Lue keskustelun säännöt.
Onko kuritustutkimuksissa huomioitu kurituksen mielivaltaisuus/johdonmukaisuus?
10.07.2016 |
Ihan ensin totean, että en todellakaan kannata ruumiillista kurittamista enkä tule ikinä kurittamaan ketään. No niin, sitten asiaan.
Näitä tutkimuksiahan aika ajoin julkaistaan, jossa esitellään yhteyksiä ruumillisen kurittamisen ja kaikkien hirveiden asioiden välillä esim. miten aikuisena menee huonosti jne. Onko näissä kaikenlainen kurittaminen niputettu samaan vai onko eroteltu sitä, onko kurittaminen ollut mielivaltaista pahoinpitelyä vai jokseenkin johdonmukaista "kasvatusta"? Tämä tuli mieleen, kun yksi tuttava kertoi siitä, että hän sai lapsena ja nuorena suht säännöllisesti "remmiä", mutta hän ei itse koe, että olisi ollut huono lapsuus, koska kuritus oli ennakoitavaa ja johdonmukaista. Ja hän jopa sanoi, että se oli oikeastaan hyvä, että kurituksen jälkeen asia oli heti loppuunkäsitelty eikä sitä jääty märehtimään. Ja ihan normaali aikuinen hänestä on tullut. Mutta hänkin on kyllä sitä mieltä, että ei itse kurittaisi omia lapsiaan.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista huomata, kuinka monta kertaa aloitusviestiä on jo miinustettu. Joidenkin mielestä pelkkä ajatuskin yksittäisistä, tarkkaan harkitusti annetuista kevyistä tukistamisista tai luunapeista on niin kamalaa, ettei niiden pahuutta saisi edes kyseenalaistaa.
Olisko sinulle ok, jos töissä pomo kevyesti tukistaisi sinua tai antaisi luunapin, jos vaikkapa pidät pitemmän ruokiksen kuin saisi tms.?
Niin typerä vertaus, että voiko totta ollakaan. Lapset ei ole mitään pieniä aikuisia, eikä pomolla ole samanlaista vastuuta alaisistaan kuin vanhemmilla omista lapsistaan.
Kai ne lapsetkin kuitenkin ihmisiä ovat? On aika mielenkiintoista, että kaikki muu väkivalta koetaan vääränä, mutta väkivalta puolustuskyvyttömimpiä eli lapsia kohtaan koetaan oikeana.
Tämä ketju on supermasentava. Eikö tässä asiassa ole vieläkään päästy eteenpäin.
Olen varma että väkivalta traumatisoi aina. Niillä ketkä vähättelevät omia lapsuudenkokemuksiaan on kovat defenssit päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyöminen, nippaaminen, tukkapöllyt jne. eivät ole koskaan kasvatusta vaan kasvatuskyvyttömän vanhemman keinoja purkaa omaa vihaansa.
Oletpa asenteellinen. Oletko tullut lainkaan ajatelleeksi, että jotkut kurittaa lapsiaan vain ollessaan täysin rauhallisia? Ei siis vihan tai muidenkaan tunteiden vallassa vaan vain silloin, kun pystyy ajattelemaan järkevästi ja tekemään vaikean päätöksen jonka uskoo vilpittömästi olevan lapsen parhaaksi. Lapsen kurittaminen voi tuntua vanhemmasta pahemmalta kuin lapsesta, koska ei kaikki kurittajat tahtoisi satuttaa omaa lastaan. Jotkut vaan uskoo, että se on joissain tilanteissa huonoista vaihtoehdoista vähiten huono.
Tuo on nimenomaan julmin väkivallan muoto: täysin rauhallisesti, tunteettomasti satuttaa avutonta lasta.
Kurittamisella ei ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa! Ei ole olemassa tilannetta, jossa tukkapölly tai lyöminen olisivat se viimeinen vaihtoehto, koska ne eivät ole vaihtoehtoja lainkaan.
