Lue keskustelun säännöt.
Nyt kun puhutaan lapsiköyhyydestä...
11.07.2016 |
niin miksi samat ihmiset, jotka sitä jeesustelee, ovat kovaan ääneen vaahtoamassa että pienellä palkallakin täytyy tulla toimeen? Esimerkiksi itse kirjoittelin tällä palstalla viikko sitten lähihoitajan palkasta kun asuu pk- seudulla ja on yksinhuoltaja. Minulle vastattiin hyvin vihamieliseen sävyyn että kyllähän sen 900 e kk vuokran jälkeen täytyy riittää elämiseen, hyvin kun muillakin riittää jne... Kun pointti on se. että oma tilanteeni tulee olemaan sama tästä eteenpäin seuraavat 20 v, ei tule mitään suurempia tuloja koskaan. Yritin vääntää rautalankaa että on eri juttu kun on tilapäisesti sellaiset tulot kun koko lapsen lapsuusajan, jolloin meillä ei ole varaa KOSKAAN lomamatkoihin tms. Lapsiköyhyys siis oli todellisuutta meillä, vaikka kävisinkin kokopäivätyössä, sillä palkka on niin huono.
Asia ahdistaa todella paljon, ja kuumeisesti mietin mitä kannattaisi opiskella, jotta voisin taata lapselleni edes vähän paremman, kuin köyhän lapsen elintason.
Kommentit (177)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joten ihmettelen ap:n kirjoitteluja kun kirjoittelet omasta kokemuksestasi mutta samalla kuultaa läpi että yleistät tai haluat yleistää jotenkin että: lähihoitaja on köyhä, yh on köyhä, ei kannata tehdä töitä, ei pääse ikinä matkustelemaan...
Kuules ap tiedän monia pienituloisia yksinhuoltajia jotka matkustavat etelään ihan omilla tuloillaan joten ei se mitään mahdotonta ole. Lisäksi tilanne ei ole kaikille yksinhuoltajille todellakaan niin karu että palkasta ei jäisi yhtään enempää käteen kun esim. työttömänä ollessa. Monet lähihoitajat voivat tienaa yli kolmekin tonnia bruttona kuussa (sisältäen tietenkin kaikki vuorolisät) joten en nyt oikein tykkää siitäkään että mainostat melkein että lähihoitaja ei nyt ainakaan kannata olla tai on superköyhä.
Lisäksi miksi olet omasta tilanteestasi ja tulevaisuudesta niin pessimisti? Puhut tyyliin: en ikinä voi tehdä sitä tai tätä...taloudellinen tilanteeni ei tule ikinä paranemaan.. Oletko sinä siis jotenkin jo päättänyt että sinä et ainakaan ikinä muuta yhteen miehen kanssa joka mahdollisesti myös tienaa ja tällöin sinunkin taloudellinen tilanne paranisi? Kuka on sanonut että sinun tilanteesi tulee pysymään ikuisesti juuri tuollaisena?
Älä nyt ainakaan kaikkia lähihoitajia sääli. Monilla menee kuitenkin ihan mukavasti. Elävät joko miehen kanssa joka tienaa kohtuullisesti tai sitten tienaavat itse ihan kohtuullista palkkaa. Kyllä sitä yksinhuoltajakin pääsee esim. kolmentonnin brutolla jo paljon parempaan elintasoon kiinni kun mitä työttömyysturva ja toimeentulotuki tarjoaa.
Ja vielä aika huvittaa niistä ulkomaanmatkoista jankkaaminen tyyliin kenellä on varaa ja kenellä ei. Kannattaa muistaa että monikaan ei todellakaan edes halua mennä sinne ulkomaille, varsinkaan etelään. Siihen voi olla monia muita syitä kun se että ei olisi varaa. Hassua jos jotkut ajattelee että jos perhe ei ole käynyt ulkomaanmatkoilla niin heille ei ole siihen varaa. Monet ei reissaa koska esim. ihan pienten lasten kanssa se voi olla heidän mielestään liian raskasta tai sitten vanhemmilla ei ehkä ole lomaa edes paljon yhtään (uusi työ) tai muuten vaan halutaan olla kotimaassa. En minä ainakaan mieti kenenkään varallisuutta sen kautta käykö hän joskus jossain ulkomaanmatkoilla vai ei. Tietenkin jos jatkuvasti reissataan eikä edes käydä töissä niin pistäähän sellainen sitten silmään että onko joku lottovoitto iskenyt vai mikä.
En halua ripustautua kenenkään toisen varaan enää koskaan. Miestä ei ole eikä minun kotiini tule. Turha jankata lisistä lh peruspalkka on käteen n. 1600 ikälisät surkeat, kolmivuorotyö ei käy. Olen laskenut vaikka miten päin että ikilisisät ei tule kuin muutama kymppi lisää.Jos joku lh haluaa elää tuudittautuen siihen että palkka on ok kun mies tienaa niin hyvin, siitä vaan. Kannattaa miettiä, miten pärjäisi itsekeen sillä peruspalkalla? Lisäksi se että jos menen töihin viikonloppuna tai öisin, olisi lapselle otettava vuorohoitopaikka johon pääsee myös vkloppuisin.
Etkös sinä itsekin tuudittautunut?
Suunnittelin tekeväni kolmivuorotyötä. Miehen tohtoriopintosuunnitelmat olivat yllätys.
Miten miehen tohtoriopinnot nyt vaikuttavat, etkös sinä ole yksinhuoltaja? Lapsi vuoropäiväkotiin ja ehdit tehdä vielä 4-5 vuotta kolmivuorotyötä ennenkuin lapsi menee kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin juuri tuetulla lomalla lapsen kanssa. Aikuisen omavastuu on noissa ilmeisesti yleensä 20 euroa/vrk, lapsi ilmainen. Joillakin lomilla voi olla vähemmänkin, jos vaikka ammattiliiton kautta hakee.
