Lue keskustelun säännöt.
Seksi hävettää
14.07.2016 |
Häpeän seksiä, olen aina hävennyt niin kauan kuin muistan. Tämä on tietenkin vaikeuttanut parisuhteen saamista todella pahasti. En ole halunnut seksiä, ekan kerran suostuin vastahakoisesti siihen 25-vuotiaana puolipakkona jotta voisin saada edes jonkinlaisen suhteen. Koen miehet itsekkäinä mitä seksiin tulee.
Menin yhteen lopulta miehen kanssa, jonka luulin ymmärtävän sitä, että joku saattaa hävetä seksiä niin paljon kuin minä, vaikka itseasiassa aika suhteen alkuvaiheessa mies sössi erään tilanteen, jossa ei ymmärtänyt asiaa ja sain hävetä tilannetta. Pidin häpeäongelmaa kuitenkin omana vikanani, (joka se onkin), mutta luulin miestä kiinnostavan ratkaista sitä kanssani. Että olinkin typerä. Ei mies ole tehnyt suhteemme aikana mitään hyvän seksin (minulle) eteen, eikä varmaan tule tekemäänkään.
Luulin, että mies ei vain tajua minua, mutta nyt on alkanut näyttää sille, että minulla on minun tarpeisiini nähden seksissä itsekäs, tyhmä ja minun tarpeitani ymmärtämätön mies.
En kestä, meillä on lapsia ja tuntuisi väärältä erota tämän takia.
Haluaisin siis häpeästä eroon, mutta en tämän miehen kanssa kyllä pääse, koska mies ei tajua tällaisesta mitään. On varmaan liikaa kuvitella, että minulla voisi olla täällä kohtalotovereita, mutta piti ainakin saada purkautua jonnekin.
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin Sexpossa kertan ja se terapeutti loukkasi minua olettamalla, että minulla on haluja. Se kun on juuri se, mitä häpeän. Hän ei olisi saanut mennä niin suoraan siihen asiaan, hän oli tahditon, ei osaava ei ymmärtävä ja loukkaava. En olisi voinut mitenkään jatkaa hänen kanssaan. Olen jo terapiassa, joka avaa näihin liittyviä lukkoja paljon paremmin, kuin mikään seksiterapia, koska nämä eivät ole syntyneet seksistä, vaan elämästä. Menen ehkä joskus myöhemmin seksiterapiaan, kun se on mahdollista niidenkin terapeuttien osata jotain, mitä olen vailla eli ei olla enää liian vaikeilla vesillä henkisesti.
ApTotta kai hän sanoi niin, koska sehän sinun tulee myöntää itsellesi. Myönsithän sen jo täälläkin? Miksi syyllistät niitä ihmisiä jotka yrittävät sinua auttaa sinun ongelmastasi? Etkö ymmärrä että juuri se estää sinua päästämästä irti tuosta häpeästä? Elämähän vaikuttaa seksiin ja hyvin paljon toisinkinpäin. Ainoa neuvo jonka osaan antaa ja jota kannattaa harkita on suvaitsevuuden lisääminen itseäsi ja muita kohtaan ja tuomitsevuuden hillintä. Ja kärsivällisyys. Ei pidä yhdestä kerrasta antaa peritse. Terapiassa kuulla juuri niitä juttuja jotka EIVÄT tunnu hyvältä. Jos siellä jutellaan niitä ja näitä ja homma tuntuu aina miellyttävältä, tuskin mitään oikeita lukkoja siellä avataankaan.
Voin mä sen myöntää, että mulla on, mutta mä häpeän niitä. Sitä sekään "auttaja" ei tajunnut, että jollain on niin, vaan iloisena selitti mun haluista. Ne eivät ole mikään iloinen asia, vaan ongelma.
ApSiis häh? Etkö sinä mennyt sinne pääsemään ongelmasta eroon vai halutsitko vaan että terapeutti on samaa mieltä kanssasi? Luulisi että siellä nimenomaan opetellaan sitä tervettä seksuaalisuutta ja sehän on sitä että ei tarvi tuntea häpeää. Tuskin hän sitä väheksyi että sinua hävettää vaan yritti selittää ettei sitä tarvi hävetä ja luulin että sinne siksi juuri menit? Ei mikään terapeutti ala myöntelemään että joo seksi on häpeällistä vaikka se sitä sinulle olisi ja silti hän voi ymmärtää mitä käyt läpi. Hän varmaan yritti sillä omalla vapaalla tavalla auttaa sinun suhtautumisen muutosta, mutta koska koet asiasta häpeää sinua alkoi sekin ahdistamaan ja loukkaannuit siitä.
Halusin, että hän ymmärtää minua. Hän ei ymmärtänyt edes alkajaisiksi minua, niin ei ollut minun teekuppini käyttää ensin aikaa saada hänet ymmärtämään, koska yleensä sen pitäisi olla toisin päin. Apua hakevalla on jokin ja auttaja ymmärtää olla loukkaamatta ennen kuin saa kiinni mikä, mutta kun tässä ei ollut edes niin paljoa ymmärrystä. Siis anteeksi nyt hirveästi jos minua loukkaa apu, mutta voit nukkua yösi rauhassa, en solvannut siitä sitä terapeuttia. Mitäs mä siitä oisin apua sen enempää saanut. Ei se edes tajunnut, ettei se tajunnut. Jos olisin kertonut sille, ettet sä edes tajua, niin oiskohanse vain loukkaantunut, mitä luulet? Olisin sanonut sille, että pidän sua pikkasen tyhmänä, kun et edes tajua loukkaavasi minua, haluatko pyytää anteeksi? Mitä luulet, oisko se halunnut?
