Lue keskustelun säännöt.
Seksi hävettää
14.07.2016 |
Häpeän seksiä, olen aina hävennyt niin kauan kuin muistan. Tämä on tietenkin vaikeuttanut parisuhteen saamista todella pahasti. En ole halunnut seksiä, ekan kerran suostuin vastahakoisesti siihen 25-vuotiaana puolipakkona jotta voisin saada edes jonkinlaisen suhteen. Koen miehet itsekkäinä mitä seksiin tulee.
Menin yhteen lopulta miehen kanssa, jonka luulin ymmärtävän sitä, että joku saattaa hävetä seksiä niin paljon kuin minä, vaikka itseasiassa aika suhteen alkuvaiheessa mies sössi erään tilanteen, jossa ei ymmärtänyt asiaa ja sain hävetä tilannetta. Pidin häpeäongelmaa kuitenkin omana vikanani, (joka se onkin), mutta luulin miestä kiinnostavan ratkaista sitä kanssani. Että olinkin typerä. Ei mies ole tehnyt suhteemme aikana mitään hyvän seksin (minulle) eteen, eikä varmaan tule tekemäänkään.
Luulin, että mies ei vain tajua minua, mutta nyt on alkanut näyttää sille, että minulla on minun tarpeisiini nähden seksissä itsekäs, tyhmä ja minun tarpeitani ymmärtämätön mies.
En kestä, meillä on lapsia ja tuntuisi väärältä erota tämän takia.
Haluaisin siis häpeästä eroon, mutta en tämän miehen kanssa kyllä pääse, koska mies ei tajua tällaisesta mitään. On varmaan liikaa kuvitella, että minulla voisi olla täällä kohtalotovereita, mutta piti ainakin saada purkautua jonnekin.
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän Ap:ta jollain tavoin, koska olen saanut itse massiivisen häpeäkasvatuksen lapsena: kaikkia omia tunteita, tarpeita ja haluja, koko olemassaoloa on opetettu häpeämään.
Siis kaikki toiveet ja halut, yleensä aivan kaikki, ei vain seksiin liittyvät, hävettävät. Hävettää pyytää mitään keltään. Hävettää, että toiset joutuvat hengittämään samaa ilmaa kanssani. Ei tulisi kuuloonkaan, että pyytäisin seksissä jotain. Keskityn 100 % toisen tarpeiden tyydyttämiseen ja saan tyydytyksen siitä, että joku viitsii edes olla kanssani.
No - tämä oli tilanne 6 vuotta sitten. 6 vuoden psykoterapian jälkeen pystyn jopa ehdottelemaan ja pyytämään seksissä mieheltä asioita. Tunnen vain lievää häpeää, jonka pystyn järkeilemällä kestämään.
Jos tilanne on tarpeeksi paha, jos ihminen on "opetettu" totaalisesti häpeämään itseään, asiaa ei auta kuin vuosikausien terapia. Siihen ei auta järkeily, tietoisesti mukavuusalueelta poistulo jne. Nämä auttavat lievään häpeään.
Voi, sulla on ollut tosi paha. Mä en pystynyt taas toisen tarpeidenkaan tyydyttämiseen, koin sen likaisena. Ja kun en kerran itsekään saa toiselta vaikka se onkin sellainen vika, johon hän ei ole syypää, niin en ole minäkään ja minä annan jos saan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei vittu. Mä tajusin jo heti alotuksesta, että tää tää on äitihullu!!! Huhhuh... Aikamoista. Miten et vieläkään tajua pysyä täältä pois, kun sut vaan lynkataan, loukkaannut, syytät muita ja oot enemmän sekaisin sen jälkeen, kuin ennenkuin teit aloituksen?? MITEN SÄ ET IKINÄ OPI???!!!
En mä puhunut sulle.
Ap
Hei. Onko sulla add? Mun ajatuksenjuoksu oli yhtä sekavaa kun sun jorinat, ennenkun sain lääkkeet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vittu. Mä tajusin jo heti alotuksesta, että tää tää on äitihullu!!! Huhhuh... Aikamoista. Miten et vieläkään tajua pysyä täältä pois, kun sut vaan lynkataan, loukkaannut, syytät muita ja oot enemmän sekaisin sen jälkeen, kuin ennenkuin teit aloituksen?? MITEN SÄ ET IKINÄ OPI???!!!