Kun lasta lyödään vanhemman halutessa saada tahtonsa läpi, oppii lapsi lyömään muita, jos ei saa haluamaansa. Päiväkodissa näkee, ketkä on kasvatettu väkivallalla, koska muuta keinoa ei muka ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tarkoitat, että harkittu ja suunnitelmallinen väkivalta on hyväksi lapsille? Sen sijaan täysin satunnainen väkivalta olisi pahasta?
Lyöminen, nippaaminen, tukkapöllyt jne. eivät ole koskaan kasvatusta vaan kasvatuskyvyttömän vanhemman keinoja purkaa omaa vihaansa.
Jos tukkapölly olisi hyväksi lapsille, se olisi käytössä koulussakin.
Sen perusteella, mitä kouluista kuuluu, kasvatus on siellä luisunut pahasti päin persettä. Kuuluu olevan paljon opettajia, joilla ei ole enää auktoriteettia luokassa, koska ei ole oikeutta puuttua riittävän määrätietoisesti oppilaisiin, jotka tieten tahtoen kyseenalaistavat sitä opettajan asemaa. Niin että älä viitsi kaivaa veruketta koulusta.
Auktoriteetti ja väkivalta eivät ole synonyymeja.
Olisiko sinusta siis oikein, että opettaja saisi tappaa hankalan oppilaan, jos ei keksi muuta keinoa saada tätä hiljaiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista huomata, kuinka monta kertaa aloitusviestiä on jo miinustettu. Joidenkin mielestä pelkkä ajatuskin yksittäisistä, tarkkaan harkitusti annetuista kevyistä tukistamisista tai luunapeista on niin kamalaa, ettei niiden pahuutta saisi edes kyseenalaistaa.
Olisko sinulle ok, jos töissä pomo kevyesti tukistaisi sinua tai antaisi luunapin, jos vaikkapa pidät pitemmän ruokiksen kuin saisi tms.?
Kirjoitin viestin johon vastasit, enkä tajua lainkaan kysymyksesi pointtia. Vastustan itse lasten ruumiillista kuritusta, koska uskon sen olevan haitallista. Toisaalta ymmärrän, että luuloni saattaa olla väärässä. Ehkä ruumiillinen kuritus on joissain tapauksissa hyväksi, vaikka se on yleensä haitallista. Eikö tällaisia asioita saa edes pohtia? Täytyykö kaikkien uskoa sokeasti, että kurittaminen on aina pahasta, vai miksi asian kyseenalaistamiseen suhtaudutaan niin negatiivisesti?
Vierailija kirjoitti:
Siis tarkoitat, että harkittu ja suunnitelmallinen väkivalta on hyväksi lapsille? Sen sijaan täysin satunnainen väkivalta olisi pahasta?
Lyöminen, nippaaminen, tukkapöllyt jne. eivät ole koskaan kasvatusta vaan kasvatuskyvyttömän vanhemman keinoja purkaa omaa vihaansa.
Jos tukkapölly olisi hyväksi lapsille, se olisi käytössä koulussakin.
Silloin kun lapsi tietää miksi rangaistaan, kun on kaikki muut keinot käytetty. Kun lapselle sanoo että ei sata kertaa ilman mitään vaikutusta, se että ottaa hiustupsusta kiinni, ja sitten sanoo, täysin rauhallisesti, että ei. Niin voi jopa mennä jakeluun. Ei ole tarkoitus repiä hiuksia niin että pää heiluu.
Kouluikäiset ymmärtävät jo puhetta niin hyvin, että mitään tukkapöllyjä ei enää tarvita, ainakin suurin osa on oppinut jo tottelemaan kun kotona on pikkulapsena kasvatettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista huomata, kuinka monta kertaa aloitusviestiä on jo miinustettu. Joidenkin mielestä pelkkä ajatuskin yksittäisistä, tarkkaan harkitusti annetuista kevyistä tukistamisista tai luunapeista on niin kamalaa, ettei niiden pahuutta saisi edes kyseenalaistaa.