En jäänyt kokeilemaan.
Ap
No olisi varmaan ollut hyvä jos olisit sanonut, että anteeksi mutta nyt ei toimita sopivalla tavalla. Se on terapeutti joten hänen tulee ymmärtää sekin. Olisit voinut sitten kertoa MITEN lähestyä aihetta. Voisin kuvitella että sexpon tyypit ovat todella avoin mielisiä kaiken suhteen joten sua varmaan alkoi ahdistamaan se. Itsekään en ole ihan niin avoin mielinen että voin seksistä puhua kuten moni minua avoimempi ja juttu voi ahdistaa, joten sikäli ymmärrän kyllä. Mutta tarkoituksenani oli sanoa, että olisi hyvä että olisit käynyt siellä ahdistumassa vaikka muutaman kerran, koska vain mukavuusalueiden ulos mentäessä voi oppia jotain. Ja sinähän olisit tosiaan voinut sanoa että nyt mennään liian lujaa ns. He ovat siellä sinun vuoksesi eivät itsensä eli et olisi heitä loukannut vaikka olisit sanonutkin kritiikkiä. Mutta ketäänhän ei voi vasten tahtoa auttaa. Toivottavasti saat apua kun olet siihen itse valmis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin sitä vaan odottaa, että taivaasta tipahtaa apua. Että tapais oikean tyypin, niin kuin tapasin senkin ihmisen, johon rakastuin, aivan etsimättä.
ApEi elämässä ongelmat ratkea noin. Ratkaisut tehdään itse tai ainakin niiden syntymistä itse edesautetaan aktiivisella toiminnalla.
Mutta silloin tulee huono ratkaisu. Tai ehkä se johtuu siitä, että tulee huono, että olen aikaisemmin kuunnellut muita. Mutta itseäni en kuule. En tiedä mitä haluan. Äiti ei halunnut, että mä haluan mitään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin Sexpossa kertan ja se terapeutti loukkasi minua olettamalla, että minulla on haluja. Se kun on juuri se, mitä häpeän. Hän ei olisi saanut mennä niin suoraan siihen asiaan, hän oli tahditon, ei osaava ei ymmärtävä ja loukkaava. En olisi voinut mitenkään jatkaa hänen kanssaan. Olen jo terapiassa, joka avaa näihin liittyviä lukkoja paljon paremmin, kuin mikään seksiterapia, koska nämä eivät ole syntyneet seksistä, vaan elämästä. Menen ehkä joskus myöhemmin seksiterapiaan, kun se on mahdollista niidenkin terapeuttien osata jotain, mitä olen vailla eli ei olla enää liian vaikeilla vesillä henkisesti.
ApTotta kai hän sanoi niin, koska sehän sinun tulee myöntää itsellesi. Myönsithän sen jo täälläkin? Miksi syyllistät niitä ihmisiä jotka yrittävät sinua auttaa sinun ongelmastasi? Etkö ymmärrä että juuri se estää sinua päästämästä irti tuosta häpeästä? Elämähän vaikuttaa seksiin ja hyvin paljon toisinkinpäin. Ainoa neuvo jonka osaan antaa ja jota kannattaa harkita on suvaitsevuuden lisääminen itseäsi ja muita kohtaan ja tuomitsevuuden hillintä. Ja kärsivällisyys. Ei pidä yhdestä kerrasta antaa peritse. Terapiassa kuulla juuri niitä juttuja jotka EIVÄT tunnu hyvältä. Jos siellä jutellaan niitä ja näitä ja homma tuntuu aina miellyttävältä, tuskin mitään oikeita lukkoja siellä avataankaan.
Voin mä sen myöntää, että mulla on, mutta mä häpeän niitä. Sitä sekään "auttaja" ei tajunnut, että jollain on niin, vaan iloisena selitti mun haluista. Ne eivät ole mikään iloinen asia, vaan ongelma.
ApSiis häh? Etkö sinä mennyt sinne pääsemään ongelmasta eroon vai halutsitko vaan että terapeutti on samaa mieltä kanssasi? Luulisi että siellä nimenomaan opetellaan sitä tervettä seksuaalisuutta ja sehän on sitä että ei tarvi tuntea häpeää. Tuskin hän sitä väheksyi että sinua hävettää vaan yritti selittää ettei sitä tarvi hävetä ja luulin että sinne siksi juuri menit? Ei mikään terapeutti ala myöntelemään että joo seksi on häpeällistä vaikka se sitä sinulle olisi ja silti hän voi ymmärtää mitä käyt läpi. Hän varmaan yritti sillä omalla vapaalla tavalla auttaa sinun suhtautumisen muutosta, mutta koska koet asiasta häpeää sinua alkoi sekin ahdistamaan ja loukkaannuit siitä.
Halusin, että hän ymmärtää minua. Hän ei ymmärtänyt edes alkajaisiksi minua, niin ei ollut minun teekuppini käyttää ensin aikaa saada hänet ymmärtämään, koska yleensä sen pitäisi olla toisin päin. Apua hakevalla on jokin ja auttaja ymmärtää olla loukkaamatta ennen kuin saa kiinni mikä, mutta kun tässä ei ollut edes niin paljoa ymmärrystä. Siis anteeksi nyt hirveästi jos minua loukkaa apu, mutta voit nukkua yösi rauhassa, en solvannut siitä sitä terapeuttia. Mitäs mä siitä oisin apua sen enempää saanut. Ei se edes tajunnut, ettei se tajunnut. Jos olisin kertonut sille, ettet sä edes tajua, niin oiskohanse vain loukkaantunut, mitä luulet? Olisin sanonut sille, että pidän sua pikkasen tyhmänä, kun et edes tajua loukkaavasi minua, haluatko pyytää anteeksi? Mitä luulet, oisko se halunnut?