En mä puhunut sulle.
Ap
Mut mä puhuin sulle.
Vierailija kirjoitti:
Kävin Sexpossa kertan ja se terapeutti loukkasi minua olettamalla, että minulla on haluja. Se kun on juuri se, mitä häpeän. Hän ei olisi saanut mennä niin suoraan siihen asiaan, hän oli tahditon, ei osaava ei ymmärtävä ja loukkaava. En olisi voinut mitenkään jatkaa hänen kanssaan. Olen jo terapiassa, joka avaa näihin liittyviä lukkoja paljon paremmin, kuin mikään seksiterapia, koska nämä eivät ole syntyneet seksistä, vaan elämästä. Menen ehkä joskus myöhemmin seksiterapiaan, kun se on mahdollista niidenkin terapeuttien osata jotain, mitä olen vailla eli ei olla enää liian vaikeilla vesillä henkisesti.
Ap
Totta kai hän sanoi niin, koska sehän sinun tulee myöntää itsellesi. Myönsithän sen jo täälläkin? Miksi syyllistät niitä ihmisiä jotka yrittävät sinua auttaa sinun ongelmastasi? Etkö ymmärrä että juuri se estää sinua päästämästä irti tuosta häpeästä? Elämähän vaikuttaa seksiin ja hyvin paljon toisinkinpäin. Ainoa neuvo jonka osaan antaa ja jota kannattaa harkita on suvaitsevuuden lisääminen itseäsi ja muita kohtaan ja tuomitsevuuden hillintä. Ja kärsivällisyys. Ei pidä yhdestä kerrasta antaa peritse. Terapiassa kuulla juuri niitä juttuja jotka EIVÄT tunnu hyvältä. Jos siellä jutellaan niitä ja näitä ja homma tuntuu aina miellyttävältä, tuskin mitään oikeita lukkoja siellä avataankaan.
Voin mä sen myöntää, että mulla on, mutta mä häpeän niitä. Sitä sekään "auttaja" ei tajunnut, että jollain on niin, vaan iloisena selitti mun haluista. Ne eivät ole mikään iloinen asia, vaan ongelma.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin Sexpossa kertan ja se terapeutti loukkasi minua olettamalla, että minulla on haluja. Se kun on juuri se, mitä häpeän. Hän ei olisi saanut mennä niin suoraan siihen asiaan, hän oli tahditon, ei osaava ei ymmärtävä ja loukkaava. En olisi voinut mitenkään jatkaa hänen kanssaan. Olen jo terapiassa, joka avaa näihin liittyviä lukkoja paljon paremmin, kuin mikään seksiterapia, koska nämä eivät ole syntyneet seksistä, vaan elämästä. Menen ehkä joskus myöhemmin seksiterapiaan, kun se on mahdollista niidenkin terapeuttien osata jotain, mitä olen vailla eli ei olla enää liian vaikeilla vesillä henkisesti.
ApTotta kai hän sanoi niin, koska sehän sinun tulee myöntää itsellesi. Myönsithän sen jo täälläkin? Miksi syyllistät niitä ihmisiä jotka yrittävät sinua auttaa sinun ongelmastasi? Etkö ymmärrä että juuri se estää sinua päästämästä irti tuosta häpeästä? Elämähän vaikuttaa seksiin ja hyvin paljon toisinkinpäin. Ainoa neuvo jonka osaan antaa ja jota kannattaa harkita on suvaitsevuuden lisääminen itseäsi ja muita kohtaan ja tuomitsevuuden hillintä. Ja kärsivällisyys. Ei pidä yhdestä kerrasta antaa peritse. Terapiassa kuulla juuri niitä juttuja jotka EIVÄT tunnu hyvältä. Jos siellä jutellaan niitä ja näitä ja homma tuntuu aina miellyttävältä, tuskin mitään oikeita lukkoja siellä avataankaan.
Voin mä sen myöntää, että mulla on, mutta mä häpeän niitä. Sitä sekään "auttaja" ei tajunnut, että jollain on niin, vaan iloisena selitti mun haluista. Ne eivät ole mikään iloinen asia, vaan ongelma.
Ap
Tarviit kyllä kovemman lääkityksen. Miten olis voxra? Hidastaa ajatuksenjuoksua, nostaa seksihaluja, vähentää ruokahalua ja poistaa masennuksen. Ootko kokeillut?