Lomailimme kylpylähotellissa ja hotellilta sai aamiaisen, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Omasta pussista tietenkin matkakulut paikan päälle. Meillä ei olisi ollut varaa tuollaiseen matkaan, jos majoitus ja syöminen olisi mennyt ns. listahintojen mukaan. Eihän tuo aikuisen omavastuu oikeasti ole paljon mitään edes siitä ruokamäärästä, mikä lomalla oli tarjolla. Nyt oli varaa sitten käydä jätskilläkin. Pieni piipahdus pois arjesta teki kyllä tosi hyvää! Siinä mielessä ymmärrän hyvin kaikkien pienituloistenkin kaipuun matkustaa jonnekin.
Minä olin tavattoman kiitollinen joka päivä siitä, että tällaisia lomia järjestetään. Että minullakin oli mahdollisuus viedä lapseni lomareissulle, vaikkakin ihan kotimaassa. On noita ilmeisesti ainakin pari yhdistystä tai vastaavaa, jotka tuettuja lomia järjestävät. Niitä lomia on ns. erityisryhmille, kuten vaikka tiettyä sairautta sairastavien perheille tai sitten niitä voi hakea vaikka sosiaalisin tai taloudellisin perustein. On pariskuntalomia ja perhelomia, monenlaista.
Tiedän, että tosi, tosi köyhille on oikeasti todella vaikea saada kasaan edes tuota aikuisen omavastuuta. En tiedä, onko silloin mahdollisuus saada vielä jotain alennusta tai tukea vaikka sosiaalitoimistosta.
Kannattaa hakea, ihan oikeasti. Lomia järjestetään eri puolilla Suomea erilaisissa paikoissa, niin voi vähän katsoa sitäkin, ettei matkakustannukset nouse liian korkeiksi.
En lukenut koko ketjua, tulin vaan esittämään ehdotuksen. Muuttakaa maalle!! Täällä palkallasi elää mukavasti, on varaa jopa omakotitaloon. Meillä miehellä ei varmasti paljoa sinua suurempia tuloja. Silti minulla mahdollisuus olla 4 lapsen kanssa kolme vuotta kotona kuopuksen syntymän jälkeen. Meillä 160neliöinen, itserempattu omakotitalo ja kaksi autoa. Eli pois sieltä ihmisten ilmoilta nauttimaan maaseudun rauhasta:) sinulla sattuu olemaan juuri nappi ammatti, jolla löydät mistä vain työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joten ihmettelen ap:n kirjoitteluja kun kirjoittelet omasta kokemuksestasi mutta samalla kuultaa läpi että yleistät tai haluat yleistää jotenkin että: lähihoitaja on köyhä, yh on köyhä, ei kannata tehdä töitä, ei pääse ikinä matkustelemaan...
Kuules ap tiedän monia pienituloisia yksinhuoltajia jotka matkustavat etelään ihan omilla tuloillaan joten ei se mitään mahdotonta ole. Lisäksi tilanne ei ole kaikille yksinhuoltajille todellakaan niin karu että palkasta ei jäisi yhtään enempää käteen kun esim. työttömänä ollessa. Monet lähihoitajat voivat tienaa yli kolmekin tonnia bruttona kuussa (sisältäen tietenkin kaikki vuorolisät) joten en nyt oikein tykkää siitäkään että mainostat melkein että lähihoitaja ei nyt ainakaan kannata olla tai on superköyhä.
Lisäksi miksi olet omasta tilanteestasi ja tulevaisuudesta niin pessimisti? Puhut tyyliin: en ikinä voi tehdä sitä tai tätä...taloudellinen tilanteeni ei tule ikinä paranemaan.. Oletko sinä siis jotenkin jo päättänyt että sinä et ainakaan ikinä muuta yhteen miehen kanssa joka mahdollisesti myös tienaa ja tällöin sinunkin taloudellinen tilanne paranisi? Kuka on sanonut että sinun tilanteesi tulee pysymään ikuisesti juuri tuollaisena?
Älä nyt ainakaan kaikkia lähihoitajia sääli. Monilla menee kuitenkin ihan mukavasti. Elävät joko miehen kanssa joka tienaa kohtuullisesti tai sitten tienaavat itse ihan kohtuullista palkkaa. Kyllä sitä yksinhuoltajakin pääsee esim. kolmentonnin brutolla jo paljon parempaan elintasoon kiinni kun mitä työttömyysturva ja toimeentulotuki tarjoaa.
Ja vielä aika huvittaa niistä ulkomaanmatkoista jankkaaminen tyyliin kenellä on varaa ja kenellä ei. Kannattaa muistaa että monikaan ei todellakaan edes halua mennä sinne ulkomaille, varsinkaan etelään. Siihen voi olla monia muita syitä kun se että ei olisi varaa. Hassua jos jotkut ajattelee että jos perhe ei ole käynyt ulkomaanmatkoilla niin heille ei ole siihen varaa. Monet ei reissaa koska esim. ihan pienten lasten kanssa se voi olla heidän mielestään liian raskasta tai sitten vanhemmilla ei ehkä ole lomaa edes paljon yhtään (uusi työ) tai muuten vaan halutaan olla kotimaassa. En minä ainakaan mieti kenenkään varallisuutta sen kautta käykö hän joskus jossain ulkomaanmatkoilla vai ei. Tietenkin jos jatkuvasti reissataan eikä edes käydä töissä niin pistäähän sellainen sitten silmään että onko joku lottovoitto iskenyt vai mikä.
