Lue keskustelun säännöt.
Konmaritus-miten olette toteuttaneet? Ja "ärsyttävä" facebook-ryhmä.
07.07.2016 |
Olisi kiva seurata vinkkejä Konmari-facebook -ryhmästä, mutta ärsyttää se fanaattisuus jos joku uskaltaa olla vähänkin "eri mieltä" tai pohtia eri asioita, tai on tehnyt asioita vähän eri tavalla.
Siellä jopa poistetaan kommentteja ja ketjuja jos ei ole ihan samaa mieltä.
Ja toisaalta myös esim. "kantavat" henkilöt kyllä itse soveltavat esim. säilytystapojen suhteen, mutta sitten taas kun joku on tehnyt eri järjestyksessä tms., ollaan heti "tuomitsemassa" että tuo ei ole konmaria.
Perusidea hyvä ja itsekin haluaisi tuommoisen projektin läpikäydä - omalla tavalla. JOtain jo tehnytkin. Ja olisi kiva seurata muidenkin edistymistä, mutta mietin kyllä jo tuosta ryhmästä eroamista kun henki ei ole hyvä... en vaan tiedä muitakaan Konmari-aiheisia ryhmiä.
Onko joku muu tehnyt "maritusta" jotenkin omalla tavallaan??
Ja oletteko fb-ryhmässä/ryhmissä ja onko niistä apua vai enempi pahaa mieltä?
Kommentit (1255)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....
Ja aina kun sitä jotakin lukee ja löytää lukemastaan jonkin käyttökelpoisen ajatuksen, niin sehän on sitten sitä että aivottomasti noudattaa jonkun muun oppeja. Ihan kuten jos tekee joskus jonkun ruoan tasan keittokirjan ohjeen mukaan niin ei käytä järkeään.
En ole noudattanut Konmaria orjallisesti enkä varmaan kaikkien marittajien mielestä kovin puhdasoppisesti. Minulle se on tarjonnut "tuotapa en ole tullut ajatelleeksikaan" -tyyppisiä oivalluksia, joita olen pistänyt kokeiluun, ihan menestyksellä. Mitä se on sinulta pois? Olisitko onnellisempi, jos edelleen säilyttelisin varastossani puhkikuluneita lakanoita?
Ihminen ja hänen onnensa =tavarat jotka hän omistaa (?)
Onneksi sentään on kysymysmerkki lopussa.
Ei, ei konmari tuota opeta.
Mutta käytännössä tiedän, että huusholli, josta on vaikea löytää mitään ja jota on työläs siivota kun ensin pitää siirtää tavararöykkiöt pois tieltä, vähentää onnellisuutta. Etenkin jos tilanne menee niin pitkälle, ettei kehtaa kutsua ystäviä kylään, kun on niin törkeän näköistä. (Kuulemma on yllättävän paljon ihmisiä, joilla tilanne on tuo. Tämä ei ole konmarin sanomaa, vaan yhden psykologin.)
Eli siis perusasia siitä on ollut selvillä aiemminkin? Mikä sitten on se Konmarin tuoma extra-lisäys siihen. Psykologihan ei siis kuitenkaan käsittääkseni myynyt tuolla samalla tiedollaan 12 miljoonaan kopiota opistaan kirjapainosten muodossa ?
Mistäpä tiedät, mitä psykologi on myynyt :)
Mikä se tarkoittamasi perusasia mahtaa olla? Psykologi ehkä tietää, että ihmisillä on ongelmia tavaroidensa kanssa, ja ymmärtää, että suhde tavaroihin voi olla hyvinkin tunnepohjainen, ja vieläpä monella tapaa sitä. Psykologi ei siis ole niin tyhmä kuin tähänkin ketjuun kirjoittaneet "heitä vaan kaikki turha pois" -ohjeistajat. Psykologilla saattaa olla jotain käsitystä siitä, miten auttaa asiakas käsittelemään näitä tunteita, mutta hänen bisneksensä ehkä on pitää yksityisvastaanottoa jolla tekee sitä, ei käydä asiakkaiden kotona tai kirjoittaa näiden kokemustensa pohjalta kirjaa.