Vierailija kirjoitti:
Hei. Onko sulla add? Mun ajatuksenjuoksu oli yhtä sekavaa kun sun jorinat, ennenkun sain lääkkeet?
On tutkittu omasta pyynnöstäni yksityisellä, ei ole. Olen kyllä mielestäni ollut viimeaikoina add-tyyppinen. Mutta ehkä se ei esiinny niin voimakkaana, että ois diagnosoitu. Mun mieli on kyllä nykyään sekainen, tai ehkä jotenkin "uudelleenjärjestymässä", mutta ehkä se sittenkin enemmän johtuu elämäntilanteestani kuin aivoistani.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin sitä vaan odottaa, että taivaasta tipahtaa apua. Että tapais oikean tyypin, niin kuin tapasin senkin ihmisen, johon rakastuin, aivan etsimättä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei. Onko sulla add? Mun ajatuksenjuoksu oli yhtä sekavaa kun sun jorinat, ennenkun sain lääkkeet?
On tutkittu omasta pyynnöstäni yksityisellä, ei ole. Olen kyllä mielestäni ollut viimeaikoina add-tyyppinen. Mutta ehkä se ei esiinny niin voimakkaana, että ois diagnosoitu. Mun mieli on kyllä nykyään sekainen, tai ehkä jotenkin "uudelleenjärjestymässä", mutta ehkä se sittenkin enemmän johtuu elämäntilanteestani kuin aivoistani.
Ap
No olisko mahdollista, että sulla voitaisiin kuitenkin kokeilla lääkitystä? Siinähän se viimeistään vahvistuisi. Oon lukenut sun ketjuja jo pitkään, ja kyllä sä aika selkeästi vaikutat addilta. Siis hyvällä sanon. Toivon sydämestäni, että saisit ns. mielellesi rauhan :) T. Toinen levoton sielu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihaatko miestäsi, juuri nyt?
Jos toinen työntyy toiseen joka ei halua sitä niin mieti fiiliksiä?
Oletko sanonut, ettet halua? Silloin se on raiskaus.
Koska mitä ikinä teenkin, sillä on tavallaan vain tapana pahentaa asioita. Jos olisin istunut vain kotona neljän seinän sisässä, niin en olisi ainakaan nyt varattu ja perheellinen miehen kanssa jota en rakasta. Toisaalta sitä haluaisi oppia olemaan tyytyväinen sen kanssa kenet on valinnut, mutta miten se on mahdollista, kun olen niin muuttunut.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä ketjusta ei saa mitään selvää! Mitä sinä häpeät? Mistä häpeä on saanut alkunsa? Miten se käytännössä vaikeuttaa seksielämääsi? Mitä olet mieheltäsi pyytänyt? Kerro ihan konkreettisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei. Onko sulla add? Mun ajatuksenjuoksu oli yhtä sekavaa kun sun jorinat, ennenkun sain lääkkeet?
On tutkittu omasta pyynnöstäni yksityisellä, ei ole. Olen kyllä mielestäni ollut viimeaikoina add-tyyppinen. Mutta ehkä se ei esiinny niin voimakkaana, että ois diagnosoitu. Mun mieli on kyllä nykyään sekainen, tai ehkä jotenkin "uudelleenjärjestymässä", mutta ehkä se sittenkin enemmän johtuu elämäntilanteestani kuin aivoistani.
ApNo olisko mahdollista, että sulla voitaisiin kuitenkin kokeilla lääkitystä? Siinähän se viimeistään vahvistuisi. Oon lukenut sun ketjuja jo pitkään, ja kyllä sä aika selkeästi vaikutat addilta. Siis hyvällä sanon. Toivon sydämestäni, että saisit ns. mielellesi rauhan :) T. Toinen levoton sielu
Voi kiitos
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin Sexpossa kertan ja se terapeutti loukkasi minua olettamalla, että minulla on haluja. Se kun on juuri se, mitä häpeän. Hän ei olisi saanut mennä niin suoraan siihen asiaan, hän oli tahditon, ei osaava ei ymmärtävä ja loukkaava. En olisi voinut mitenkään jatkaa hänen kanssaan. Olen jo terapiassa, joka avaa näihin liittyviä lukkoja paljon paremmin, kuin mikään seksiterapia, koska nämä eivät ole syntyneet seksistä, vaan elämästä. Menen ehkä joskus myöhemmin seksiterapiaan, kun se on mahdollista niidenkin terapeuttien osata jotain, mitä olen vailla eli ei olla enää liian vaikeilla vesillä henkisesti.