Olisko sinulle ok, jos töissä pomo kevyesti tukistaisi sinua tai antaisi luunapin, jos vaikkapa pidät pitemmän ruokiksen kuin saisi tms.?
No jos olisin niin luupää että sata kertaa kun sanotaan tekisin saman virheen aina vaan ja aina vaan uudestaan, ja vielä jos tekisin sen tahallani. Yleensä tulee potkut, mutta mielummin ottaisin tukistuksen kuin potkut näinä aikoina.
Oikeastiko tekisit saman virheen sata kertaa, vaikka sinua joka kerta ohjattaisiin tekemään se työ oikein? POmo seisoisi vieressä ja neuvoisi tarvittaessa kädestä pitäen ja näyttäisi, että näin se tehdään. Tekisitkö sen edelleen väärin?
Vai voisiko olla niin, että oppisit tekemään sen oikein, koska joku jaksaa neuvoa uudestaan ja uudestaan lyömisen sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyöminen, nippaaminen, tukkapöllyt jne. eivät ole koskaan kasvatusta vaan kasvatuskyvyttömän vanhemman keinoja purkaa omaa vihaansa.
Oletpa asenteellinen. Oletko tullut lainkaan ajatelleeksi, että jotkut kurittaa lapsiaan vain ollessaan täysin rauhallisia? Ei siis vihan tai muidenkaan tunteiden vallassa vaan vain silloin, kun pystyy ajattelemaan järkevästi ja tekemään vaikean päätöksen jonka uskoo vilpittömästi olevan lapsen parhaaksi. Lapsen kurittaminen voi tuntua vanhemmasta pahemmalta kuin lapsesta, koska ei kaikki kurittajat tahtoisi satuttaa omaa lastaan. Jotkut vaan uskoo, että se on joissain tilanteissa huonoista vaihtoehdoista vähiten huono.
Tuo on nimenomaan julmin väkivallan muoto: täysin rauhallisesti, tunteettomasti satuttaa avutonta lasta.
Kurittamisella ei ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa! Ei ole olemassa tilannetta, jossa tukkapölly tai lyöminen olisivat se viimeinen vaihtoehto, koska ne eivät ole vaihtoehtoja lainkaan.
Kun lasta lyödään vanhemman halutessa saada tahtonsa läpi, oppii lapsi lyömään muita, jos ei saa haluamaansa. Päiväkodissa näkee, ketkä on kasvatettu väkivallalla, koska muuta keinoa ei muka ole.
Ei pidä paikkaansa. Sellaiset lapset jotka ovat rangaistuksena saaneet vaikka tukistuksen, tietävät että se ei ole oikein tehdä muille. Itse en ole koskaan lyönyt muita lapsia lapsena, eikä mun lapset myöskään. Kaksoset nahistelee keskenään kuten pojille on tyypillistä, mutta toki opetetaan että ei saa tehdä toiselle kipeää vaikka toinen kuinka ärsyttäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista huomata, kuinka monta kertaa aloitusviestiä on jo miinustettu. Joidenkin mielestä pelkkä ajatuskin yksittäisistä, tarkkaan harkitusti annetuista kevyistä tukistamisista tai luunapeista on niin kamalaa, ettei niiden pahuutta saisi edes kyseenalaistaa.
Olisko sinulle ok, jos töissä pomo kevyesti tukistaisi sinua tai antaisi luunapin, jos vaikkapa pidät pitemmän ruokiksen kuin saisi tms.?
Kirjoitin viestin johon vastasit, enkä tajua lainkaan kysymyksesi pointtia. Vastustan itse lasten ruumiillista kuritusta, koska uskon sen olevan haitallista. Toisaalta ymmärrän, että luuloni saattaa olla väärässä. Ehkä ruumiillinen kuritus on joissain tapauksissa hyväksi, vaikka se on yleensä haitallista. Eikö tällaisia asioita saa edes pohtia? Täytyykö kaikkien uskoa sokeasti, että kurittaminen on aina pahasta, vai miksi asian kyseenalaistamiseen suhtaudutaan niin negatiivisesti?