En halua ripustautua kenenkään toisen varaan enää koskaan. Miestä ei ole eikä minun kotiini tule. Turha jankata lisistä lh peruspalkka on käteen n. 1600 ikälisät surkeat, kolmivuorotyö ei käy. Olen laskenut vaikka miten päin että ikilisisät ei tule kuin muutama kymppi lisää.Jos joku lh haluaa elää tuudittautuen siihen että palkka on ok kun mies tienaa niin hyvin, siitä vaan. Kannattaa miettiä, miten pärjäisi itsekeen sillä peruspalkalla? Lisäksi se että jos menen töihin viikonloppuna tai öisin, olisi lapselle otettava vuorohoitopaikka johon pääsee myös vkloppuisin.
se vuorohoitopaikka on samanhintainen kuin päivähitopaikkakin. Ehkä sinuna miettisin sitä, että voisitko nyt, kun lapsesi on päivähoitoikäinen tehdä sitä vuorotyötä? Saisit enemmän palkkaa ( toki hoitopaikkakin maksaisi hieman enemän, jos on enemmän tuloja), mutta siaist säästöönja/tai sijoitettavaksi rahaa tulee varten. Päivätöihin siirtyisit kun lapsi menee kouluun. Jos haluat ehdottomasti asua siellä pääkaupunkiseudulla, koska lapsen isä asuu Espoossa, niin eikö isä voi ottaa lasta öiksi?
Ei voi, valvotut tapaamiset. Ei pärjää lapsen kanssa edes yhtä päivää. Voisin muuttaa kun tietäisin missä kaupungissa on vuokra alle 11 e neliö?
Kotka, Kouvola, Varkaus, Kemi. Alapa pakkaamaan tavaroitasi.
Kiitos ei. Laskin tosiaan että voisin jäädä kokonaan pois töistä ja alkaa opiskelemaan. Muuta sinä?
Miksi nuo paikkakunnat eivät kelpaa?
Muuta ihmeessä kaksioon, hanki lapselle vuorohoitopaikka, ja tee niitä vuorotöitä, nyt kun vielä lapsi on päivähoidossa. Sitten kun lapsi menee kouluun, niin voit vaikka tarjota kouluikäisille yöhoitoa 20-30€/yö. Varmasti joku toinen vuorotyötä tekevä yh, maksaa tuon, jos saa viikonloppu- ja pyhälisät.
Ja sitten se tärkein: laita suurin osa säästetyistä ja tienatuista rahoista säästöön, jotta sinulla on pesämuna. Kun lapsi menee kouluun, on sinunkin helpompi opiskella. Pesämunan avulla ei ole stressiä. Jos saat vuokrassa säästettyä esim. 150-200€/kk ja palkassa vuorotyössä verojenjälkeen esim. 200-500€/kk ( laitoin alakanttiin, kun en tiedä, että kuinka paljon oikein voi vuorotyössä saada lisää.), niin säästöön jää tuossa 350- 700€/kuukaudessa. Vuodessa tuo tekee 4200-8400. Neljässä vuodessa 16800-33600€. Luulisi tuollaisilla summien helpottavan elämää suuresti, sitten kun lapsi on kouluikäinen. Ja jos sovit esim. toisen yh:n kanssa, että teettte molemmat viikonloppuisin lähihoitajan töitä siten, että voitte koululaisianne hoitaa toisen ollessa töissä, niin samaan aikaan kun opiskelet ja teet sen jonkun ehdottaman sosiaalialan tutkinnon valmiiksi, voit ansaita lisää rahaa viikonloppuisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typeriä nämä "olisit miettinyt ennen kuin teit lapsia" -kommentit. Muutenkin väestön ikärakenne on Suomessa nurinkurinen niin, että yhteiskunnalle ei kohta enää löydy riittävästi rattaanpyörittäjiä ja samaan aikaan urpot täällä mesoavat kuinka lapsia ei pitäisi tehdä kuin rikkaiden (ja kristallipallosta katsojien). Enpä oikein usko, että tässäkin ketjussa ap:lle ikävästi kommentoineiden omakaan talous ja elämä on täysin suojattu katastrofeilta, mutta silti lauotaan mielipiteitä ihan kuin näin olisi ts. kieltäydytään näkemästä totuutta.
Tätä juuri tarkoitin aiemmassa kirjoituksessani. Varautuminen ja ennakoiminen tuntuu olevan todella monelle suorastaan punainen vaate, vaikka jo tilastotkin osoittavat, että olisi ehkä syytä varautua. Varautuminen ja ennakoiminen ei nimittäin tarkoita, että lapsia ei voisi hankkia. Se tarkoittaa, että on olemassa ennalta mietittynä, miten selviää, jos jotain sattuu. Yksi vaihtoehto on, että tyytyy sellaiseen elintasoon, jonka pystyy ilman muutoksia tekemään eikä haaveilekaan ulkomaanmatkoista yms, mihin rahat ei riitä. Aloittajallakin rahat riittävät kaikkeen välttämättömään ja riittäisi muuhunkin, mutta aloittajalle ei kelpaa.
En ota kantaa aloittajan tilanteeseen, mutta olisi ihan mielenkiintoista tietää, miten vuosikausia alipalkattua pätkätyötä ja siinä välissä aina työttömänä ollut pariskunta varautuu ja ennakoi muuten kuin jäämällä lapsettomaksi? Omistusasuntoon, joka toimisi hätätapauksessa varallisuutena ei ole mahdollisuutta ja koko ajan pitää asua kalliisti vuokralla. Koskee nykyään ihan korkeakoulutettuakin väkeä, joille lisäkouluttautuminenkaan ei tuo yhtään leveämpää leipää.
Sellainen pariskunta varautuu miettimällä, kumpi on heille tärkeämpää: nykyinen elintaso ilman lasta vai alhaisempi elintaso lapsen kanssa. Ja miettii, onko valmis mahdollisen eron, sairauden, pitkäaikaistyöttömyyden tms vuoksi vielä sitäkin alhaisempaan elintasoon. Ja miettiii vielä, millaisia muutoksia voisi elämässään tehdä (esimerkiksi asuinpaikka). Ja tekee päätöksensä lastenhankinnasta sen mukaan. Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä sentään ole vaan ihan maalaisjärjen käyttöä, hyvänen aika!