En jäänyt kokeilemaan.
Ap
No olisi varmaan ollut hyvä jos olisit sanonut, että anteeksi mutta nyt ei toimita sopivalla tavalla. Se on terapeutti joten hänen tulee ymmärtää sekin. Olisit voinut sitten kertoa MITEN lähestyä aihetta. Voisin kuvitella että sexpon tyypit ovat todella avoin mielisiä kaiken suhteen joten sua varmaan alkoi ahdistamaan se. Itsekään en ole ihan niin avoin mielinen että voin seksistä puhua kuten moni minua avoimempi ja juttu voi ahdistaa, joten sikäli ymmärrän kyllä. Mutta tarkoituksenani oli sanoa, että olisi hyvä että olisit käynyt siellä ahdistumassa vaikka muutaman kerran, koska vain mukavuusalueiden ulos mentäessä voi oppia jotain. Ja sinähän olisit tosiaan voinut sanoa että nyt mennään liian lujaa ns. He ovat siellä sinun vuoksesi eivät itsensä eli et olisi heitä loukannut vaikka olisit sanonutkin kritiikkiä. Mutta ketäänhän ei voi vasten tahtoa auttaa. Toivottavasti saat apua kun olet siihen itse valmis.
Enhän minä osaa kertoa miten lähestyä aihetta, enhän minä ole mikään terapeutti. Se on hänen työtään tajuta se. Ei mua avoimuus terapeutissa ahdista, päinvastoin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin Sexpossa kertan ja se terapeutti loukkasi minua olettamalla, että minulla on haluja. Se kun on juuri se, mitä häpeän. Hän ei olisi saanut mennä niin suoraan siihen asiaan, hän oli tahditon, ei osaava ei ymmärtävä ja loukkaava. En olisi voinut mitenkään jatkaa hänen kanssaan. Olen jo terapiassa, joka avaa näihin liittyviä lukkoja paljon paremmin, kuin mikään seksiterapia, koska nämä eivät ole syntyneet seksistä, vaan elämästä. Menen ehkä joskus myöhemmin seksiterapiaan, kun se on mahdollista niidenkin terapeuttien osata jotain, mitä olen vailla eli ei olla enää liian vaikeilla vesillä henkisesti.
ApTotta kai hän sanoi niin, koska sehän sinun tulee myöntää itsellesi. Myönsithän sen jo täälläkin? Miksi syyllistät niitä ihmisiä jotka yrittävät sinua auttaa sinun ongelmastasi? Etkö ymmärrä että juuri se estää sinua päästämästä irti tuosta häpeästä? Elämähän vaikuttaa seksiin ja hyvin paljon toisinkinpäin. Ainoa neuvo jonka osaan antaa ja jota kannattaa harkita on suvaitsevuuden lisääminen itseäsi ja muita kohtaan ja tuomitsevuuden hillintä. Ja kärsivällisyys. Ei pidä yhdestä kerrasta antaa peritse. Terapiassa kuulla juuri niitä juttuja jotka EIVÄT tunnu hyvältä. Jos siellä jutellaan niitä ja näitä ja homma tuntuu aina miellyttävältä, tuskin mitään oikeita lukkoja siellä avataankaan.
Voin mä sen myöntää, että mulla on, mutta mä häpeän niitä. Sitä sekään "auttaja" ei tajunnut, että jollain on niin, vaan iloisena selitti mun haluista. Ne eivät ole mikään iloinen asia, vaan ongelma.
ApSiis häh? Etkö sinä mennyt sinne pääsemään ongelmasta eroon vai halutsitko vaan että terapeutti on samaa mieltä kanssasi? Luulisi että siellä nimenomaan opetellaan sitä tervettä seksuaalisuutta ja sehän on sitä että ei tarvi tuntea häpeää. Tuskin hän sitä väheksyi että sinua hävettää vaan yritti selittää ettei sitä tarvi hävetä ja luulin että sinne siksi juuri menit? Ei mikään terapeutti ala myöntelemään että joo seksi on häpeällistä vaikka se sitä sinulle olisi ja silti hän voi ymmärtää mitä käyt läpi. Hän varmaan yritti sillä omalla vapaalla tavalla auttaa sinun suhtautumisen muutosta, mutta koska koet asiasta häpeää sinua alkoi sekin ahdistamaan ja loukkaannuit siitä.
Halusin, että hän ymmärtää minua. Hän ei ymmärtänyt edes alkajaisiksi minua, niin ei ollut minun teekuppini käyttää ensin aikaa saada hänet ymmärtämään, koska yleensä sen pitäisi olla toisin päin. Apua hakevalla on jokin ja auttaja ymmärtää olla loukkaamatta ennen kuin saa kiinni mikä, mutta kun tässä ei ollut edes niin paljoa ymmärrystä. Siis anteeksi nyt hirveästi jos minua loukkaa apu, mutta voit nukkua yösi rauhassa, en solvannut siitä sitä terapeuttia. Mitäs mä siitä oisin apua sen enempää saanut. Ei se edes tajunnut, ettei se tajunnut. Jos olisin kertonut sille, ettet sä edes tajua, niin oiskohanse vain loukkaantunut, mitä luulet? Olisin sanonut sille, että pidän sua pikkasen tyhmänä, kun et edes tajua loukkaavasi minua, haluatko pyytää anteeksi? Mitä luulet, oisko se halunnut?
En jäänyt kokeilemaan.
Ap
Hyvä että olet nyt terapiassa kuitenkin. Onko se psykoterapiaa? Oletko ottanut tämän asia siellä esille?