ApTotta kai hän sanoi niin, koska sehän sinun tulee myöntää itsellesi. Myönsithän sen jo täälläkin? Miksi syyllistät niitä ihmisiä jotka yrittävät sinua auttaa sinun ongelmastasi? Etkö ymmärrä että juuri se estää sinua päästämästä irti tuosta häpeästä? Elämähän vaikuttaa seksiin ja hyvin paljon toisinkinpäin. Ainoa neuvo jonka osaan antaa ja jota kannattaa harkita on suvaitsevuuden lisääminen itseäsi ja muita kohtaan ja tuomitsevuuden hillintä. Ja kärsivällisyys. Ei pidä yhdestä kerrasta antaa peritse. Terapiassa kuulla juuri niitä juttuja jotka EIVÄT tunnu hyvältä. Jos siellä jutellaan niitä ja näitä ja homma tuntuu aina miellyttävältä, tuskin mitään oikeita lukkoja siellä avataankaan.
Voin mä sen myöntää, että mulla on, mutta mä häpeän niitä. Sitä sekään "auttaja" ei tajunnut, että jollain on niin, vaan iloisena selitti mun haluista. Ne eivät ole mikään iloinen asia, vaan ongelma.
Ap
Siis häh? Etkö sinä mennyt sinne pääsemään ongelmasta eroon vai halutsitko vaan että terapeutti on samaa mieltä kanssasi? Luulisi että siellä nimenomaan opetellaan sitä tervettä seksuaalisuutta ja sehän on sitä että ei tarvi tuntea häpeää. Tuskin hän sitä väheksyi että sinua hävettää vaan yritti selittää ettei sitä tarvi hävetä ja luulin että sinne siksi juuri menit? Ei mikään terapeutti ala myöntelemään että joo seksi on häpeällistä vaikka se sitä sinulle olisi ja silti hän voi ymmärtää mitä käyt läpi. Hän varmaan yritti sillä omalla vapaalla tavalla auttaa sinun suhtautumisen muutosta, mutta koska koet asiasta häpeää sinua alkoi sekin ahdistamaan ja loukkaannuit siitä.
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta ei saa mitään selvää! Mitä sinä häpeät? Mistä häpeä on saanut alkunsa? Miten se käytännössä vaikeuttaa seksielämääsi? Mitä olet mieheltäsi pyytänyt? Kerro ihan konkreettisesti.
Tää on tällainen hullujen ketju, tästä saa selvää vain hullut :) Ei vaan, siis sitä mitä häpeää voimakkaasti on vaikea tuoda esille, koska ei itsekään tiedä. Sitä häpeää niin paljon, ettei ole helppoa tietää taikka katsoa sitä. Vähän niin kuin liian kuuma tuli tai liian kirkas valo, tiedät, että se on siellä, se häiritsee, mutta erittelepä nyt sitten mikä siellä on syynä, kun et voi mennä lähelle.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin Sexpossa kertan ja se terapeutti loukkasi minua olettamalla, että minulla on haluja. Se kun on juuri se, mitä häpeän. Hän ei olisi saanut mennä niin suoraan siihen asiaan, hän oli tahditon, ei osaava ei ymmärtävä ja loukkaava. En olisi voinut mitenkään jatkaa hänen kanssaan. Olen jo terapiassa, joka avaa näihin liittyviä lukkoja paljon paremmin, kuin mikään seksiterapia, koska nämä eivät ole syntyneet seksistä, vaan elämästä. Menen ehkä joskus myöhemmin seksiterapiaan, kun se on mahdollista niidenkin terapeuttien osata jotain, mitä olen vailla eli ei olla enää liian vaikeilla vesillä henkisesti.
