivat myöhemmin kammoksua vastenmielisyyttänne." (Avianus)

Ihan hyviä pointteja, mutta edelleen argumentit ontuu aika pahasti. Koska mistä sinäkään voit tietää sitä, kuinka paljon joku on panostanut siihen omaan ulkonäköönsä ja nähnyt vaivaa sen eteen? On sekin taito pitää itsensä esim. fyysisesti hyvässä kunnossa. Myöskin aforismi oli vähän huono tähän kohtaan, sillä käsittääkseni en ole väheksynyt ketään ihmistä nyt? -ap

Tämä liittyy jotenkin Suomen historiaan. En ole keksinyt ratkaisua. Jotenkin, että olemme maatiaisrotua ja tasapäisiä. Onko sitten ruotsalaiset hallitsijat olleet kauniita? Halutaan kapinoidakin heitä vastaan, ja se on jäänyt päälle.

Entä jos olisi kuin monessa muussa maassa? Nimittäin eikö kaunis tuo iloa kanssakulkijoilleen ja nostaa koko porukan vähän paremmalle tasolle. Miehiä ei taida toisen komeus haitata. Tiedostetaan, että voi saada siinä siivellä itekin.

Vierailija kirjoitti:

Ylpeys nyt ei ole kovinkaan jalo tunne.

Kehtaatko sanoa ääneen jossain olen ylpeä kauneudestani.

Voisin minäkin sanoa että olen ylpeä että olen syntynyt hyvin toimeentulevaan perheeseen ja asun velattomassa omistusasunnossa, jonka olen saanut vanhemmiltani, ihan sama asia, ilmaiseksi on tullut, ilman että olen tehnyt muuta kuin syntynyt oikeille vanhemmille.

Asia tekee minut pirun nöyräksi ja kiitolliseksi, ei todellakaan ylpeäksi.

En mä sitä kailota missään ihmisten ilmoilla, että olen ylpeä ulkonäöstäni. Mutta jos joku kysyy, niin vastaan rehellisesti. Olen myös itse syntynyt hyvätuloiseen perheeseen ja siitä olen myöskin kiitollinen ja onnellinen, mutta en ylpeä. Ylpeä olen ulkonäöstäni kyllä. Ulkonäön eteen olen itsekin tehnyt töitä ja siksi voin siitä olla ylpeä. -ap

Jaa-a... Saako olla ylpeä ihonväristään? Ylpeä tuntuu jotenkin vähän oudolta sanalta tuohon. Voin olla ylpeä vaikka siitä, että jaksan ahkerasti laskea matematiikantehtäviä, mutta en kyllä osaa olla jotenkin ylpeä matemaattisesta lahjakkuudesta, jos en käytä sitä mihinkään. Ulkonäkö on kuitenkin myöskin sellainen asia, että siitä ei ole oikeaa suoraa konkreettista hyötyä käytännössä ollenkaan, muuta kuin toki yksilön itsensä kannalta. Mielestäni saa olla kaunis, saa tuntea itsensä kauniiksi ja hyödyntääkin sitä, mutta se menee jo vähän oudonpuoleiseksi jos ulkonäön muokkaaminen ja arvostus korostuu liikaa. Tarkoitan tällä nyt esimerkiksi sitä, jos lähestulkoon kaikki energia menee oman ulkonäön ehostukseen ja elämän suuret saavutukset liittyvät nimenomaan omaan ulkonäköön. Eihän se toki väärin ole, ei kaikkien ole pakko suunnata voimiaan yhteiseen hyvään, enkä tokikaan tarkoita, etteikö voisi kauneuden lisäksi olla kiinnostununut muustakin, vaan nimenomaan jos oma pärstä ja vartalo ovat elämässä niin suuressa roolissa, ettei siihen mahdu enää paljoakaan muuta. Anteeksi, tämä nyt oli aikamoista tajunnanvirtaa ja siitä syystä ei kappalejaoittelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kauneus ei ole itse ansaittua.

Joku on hyvä kuvaamataidossa ihan luonnostaan. Ei sekään ole itse ansaittua, jos omaa luovan silmän. Siitä kuitenkin saa ilmeisesti olla ylpeä? -ap

No sanotaan sitten näin, että kauneus ei ole taito. Eikä lahjakkuus.

Taaskos yksi narsistivammainen lääkäri?

Saa olla ylpeä ulkonäöstään jos on typerys- typerys voi päästä lukemaan vaikeaa alaa sillä se on luonteenkehityksessä. Ramatussa: parempi kultarengas siän kärsässä kuin ...