No eipä ole mitään rakettitiedettä ymmärtää lukemaansa, että nimenomaan oli kyse siitä, että lastenteon kuitenkin pitäisi yhteiskunnan toimivuuden kannalta olla mahdollista ihan tavallisillekin ihmisille, joilla ei ole mitään isoja säästöjä ja omistuksia katastrofien varalle.
Vierailija kirjoitti:
Muuta ihmeessä kaksioon, hanki lapselle vuorohoitopaikka, ja tee niitä vuorotöitä, nyt kun vielä lapsi on päivähoidossa. Sitten kun lapsi menee kouluun, niin voit vaikka tarjota kouluikäisille yöhoitoa 20-30€/yö. Varmasti joku toinen vuorotyötä tekevä yh, maksaa tuon, jos saa viikonloppu- ja pyhälisät.
Ja sitten se tärkein: laita suurin osa säästetyistä ja tienatuista rahoista säästöön, jotta sinulla on pesämuna. Kun lapsi menee kouluun, on sinunkin helpompi opiskella. Pesämunan avulla ei ole stressiä. Jos saat vuokrassa säästettyä esim. 150-200€/kk ja palkassa vuorotyössä verojenjälkeen esim. 200-500€/kk ( laitoin alakanttiin, kun en tiedä, että kuinka paljon oikein voi vuorotyössä saada lisää.), niin säästöön jää tuossa 350- 700€/kuukaudessa. Vuodessa tuo tekee 4200-8400. Neljässä vuodessa 16800-33600€. Luulisi tuollaisilla summien helpottavan elämää suuresti, sitten kun lapsi on kouluikäinen. Ja jos sovit esim. toisen yh:n kanssa, että teettte molemmat viikonloppuisin lähihoitajan töitä siten, että voitte koululaisianne hoitaa toisen ollessa töissä, niin samaan aikaan kun opiskelet ja teet sen jonkun ehdottaman sosiaalialan tutkinnon valmiiksi, voit ansaita lisää rahaa viikonloppuisin.
Hitto että repesin :D Säästöön jää 350-700 e/kk!
Missä utopiassa ihmiset oikein elelee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meitä varmaan pidetään tosi köyhinä kun eletään alle 2500 netto 4 henkinen perhe. Käydään töissä, maksetaan hoidostakin vielä, ei saada tukia (muuta kuin kaikille kuuluva lapsilisä) mutta en koe köyhyyttä.
Ei käydä ulkomaan reissuilla, mutta mielestäni se ei olekaan perustarve, lasten harrastukset on lähinnä retkiä ja sen semmoista.
Käytettynä saa hyvääkin tavaraa halvalla, joskus sukulaiset ja tuttavat kantavat ilmaiseksi heidän lapsilleen pieneksi jääneitä harrastusvälineitä.Köyhyys on suhteellista, ei kaikilla mutta useasti kyllä, vain suhteellista.
Aika pitkälti riippuu asumiskuluista onko pienituloinen käytännössä köyhä vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö muka 900 eurosta jää yhtään mitään säästöön? Mihin sitä rahaa oikein menee...
Pohdin meidän kahden aikuisen ihmisen kotitaloutta ja kuukauden menot (pl. vuokra) on karkeasti nämä:Ruoka 250-300 €
Bussilippu 1 hlö 50 €
Sähkö + vesi 40 €
Netti + puhelin 50 €
Kaikki vakuutukset n. 20 €/kk
Vaatetta ym. tarviketta 100 €/kkEli yhteensä siis 570 €
Ap jättää puolet tarinasta kertomatta, kuten aina tällaisissa ketjuissa. Kulutusluotot, ulosotot ja osamaksulla hankitut luksustuotteet.
Ei ole mitään noista minulla. Luottotiedotkin on kunnossa. Mielestäsi siis 900 e kk seuraavat 30 vuotta on ok tulot äidille ja lapselle ja turha valittaa?
T: Ap
No ei 900€/kk kahdelle asumiskulujen jälkeen vähän ole, ei todellakaan.
Minun perheessä kaksi aikuista ja alakoululainen pärjäävät 1000 eurolla kuukaudessa todella hyvin. Tonnilla kuussa saamme siis ruoan, sähköt, veden, lapsen harrastukset, lehdet (Aku, Talouselämä, Tiede), vakuutukset, yhden aikuisen ja yhden lapsen puhelinliittymän (toisella aikuisella vain työpuhelin), netin... Asumiskulut (laina, vastike, korot) on siis jo maksettu, eli ansiotulomme ovat enemmän kuin tuon 1000€/kk.
Valmistan kaiken ruoan alkutekijöistään itse, alkoa tai tupakkaa emme käytä. Vaatteet ja kengät ostan kaupasta uusina, usein alesta mutta kuitenkin. Tuosta tonnista jää vuodessa sen verran jopa säästöön, että pääsemme tänäkin kesänä pienelle reissulle, tällä kertaa Wieniin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typeriä nämä "olisit miettinyt ennen kuin teit lapsia" -kommentit. Muutenkin väestön ikärakenne on Suomessa nurinkurinen niin, että yhteiskunnalle ei kohta enää löydy riittävästi rattaanpyörittäjiä ja samaan aikaan urpot täällä mesoavat kuinka lapsia ei pitäisi tehdä kuin rikkaiden (ja kristallipallosta katsojien). Enpä oikein usko, että tässäkin ketjussa ap:lle ikävästi kommentoineiden omakaan talous ja elämä on täysin suojattu katastrofeilta, mutta silti lauotaan mielipiteitä ihan kuin näin olisi ts. kieltäydytään näkemästä totuutta.
