Lue keskustelun säännöt.
Eikö nykyään enää rakastuta ihmiseen?
15.07.2016 |
Olen 35-vuotias kaunis, hyvävartaloinen ja terve nainen. Harrastan aktiivisesti urheilua. Olen vakituisessa hyväpalkkaisessa työssä. Laitan hyvää ja terveellistä ruokaa. Nautin kotona olemisesta ja pidän kodin siistinä ja viihtyisänä. Olen ihan perusälykäs ja mukavaa seuraa. Olen äärimmäisen yksiavioinen mutta rakastan seksiä sen yhden kanssa avoimin mielin. Mutta. Olen ollut naimisissa ja minulla on 10-vuotias lapsi. Siihen tyssää. Seksiseuraa olisi tarjolla yllinkyllin, tai ns. löyhiä suhteita jotka perustuvat seksiin. Eikö kukaan mies oikeasti näe sitä naista äitiyden takana?
Kommentit (52)
Minä..minä....minä..tuolta tekstisi "kuullostaa".
Haet väärästä paikasta "tasoistasi" miestä. Terveitä, ymmärtäväisiä, fiksuja miehiä löytää esim. luennoilta tai kursseilta ;-) Vaihtoehtoisesti jostain henkisistä tapahtumista tai vastaavista. Vink vink Täysii seminaari ;-)
Kirjoita ylös itsellesi mitä tarkalleen ottaen haluat. Se selkeyttää ajatuksia ja huomaat, että helpommin saat mitä haluat kun tiedät mitä haluat ja jätät "vähäisemmät" omaan arvoonsa.
Lisäksi lapsesi on jo aika iso joten en ymmärrä naisena miksi se haittaisi mitään hyvää suhdetta.
Suosittelen kuuntelemaan intuitiota eli sydämmen ääntä ei alapään tai pään(järjen) ääntä.
Itselleni samankaltaiset arvot ja esim.harrastukset ovat tärkeitä ja oletan, että sinulle on tärkeää terveelliset elämäntavat ja selkeä järjenjuoksu ja empaattisuus.
Onnea matkaan! Ihme, että olet vielä vapaana!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan mies oikeasti näe sitä naista äitiyden takana?
Et sinä ole mikään "nainen äitiyden takana", vaan paketti, johon kuuluu nainen ja lapsi. Olen kiinnostunut vain ensimmäisestä, siis missään mielessä. Jos äiti-ihmisen kanssa alkaa suhteeseen niin se lapsi tulee siinä automaattisesti kylkiäisenä, kyllä sen kanssa tekemisiin joutuu kuitenkin. Itse en pidä lapsista, mutta en heitä myöskään sillä tavoin aktiivisesti vihaa, että haluaisin kiusata ketään lasta omalla tympeällä seurallani. t. vela-mies.
Nykyään naiset yleisesti suostuu seksiin niin helposti ettei miehiä enää kiinnosta suhde, kun irtoseksiä saa niin helposti. Sehän se suurin syy useimmille miehille suhteeseen ryhtymiseen on ollut että saa helposti seksiä. Jos sitä saa muutenkin niin miksi vaivautua suhteeseen ollenkaan, koska aina sen suhteen eteen joutuu näkemään vaivaa ja helpompi on vain etsiä tinderistä joku uusi pano.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään naiset yleisesti suostuu seksiin niin helposti ettei miehiä enää kiinnosta suhde, kun irtoseksiä saa niin helposti. Sehän se suurin syy useimmille miehille suhteeseen ryhtymiseen on ollut että saa helposti seksiä. Jos sitä saa muutenkin niin miksi vaivautua suhteeseen ollenkaan, koska aina sen suhteen eteen joutuu näkemään vaivaa ja helpompi on vain etsiä tinderistä joku uusi pano.