ApTotta kai hän sanoi niin, koska sehän sinun tulee myöntää itsellesi. Myönsithän sen jo täälläkin? Miksi syyllistät niitä ihmisiä jotka yrittävät sinua auttaa sinun ongelmastasi? Etkö ymmärrä että juuri se estää sinua päästämästä irti tuosta häpeästä? Elämähän vaikuttaa seksiin ja hyvin paljon toisinkinpäin. Ainoa neuvo jonka osaan antaa ja jota kannattaa harkita on suvaitsevuuden lisääminen itseäsi ja muita kohtaan ja tuomitsevuuden hillintä. Ja kärsivällisyys. Ei pidä yhdestä kerrasta antaa peritse. Terapiassa kuulla juuri niitä juttuja jotka EIVÄT tunnu hyvältä. Jos siellä jutellaan niitä ja näitä ja homma tuntuu aina miellyttävältä, tuskin mitään oikeita lukkoja siellä avataankaan.
Voin mä sen myöntää, että mulla on, mutta mä häpeän niitä. Sitä sekään "auttaja" ei tajunnut, että jollain on niin, vaan iloisena selitti mun haluista. Ne eivät ole mikään iloinen asia, vaan ongelma.
Ap
Siis häh? Etkö sinä mennyt sinne pääsemään ongelmasta eroon vai halutsitko vaan että terapeutti on samaa mieltä kanssasi? Luulisi että siellä nimenomaan opetellaan sitä tervettä seksuaalisuutta ja sehän on sitä että ei tarvi tuntea häpeää. Tuskin hän sitä väheksyi että sinua hävettää vaan yritti selittää ettei sitä tarvi hävetä ja luulin että sinne siksi juuri menit? Ei mikään terapeutti ala myöntelemään että joo seksi on häpeällistä vaikka se sitä sinulle olisi ja silti hän voi ymmärtää mitä käyt läpi. Hän varmaan yritti sillä omalla vapaalla tavalla auttaa sinun suhtautumisen muutosta, mutta koska koet asiasta häpeää sinua alkoi sekin ahdistamaan ja loukkaannuit siitä.
Halusin, että hän ymmärtää minua. Hän ei ymmärtänyt edes alkajaisiksi minua, niin ei ollut minun teekuppini käyttää ensin aikaa saada hänet ymmärtämään, koska yleensä sen pitäisi olla toisin päin. Apua hakevalla on jokin ja auttaja ymmärtää olla loukkaamatta ennen kuin saa kiinni mikä, mutta kun tässä ei ollut edes niin paljoa ymmärrystä. Siis anteeksi nyt hirveästi jos minua loukkaa apu, mutta voit nukkua yösi rauhassa, en solvannut siitä sitä terapeuttia. Mitäs mä siitä oisin apua sen enempää saanut. Ei se edes tajunnut, ettei se tajunnut. Jos olisin kertonut sille, ettet sä edes tajua, niin oiskohanse vain loukkaantunut, mitä luulet? Olisin sanonut sille, että pidän sua pikkasen tyhmänä, kun et edes tajua loukkaavasi minua, haluatko pyytää anteeksi? Mitä luulet, oisko se halunnut?
En jäänyt kokeilemaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta ei saa mitään selvää! Mitä sinä häpeät? Mistä häpeä on saanut alkunsa? Miten se käytännössä vaikeuttaa seksielämääsi? Mitä olet mieheltäsi pyytänyt? Kerro ihan konkreettisesti.
Tää on tällainen hullujen ketju, tästä saa selvää vain hullut :) Ei vaan, siis sitä mitä häpeää voimakkaasti on vaikea tuoda esille, koska ei itsekään tiedä. Sitä häpeää niin paljon, ettei ole helppoa tietää taikka katsoa sitä. Vähän niin kuin liian kuuma tuli tai liian kirkas valo, tiedät, että se on siellä, se häiritsee, mutta erittelepä nyt sitten mikä siellä on syynä, kun et voi mennä lähelle.
Ap
Ap onko sinulle joskus sattunut jotain traumaattista seksuaalisesti? Kuullostaisi vähän siltä sen mukaan mitä olet kertonut. Siihen kannattaiaisi ainakin hakea apua, voisi ratkaista monta ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin sitä vaan odottaa, että taivaasta tipahtaa apua. Että tapais oikean tyypin, niin kuin tapasin senkin ihmisen, johon rakastuin, aivan etsimättä.