Tätä juuri tarkoitin aiemmassa kirjoituksessani. Varautuminen ja ennakoiminen tuntuu olevan todella monelle suorastaan punainen vaate, vaikka jo tilastotkin osoittavat, että olisi ehkä syytä varautua. Varautuminen ja ennakoiminen ei nimittäin tarkoita, että lapsia ei voisi hankkia. Se tarkoittaa, että on olemassa ennalta mietittynä, miten selviää, jos jotain sattuu. Yksi vaihtoehto on, että tyytyy sellaiseen elintasoon, jonka pystyy ilman muutoksia tekemään eikä haaveilekaan ulkomaanmatkoista yms, mihin rahat ei riitä. Aloittajallakin rahat riittävät kaikkeen välttämättömään ja riittäisi muuhunkin, mutta aloittajalle ei kelpaa.
En ota kantaa aloittajan tilanteeseen, mutta olisi ihan mielenkiintoista tietää, miten vuosikausia alipalkattua pätkätyötä ja siinä välissä aina työttömänä ollut pariskunta varautuu ja ennakoi muuten kuin jäämällä lapsettomaksi? Omistusasuntoon, joka toimisi hätätapauksessa varallisuutena ei ole mahdollisuutta ja koko ajan pitää asua kalliisti vuokralla. Koskee nykyään ihan korkeakoulutettuakin väkeä, joille lisäkouluttautuminenkaan ei tuo yhtään leveämpää leipää.
Sellainen pariskunta varautuu miettimällä, kumpi on heille tärkeämpää: nykyinen elintaso ilman lasta vai alhaisempi elintaso lapsen kanssa. Ja miettii, onko valmis mahdollisen eron, sairauden, pitkäaikaistyöttömyyden tms vuoksi vielä sitäkin alhaisempaan elintasoon. Ja miettiii vielä, millaisia muutoksia voisi elämässään tehdä (esimerkiksi asuinpaikka). Ja tekee päätöksensä lastenhankinnasta sen mukaan. Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä sentään ole vaan ihan maalaisjärjen käyttöä, hyvänen aika!
No eipä ole mitään rakettitiedettä ymmärtää lukemaansa, että nimenomaan oli kyse siitä, että lastenteon kuitenkin pitäisi yhteiskunnan toimivuuden kannalta olla mahdollista ihan tavallisillekin ihmisille, joilla ei ole mitään isoja säästöjä ja omistuksia katastrofien varalle.
No niinhän se jo onkin. Mutta jos haluaa ylläpitää tietyn elintason ulkomaanmatkoineen yms juttuineen, niin ei yhteiskunnan tehtävä ole tarjota niitä kenellekään. Yhteiskunta mahdollistaa sen, että et lapsesi kanssa ole ilman kattoa pään päällä etkä kuole nälkään etkä kylmyyteen, lapsesi saa koulutuksen ja päivähoidon, molemmat saatte julkisen terveydenhuollon jne jne. Lastenteko on mahdollista ihan kaikille ja yhteiskunta huolehtii perustarpeista silloinkin, kun ei ole muita tuloja kuin yhteiskunnan tuet. Mutta jokaisen on lapsia hankkiessaan ymmärrettävä, että lapsista aiheutuu kustannuksia, joihin lapsilisä yksistään ei riitä, Työnantaja ei anna palkankorotusta siksi, että saat lapsen. Työnantaja ei vakinaista työsuhdettasi siksi, että kerrot olevasi raskaana. Vuokranantajasi ei laske vuokraasi siksi, että saat lapsen. Et saa alennusta ruuasta, lentolipuista, sähköstä etkä juuri muustakaan sen vuoksi, että saat lapsen. Nämä ovat niitä asioita, joita pitää lapsia hankkiessaan miettiä ja miettiä vastausta kysymykseen: olenko valmis siihen?
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajan nettopalkka on 1600e pk-seudulla ja yhdestä lapsesta saat lapsilisiä ja elareita 300e. Pakko kysyä, miten et yhden lapsen kanssa pärjää 1900e netolla? Osta asumisoikeuskaksio, jossa vuokra max 700e.
Heh. Noihin on jopa Oulussa vuoden jono, jonka jälkeen pääsee listoille jonottamaan varsinaista asuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta ihmeessä kaksioon, hanki lapselle vuorohoitopaikka, ja tee niitä vuorotöitä, nyt kun vielä lapsi on päivähoidossa. Sitten kun lapsi menee kouluun, niin voit vaikka tarjota kouluikäisille yöhoitoa 20-30€/yö. Varmasti joku toinen vuorotyötä tekevä yh, maksaa tuon, jos saa viikonloppu- ja pyhälisät.
Ja sitten se tärkein: laita suurin osa säästetyistä ja tienatuista rahoista säästöön, jotta sinulla on pesämuna. Kun lapsi menee kouluun, on sinunkin helpompi opiskella. Pesämunan avulla ei ole stressiä. Jos saat vuokrassa säästettyä esim. 150-200€/kk ja palkassa vuorotyössä verojenjälkeen esim. 200-500€/kk ( laitoin alakanttiin, kun en tiedä, että kuinka paljon oikein voi vuorotyössä saada lisää.), niin säästöön jää tuossa 350- 700€/kuukaudessa. Vuodessa tuo tekee 4200-8400. Neljässä vuodessa 16800-33600€. Luulisi tuollaisilla summien helpottavan elämää suuresti, sitten kun lapsi on kouluikäinen. Ja jos sovit esim. toisen yh:n kanssa, että teettte molemmat viikonloppuisin lähihoitajan töitä siten, että voitte koululaisianne hoitaa toisen ollessa töissä, niin samaan aikaan kun opiskelet ja teet sen jonkun ehdottaman sosiaalialan tutkinnon valmiiksi, voit ansaita lisää rahaa viikonloppuisin.
