Miksi melkein kaikki lukion älyköt menee kauppikseen?

Mä arvostan eniten (älykkyydestä puhuttaessa) matemaatikkoja, lääketieteilijöitä ja luonnontieteilijöitä (ydinfyysikot, astrofyysikot, jne). Sellaisia, jotka elävät ja luovat tiedettä tutkijoina. He harvoin rikastuvat, mutta tekevät arvokasta työtä. En niinkään arvosta puku päällä viilettäviä, paksulompakkoisia business- js pörssijuppeja, joille tärkeintä on status ja raha. Näin karkeasti yleistettynä :D

Meidän luokan "hikareista" toinen meni opiskelemaan biologiaa, eläintiedettä ja toinen englantilaista filologiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen ei niin kovin hyvin lukiossa pärjännyt serkkupoika meni Vaasan yliopistoon lukemaan ekonomiksi 3 vuodessa, helpon oloinen koulutus.

Ekonomin koulutus vie kyllä sen 5 vuotta. Serkkupoika taisi lopettaa kandiin?

Ei lopettanut, tuolloin elettiin 80-lukua eikä kandista tietoakaan. Ilmeisesti kirjatentti hikipäässä materiaalit ilman luennoille osallistumista eli pystyi urakoimaan tutkinnon läpi, oppimisen kannalta ei ehkä niin fiksu teko.

Vierailija kirjoitti:

Kalevassa oli eilen juttu Oulun lyseon IB-linjalta valmistuneesta kahdesta tytöstä, jotka molemmat saivat päättökokeesta täydet 45 pistettä. Niillä pisteillä ovet avautuu maailman parhaisiin yliopistoihin. Toinen tytöistä valitsi opiskelupaikakseen Oxfordin, toinen Cambridgen. Molemmat menevät opiskelemaan taloustieteitä.

Ei yllätä kun on kyse naisista. Vastaavat miehet menevät opiskelemaan luonnontieteitä.

"Suurimmat nerot historiassa eivät koskaan ole olleet kauppatieteilijöitä. Einstein, Nicola Tesla ja muut nerot ovat aina olleet luonnontieteilijöitä. Lääketieteessä löytyy myös paljon neroja. Kauppislaiset ovat hyvää keskitasoa, ei erityisen älykkäitä."

-Olisiko kyse myös hieman arvostukseen sidotusiata asioista? - On helpompi arvostaa luonnontieteen parisssa uurastavaa "neroa" kuin "kauppatieteellistä neroa" - Lääketieteellisen tai fysiikassa tehdyn keksinnön tai löydyn on helpommin ajateltavissa hyödyntävän koko kansakuntaa, kun taas kauppatieteellisenen löytö tai keksintö vain pientä joukkoa; heitä jotka saavat sen kautta paremman hinnan. - Itselleni ylipäätään kysymys siitä, msitä kauppatieteessä -nimen omaan tieteenä on kyse on vähän sanosinko hämärä.

Ovatko esimerkiksi Vesa "Tuurin kyläkauppias" tai Toivo "Masku -kalustekauppias" Sukari kenties väärin vai oikein ymmärrettyjä neroja, kun kumpikaan ei taida opiskellut päivääkään yliopistossa, saati ammattikorkeakoulussa.  - Vai muistanko itse vääin.     

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kalevassa oli eilen juttu Oulun lyseon IB-linjalta valmistuneesta kahdesta tytöstä, jotka molemmat saivat päättökokeesta täydet 45 pistettä. Niillä pisteillä ovet avautuu maailman parhaisiin yliopistoihin. Toinen tytöistä valitsi opiskelupaikakseen Oxfordin, toinen Cambridgen. Molemmat menevät opiskelemaan taloustieteitä.

Ei yllätä kun on kyse naisista. Vastaavat miehet menevät opiskelemaan luonnontieteitä.

Tai lääketiedettä

"Ei yllätä kun on kyse naisista. Vastaavat miehet menevät opiskelemaan luonnontieteitä." - onko tämä yleistys? Vai osaatko tarkemmin avata, että miksi asia olsi jotenkin sukupuoleen sidottu? -Kyllä ainakin aiemmin, myös mies saattoi opiskella taloustieteitä edellä mainituissa opinahjoissa, ilman muuttumatta naiseksi. - kai tärkeintä on, että jokainen lähtee opikelemaan sitä, mitä itseä mahd. kiinnostaa. 

Miksi kaikki älyköt menee opiskelemaan diplomi-insinööreiksi? Ja jos se porukka on älyllisesti maan parasta a-luokkaa, miksi teekkarit kuitenkin käyttäytyy niin lapsellisesti ja huumori on ala-arvoista pissa-kakka-kikkeli -junttihuumoria? Eikö älyköiden huumorin tulisi olla pikemminkin sarkasmia, kuivaa ja mustaa (britti-)huumoria?