Kysymys oli että eikö nykyään rakastuta ihmiseen, ja sinä alat lässyttää panoista. Tuo aikaisempi kommentti tuolla kiteytti koko homman aika hyvin, mies rakastaa vain mulkkuaan. m.o.t
Miehet pitävät vain omista lapsistaan. Okei sisaren lapset ovat aika läheisiä myös, loput vain ärsyttävät. Näin kärjistettynä. Että kyllä tuo lapsi nyt vain ison osan miehistä karsii pois. Varsinkin siitä "urheilevasta, hyvän työpaikan omaavasta" ryhmästä josta AP:n miehen käytännössä täytyy olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ala tässä nyt miehen ammatista tarkemmin puhumaan. Duunari oli hän joka tapauksessa eli vaikka olisi ollut työssäkin niin olisin ansainnut selvästi enemmän.
En ole baareista seuraa hakenut, lähinnä netistä. Muutama on alkuun ollut lapsen suhteen avarakatseinen mutta kun jouduin yhdet treffit perumaan lapsen sairastuttua niin totesi että liian hankalaa. Toista tapailin yli vuoden ja ehdin jo rakastuakin mutta sitten vaan tapahtui jotain mitä hän ei itsekään osannut selittää. Lapseen ja ns. perhe-elämään se tuntui liittyvän.
Ap
Minä minä näen:
Naisen + lapsen + lapsen isän eli X:n + lapsen isovanhemmat eli X:n vanhemmat
Eli kylällisen väkeä.
Ei kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään naiset yleisesti suostuu seksiin niin helposti ettei miehiä enää kiinnosta suhde, kun irtoseksiä saa niin helposti. Sehän se suurin syy useimmille miehille suhteeseen ryhtymiseen on ollut että saa helposti seksiä. Jos sitä saa muutenkin niin miksi vaivautua suhteeseen ollenkaan, koska aina sen suhteen eteen joutuu näkemään vaivaa ja helpompi on vain etsiä tinderistä joku uusi pano.
Kysymys oli että eikö nykyään rakastuta ihmiseen, ja sinä alat lässyttää panoista. Tuo aikaisempi kommentti tuolla kiteytti koko homman aika hyvin, mies rakastaa vain mulkkuaan. m.o.t
En ole tuo jolle kommentoit, mut aika moni nainenkin tuntuu nykyään rakastavan vain pimppiään.
Hankala uskoa, että 10-vuotias lapsi olisi ylitsepääsemätön ongelma. Eri asia joku taapero, joka vaatii jatkuvaa huomiota, mutta 10-vuotias on jo aika itsenäinen tapaus. Kai se on tuurista kiinni törmääkö ihmiseen, jolle lapsi ei ole punainen vaate. Kieltämättä se on vaikeampaa vuosi vuodelta, kun kaikenmaailman tinderit luo sen illuusion, että valinnanvaraa on loputtomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan mies halua toisen miehen muksua elätettäväksi ja riesaksi.
Vierailija kirjoitti:
En ala tässä nyt miehen ammatista tarkemmin puhumaan. Duunari oli hän joka tapauksessa eli vaikka olisi ollut työssäkin niin olisin ansainnut selvästi enemmän.
En ole baareista seuraa hakenut, lähinnä netistä. Muutama on alkuun ollut lapsen suhteen avarakatseinen mutta kun jouduin yhdet treffit perumaan lapsen sairastuttua niin totesi että liian hankalaa. Toista tapailin yli vuoden ja ehdin jo rakastuakin mutta sitten vaan tapahtui jotain mitä hän ei itsekään osannut selittää. Lapseen ja ns. perhe-elämään se tuntui liittyvän.
Ap
Mulla nyt ei varmaan olis ongelma tapailla "lapsellista" naista, mut yhtä juttuu olen miettinyt vakavissani. Yleensä suhteen alku on aika "kuumaa" eli ollaan paljon yhdessä lähekkäin ja harrastetaan paljon seksiä (siis ainakin itsellä on ollut) niin miten tähän kuvioon sopii lapsi varsinkin yksinhuoltajan kohdalla. 10-vuotias toki ei tarvitse valvovaa silmää koko ajan, mut joku vauvaikäinen on eri juttu. Miten suhde voi toimia, jos alku ei ole ollut sitä tavanomaista seksin ilotulitusta?