Hitto että repesin :D Säästöön jää 350-700 e/kk!
Missä utopiassa ihmiset oikein elelee?
Miksi ei jäisi? Onko pakko tuhalata kaikki, jos saa palkankorotuksen, tai vähentää menojaan? Ihan omasta kokemuksesta puhuin. Muutin halvempaan, säästöä 150 € kuukaudessa, ja kun sain palkankorotuksen niin sen ylittävän osan laitan säästöön. Jos tekee vuorotöitä lisineen, niin toki tulee paremmat tulot, kuin jos tekee pelkästään päivävuoroa.
Tämän ei kai pitänyt olla matkustusketju, mutta kun siitä on paljon puhuttu, niin kysynpä vaan että onko vakuutukset kunnossa? Köyhällä kun ei ole varaa sairastua matkalla.
Ja sitten puutun myös tähän maallemuuttoteemaan. Yh:lla ensiarvoisen tärkeää on turvaverkosto eikä sitä voi jättää. Lapsella on myös oikeus toiseen vanhempaan. Lisäksi ne työpaikat tuppaavat olemaan isoissa kaupungeissa.
Miksi tarvitset noin hulppean kämpän? Meillä Hki kaupungin 58m2 vuokrakaksio maksaa 630e kuussa. Hae vaihtoa pienempään ja halvempaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typeriä nämä "olisit miettinyt ennen kuin teit lapsia" -kommentit. Muutenkin väestön ikärakenne on Suomessa nurinkurinen niin, että yhteiskunnalle ei kohta enää löydy riittävästi rattaanpyörittäjiä ja samaan aikaan urpot täällä mesoavat kuinka lapsia ei pitäisi tehdä kuin rikkaiden (ja kristallipallosta katsojien). Enpä oikein usko, että tässäkin ketjussa ap:lle ikävästi kommentoineiden omakaan talous ja elämä on täysin suojattu katastrofeilta, mutta silti lauotaan mielipiteitä ihan kuin näin olisi ts. kieltäydytään näkemästä totuutta.
Tätä juuri tarkoitin aiemmassa kirjoituksessani. Varautuminen ja ennakoiminen tuntuu olevan todella monelle suorastaan punainen vaate, vaikka jo tilastotkin osoittavat, että olisi ehkä syytä varautua. Varautuminen ja ennakoiminen ei nimittäin tarkoita, että lapsia ei voisi hankkia. Se tarkoittaa, että on olemassa ennalta mietittynä, miten selviää, jos jotain sattuu. Yksi vaihtoehto on, että tyytyy sellaiseen elintasoon, jonka pystyy ilman muutoksia tekemään eikä haaveilekaan ulkomaanmatkoista yms, mihin rahat ei riitä. Aloittajallakin rahat riittävät kaikkeen välttämättömään ja riittäisi muuhunkin, mutta aloittajalle ei kelpaa.
En ota kantaa aloittajan tilanteeseen, mutta olisi ihan mielenkiintoista tietää, miten vuosikausia alipalkattua pätkätyötä ja siinä välissä aina työttömänä ollut pariskunta varautuu ja ennakoi muuten kuin jäämällä lapsettomaksi? Omistusasuntoon, joka toimisi hätätapauksessa varallisuutena ei ole mahdollisuutta ja koko ajan pitää asua kalliisti vuokralla. Koskee nykyään ihan korkeakoulutettuakin väkeä, joille lisäkouluttautuminenkaan ei tuo yhtään leveämpää leipää.
Sellainen pariskunta varautuu miettimällä, kumpi on heille tärkeämpää: nykyinen elintaso ilman lasta vai alhaisempi elintaso lapsen kanssa. Ja miettii, onko valmis mahdollisen eron, sairauden, pitkäaikaistyöttömyyden tms vuoksi vielä sitäkin alhaisempaan elintasoon. Ja miettiii vielä, millaisia muutoksia voisi elämässään tehdä (esimerkiksi asuinpaikka). Ja tekee päätöksensä lastenhankinnasta sen mukaan. Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä sentään ole vaan ihan maalaisjärjen käyttöä, hyvänen aika!
No eipä ole mitään rakettitiedettä ymmärtää lukemaansa, että nimenomaan oli kyse siitä, että lastenteon kuitenkin pitäisi yhteiskunnan toimivuuden kannalta olla mahdollista ihan tavallisillekin ihmisille, joilla ei ole mitään isoja säästöjä ja omistuksia katastrofien varalle.
No niinhän se jo onkin. Mutta jos haluaa ylläpitää tietyn elintason ulkomaanmatkoineen yms juttuineen, niin ei yhteiskunnan tehtävä ole tarjota niitä kenellekään. Yhteiskunta mahdollistaa sen, että et lapsesi kanssa ole ilman kattoa pään päällä etkä kuole nälkään etkä kylmyyteen, lapsesi saa koulutuksen ja päivähoidon, molemmat saatte julkisen terveydenhuollon jne jne. Lastenteko on mahdollista ihan kaikille ja yhteiskunta huolehtii perustarpeista silloinkin, kun ei ole muita tuloja kuin yhteiskunnan tuet. Mutta jokaisen on lapsia hankkiessaan ymmärrettävä, että lapsista aiheutuu kustannuksia, joihin lapsilisä yksistään ei riitä, Työnantaja ei anna palkankorotusta siksi, että saat lapsen. Työnantaja ei vakinaista työsuhdettasi siksi, että kerrot olevasi raskaana. Vuokranantajasi ei laske vuokraasi siksi, että saat lapsen. Et saa alennusta ruuasta, lentolipuista, sähköstä etkä juuri muustakaan sen vuoksi, että saat lapsen. Nämä ovat niitä asioita, joita pitää lapsia hankkiessaan miettiä ja miettiä vastausta kysymykseen: olenko valmis siihen?