Jossain määrin, mutta samaa genreä siellä käsitellään ilman seksiin liitettäviä seikkoja.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta ei saa mitään selvää! Mitä sinä häpeät? Mistä häpeä on saanut alkunsa? Miten se käytännössä vaikeuttaa seksielämääsi? Mitä olet mieheltäsi pyytänyt? Kerro ihan konkreettisesti.
Tää on tällainen hullujen ketju, tästä saa selvää vain hullut :) Ei vaan, siis sitä mitä häpeää voimakkaasti on vaikea tuoda esille, koska ei itsekään tiedä. Sitä häpeää niin paljon, ettei ole helppoa tietää taikka katsoa sitä. Vähän niin kuin liian kuuma tuli tai liian kirkas valo, tiedät, että se on siellä, se häiritsee, mutta erittelepä nyt sitten mikä siellä on syynä, kun et voi mennä lähelle.
ApAp onko sinulle joskus sattunut jotain traumaattista seksuaalisesti? Kuullostaisi vähän siltä sen mukaan mitä olet kertonut. Siihen kannattaiaisi ainakin hakea apua, voisi ratkaista monta ongelmaa.
Ei ole. Ei mitään, ei muistikuvia, ei flashbackeja, ei vaan mitään. Se, miten tuo yksi ihminen kuvaili, että on kasvatettu massiivisella häpeällä kuulosti tutuimmalta. Meillä oli oikein kunnia-asia saada minun oloni mahdollisimman vaikeaksi. Äiti ei ilmeisesti osannut laatia sääntöjä, vaan minut taltutettiin kokemaan että minun kuuluu hävetä kaikenlaista, niin silloin ei sitten enää tarvinnut vääntää kanssani.
Ap
Okei, tuontapaista vaan on tosiaan tavattu esim. jos on lapsena esim .insestin uhri. Mutta tosiaan tuommoinen kasvatus varmaan jo riittää häpeän syntymiseen. Ompa todella kurjaa jos joudut kärsimään tuommoisesta äitisi takia, mutta hyvä juttu on se että noista voi päästä eroon. Tarvii vaan aktiivista toimimista asian eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja mistä minä tiedän, etten olisi loukannut Sexpon terapeuttia? Ihmisiähän hekin kuitenkin vain ovat.
Ap
Kauan sitten törmäsin yhteen 19-vuotiaan nuoreen naiseen (olin 25vee) joka asui vielä porukoillaan ja erittäin kontrolloivan äitin alaisuudessa. Kerran sitten tämä neiti karkasi meikäläisen luokse ja sekstailuksihan se meni, alkuun hän oli todella "vaikea" miehen näkökulmasta. Kolmantena päivänä hän sai elämänsä ensimmäisen orgasmin miehen kanssa ja se tytön naama oli koko loppupäivän yhtä hangon keksiä (ja toki lisää seksiä, "tee mulle taas niin"...)
Päästyään kotiin hän vielä soitti "halusin kuulla sun äänes"-puhelun. Ja nauraa kikatti kun äiteensä oli niin epäluuloinen kun tyttären naamasta näki että oli irstailtu oikein olan takaa. Sai muuten porttikiellon käydä enää meikäläisen luona, mutta eipä totellut etenkään sen jälkeen kun muutti omilleen opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan tykännyt siitä, mitä se Sexpon terapeutti sanoi. Hän loukkasi minua. Tuskinpa häntä olisi kiinnostanut oma "virkavirheensä" pahoittelu minulle, ei olisi varmasti edes uskonut sanoneensa mitään väärää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kauan sitten törmäsin yhteen 19-vuotiaan nuoreen naiseen (olin 25vee) joka asui vielä porukoillaan ja erittäin kontrolloivan äitin alaisuudessa. Kerran sitten tämä neiti karkasi meikäläisen luokse ja sekstailuksihan se meni, alkuun hän oli todella "vaikea" miehen näkökulmasta. Kolmantena päivänä hän sai elämänsä ensimmäisen orgasmin miehen kanssa ja se tytön naama oli koko loppupäivän yhtä hangon keksiä (ja toki lisää seksiä, "tee mulle taas niin"...)
Päästyään kotiin hän vielä soitti "halusin kuulla sun äänes"-puhelun. Ja nauraa kikatti kun äiteensä oli niin epäluuloinen kun tyttären naamasta näki että oli irstailtu oikein olan takaa. Sai muuten porttikiellon käydä enää meikäläisen luona, mutta eipä totellut etenkään sen jälkeen kun muutti omilleen opiskelemaan.
Aivan sama.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin Sexpossa kertan ja se terapeutti loukkasi minua olettamalla, että minulla on haluja. Se kun on juuri se, mitä häpeän. Hän ei olisi saanut mennä niin suoraan siihen asiaan, hän oli tahditon, ei osaava ei ymmärtävä ja loukkaava. En olisi voinut mitenkään jatkaa hänen kanssaan. Olen jo terapiassa, joka avaa näihin liittyviä lukkoja paljon paremmin, kuin mikään seksiterapia, koska nämä eivät ole syntyneet seksistä, vaan elämästä. Menen ehkä joskus myöhemmin seksiterapiaan, kun se on mahdollista niidenkin terapeuttien osata jotain, mitä olen vailla eli ei olla enää liian vaikeilla vesillä henkisesti.