Ap
Ei elämässä ongelmat ratkea noin. Ratkaisut tehdään itse tai ainakin niiden syntymistä itse edesautetaan aktiivisella toiminnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin Sexpossa kertan ja se terapeutti loukkasi minua olettamalla, että minulla on haluja. Se kun on juuri se, mitä häpeän. Hän ei olisi saanut mennä niin suoraan siihen asiaan, hän oli tahditon, ei osaava ei ymmärtävä ja loukkaava. En olisi voinut mitenkään jatkaa hänen kanssaan. Olen jo terapiassa, joka avaa näihin liittyviä lukkoja paljon paremmin, kuin mikään seksiterapia, koska nämä eivät ole syntyneet seksistä, vaan elämästä. Menen ehkä joskus myöhemmin seksiterapiaan, kun se on mahdollista niidenkin terapeuttien osata jotain, mitä olen vailla eli ei olla enää liian vaikeilla vesillä henkisesti.
ApTotta kai hän sanoi niin, koska sehän sinun tulee myöntää itsellesi. Myönsithän sen jo täälläkin? Miksi syyllistät niitä ihmisiä jotka yrittävät sinua auttaa sinun ongelmastasi? Etkö ymmärrä että juuri se estää sinua päästämästä irti tuosta häpeästä? Elämähän vaikuttaa seksiin ja hyvin paljon toisinkinpäin. Ainoa neuvo jonka osaan antaa ja jota kannattaa harkita on suvaitsevuuden lisääminen itseäsi ja muita kohtaan ja tuomitsevuuden hillintä. Ja kärsivällisyys. Ei pidä yhdestä kerrasta antaa peritse. Terapiassa kuulla juuri niitä juttuja jotka EIVÄT tunnu hyvältä. Jos siellä jutellaan niitä ja näitä ja homma tuntuu aina miellyttävältä, tuskin mitään oikeita lukkoja siellä avataankaan.
Voin mä sen myöntää, että mulla on, mutta mä häpeän niitä. Sitä sekään "auttaja" ei tajunnut, että jollain on niin, vaan iloisena selitti mun haluista. Ne eivät ole mikään iloinen asia, vaan ongelma.
ApSiis häh? Etkö sinä mennyt sinne pääsemään ongelmasta eroon vai halutsitko vaan että terapeutti on samaa mieltä kanssasi? Luulisi että siellä nimenomaan opetellaan sitä tervettä seksuaalisuutta ja sehän on sitä että ei tarvi tuntea häpeää. Tuskin hän sitä väheksyi että sinua hävettää vaan yritti selittää ettei sitä tarvi hävetä ja luulin että sinne siksi juuri menit? Ei mikään terapeutti ala myöntelemään että joo seksi on häpeällistä vaikka se sitä sinulle olisi ja silti hän voi ymmärtää mitä käyt läpi. Hän varmaan yritti sillä omalla vapaalla tavalla auttaa sinun suhtautumisen muutosta, mutta koska koet asiasta häpeää sinua alkoi sekin ahdistamaan ja loukkaannuit siitä.
Halusin, että hän ymmärtää minua. Hän ei ymmärtänyt edes alkajaisiksi minua, niin ei ollut minun teekuppini käyttää ensin aikaa saada hänet ymmärtämään, koska yleensä sen pitäisi olla toisin päin. Apua hakevalla on jokin ja auttaja ymmärtää olla loukkaamatta ennen kuin saa kiinni mikä, mutta kun tässä ei ollut edes niin paljoa ymmärrystä. Siis anteeksi nyt hirveästi jos minua loukkaa apu, mutta voit nukkua yösi rauhassa, en solvannut siitä sitä terapeuttia. Mitäs mä siitä oisin apua sen enempää saanut. Ei se edes tajunnut, ettei se tajunnut. Jos olisin kertonut sille, ettet sä edes tajua, niin oiskohanse vain loukkaantunut, mitä luulet? Olisin sanonut sille, että pidän sua pikkasen tyhmänä, kun et edes tajua loukkaavasi minua, haluatko pyytää anteeksi? Mitä luulet, oisko se halunnut?
En jäänyt kokeilemaan.
Ap
Hyvä että olet nyt terapiassa kuitenkin. Onko se psykoterapiaa? Oletko ottanut tämän asia siellä esille?
Ei vittu. Mä tajusin jo heti alotuksesta, että tää tää on äitihullu!!! Huhhuh... Aikamoista. Miten et vieläkään tajua pysyä täältä pois, kun sut vaan lynkataan, loukkaannut, syytät muita ja oot enemmän sekaisin sen jälkeen, kuin ennenkuin teit aloituksen?? MITEN SÄ ET IKINÄ OPI???!!!