Mitä sun juttuun tulee niin et o vaan tavannu sitä oikeeta. Aika perus AV -suhdevuodatukselta toi kuullostaa, enkä usko siihen vaikuttavan tulot tai lapsi vaikka niitä täällä aina huudellaan. Kahden henkilön rakastumiseen kun vaaditaan paljon muutakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään naiset yleisesti suostuu seksiin niin helposti ettei miehiä enää kiinnosta suhde, kun irtoseksiä saa niin helposti. Sehän se suurin syy useimmille miehille suhteeseen ryhtymiseen on ollut että saa helposti seksiä. Jos sitä saa muutenkin niin miksi vaivautua suhteeseen ollenkaan, koska aina sen suhteen eteen joutuu näkemään vaivaa ja helpompi on vain etsiä tinderistä joku uusi pano.
Kysymys oli että eikö nykyään rakastuta ihmiseen, ja sinä alat lässyttää panoista. Tuo aikaisempi kommentti tuolla kiteytti koko homman aika hyvin, mies rakastaa vain mulkkuaan. m.o.t
Ei miehet oo koskaan rakastuneet ihmiseen. Se kaikki on vaan teatteria, jotta saa helposti ja paljon pillua.
Parisuhde on muutakin kuin rakkautta. Itseasiassa se on suurimmaksi osaksi tavallista arkea. Minusta on ihan ymmärrettävää, että mies, jolla ei ole omia lapsia, ei myöskään halua muiden lapsia huollettavakseen. Joten katsele niistä nettitreffityypeistä sellaisia miehiä, joilla on jo lapsia edellisistä suhteistaan. Jos mulla itselläni ei olisi lapsia, en etsisi miestä, jolla jo on lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä minä näen:
Naisen + lapsen + lapsen isän eli X:n + lapsen isovanhemmat eli X:n vanhemmat
Eli kylällisen väkeä.
Ei kiitos.
Hyvä kiteytys.
Itse olen vela-nainen ja ihastunut mieheen, jolla lapsia päättyneestä avioliitosta. Minä kyllä ihan tykkään lapsista, mutta toisaalta olen epäsosiaalinen luonne ja minulla on tosi täysi elämä. Kyllä minä ensisijaisesti haluaisin "vain" sen miehen vanhempineen ja sisaruksineen - siinäkin olisi riittämiin uusia ihmisiä, joiden elämään ja erikoisuuksiin sopeutua. Mutta enpä toisaalta voi ihastumiseni kohdetta vapaasti valita. Voin vain valita, laitanko ihastumisesta huolimatta jutun poikki vai en.
Päätös on tosi vaikea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan mies oikeasti näe sitä naista äitiyden takana?
Vaikka näkisi, niin se 10v on silti pois parisuhteelta. Mies ei saa missään vaiheessa olla ykkösprioriteettisi, eli tuntea että nainen todellakin rakastaa häntä.
Rakkaus lapseen ja puolisoon on erilaista, eikä rakkauden määrä puolisoa kohtaan välttämättä ole vähäisempää lapsellisella tai lapsettomalla. Ja jos yli kolmekymppinen aikuinen vaatii parisuhteessaan jatkuvaa jakamatonta huomiota ja ykkösprioriteettina olemista, niin kuulostaa kyllä epäitsenäiseltä jättivauvalta. Entä jos toinen jakaa rakkautta ja huomiotaan ystäviinsä, sukulaisiinsa, työhön, harrastuksiin...? Tämäkin on varmaan kamalaa.
Älä edes hetkeksi yritä esittää, että lapsellinen ja lapseton olisi mitenkään samassa tilanteessa parisuhdetta muodostaessa uuden henkilön kanssa, samoin edellytyksin kykenevä rakentaa pysyvää rakkautta suhteeseen. Ei semmoinen teeskenteleminen auta yhtään ketään, edes sitä miestä etsivää yh:ta.