ApTotta kai hän sanoi niin, koska sehän sinun tulee myöntää itsellesi. Myönsithän sen jo täälläkin? Miksi syyllistät niitä ihmisiä jotka yrittävät sinua auttaa sinun ongelmastasi? Etkö ymmärrä että juuri se estää sinua päästämästä irti tuosta häpeästä? Elämähän vaikuttaa seksiin ja hyvin paljon toisinkinpäin. Ainoa neuvo jonka osaan antaa ja jota kannattaa harkita on suvaitsevuuden lisääminen itseäsi ja muita kohtaan ja tuomitsevuuden hillintä. Ja kärsivällisyys. Ei pidä yhdestä kerrasta antaa peritse. Terapiassa kuulla juuri niitä juttuja jotka EIVÄT tunnu hyvältä. Jos siellä jutellaan niitä ja näitä ja homma tuntuu aina miellyttävältä, tuskin mitään oikeita lukkoja siellä avataankaan.
Voin mä sen myöntää, että mulla on, mutta mä häpeän niitä. Sitä sekään "auttaja" ei tajunnut, että jollain on niin, vaan iloisena selitti mun haluista. Ne eivät ole mikään iloinen asia, vaan ongelma.
ApSiis häh? Etkö sinä mennyt sinne pääsemään ongelmasta eroon vai halutsitko vaan että terapeutti on samaa mieltä kanssasi? Luulisi että siellä nimenomaan opetellaan sitä tervettä seksuaalisuutta ja sehän on sitä että ei tarvi tuntea häpeää. Tuskin hän sitä väheksyi että sinua hävettää vaan yritti selittää ettei sitä tarvi hävetä ja luulin että sinne siksi juuri menit? Ei mikään terapeutti ala myöntelemään että joo seksi on häpeällistä vaikka se sitä sinulle olisi ja silti hän voi ymmärtää mitä käyt läpi. Hän varmaan yritti sillä omalla vapaalla tavalla auttaa sinun suhtautumisen muutosta, mutta koska koet asiasta häpeää sinua alkoi sekin ahdistamaan ja loukkaannuit siitä.
Halusin, että hän ymmärtää minua. Hän ei ymmärtänyt edes alkajaisiksi minua, niin ei ollut minun teekuppini käyttää ensin aikaa saada hänet ymmärtämään, koska yleensä sen pitäisi olla toisin päin. Apua hakevalla on jokin ja auttaja ymmärtää olla loukkaamatta ennen kuin saa kiinni mikä, mutta kun tässä ei ollut edes niin paljoa ymmärrystä. Siis anteeksi nyt hirveästi jos minua loukkaa apu, mutta voit nukkua yösi rauhassa, en solvannut siitä sitä terapeuttia. Mitäs mä siitä oisin apua sen enempää saanut. Ei se edes tajunnut, ettei se tajunnut. Jos olisin kertonut sille, ettet sä edes tajua, niin oiskohanse vain loukkaantunut, mitä luulet? Olisin sanonut sille, että pidän sua pikkasen tyhmänä, kun et edes tajua loukkaavasi minua, haluatko pyytää anteeksi? Mitä luulet, oisko se halunnut?
En jäänyt kokeilemaan.
ApNo olisi varmaan ollut hyvä jos olisit sanonut, että anteeksi mutta nyt ei toimita sopivalla tavalla. Se on terapeutti joten hänen tulee ymmärtää sekin. Olisit voinut sitten kertoa MITEN lähestyä aihetta. Voisin kuvitella että sexpon tyypit ovat todella avoin mielisiä kaiken suhteen joten sua varmaan alkoi ahdistamaan se. Itsekään en ole ihan niin avoin mielinen että voin seksistä puhua kuten moni minua avoimempi ja juttu voi ahdistaa, joten sikäli ymmärrän kyllä. Mutta tarkoituksenani oli sanoa, että olisi hyvä että olisit käynyt siellä ahdistumassa vaikka muutaman kerran, koska vain mukavuusalueiden ulos mentäessä voi oppia jotain. Ja sinähän olisit tosiaan voinut sanoa että nyt mennään liian lujaa ns. He ovat siellä sinun vuoksesi eivät itsensä eli et olisi heitä loukannut vaikka olisit sanonutkin kritiikkiä. Mutta ketäänhän ei voi vasten tahtoa auttaa. Toivottavasti saat apua kun olet siihen itse valmis.
Enhän minä osaa kertoa miten lähestyä aihetta, enhän minä ole mikään terapeutti. Se on hänen työtään tajuta se. Ei mua avoimuus terapeutissa ahdista, päinvastoin.
Ap
Joo terapeutin hommaa on kyllä. Mutta hekään eivät ole mitään ajatuksen lukijoita. Kukaan ei ole. Et sinä eikä miehesi eikä edes terapeutti. Olisit sieltä voinut myös kysyä että olisiko jotain toista henkilöä jolla on erilainen tyyli.
Sori mutta puhut nyt vähän ympäripyöreästi tai sitten en vaan tajua mitä tarkoitat, mutta juuri nyt sanoit ettei avoimuus haittaa terapeutissa ja kuitenkin aijemmin kirjoittelit että hän puhui seksistä iloisena asiana kun se on ongelma? Avoimmuuttahan on puhua seksistä siten kuin mitä se normaalista on eli iloisena asiana. Olisiko sitä avoimmutta myös sinun puoleltasi se että kertoisit mitä haluat ja ajattelet etkä torppaa asioita jotka eivät mene sinun mielesi mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta ei saa mitään selvää! Mitä sinä häpeät? Mistä häpeä on saanut alkunsa? Miten se käytännössä vaikeuttaa seksielämääsi? Mitä olet mieheltäsi pyytänyt? Kerro ihan konkreettisesti.
