Mikä kirja menossa?
Minulla Iranilainen tytär, kirj. Jasmin Darznik. Kertoo shaahin aikaisesta elämästä, jolloin naisetkin saivat pukeutua länsimaalaisittain.
Kommentit (79)
George R.R. Martin, A Feast For Crows
Peter Englund: Kuningatar Kristiina - elämänkerta
Vierailija kirjoitti:
Sapiens - ihmisen lyhyt historia
Yuval Noah Harari
Komppaus tälle, oli mielestäni yksi mielenkiintoisimmista kirjoista joita olen koskaan lukenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattuuko teistä kukaan muistamaan kirjan nimeä, jossa kerrottiin USA:n Siionissa? tapahtuneesta noitavainosta ja erään naisen surmaamisesta noitana. Kylässä ihmisiä sairastui ja kuolikin ja naista pidettiin noitana. Myöhemmin paljastui sairastumisien syyksi viljassa ollut torajyvä. Olen joskus lukenut kirjan Valittujen Palojen lyhennetyn version ja kädettömänä en ole osannut googlesta hakea kirjaa. Mielelläni lukisin sen uudelleen suomeksi. Muistaakseni viimeksi googletellessani sain engl. versioita mutta ne mennevät tankkaukseksi :) ap
Paikka ei ole Sion vaan Salem, ja niistä noitavainoista on kirjoitettu mielettömät määrät sekä fiktiota että tutkimusta. Kuuluisin fiktio taitaa olla The Crucible.
Suuret kiitokset oikaisusta. ap
Vierailija kirjoitti:
Nele Neuhaus: Lumikin on kuoltava
Olen puolessa välissä ja vaikuttaa tosi hyvältä. Siitä poikkeuksellinen dekkari ettei poliisina ole keski-ikäinen, klassista musiikkia kuunteleva mies joka aika ajoin parantaa alakuloisuuttaan viinalla.
Minulla on tämä kesken tuossa yöpöydällä, ärsyttää suomennos, huono. En jaksa, kun ihmisestä puhutaan kerrottaessa "se" sanalla. Suorassa lainauksessa se ei häiritse.
Harry Potter ja kuoleman varjelukset
Tommi Kinnusen Lopottia. Olin kuvitellut, että Neljäntienristeys (Kinnusen edellinen) olisi ylittämätön, niin loistava se oli. Mutta Lopotti on ainakin yhtä hyvä, ellei parempi. Harmittaa, kun kirja kohta loppuu. Uskomatonta, millainen tekijä on yhtäkkiä putkahtanut kotimaiseen kirjallisuuteen. Parasta, mitä Suomessa on aikoihin kirjoitettu.
Vierailija kirjoitti:
John Grishamin Vuori. Melkein lopussa. Tylsempi kuin odotin.
Minusta koko Grishamin tuotanto on enemman tai vahemman tylsaa!
Itse lopetin juuri ruotsalaisen dekkarin Tytto ja kissa. Ei oikein napannut sekaan, vaikka yleensa pidan ruotsalaisista dekkareista.
Tolstoin Anna Karenina. Toivottavasti ehdin loppuun ennen kuin kirja hajoaa lopullisesti kappaleiksi (painos v. 1946).
Raamattu. Olen lukenut sen muutaman kerran läpi, mutta jatkuvasti se on hyvää lukemista :)
Nappaako Jari Tervon kirjat yhtään? Kolme kertaa olen Myyrän aloittanut ja yhtä monta kertaa se on jäänyt kesken. ap
Taivaslaulu. Tähän asti vaikuttanut todella koskettavalta kirjalta. :)
James herriotin kirja. Luen sitä alakouluikäisille lapsilleni. Itse olen lukenut sen moneen kertaan nuorena. Lapset nauroivat äsken aivan kippurassa kirjan jutuille (muutamia juttuja olen jättänyt lukematta lapsille kun ei mielestäni sovi heille). Herriot kirjoittaa elämästään eläinlääkärinä englannissa sotien ennen ja jälkeen. Herriotin kirjat saavat minut aina hyvälle tuulelle.
Dostojevski: Riivaajat. Parisataa sivua olen lukenut, eikä tässä ole tapahtunut vielä mitään. Venäläiset nimetkin menevät sekaisin, etten aina edes muista kuka on kuka. Tiesin kyllä etuköteen, että romaanin alku on raskasta luettavaa, mutta silti yllätyin. Karamazovin veljestenkin alussa oli enemmän toimintaa... Aion kyllä kahlata läpi, sillä teema kiinnostaa.
Buck Tilton: Wilderness First Responder - how to recognize, treat, and prevent emergencies in the backcountry
Todella helppolukuinen puskalääkärin kirja. Teoksessa kerrotaan paljon asioita, mm. elvytyksestä, joista ensihoitokursseilla vaietaan.
Seuraavaksi työn alle varmaankin Rabelais: Gargantua ja Pantagruel, joka on aikansa klassikko ja kuulemma pakko lukea aina ja edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nele Neuhaus: Lumikin on kuoltava
Olen puolessa välissä ja vaikuttaa tosi hyvältä. Siitä poikkeuksellinen dekkari ettei poliisina ole keski-ikäinen, klassista musiikkia kuunteleva mies joka aika ajoin parantaa alakuloisuuttaan viinalla.
Minulla on tämä kesken tuossa yöpöydällä, ärsyttää suomennos, huono. En jaksa, kun ihmisestä puhutaan kerrottaessa "se" sanalla. Suorassa lainauksessa se ei häiritse.
Suomennoksessa on tosiaan parannettavaa. Esim. luksusasunnon kohdalla kääntäjä puhuu "tupakeittiöstä" vaikka oikea imaisu lienee "avokeittiö". Muitakin lapsuksia löytyi. Juoni on kuitenkin mielestäni hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Tolstoin Anna Karenina. Toivottavasti ehdin loppuun ennen kuin kirja hajoaa lopullisesti kappaleiksi (painos v. 1946).
En tykännyt, luen monta kertaa aina hyvät uudestaan. Tätä en vain koskaan. Se minusta liian sitodottu aikaansa, jotta siitä saisi irti mitään.
Ville Kivimäki: Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945. Suosittelen!