Itse uskon, että ruumiillisesta kurituksesta ei voi olla mitään hyötyä vaan ainoastaan haittaa. Uskon ruumiillisen kurittamisen vahingoittavan lasta myös henkisesti. Tämä on ainakin oma kokemukseni asiasta. Tietääkseni asiantuntijat eivät myöskään kannusta luunappeihin ja tukistamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tarkoitat, että harkittu ja suunnitelmallinen väkivalta on hyväksi lapsille? Sen sijaan täysin satunnainen väkivalta olisi pahasta?
Lyöminen, nippaaminen, tukkapöllyt jne. eivät ole koskaan kasvatusta vaan kasvatuskyvyttömän vanhemman keinoja purkaa omaa vihaansa.
Jos tukkapölly olisi hyväksi lapsille, se olisi käytössä koulussakin.
Silloin kun lapsi tietää miksi rangaistaan, kun on kaikki muut keinot käytetty. Kun lapselle sanoo että ei sata kertaa ilman mitään vaikutusta, se että ottaa hiustupsusta kiinni, ja sitten sanoo, täysin rauhallisesti, että ei. Niin voi jopa mennä jakeluun. Ei ole tarkoitus repiä hiuksia niin että pää heiluu.
Kouluikäiset ymmärtävät jo puhetta niin hyvin, että mitään tukkapöllyjä ei enää tarvita, ainakin suurin osa on oppinut jo tottelemaan kun kotona on pikkulapsena kasvatettu.
Ydinkysymys: miksi sanot sata kertaa, jos se ei vaikuta? Entä jos opettelisit toimimaan toisin ja sanoisit vain kerran ja sen jälkeen yhdessä lapsen kanssa siivoaisit huoneen/ulkoiluttaisin koiran/pesisit hampaat sen sijaan että jankutat tyhjästä.
Olet esimerkki vanhemmasta, johon lapsi ei luota. Sanot ja sanot ja sanot, mutta et tarkoita ja sitten menetät malttisi ja ryhdyt väkivaltaiseksi.
Enkä ymmärrä sitäkään, että sanot täysin rauhallisesti ei. Mikä ihme sinua vaivaa, kun et voi sen ein sijaan kertoa lapselle, mitä oikeasti haluat tapahtuvan, mikä on oikein. Pelkkä "ei" ei kerro yhtään mitään siitä, mikä on oikea toiminatapa.
Ei ihme, että lapsesi ovat täysin eksyksissä kanssasi. Sata kertaa kieltämistä ja sitten yhtäkkiä kipua sen sijaan että vaivautuisit kasvattamaan heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä kannata kurittamista, mutta onhan kysymys ihan mielenkiintoinen. Onko kuritetun tulevaisuus automaattisesti huono, kuten tutkimuksissa väitetään? Voiko tämä ruveta toteuttamaan itseään, eli kuritettu ei viitsi sitten edes yrittää, koska hän joutuu kuitenkin vankilaan tms.? Vaikka tutkimukset osoittaisivat, että esim. aloituksessa kuvattu kurittaminen ei aiheuta huonoa tulevaisuutta, eihän se tietenkään tarkoita, että kurittaminen pitäisi sallia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyöminen, nippaaminen, tukkapöllyt jne. eivät ole koskaan kasvatusta vaan kasvatuskyvyttömän vanhemman keinoja purkaa omaa vihaansa.
Oletpa asenteellinen. Oletko tullut lainkaan ajatelleeksi, että jotkut kurittaa lapsiaan vain ollessaan täysin rauhallisia? Ei siis vihan tai muidenkaan tunteiden vallassa vaan vain silloin, kun pystyy ajattelemaan järkevästi ja tekemään vaikean päätöksen jonka uskoo vilpittömästi olevan lapsen parhaaksi. Lapsen kurittaminen voi tuntua vanhemmasta pahemmalta kuin lapsesta, koska ei kaikki kurittajat tahtoisi satuttaa omaa lastaan. Jotkut vaan uskoo, että se on joissain tilanteissa huonoista vaihtoehdoista vähiten huono.