Tää on tällainen hullujen ketju, tästä saa selvää vain hullut :) Ei vaan, siis sitä mitä häpeää voimakkaasti on vaikea tuoda esille, koska ei itsekään tiedä. Sitä häpeää niin paljon, ettei ole helppoa tietää taikka katsoa sitä. Vähän niin kuin liian kuuma tuli tai liian kirkas valo, tiedät, että se on siellä, se häiritsee, mutta erittelepä nyt sitten mikä siellä on syynä, kun et voi mennä lähelle.
ApAp onko sinulle joskus sattunut jotain traumaattista seksuaalisesti? Kuullostaisi vähän siltä sen mukaan mitä olet kertonut. Siihen kannattaiaisi ainakin hakea apua, voisi ratkaista monta ongelmaa.
Ei ole. Ei mitään, ei muistikuvia, ei flashbackeja, ei vaan mitään. Se, miten tuo yksi ihminen kuvaili, että on kasvatettu massiivisella häpeällä kuulosti tutuimmalta. Meillä oli oikein kunnia-asia saada minun oloni mahdollisimman vaikeaksi. Äiti ei ilmeisesti osannut laatia sääntöjä, vaan minut taltutettiin kokemaan että minun kuuluu hävetä kaikenlaista, niin silloin ei sitten enää tarvinnut vääntää kanssani.
ApOkei, tuontapaista vaan on tosiaan tavattu esim. jos on lapsena esim .insestin uhri. Mutta tosiaan tuommoinen kasvatus varmaan jo riittää häpeän syntymiseen. Ompa todella kurjaa jos joudut kärsimään tuommoisesta äitisi takia, mutta hyvä juttu on se että noista voi päästä eroon. Tarvii vaan aktiivista toimimista asian eteen.
Ja minkähänlaista toimimista? Kohtalotoverillani 6 vuotta terapiaa ja nyt jo uskaltaa sanoa pyynnön miehelleen vaikka edelleen samalla hävettää. Luuletko, että tuollainen on elämää jotenkin?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan tykännyt siitä, mitä se Sexpon terapeutti sanoi. Hän loukkasi minua. Tuskinpa häntä olisi kiinnostanut oma "virkavirheensä" pahoittelu minulle, ei olisi varmasti edes uskonut sanoneensa mitään väärää.
Ap
Oletat ihan liikaa. Oletat ettei terapeuttia kiinnosta. Ei hän siellä olisi auttamassa jos ei kiinnostaisi. Mitä hän sitten sanoi että loukkaannuit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin Sexpossa kertan ja se terapeutti loukkasi minua olettamalla, että minulla on haluja. Se kun on juuri se, mitä häpeän. Hän ei olisi saanut mennä niin suoraan siihen asiaan, hän oli tahditon, ei osaava ei ymmärtävä ja loukkaava. En olisi voinut mitenkään jatkaa hänen kanssaan. Olen jo terapiassa, joka avaa näihin liittyviä lukkoja paljon paremmin, kuin mikään seksiterapia, koska nämä eivät ole syntyneet seksistä, vaan elämästä. Menen ehkä joskus myöhemmin seksiterapiaan, kun se on mahdollista niidenkin terapeuttien osata jotain, mitä olen vailla eli ei olla enää liian vaikeilla vesillä henkisesti.
ApTotta kai hän sanoi niin, koska sehän sinun tulee myöntää itsellesi. Myönsithän sen jo täälläkin? Miksi syyllistät niitä ihmisiä jotka yrittävät sinua auttaa sinun ongelmastasi? Etkö ymmärrä että juuri se estää sinua päästämästä irti tuosta häpeästä? Elämähän vaikuttaa seksiin ja hyvin paljon toisinkinpäin. Ainoa neuvo jonka osaan antaa ja jota kannattaa harkita on suvaitsevuuden lisääminen itseäsi ja muita kohtaan ja tuomitsevuuden hillintä. Ja kärsivällisyys. Ei pidä yhdestä kerrasta antaa peritse. Terapiassa kuulla juuri niitä juttuja jotka EIVÄT tunnu hyvältä. Jos siellä jutellaan niitä ja näitä ja homma tuntuu aina miellyttävältä, tuskin mitään oikeita lukkoja siellä avataankaan.
Voin mä sen myöntää, että mulla on, mutta mä häpeän niitä. Sitä sekään "auttaja" ei tajunnut, että jollain on niin, vaan iloisena selitti mun haluista. Ne eivät ole mikään iloinen asia, vaan ongelma.
ApSiis häh? Etkö sinä mennyt sinne pääsemään ongelmasta eroon vai halutsitko vaan että terapeutti on samaa mieltä kanssasi? Luulisi että siellä nimenomaan opetellaan sitä tervettä seksuaalisuutta ja sehän on sitä että ei tarvi tuntea häpeää. Tuskin hän sitä väheksyi että sinua hävettää vaan yritti selittää ettei sitä tarvi hävetä ja luulin että sinne siksi juuri menit? Ei mikään terapeutti ala myöntelemään että joo seksi on häpeällistä vaikka se sitä sinulle olisi ja silti hän voi ymmärtää mitä käyt läpi. Hän varmaan yritti sillä omalla vapaalla tavalla auttaa sinun suhtautumisen muutosta, mutta koska koet asiasta häpeää sinua alkoi sekin ahdistamaan ja loukkaannuit siitä.