Ihan ihmeellistä miten niin moni ihminen ei tunnista sellaisia saamiaan ilmaispalveluja, joista monessa muussa maassa joutuu pulittamaan pitkän pennin, ilmaispalveluiksi. Tosiaan mm. koulutus, päivä- ja sairaanhoito ovat ilmaisia tai puoli-ilmaisia. Ei kai se kerro muusta kuin että ihmiset ovat tottuneet muiden maksamana liian hyvään, ja lisää vaan pitäisi jatkuvasti saada.
Et voi ylläpitää keskituloisen elintasoa, jos olet pienituloinen.
Lisäksi tulosi eivät ole 1600 euroa netto vaan lapsilisän kanssa 1740 euroa ja elatustuen kanssa (kelan sivujen mukaan täysmääräinen on 154,77) 1894 euroa. Kun vähennetään vuokra, ovat nettotulosi 1064 euroa.
Sitten asumisesta. Asut liian isossa asunnossa. Meidän nelihenkinen perheemme asui muutama vuosi sitten 80 neliön asunnossa ja vuokramme oli 803 euroa. En käsitä, miksi sinulla pitäisi olla noin paljon neliöitä. Vaihda pienempään. Esim. Vantaalla ihan yksityisillä markkinoilla on saatavissa vähän alle 60 neliön asuntoja 100 eurolla halvemmalla kuin nykyinen vuokrasi. Aivan varmasti kaupungin vuokra-asunnot ovat paljon halvempia. Siskoni asuu poikansa kanssa 38 neliön asunnossa ja oikeasti pärjäävät hyvin. Pojalla on oma pieni makuuhuone ja siellä parvisänky, siskoni nukkuu olohuoneessa ja on rajannut nukkumatilan itselleen kaapilla ja verholla. Olohuoneeseen mahtuu ihan hyvin lisäksi sohvaryhmä ja tv sekä tv-tasona toimiva lipasto.
Asumisessa voisit säästää vähintään 100 euroa ja luultavasti ainakin 150 euroa.
Muut kulut. Sinulla on vähintään tuo 1000 euroa käytettävissäsi ja asumisesta säästyvät rahat voisivat mennä säästötilille. Vuodessa säästäisit 1200 euroa ja niillä pääsisitte jo helposti ulkomaille. Mihin muuten käytät kesälomarahat? Ymmärtääkseni saat 800 euroa, joilla meidän nelihenkinen perhe teki viiden päivän reissun Vilnaan. Asuimme aivan keskustassa todella kivassa hotellissa ja aamupala kuului hintaan. Matkustin ystäväni kanssa jokin aika sitten Kööpenhaminaan kahdeksi yöksi ja lennot ja hotelli tekivät yhteensä 400 euroa. Kööpenhamina on erittäin kallis kaupunki eli halvempiakin kohteita löytyy runsaasti.
Miten kaksi henkilöä ei pärjää 1000 eurolla? Meidän nelihenkinen perheemme käyttää huoletta (syömme usein ulkona enkä koskaan mieti hintoja kaupassa nyt, kun se vihdoin on mahdollista) 1000 euroa yleiseen elämiseen (ruoka, hygienia, vaatteet, kengät) ja meidän lapsemme ovat koululaisia eli syövät enemmän ja vaatteetkin maksavat enemmän. Sovitaan, että käytät 400 euroa ruokaan ja hygieniatuotteisiin. Väitän, että syötte aika hyvin. Lapsi syö kuitenkin päiväkodissa aamupalan, lounaan ja välipalan eli käytännössä syö kotona vain päivällisen ja iltapalan. En tiedä miten saat lapsen ruokaan uppoamaan 150 euroa, mutta sovitaan nyt niin. 100 euroa/kk vaatteisiin, kampaajaan, meikkeihin, kenkiin eli siis tuo 500 euroa (joka meidän perheessä riittäisi kahdelle erittäin tuhlaavaan elämiseen) ns. peruselämiseen. Päälle sähkölasku, puhelinlasku, netti ja vakuutukset 100 euroa. Bussilippu (tarvitsetko seutulipun vai riittääkö sisäinen lippu) noin 50-100 euroa. Mitä kuluja vielä? Laitetaan 100 euroa viikonloppumenoihin esim. synttärilahjoihin tai museoihin tms. 800 euroa ja edelleen jää 200 euroa laitettavaksi säästöön pahan päivän varalle. Jo neljässä kuukaudessa olet minun mielestäni säästänyt nykyisessä asunnossasi 800 euroa, vuodessa säästöä tulee 2400 euroa. Sillä voi ostaa mielestäni uusia kodinkoneita, huonekaluja ja käydä muutamat kerrat huvipuistossakin ja silti on varaa siihen ulkomaanreissuun.
Lisäksi noin pienelle iso elämys on esim. Linnanmäki, ja siellä 2-vuotias pääsee ilmaiseksi muistaakseni 9 laitteeseen. Lisäksi retket uimarannoille, uusiin leikkipuistoihin, kotieläinmaatiloille yms.. ovat ihan riittäviä noin pienelle. Säästäisin ulkomaanmatkat neljän vuoden päähän ainakin ja järjestäisin lapselle joka kesä jonkin kivan retken kotimaassa. Täällä on muumimaailmaa, Ti-ti-nalletaloa, Puuhamaata, kylpylöitä jne. Toki nekin maksavat mutta sopivat ehkä paremmin alle kouluikäiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typeriä nämä "olisit miettinyt ennen kuin teit lapsia" -kommentit. Muutenkin väestön ikärakenne on Suomessa nurinkurinen niin, että yhteiskunnalle ei kohta enää löydy riittävästi rattaanpyörittäjiä ja samaan aikaan urpot täällä mesoavat kuinka lapsia ei pitäisi tehdä kuin rikkaiden (ja kristallipallosta katsojien). Enpä oikein usko, että tässäkin ketjussa ap:lle ikävästi kommentoineiden omakaan talous ja elämä on täysin suojattu katastrofeilta, mutta silti lauotaan mielipiteitä ihan kuin näin olisi ts. kieltäydytään näkemästä totuutta.