."...Eikö älyköiden huumorin tulisi olla pikemminkin sarkasmia, kuivaa ja mustaa (britti-)huumoria?"

- En ole itse teekkari, mutta en malta olla kysymättä vähemmän nerona, että onko olemassa jokin laajempikin tutkimus tai peruste sille, millaista on  nerojen tai älykköjen huumori?  

Vierailija kirjoitti:

"Suurimmat nerot historiassa eivät koskaan ole olleet kauppatieteilijöitä. Einstein, Nicola Tesla ja muut nerot ovat aina olleet luonnontieteilijöitä. Lääketieteessä löytyy myös paljon neroja. Kauppislaiset ovat hyvää keskitasoa, ei erityisen älykkäitä."

-Olisiko kyse myös hieman arvostukseen sidotusiata asioista? - On helpompi arvostaa luonnontieteen parisssa uurastavaa "neroa" kuin "kauppatieteellistä neroa" - Lääketieteellisen tai fysiikassa tehdyn keksinnön tai löydyn on helpommin ajateltavissa hyödyntävän koko kansakuntaa, kun taas kauppatieteellisenen löytö tai keksintö vain pientä joukkoa; heitä jotka saavat sen kautta paremman hinnan. - Itselleni ylipäätään kysymys siitä, msitä kauppatieteessä -nimen omaan tieteenä on kyse on vähän sanosinko hämärä.

Ovatko esimerkiksi Vesa "Tuurin kyläkauppias" tai Toivo "Masku -kalustekauppias" Sukari kenties väärin vai oikein ymmärrettyjä neroja, kun kumpikaan ei taida opiskellut päivääkään yliopistossa, saati ammattikorkeakoulussa.  - Vai muistanko itse vääin.     

Todellinen nero ja oikeasti älykäs ihminen osaa nähdä maapallon suurempana kokonaisuutena, ottaen huomioon myös ympäristöseikat, jne. Hän käyttää älynlahjojaan yhteiseen hyvään (=viisautta) eikä tuijota vain omaan napaan (=tyhmyyttä). Se, että saa kerättyä elämänsä aikana mahdollisimman paljon massia ja omaisuutta ei välttämättä ole neroutta kaikkien mielestä. Ihmiset arvottavat toisten älykkyyttä ja saavutuksia omien arvojensa pohjalta ja siksi tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta.

Olenkohan älykkö, olen entinen parturi-kampaaja lääkiksessä :0 Amiskan siis käynyt ja nyt opinnoissani hyvin menestynyt, amiskassa en niinkään....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin kaikki hyvät menee kauppikseen? Mihin tämä perustuu

Lueskelen joka vuosi näitä poikkeuksellisen hyvin ylppäreissä menestyneiden haastatteluja ja melkein kaikkien kohdalla lukee: "Suunnitelmat Sakarilla/Meerillä on jo selvät - syksyllä alkaa kauppakorkeakouluopinnot".

Minä aina salaa toivon, että hyödyntäisivät älykkyyttään esim. geeni- ja syöpätutkimuksissa tms.

Mitä siinä tapauksessa tulisi opiskella?

Vierailija kirjoitti:

Kalevassa oli eilen juttu Oulun lyseon IB-linjalta valmistuneesta kahdesta tytöstä, jotka molemmat saivat päättökokeesta täydet 45 pistettä. Niillä pisteillä ovet avautuu maailman parhaisiin yliopistoihin. Toinen tytöistä valitsi opiskelupaikakseen Oxfordin, toinen Cambridgen. Molemmat menevät opiskelemaan taloustieteitä.

Taloustieteet haiskahtaa enemmän kansantaloustieteeltä kuin kauppatieteeltä. Kansantaloudessa on jo huomattavasti enemmän älyllistä haastetta kuin jossain markkinoinnissa, taitaa rahoituskin jäädä haastavuudessaan kakkoseksi. Uskoisin että tuollaiset tytöt älyävät itsekin opiskella jotain riittävän vaikeaa ja haastavaa eivätkä tyydy johonkin pilipalitutkintoon.

"Olenkohan älykkö, olen entinen parturi-kampaaja lääkiksessä :0 Amiskan siis käynyt ja nyt opinnoissani hyvin menestynyt, amiskassa en niinkään...."

- olen liian yksinkertainen arvioimaan sitä oletko nero, mutta luulen, että viestisi tulee saamaan vielä useammankin alapeukun, kun liian moni AV-palstalainen ei kykene ymmärtämään, miten tuollainen tilanne olisi mahdollista; ikäänkuin olisi niin, että lääkikseen meno edellyttäsi vain yhdenlaista taustaa ja elettyä elämää.   