Halusin, että hän ymmärtää minua. Hän ei ymmärtänyt edes alkajaisiksi minua, niin ei ollut minun teekuppini käyttää ensin aikaa saada hänet ymmärtämään, koska yleensä sen pitäisi olla toisin päin. Apua hakevalla on jokin ja auttaja ymmärtää olla loukkaamatta ennen kuin saa kiinni mikä, mutta kun tässä ei ollut edes niin paljoa ymmärrystä. Siis anteeksi nyt hirveästi jos minua loukkaa apu, mutta voit nukkua yösi rauhassa, en solvannut siitä sitä terapeuttia. Mitäs mä siitä oisin apua sen enempää saanut. Ei se edes tajunnut, ettei se tajunnut. Jos olisin kertonut sille, ettet sä edes tajua, niin oiskohanse vain loukkaantunut, mitä luulet? Olisin sanonut sille, että pidän sua pikkasen tyhmänä, kun et edes tajua loukkaavasi minua, haluatko pyytää anteeksi? Mitä luulet, oisko se halunnut?
En jäänyt kokeilemaan.
ApNo olisi varmaan ollut hyvä jos olisit sanonut, että anteeksi mutta nyt ei toimita sopivalla tavalla. Se on terapeutti joten hänen tulee ymmärtää sekin. Olisit voinut sitten kertoa MITEN lähestyä aihetta. Voisin kuvitella että sexpon tyypit ovat todella avoin mielisiä kaiken suhteen joten sua varmaan alkoi ahdistamaan se. Itsekään en ole ihan niin avoin mielinen että voin seksistä puhua kuten moni minua avoimempi ja juttu voi ahdistaa, joten sikäli ymmärrän kyllä. Mutta tarkoituksenani oli sanoa, että olisi hyvä että olisit käynyt siellä ahdistumassa vaikka muutaman kerran, koska vain mukavuusalueiden ulos mentäessä voi oppia jotain. Ja sinähän olisit tosiaan voinut sanoa että nyt mennään liian lujaa ns. He ovat siellä sinun vuoksesi eivät itsensä eli et olisi heitä loukannut vaikka olisit sanonutkin kritiikkiä. Mutta ketäänhän ei voi vasten tahtoa auttaa. Toivottavasti saat apua kun olet siihen itse valmis.
Enhän minä osaa kertoa miten lähestyä aihetta, enhän minä ole mikään terapeutti. Se on hänen työtään tajuta se. Ei mua avoimuus terapeutissa ahdista, päinvastoin.
Ap
Joo terapeutin hommaa on kyllä. Mutta hekään eivät ole mitään ajatuksen lukijoita. Kukaan ei ole. Et sinä eikä miehesi eikä edes terapeutti. Olisit sieltä voinut myös kysyä että olisiko jotain toista henkilöä jolla on erilainen tyyli.
Sori mutta puhut nyt vähän ympäripyöreästi tai sitten en vaan tajua mitä tarkoitat, mutta juuri nyt sanoit ettei avoimuus haittaa terapeutissa ja kuitenkin aijemmin kirjoittelit että hän puhui seksistä iloisena asiana kun se on ongelma? Avoimmuuttahan on puhua seksistä siten kuin mitä se normaalista on eli iloisena asiana. Olisiko sitä avoimmutta myös sinun puoleltasi se että kertoisit mitä haluat ja ajattelet etkä torppaa asioita jotka eivät mene sinun mielesi mukaan?
Anteeksi luin vähän huolimattomasti tekstisi ja siksi vastasin eri asiaan kuin mistä puhuit. Avoin seksipuhe on vaikeaa juu, mutta muuten se, että terapeutti sanoo avoimesti mitä näkee minussa vaikka se olisi kuinka pahaa tahansa ei haittaa. Koska ei se terapeutti voinut halua minussa havaita ja silti se siitä puhui ja no, se nyt jotenkn loukkasi. Se vain oletti, että kyllä säkin haluat. Huh! Siis ehkä joo, mutta... Tuli tunne, että se luulee mun ongelmaani vaikkapa tilapäiseksi haluttomuudeksi tai haluttomuudeksi ylipäätään. Juu ei ole niin pieni ongelma. Olisikin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaista ongelmaa voi sysätä toisen harteille kuten ap tekee. Lähes varmasti seksi uudenkin miehen kanssa päätyy samaan jumi tilanteeseen. Onhan niitä loistaviakin rakastajia jotka osaavat lukea naista, mutta heillä on valinnan varaa niin, että kiertävät estyneet ongelmakimput kaukaa.
Ei tavan mies ole mikään ajatustenlukija. On lähes mahdotonta saada hyvää seksiä jos ei kerro ja jopa vaadi mitä haluaa. Avoimuus vaatii avoimuutta molempien puolelta. Ei hyvä seksi ole passiivista odottamista ja olettamista, tuo ap:n tapa pn varma tie pettymykseen.
Kärjistetysti sanottuna jokainen mies ja nainen on vastuussa omasta orkustaan.
Kyllä tiedän että olen vastuussa itse omasta nautinnostani, ja koitan ajatella, että ei ole syytä pettyä, jos seksi ei suju. Niinhän se on minulla koko elämäni ajan ollut. Siinä mielessä koen, että minulla on lähestulkoon vain voitettavaa.
ApNo sitten alat kertomaan ja vaatimaan mitä haluat. Ja kyselemään mitä mies haluaa. Näytä miehelle oikeat otteet. Ota huomioon, että teillä on pitkä historia nykyisen kaltaisesta huonosta seksistä. Sinä olet muuttunut, mutta mieskin tarvii aikaa muutokseen. Sulta vei 20 vuotta opettaa mies tuollaiseksi. Toiset 20 vuotta ja sinulla on unelma mies. Ei siihen muutokseen yksi yritys riitä.
En pysty. Hävettää liikaa ja häpeästä suutun.
Ap
Jos ei muiden tekemä ruoka kelpaa ja itse ei halua/pysty/kykene ruokaa tekemään, on ihan oma moka, jos kuolee nälkään.