Tuo on nimenomaan julmin väkivallan muoto: täysin rauhallisesti, tunteettomasti satuttaa avutonta lasta.
Kurittamisella ei ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa! Ei ole olemassa tilannetta, jossa tukkapölly tai lyöminen olisivat se viimeinen vaihtoehto, koska ne eivät ole vaihtoehtoja lainkaan.
Kun lasta lyödään vanhemman halutessa saada tahtonsa läpi, oppii lapsi lyömään muita, jos ei saa haluamaansa. Päiväkodissa näkee, ketkä on kasvatettu väkivallalla, koska muuta keinoa ei muka ole.
Ei pidä paikkaansa. Sellaiset lapset jotka ovat rangaistuksena saaneet vaikka tukistuksen, tietävät että se ei ole oikein tehdä muille. Itse en ole koskaan lyönyt muita lapsia lapsena, eikä mun lapset myöskään. Kaksoset nahistelee keskenään kuten pojille on tyypillistä, mutta toki opetetaan että ei saa tehdä toiselle kipeää vaikka toinen kuinka ärsyttäisi.
Väkivaltaisista lapsista on tehty runsaasti tutkimksia. Niiden mukaan väkivaltainen lapsi on käytännössä aina itse joutunut ns. kasvattavan väkivallan kohteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista huomata, kuinka monta kertaa aloitusviestiä on jo miinustettu. Joidenkin mielestä pelkkä ajatuskin yksittäisistä, tarkkaan harkitusti annetuista kevyistä tukistamisista tai luunapeista on niin kamalaa, ettei niiden pahuutta saisi edes kyseenalaistaa.
Olisko sinulle ok, jos töissä pomo kevyesti tukistaisi sinua tai antaisi luunapin, jos vaikkapa pidät pitemmän ruokiksen kuin saisi tms.?
No jos olisin niin luupää että sata kertaa kun sanotaan tekisin saman virheen aina vaan ja aina vaan uudestaan, ja vielä jos tekisin sen tahallani. Yleensä tulee potkut, mutta mielummin ottaisin tukistuksen kuin potkut näinä aikoina.
Oikeastiko tekisit saman virheen sata kertaa, vaikka sinua joka kerta ohjattaisiin tekemään se työ oikein? POmo seisoisi vieressä ja neuvoisi tarvittaessa kädestä pitäen ja näyttäisi, että näin se tehdään. Tekisitkö sen edelleen väärin?
Vai voisiko olla niin, että oppisit tekemään sen oikein, koska joku jaksaa neuvoa uudestaan ja uudestaan lyömisen sijaan.
Sä et ole tavannut mun lapsia kun ne oli 2v...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista huomata, kuinka monta kertaa aloitusviestiä on jo miinustettu. Joidenkin mielestä pelkkä ajatuskin yksittäisistä, tarkkaan harkitusti annetuista kevyistä tukistamisista tai luunapeista on niin kamalaa, ettei niiden pahuutta saisi edes kyseenalaistaa.
Olisko sinulle ok, jos töissä pomo kevyesti tukistaisi sinua tai antaisi luunapin, jos vaikkapa pidät pitemmän ruokiksen kuin saisi tms.?
Kirjoitin viestin johon vastasit, enkä tajua lainkaan kysymyksesi pointtia. Vastustan itse lasten ruumiillista kuritusta, koska uskon sen olevan haitallista. Toisaalta ymmärrän, että luuloni saattaa olla väärässä. Ehkä ruumiillinen kuritus on joissain tapauksissa hyväksi, vaikka se on yleensä haitallista. Eikö tällaisia asioita saa edes pohtia? Täytyykö kaikkien uskoa sokeasti, että kurittaminen on aina pahasta, vai miksi asian kyseenalaistamiseen suhtaudutaan niin negatiivisesti?