entäs yh isät?heillähän on sama ongelma suhteessa lapsettomiin naisiin
Pinnalliset, seksinkyllästämät pikasuhteet ovat korvanneet oikeat rakkaussuhteet ja avioliiton, onhan tämä nähtävissä meidän yhteiskunnassamme ihan selvästi, joka muuta väittää niin ei elä ihan realiteeteissa. Olen aloittajan kanssa samaa mieltä, tuntuu ettei ole enää olemassakaan sellaisia ihmisiä jotka etsisivät jotakin pysyvää ja kestävää, hetken huumaa on ihmiset hakemassa ja sellaiseen soveltuu esimerkiksi Tinderin kaltainen deittisovellus. Kyllä sieltä pikapanon löytää ihan helpostikin mutta parisuhteesta en menisi mitään vannomaan. On vain surullista huomata että nykyaikana ihmiset ovat tulleet entistä pinnallisemmiksi, on sellainen tunne että on syntynyt täysin väärälle vuosikymmenelle. Tässä ajassa on monessakin suhteessa jotakin todella pahaenteistä ja kummallista, en vain oikein osaa sitä sanoiksi pukea. Yksinäisyys on valitettavan yleinen ilmiö, on paljonkin ihmisiä joilla voi olla vaikka 100 nettituttua mutta ei yhtään oikeaa ystävää sen netin ulkopuolella. Ihmisillä on sellainen kaikki minulle heti nyt-mentaliteetti mikä heijastuu myös pariutumiseen ja kumppanin etsintään, ihmisten arvot ovat ihan kummalliset ja jotenkin päälaelleen kääntyneet. Paljon näkee sellaista moraalittomuutta mikä suoraan sanottuna kuvottaa enkä edes ole mitenkään vanhoillinen tai uskonnollinen iihminen. Itse lukeudun näihin yksinäisiin ihmisiin ja luulenpa että tällä samalla linjalla on vain jatkettava ellei jokin ihme tapahdu ja löydän sen oikean kumppanin, joka jakaa saman ajatusmaailman, arvot -ja mielenkiinnon kohteet.
Suosittelen minäkin että AP alkaa katselemaan YH-isää. Teillä on paljon enemmän yhteistä mitä äidillä ja jollain sinkkukollilla jolla ei ole lapsia.
Itse uskon siihen, että jos kolahtaa niin kolahtaa... Sitä ihastuu tai rakastuu ihmiseen, hänen olemukseensa kokonaisvaltaisesti. Ihastuksen kohde vetää puoleensa magneetin lailla... Jos ihastuksen kohteella on lapsia, se ei tässä vaiheessa ole mikään ongelma, vaan sitä on valmis tutustumaan myös näihin lapsiin. Tottakai.
Ap. Ole oma itsesi ja tapaa uusia ihmisiä. Älä vain "tyydy johonkin" kumppaniin vaan anna elämän yllättää. Odota rakastuvasi! Ansaitset miehen joka haluaa "koko paketin". Lapsesi on tärkeä ja hänen tulee olla tärkeä myös tulevalle miehellesi. Lapsi on ennenkaikkea ihminen, oma persoonansa ja upea tyyppi!
Koen, että omat lapseni eivät ole laskeneet "arvoani markkinoilla". Edelleen on vientiä ja edelleen minuun ihastutaan erilaisten/monenlaisten miesten toimesta. En häpeile elettyä elämääni, vaan se on luonnollisesti osa historiaani. Olen sinut itseni kanssa. Lapsistani olen ylpeä! He ovat aivan mahtavia ihmisiä! Tällä hetkellä olen sinkku vapaasta tahdosta. Odotan kyllä rakastuvani vielä jonain päivänä... Mutta siihen asti elän täyttä ja rikasta elämää.
Rakkaus lapseen ja puolisoon on erilaista, eikä rakkauden määrä puolisoa kohtaan välttämättä ole vähäisempää lapsellisella tai lapsettomalla. Ja jos yli kolmekymppinen aikuinen vaatii parisuhteessaan jatkuvaa jakamatonta huomiota ja ykkösprioriteettina olemista, niin kuulostaa kyllä epäitsenäiseltä jättivauvalta. Entä jos toinen jakaa rakkautta ja huomiotaan ystäviinsä, sukulaisiinsa, työhön, harrastuksiin...? Tämäkin on varmaan kamalaa.