Lue keskustelun säännöt.
Miksi melkein kaikki lukion älyköt menee kauppikseen?
15.07.2016 |
Tai Oxfordiin/Cambridgeen lukemaan juuri taloustieteitä? Siis nämä xx:n Laudaturin ylioppilaat. Miksi bisnes ja raha kiinnostaa enemmän kuin vaippapa lääketiede, historia, oikeustiede tai luonnontieteet (fysiikka, kemia, astronomia, jne)?
Kommentit (41)
Miten niin kaikki hyvät menee kauppikseen? Mihin tämä perustuu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen kauppiksesta on helppoa valmistua nopeasti ja siirtyä siten nopeasti työelämään, Oxford/Cambridge/LSE ovat vähän erilaisia jo sitten....
Suomessa esim. lääkis ja teknilliset tieteet vaativat kyllä opiskelijalta enemmän duunia kuin kauppis.
Meiltä kaikki hikarit meni teknilliseen korkeakouluun.
Kauppaopistoa sanottiin kauppikseksi 😊
Meidän luokan parhaat lähtivät yliopistoon lukemaan lääkäriksi tai DI:ksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen ei niin kovin hyvin lukiossa pärjännyt serkkupoika meni Vaasan yliopistoon lukemaan ekonomiksi 3 vuodessa, helpon oloinen koulutus.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin kaikki hyvät menee kauppikseen? Mihin tämä perustuu
Lueskelen joka vuosi näitä poikkeuksellisen hyvin ylppäreissä menestyneiden haastatteluja ja melkein kaikkien kohdalla lukee: "Suunnitelmat Sakarilla/Meerillä on jo selvät - syksyllä alkaa kauppakorkeakouluopinnot".
Minä aina salaa toivon, että hyödyntäisivät älykkyyttään esim. geeni- ja syöpätutkimuksissa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en kyllä pidä kaikista älykkäimpinä niitä jotka suuntavat kauppikseen...
En keksinyt muutakaan, ei poissulje vielä hirveästi mitään.
T. Kauppakorkean aloittava lukiohikke...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen ei niin kovin hyvin lukiossa pärjännyt serkkupoika meni Vaasan yliopistoon lukemaan ekonomiksi 3 vuodessa, helpon oloinen koulutus.
Ekonomin koulutus vie kyllä sen 5 vuotta. Serkkupoika taisi lopettaa kandiin?
Vierailija kirjoitti:
Miten niin kaikki hyvät menee kauppikseen? Mihin tämä perustuu
Aika monet lukio-opinnoissaan menestyneet todellakin pyrkivät opiskelemaan kauppatieteitä. Syyksi veikkaisin sitä, että aivan samoin kuin lukio-opinnoissa, myös kauppatieteet ovat tematiikaltaan ja lähestymistavoiltaan melko mekaanisia ja tällaisina siis "pänttäämiseen" kannustavia. Kauppatieteiden opiskelu siis poikkeaa mm. monista humanistisista tieteistä siinä, että se ei vaadi samaan tapaan omaehtoisen ajattelun kehittämistä, vaan hyvin mekaanista kirjojen asiasisältöjen omaksumista (teki mieli kirjoittaa muistamista) sellaisenaan. Sama reseptihän pätee myös lukio-opinnoissa menestymiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Suomenruotsalaisuus on viime vuosina yllättäen ollut hienoisessa kasvussa. Monet kaksikieliset perheet näet rekisteröivät lapsensa ruotsinkielisiksi ja ilmoittavat heidät sitten ruotsinkielisiin tarhoihin ja kouluihin."
Ai, suomenruotsalaisuusko on ihan vaan sitä, että rekisteröidään lapsi ruotsinkieliseksi? Itse luulin, että se on ihan muuta, mutta aina oppii uutta.
"Virkamiesuralla kaksikielisillä on ohituskaista."
No hyvä, että tämä myönnetään suoraan. Eli kyse ei olekaan fennojen salaliittoteorioista. (Huom: ruotsia opiskelemalla ei tulla kaksikieliseksi, eli tuo tarkottaa suomeksi, että suomenruotsalaisilla on ohituskaista).
Missä sellaiset lukiot? Meillä päin menevät sellaiset suoraan papereilla johonkin tekniseen tai luonnontieteelliseen.
Hyvä ylioppilastodistus ei ole todiste älykkyydestä eikä välttämättä edes oppimiskyvystä vaan lähinnä hyvästä muistista ja kirjoitustaidosta. Ei huonoja ominaisuuksia nekään, mutta geenitutkija tarvitsee paljon muutakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Suomenruotsalaisuus on viime vuosina yllättäen ollut hienoisessa kasvussa. Monet kaksikieliset perheet näet rekisteröivät lapsensa ruotsinkielisiksi ja ilmoittavat heidät sitten ruotsinkielisiin tarhoihin ja kouluihin."
Ai, suomenruotsalaisuusko on ihan vaan sitä, että rekisteröidään lapsi ruotsinkieliseksi? Itse luulin, että se on ihan muuta, mutta aina oppii uutta.
"Virkamiesuralla kaksikielisillä on ohituskaista."
No hyvä, että tämä myönnetään suoraan. Eli kyse ei olekaan fennojen salaliittoteorioista. (Huom: ruotsia opiskelemalla ei tulla kaksikieliseksi, eli tuo tarkottaa suomeksi, että suomenruotsalaisilla on ohituskaista).
http://www.vauva.fi/keskustelu/2612991/taas_uusi_ostettu_pakkoruotsin_p…
Suurimmat nerot historiassa eivät koskaan ole olleet kauppatieteilijöitä. Einstein, Nicola Tesla ja muut nerot ovat aina olleet luonnontieteilijöitä. Lääketieteessä löytyy myös paljon neroja. Kauppislaiset ovat hyvää keskitasoa, ei erityisen älykkäitä.
Kalevassa oli eilen juttu Oulun lyseon IB-linjalta valmistuneesta kahdesta tytöstä, jotka molemmat saivat päättökokeesta täydet 45 pistettä. Niillä pisteillä ovet avautuu maailman parhaisiin yliopistoihin. Toinen tytöistä valitsi opiskelupaikakseen Oxfordin, toinen Cambridgen. Molemmat menevät opiskelemaan taloustieteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen ei niin kovin hyvin lukiossa pärjännyt serkkupoika meni Vaasan yliopistoon lukemaan ekonomiksi 3 vuodessa, helpon oloinen koulutus.
Ekonomin koulutus vie kyllä sen 5 vuotta. Serkkupoika taisi lopettaa kandiin?
Kauppis on niin helppo koulu että sen puristaa 3 vuoteen, jos ei vaihtoon lähde...
Omasta kaveripiiristäni kauppikseen kyllä menivät lähinnä sellaiset keskitason opiskelijat, joilla ei ollut varsinaista kutsumusta mihinkään. Ne varsinaiset älyköt (jos nyt sellaista sanaa haluaa käyttää) menivät teknilliseen tai luonnontieteelliseen.
Maailman parhaista "kauppiksista" (joita Aalto ei todellakaan ole) valmistuu sellaisia ihmisiä, joista osa menee maailman suurimpiin yrityksiin töihin: facebook, Apple, Microsoft jne.
Suomen kauppislaiset larppaavat näitä huippumenestyksiä ja usein päätös lähteä opiskelemaan kauppa""""""""tieteitä"""""""""" perustuu harhaluulolle, että tuleva palkka on vähintään viisinumeroinen
Häh ei mee