Itse uskon, että ruumiillisesta kurituksesta ei voi olla mitään hyötyä vaan ainoastaan haittaa. Uskon ruumiillisen kurittamisen vahingoittavan lasta myös henkisesti. Tämä on ainakin oma kokemukseni asiasta. Tietääkseni asiantuntijat eivät myöskään kannusta luunappeihin ja tukistamiseen.
Niin uskon minäkin. Mutta miksei asiaa saisi kyseenalaistaa? Miksi miinustetaan heti, jos joku ei usko asiaa sokeasti vaan kysyy onko sille todisteita? Siis sille, että ruumiillinen kuritus on haitallista aina eikä pelkästään silloin kun se vedetään selvästi överiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minä kannata kurittamista, mutta onhan kysymys ihan mielenkiintoinen. Onko kuritetun tulevaisuus automaattisesti huono, kuten tutkimuksissa väitetään? Voiko tämä ruveta toteuttamaan itseään, eli kuritettu ei viitsi sitten edes yrittää, koska hän joutuu kuitenkin vankilaan tms.? Vaikka tutkimukset osoittaisivat, että esim. aloituksessa kuvattu kurittaminen ei aiheuta huonoa tulevaisuutta, eihän se tietenkään tarkoita, että kurittaminen pitäisi sallia.
Lapsena koettuun väkivaltaan liittyy niin paljon sairaita piirteitä (suunnitelmallista, jatkuvaa, mielivaltaista) että jo se tuhoaa lapsen itsetunnon. Vaikka haluaisi toimia toisin, on mallina aina sama eli tahtonsa saa läpi lyömällä ihan kuin vanhemmat kasvattaessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista huomata, kuinka monta kertaa aloitusviestiä on jo miinustettu. Joidenkin mielestä pelkkä ajatuskin yksittäisistä, tarkkaan harkitusti annetuista kevyistä tukistamisista tai luunapeista on niin kamalaa, ettei niiden pahuutta saisi edes kyseenalaistaa.
Olisko sinulle ok, jos töissä pomo kevyesti tukistaisi sinua tai antaisi luunapin, jos vaikkapa pidät pitemmän ruokiksen kuin saisi tms.?
Kirjoitin viestin johon vastasit, enkä tajua lainkaan kysymyksesi pointtia. Vastustan itse lasten ruumiillista kuritusta, koska uskon sen olevan haitallista. Toisaalta ymmärrän, että luuloni saattaa olla väärässä. Ehkä ruumiillinen kuritus on joissain tapauksissa hyväksi, vaikka se on yleensä haitallista. Eikö tällaisia asioita saa edes pohtia? Täytyykö kaikkien uskoa sokeasti, että kurittaminen on aina pahasta, vai miksi asian kyseenalaistamiseen suhtaudutaan niin negatiivisesti?
Itse uskon, että ruumiillisesta kurituksesta ei voi olla mitään hyötyä vaan ainoastaan haittaa. Uskon ruumiillisen kurittamisen vahingoittavan lasta myös henkisesti. Tämä on ainakin oma kokemukseni asiasta. Tietääkseni asiantuntijat eivät myöskään kannusta luunappeihin ja tukistamiseen.
Niin uskon minäkin. Mutta miksei asiaa saisi kyseenalaistaa? Miksi miinustetaan heti, jos joku ei usko asiaa sokeasti vaan kysyy onko sille todisteita? Siis sille, että ruumiillinen kuritus on haitallista aina eikä pelkästään silloin kun se vedetään selvästi överiksi.
No keksi sitten, mitä hyötyä siitä olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista huomata, kuinka monta kertaa aloitusviestiä on jo miinustettu. Joidenkin mielestä pelkkä ajatuskin yksittäisistä, tarkkaan harkitusti annetuista kevyistä tukistamisista tai luunapeista on niin kamalaa, ettei niiden pahuutta saisi edes kyseenalaistaa.