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki älyköt menee opiskelemaan diplomi-insinööreiksi? Ja jos se porukka on älyllisesti maan parasta a-luokkaa, miksi teekkarit kuitenkin käyttäytyy niin lapsellisesti ja huumori on ala-arvoista pissa-kakka-kikkeli -junttihuumoria? Eikö älyköiden huumorin tulisi olla pikemminkin sarkasmia, kuivaa ja mustaa (britti-)huumoria?

Koska teekkarit eivät ole älykköjä; pätevät vain omalla alallaan mutta ovat 100 % urpoja esim. kielellisesti ja sosiaalisesti.

Suurin osa ihmisistä sekoittaa kauppatieteen ja taloustieteen. Nehän eivät ole sama asia ollenkaan.

Kauppatiede ei varsinaisesti ole mikään itsenäinen tieteenala ollenkaan, vaan kattotermi, jonka alle mahtuu esim. johtaminen, laskentatoimi ja markkinointi, joita kutakin opetetaan ja tutkitaan omina opin- ja tieteenaloinaan. Näitä kauppatieteellisiä aineita opetetaan yliopistotasolla yleensä kauppakorkeakouluissa, ja ne ovat aineesta riippuen enemmän tai vähemmän haastavia, hajonta on aika iso.

Taloustiede (economics, usein myös kansantaloustieteeksi kutsuttu) taas on oma erillinen tieteenalansa, jota voi opiskella joko kauppakorkeakoulussa tai yliopistossa. Varsinkin anglosaksisessa maailmassa taloustieteen tiedekunta ja "business school" (kauppakorkea) ovat kaksi ihan eri asiaa, joihin myös hakeutuu ihan eri tyypit.

Taloustiede on melko matemaattinen ja hyvin haastava tieteenala, josta valmistuneet sijoittuvat esim. Suomen Pankkiin, valtiovarainministeriöön tai tutkimuslaitoksiin, jotkut pankkeihinkin. Kauppakorkea tähtää enemmän yritysmaailmaan.

Hieno juttu, että suomalaisia nuoria lähtee Oxbridgeen lukemaan taloustiedettä. Tällä ei ole suomalaisen kauppakorkean kanssa mitään tekemistä.

T. KTM "pehmeältä puolelta", joka nyt kyllä lähtisi lukemaan taloustiedettä jos olisi nuori

Vierailija kirjoitti:

."...Eikö älyköiden huumorin tulisi olla pikemminkin sarkasmia, kuivaa ja mustaa (britti-)huumoria?"

- En ole itse teekkari, mutta en malta olla kysymättä vähemmän nerona, että onko olemassa jokin laajempikin tutkimus tai peruste sille, millaista on  nerojen tai älykköjen huumori?  

Älykköjen huumori on älykästä, koska älykäs ihminen ei inspiroidu tyhmyydestä. Hän ei nolaa itseään huumorilla, joka herättää myötähäpeää seuralaisissa.

"Älykköjen huumori on älykästä, koska älykäs ihminen ei inspiroidu tyhmyydestä. Hän ei nolaa itseään huumorilla, joka herättää myötähäpeää seuralaisissa." - Olipas kauniisti sanottu, Esitän myös toiveen, että älykkö ei toivottavasti omalla huunorillaan loukkaa ketään muutakaan. 

Minäkin xx:n laudaturin ylioppilas olisin mennyt, jos olisin ollut järkevä. Mutta valitsin mielenkiintoni mukaan luonnontieteet, ja tässä sitä pyöritellään peukaloita työttömänä.

Joskus paljon myöhemmin vasta tajusin, että kauppiksessa olisin voinut opiskella ihan itseäni kiinnostavia aineita myös. Olisin vain saanut työmarkkinoilla paremmin myyvän tutkintonimikkeen itselleni. 

Eikä kauppikseen edes tarvitse mennä rahankiilto silmissä. Bisnes on mielenkiintoinen elämäämme vaikuttava ilmiö sekin siinä missä luontokin. Kyllä sen toiminnan mekanismeista voi olla älykäs ihminen kiinnostunut. Niihin perehtyessään voi samalla hankkia itselleen työmarkkinoilla kelpaavan tutkinnon.

Lääkikseen ei kannata mennä, jos tuntuu vastenmieliseltä ajatus tonkia ihmiskroppaa tai kuunnella tuntemattomien valitusta vaivoistaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin kaikki hyvät menee kauppikseen? Mihin tämä perustuu

Lueskelen joka vuosi näitä poikkeuksellisen hyvin ylppäreissä menestyneiden haastatteluja ja melkein kaikkien kohdalla lukee: "Suunnitelmat Sakarilla/Meerillä on jo selvät - syksyllä alkaa kauppakorkeakouluopinnot".

Minä aina salaa toivon, että hyödyntäisivät älykkyyttään esim. geeni- ja syöpätutkimuksissa tms.

Mitä siinä tapauksessa tulisi opiskella?

Osaako kukaan vastata tähän? Onko lääkis oikea paikka, kemia vai mikä?