Tätä juuri tarkoitin aiemmassa kirjoituksessani. Varautuminen ja ennakoiminen tuntuu olevan todella monelle suorastaan punainen vaate, vaikka jo tilastotkin osoittavat, että olisi ehkä syytä varautua. Varautuminen ja ennakoiminen ei nimittäin tarkoita, että lapsia ei voisi hankkia. Se tarkoittaa, että on olemassa ennalta mietittynä, miten selviää, jos jotain sattuu. Yksi vaihtoehto on, että tyytyy sellaiseen elintasoon, jonka pystyy ilman muutoksia tekemään eikä haaveilekaan ulkomaanmatkoista yms, mihin rahat ei riitä. Aloittajallakin rahat riittävät kaikkeen välttämättömään ja riittäisi muuhunkin, mutta aloittajalle ei kelpaa.
En ota kantaa aloittajan tilanteeseen, mutta olisi ihan mielenkiintoista tietää, miten vuosikausia alipalkattua pätkätyötä ja siinä välissä aina työttömänä ollut pariskunta varautuu ja ennakoi muuten kuin jäämällä lapsettomaksi? Omistusasuntoon, joka toimisi hätätapauksessa varallisuutena ei ole mahdollisuutta ja koko ajan pitää asua kalliisti vuokralla. Koskee nykyään ihan korkeakoulutettuakin väkeä, joille lisäkouluttautuminenkaan ei tuo yhtään leveämpää leipää.
Sellainen pariskunta varautuu miettimällä, kumpi on heille tärkeämpää: nykyinen elintaso ilman lasta vai alhaisempi elintaso lapsen kanssa. Ja miettii, onko valmis mahdollisen eron, sairauden, pitkäaikaistyöttömyyden tms vuoksi vielä sitäkin alhaisempaan elintasoon. Ja miettiii vielä, millaisia muutoksia voisi elämässään tehdä (esimerkiksi asuinpaikka). Ja tekee päätöksensä lastenhankinnasta sen mukaan. Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä sentään ole vaan ihan maalaisjärjen käyttöä, hyvänen aika!
No eipä ole mitään rakettitiedettä ymmärtää lukemaansa, että nimenomaan oli kyse siitä, että lastenteon kuitenkin pitäisi yhteiskunnan toimivuuden kannalta olla mahdollista ihan tavallisillekin ihmisille, joilla ei ole mitään isoja säästöjä ja omistuksia katastrofien varalle.
No niinhän se jo onkin. Mutta jos haluaa ylläpitää tietyn elintason ulkomaanmatkoineen yms juttuineen, niin ei yhteiskunnan tehtävä ole tarjota niitä kenellekään. Yhteiskunta mahdollistaa sen, että et lapsesi kanssa ole ilman kattoa pään päällä etkä kuole nälkään etkä kylmyyteen, lapsesi saa koulutuksen ja päivähoidon, molemmat saatte julkisen terveydenhuollon jne jne. Lastenteko on mahdollista ihan kaikille ja yhteiskunta huolehtii perustarpeista silloinkin, kun ei ole muita tuloja kuin yhteiskunnan tuet. Mutta jokaisen on lapsia hankkiessaan ymmärrettävä, että lapsista aiheutuu kustannuksia, joihin lapsilisä yksistään ei riitä, Työnantaja ei anna palkankorotusta siksi, että saat lapsen. Työnantaja ei vakinaista työsuhdettasi siksi, että kerrot olevasi raskaana. Vuokranantajasi ei laske vuokraasi siksi, että saat lapsen. Et saa alennusta ruuasta, lentolipuista, sähköstä etkä juuri muustakaan sen vuoksi, että saat lapsen. Nämä ovat niitä asioita, joita pitää lapsia hankkiessaan miettiä ja miettiä vastausta kysymykseen: olenko valmis siihen?
Ihan ihmeellistä miten niin moni ihminen ei tunnista sellaisia saamiaan ilmaispalveluja, joista monessa muussa maassa joutuu pulittamaan pitkän pennin, ilmaispalveluiksi. Tosiaan mm. koulutus, päivä- ja sairaanhoito ovat ilmaisia tai puoli-ilmaisia. Ei kai se kerro muusta kuin että ihmiset ovat tottuneet muiden maksamana liian hyvään, ja lisää vaan pitäisi jatkuvasti saada.
"Muiden maksamana". Tämä on taas yksi harha mikä ihmisillä on roolistaan veronmaksajana. Moni saa olla aika pitkään työelämässä, jotta saa verotuloillaan korvattua valtiolle edes ne kustannukset, jotka on itse aiheuttanut.
Meitä varmaan pidetään tosi köyhinä kun eletään alle 2500 netto 4 henkinen perhe. Käydään töissä, maksetaan hoidostakin vielä, ei saada tukia (muuta kuin kaikille kuuluva lapsilisä) mutta en koe köyhyyttä.
Ei käydä ulkomaan reissuilla, mutta mielestäni se ei olekaan perustarve, lasten harrastukset on lähinnä retkiä ja sen semmoista.
Käytettynä saa hyvääkin tavaraa halvalla, joskus sukulaiset ja tuttavat kantavat ilmaiseksi heidän lapsilleen pieneksi jääneitä harrastusvälineitä.
Köyhyys on suhteellista, ei kaikilla mutta useasti kyllä, vain suhteellista.