Olisko sinulle ok, jos töissä pomo kevyesti tukistaisi sinua tai antaisi luunapin, jos vaikkapa pidät pitemmän ruokiksen kuin saisi tms.?
No jos olisin niin luupää että sata kertaa kun sanotaan tekisin saman virheen aina vaan ja aina vaan uudestaan, ja vielä jos tekisin sen tahallani. Yleensä tulee potkut, mutta mielummin ottaisin tukistuksen kuin potkut näinä aikoina.
Oikeastiko tekisit saman virheen sata kertaa, vaikka sinua joka kerta ohjattaisiin tekemään se työ oikein? POmo seisoisi vieressä ja neuvoisi tarvittaessa kädestä pitäen ja näyttäisi, että näin se tehdään. Tekisitkö sen edelleen väärin?
Vai voisiko olla niin, että oppisit tekemään sen oikein, koska joku jaksaa neuvoa uudestaan ja uudestaan lyömisen sijaan.
Sä et ole tavannut mun lapsia kun ne oli 2v...
Ei, en tavannut.Mutta uskon, että jos olisin tavannut, heillä olisi ollut onnellisempi ja kivuttomampi elämä kuin sinun kanssasi. Väkivalta ei ole kasvatusta, se on väkivaltaa. Sitä ei oikeuta mikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista huomata, kuinka monta kertaa aloitusviestiä on jo miinustettu. Joidenkin mielestä pelkkä ajatuskin yksittäisistä, tarkkaan harkitusti annetuista kevyistä tukistamisista tai luunapeista on niin kamalaa, ettei niiden pahuutta saisi edes kyseenalaistaa.
Olisko sinulle ok, jos töissä pomo kevyesti tukistaisi sinua tai antaisi luunapin, jos vaikkapa pidät pitemmän ruokiksen kuin saisi tms.?
No jos olisin niin luupää että sata kertaa kun sanotaan tekisin saman virheen aina vaan ja aina vaan uudestaan, ja vielä jos tekisin sen tahallani. Yleensä tulee potkut, mutta mielummin ottaisin tukistuksen kuin potkut näinä aikoina.
Oletko sitä mieltä, että kuka tahansa aikuinen saa tukistaa lapsiasi kasvatuksen nimissä? Siis kun lapsesi seuraavan kerran kiukkuaa kaupassa, saan tulla ja antaa luunapin, koska se on tehokas keino kasvattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tarkoitat, että harkittu ja suunnitelmallinen väkivalta on hyväksi lapsille? Sen sijaan täysin satunnainen väkivalta olisi pahasta?
Lyöminen, nippaaminen, tukkapöllyt jne. eivät ole koskaan kasvatusta vaan kasvatuskyvyttömän vanhemman keinoja purkaa omaa vihaansa.
Jos tukkapölly olisi hyväksi lapsille, se olisi käytössä koulussakin.
Silloin kun lapsi tietää miksi rangaistaan, kun on kaikki muut keinot käytetty. Kun lapselle sanoo että ei sata kertaa ilman mitään vaikutusta, se että ottaa hiustupsusta kiinni, ja sitten sanoo, täysin rauhallisesti, että ei. Niin voi jopa mennä jakeluun. Ei ole tarkoitus repiä hiuksia niin että pää heiluu.
Kouluikäiset ymmärtävät jo puhetta niin hyvin, että mitään tukkapöllyjä ei enää tarvita, ainakin suurin osa on oppinut jo tottelemaan kun kotona on pikkulapsena kasvatettu.
Ydinkysymys: miksi sanot sata kertaa, jos se ei vaikuta? Entä jos opettelisit toimimaan toisin ja sanoisit vain kerran ja sen jälkeen yhdessä lapsen kanssa siivoaisit huoneen/ulkoiluttaisin koiran/pesisit hampaat sen sijaan että jankutat tyhjästä.