Siis on mulla haluttomuuttkin ollut tämän lisäksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta ei saa mitään selvää! Mitä sinä häpeät? Mistä häpeä on saanut alkunsa? Miten se käytännössä vaikeuttaa seksielämääsi? Mitä olet mieheltäsi pyytänyt? Kerro ihan konkreettisesti.
Tää on tällainen hullujen ketju, tästä saa selvää vain hullut :) Ei vaan, siis sitä mitä häpeää voimakkaasti on vaikea tuoda esille, koska ei itsekään tiedä. Sitä häpeää niin paljon, ettei ole helppoa tietää taikka katsoa sitä. Vähän niin kuin liian kuuma tuli tai liian kirkas valo, tiedät, että se on siellä, se häiritsee, mutta erittelepä nyt sitten mikä siellä on syynä, kun et voi mennä lähelle.
ApAp onko sinulle joskus sattunut jotain traumaattista seksuaalisesti? Kuullostaisi vähän siltä sen mukaan mitä olet kertonut. Siihen kannattaiaisi ainakin hakea apua, voisi ratkaista monta ongelmaa.
Ei ole. Ei mitään, ei muistikuvia, ei flashbackeja, ei vaan mitään. Se, miten tuo yksi ihminen kuvaili, että on kasvatettu massiivisella häpeällä kuulosti tutuimmalta. Meillä oli oikein kunnia-asia saada minun oloni mahdollisimman vaikeaksi. Äiti ei ilmeisesti osannut laatia sääntöjä, vaan minut taltutettiin kokemaan että minun kuuluu hävetä kaikenlaista, niin silloin ei sitten enää tarvinnut vääntää kanssani.
ApOkei, tuontapaista vaan on tosiaan tavattu esim. jos on lapsena esim .insestin uhri. Mutta tosiaan tuommoinen kasvatus varmaan jo riittää häpeän syntymiseen. Ompa todella kurjaa jos joudut kärsimään tuommoisesta äitisi takia, mutta hyvä juttu on se että noista voi päästä eroon. Tarvii vaan aktiivista toimimista asian eteen.
Ja minkähänlaista toimimista? Kohtalotoverillani 6 vuotta terapiaa ja nyt jo uskaltaa sanoa pyynnön miehelleen vaikka edelleen samalla hävettää. Luuletko, että tuollainen on elämää jotenkin?
Ap
Miksi ajattelet että se ei olisi elämää? Hänhän on oppinut sanomaan halunsa miehelle sehän on iso askel! Hän on päässyt asiassa eteen joten minusta tuo on vain mahtava juttu!
Sillä toimimisella tarkoitan sitä että yrität edetä asiassa niin kun sinulle tuntuu parhaalta. Jos haluat häpeästä eroon niin silloin se vaatii varmaan paljon ikävien asioiden kohtaamista ja avautumista. Oman halunsa ja tarpeensa tunnistamista ja myöntämistä. En voi kuitenkaan sanoa mikä on oikein sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan tykännyt siitä, mitä se Sexpon terapeutti sanoi. Hän loukkasi minua. Tuskinpa häntä olisi kiinnostanut oma "virkavirheensä" pahoittelu minulle, ei olisi varmasti edes uskonut sanoneensa mitään väärää.
ApOletat ihan liikaa. Oletat ettei terapeuttia kiinnosta. Ei hän siellä olisi auttamassa jos ei kiinnostaisi. Mitä hän sitten sanoi että loukkaannuit?
Niin. Ehkä häntä kiinnostaa parantaa sillä hänen omalla kaavallaan, mutta jos sinne tulee joku joka sanoo sen loukkaavan niin löytääkö enää laatikostaan ulos, vai alkaako syyttää peräti minua siitä, että saan hänet tuntemaan itsensä huonoksi terapeutiksi? Karrikoitu ajatus, mutta IHMISET OVAT JUURI TUOLLAISIA. Kun pitäisi katsoa peiliin niin ei todellakaan katsota. Vaan loukattiin jollain ihmeen luvalla. Tämä tulee äidistäni tämä kokemus.
Ap
Mikäli oikein ymmärsin ap on kertonut miehelleen ihastumisestaan/rakastumisestaan ja haluaa nyt miehensä muuttuvan saman tyyliseksi kuin ihastus. Saattaapa siinä hiljasempi mies lukkiintua ja vittuuntua entisestään niin ettei ole pätkääkään innostunut tuuraamaan tätä ihastusta sänkyhommissa.
Miehen pitäis tarjota parempaa seksiä ja nainen on ei, ei, ei , ei.
Vierailija kirjoitti:
Mikäli oikein ymmärsin ap on kertonut miehelleen ihastumisestaan/rakastumisestaan ja haluaa nyt miehensä muuttuvan saman tyyliseksi kuin ihastus. Saattaapa siinä hiljasempi mies lukkiintua ja vittuuntua entisestään niin ettei ole pätkääkään innostunut tuuraamaan tätä ihastusta sänkyhommissa.
Miehen pitäis tarjota parempaa seksiä ja nainen on ei, ei, ei , ei.
No säästä kuvitelmasi muualle, ei ole tällainen tilanne yhtään.
Ap
Ei ole. Ei mitään, ei muistikuvia, ei flashbackeja, ei vaan mitään. Se, miten tuo yksi ihminen kuvaili, että on kasvatettu massiivisella häpeällä kuulosti tutuimmalta. Meillä oli oikein kunnia-asia saada minun oloni mahdollisimman vaikeaksi. Äiti ei ilmeisesti osannut laatia sääntöjä, vaan minut taltutettiin kokemaan että minun kuuluu hävetä kaikenlaista, niin silloin ei sitten enää tarvinnut vääntää kanssani.
Ap