Olet esimerkki vanhemmasta, johon lapsi ei luota. Sanot ja sanot ja sanot, mutta et tarkoita ja sitten menetät malttisi ja ryhdyt väkivaltaiseksi.
Enkä ymmärrä sitäkään, että sanot täysin rauhallisesti ei. Mikä ihme sinua vaivaa, kun et voi sen ein sijaan kertoa lapselle, mitä oikeasti haluat tapahtuvan, mikä on oikein. Pelkkä "ei" ei kerro yhtään mitään siitä, mikä on oikea toiminatapa.
Ei ihme, että lapsesi ovat täysin eksyksissä kanssasi. Sata kertaa kieltämistä ja sitten yhtäkkiä kipua sen sijaan että vaivautuisit kasvattamaan heitä.
Ei ole koskaan tarvinnut niin isoa lasta kurittaa joka osaisi ulkoiluttaa koiraa tai siivota huonettaan, vaan nimenomaan näitä parivuotiaita päkäpäitä joihin puhe ei aina tehoa, ja yleensä se mitä kielletään on oikeasti paha teko, esim. sisaruksen vahingoittaminen, ei mikään lässynlässyn että teepäs nyt läksyt ja pese hampaat, sen ikäisiin tehoaa sanat, jos ei muutamalla kerralla sana mene perille, sitten nostetaan volyymia äänessä ja silloin alkaa tapahtua. Jos ei huutaminen auta, niin sitten se että laitetaan tabletti pois käytöstä, se on se joka viimeistään tehoaa, ei ole montaa kertaa tarvinnut sitä tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista huomata, kuinka monta kertaa aloitusviestiä on jo miinustettu. Joidenkin mielestä pelkkä ajatuskin yksittäisistä, tarkkaan harkitusti annetuista kevyistä tukistamisista tai luunapeista on niin kamalaa, ettei niiden pahuutta saisi edes kyseenalaistaa.
Olisko sinulle ok, jos töissä pomo kevyesti tukistaisi sinua tai antaisi luunapin, jos vaikkapa pidät pitemmän ruokiksen kuin saisi tms.?
Kirjoitin viestin johon vastasit, enkä tajua lainkaan kysymyksesi pointtia. Vastustan itse lasten ruumiillista kuritusta, koska uskon sen olevan haitallista. Toisaalta ymmärrän, että luuloni saattaa olla väärässä. Ehkä ruumiillinen kuritus on joissain tapauksissa hyväksi, vaikka se on yleensä haitallista. Eikö tällaisia asioita saa edes pohtia? Täytyykö kaikkien uskoa sokeasti, että kurittaminen on aina pahasta, vai miksi asian kyseenalaistamiseen suhtaudutaan niin negatiivisesti?
Itse uskon, että ruumiillisesta kurituksesta ei voi olla mitään hyötyä vaan ainoastaan haittaa. Uskon ruumiillisen kurittamisen vahingoittavan lasta myös henkisesti. Tämä on ainakin oma kokemukseni asiasta. Tietääkseni asiantuntijat eivät myöskään kannusta luunappeihin ja tukistamiseen.
Niin uskon minäkin. Mutta miksei asiaa saisi kyseenalaistaa? Miksi miinustetaan heti, jos joku ei usko asiaa sokeasti vaan kysyy onko sille todisteita? Siis sille, että ruumiillinen kuritus on haitallista aina eikä pelkästään silloin kun se vedetään selvästi överiksi.
No ei kukaan kasvatusalan ihminen kannusta väkivaltaan! Kai he jotain tietävät.
Sen perusteella, mitä kouluista kuuluu, kasvatus on siellä luisunut pahasti päin persettä. Kuuluu olevan paljon opettajia, joilla ei ole enää auktoriteettia luokassa, koska ei ole oikeutta puuttua riittävän määrätietoisesti oppilaisiin, jotka tieten tahtoen kyseenalaistavat sitä opettajan asemaa. Niin että älä viitsi kaivaa veruketta koulusta.