En voi sille mitään, mutta jotenkin vain suhtaudun kaikkiin kirjoittajilleen lyhyessä ajassa miljoonatuloiksi muuttuneisiin 'self-help' opuksiin ym. lukijan elämän 'hokkuspokkuksiksi'tarjottuihin juttuihin äärimmäisen kriittisesti.
Ajatelkaa: jos on myynyt 12 milj. opasta niin vaikkei olisi saanut kuin yhden euron tuottoa jokaisesta itselleen, niin tilillä olisi väh. 12000000 euroa vastaava summa. (ja ihan takuulla on saanut enemmän kuin euron jokaisesta)
Tulee vaan mieleen ,että viitsiiköhän ms.Kondo nyherrellä samaan malliin niiden muille ehdottamiensa purkkien ja purnukoidensa ym. säästövinkkiensä kanssa kotonaan. Yhtä hyvinhän voin ryhtyä omaksi "Marie Kondokseni" ja keksiä omat konstini itselleni omiin tarpeisiini itsekin.
Apuna vain terve maalaisjärki ja kriittisyys.
Voinhan sitten joskus, kun näitä Kondon oppaita löytää jo kirpparien ilmaislaatikostakin, huvikseni ottaa yhden mukaan ja katsoa oliko siellä nyt sitten jotain keksitty fiksummin.
Niin voitkin. Itse olen siivonnut aina lähes kondon oppien mukaan ihan itse. Opus onkin niitä varten joilla on ongelmia keksiä itse tällaisia positiivisia ratkaisuja.
Eli siis: niille uusavuttomille,neuvottomille & aivottomille pähkäilijöille joilta mikään helpoinkaan ei suju omin avuin, eikä varsinkaan omatoimisesti ilman jonkun heille siitä laatimaa opasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....
Ja aina kun sitä jotakin lukee ja löytää lukemastaan jonkin käyttökelpoisen ajatuksen, niin sehän on sitten sitä että aivottomasti noudattaa jonkun muun oppeja. Ihan kuten jos tekee joskus jonkun ruoan tasan keittokirjan ohjeen mukaan niin ei käytä järkeään.
En ole noudattanut Konmaria orjallisesti enkä varmaan kaikkien marittajien mielestä kovin puhdasoppisesti. Minulle se on tarjonnut "tuotapa en ole tullut ajatelleeksikaan" -tyyppisiä oivalluksia, joita olen pistänyt kokeiluun, ihan menestyksellä. Mitä se on sinulta pois? Olisitko onnellisempi, jos edelleen säilyttelisin varastossani puhkikuluneita lakanoita?
Ihminen ja hänen onnensa =tavarat jotka hän omistaa (?)
Onneksi sentään on kysymysmerkki lopussa.
Ei, ei konmari tuota opeta.
Mutta käytännössä tiedän, että huusholli, josta on vaikea löytää mitään ja jota on työläs siivota kun ensin pitää siirtää tavararöykkiöt pois tieltä, vähentää onnellisuutta. Etenkin jos tilanne menee niin pitkälle, ettei kehtaa kutsua ystäviä kylään, kun on niin törkeän näköistä. (Kuulemma on yllättävän paljon ihmisiä, joilla tilanne on tuo. Tämä ei ole konmarin sanomaa, vaan yhden psykologin.)
Eli siis perusasia siitä on ollut selvillä aiemminkin? Mikä sitten on se Konmarin tuoma extra-lisäys siihen. Psykologihan ei siis kuitenkaan käsittääkseni myynyt tuolla samalla tiedollaan 12 miljoonaan kopiota opistaan kirjapainosten muodossa ?
Mistäpä tiedät, mitä psykologi on myynyt :)
Mikä se tarkoittamasi perusasia mahtaa olla? Psykologi ehkä tietää, että ihmisillä on ongelmia tavaroidensa kanssa, ja ymmärtää, että suhde tavaroihin voi olla hyvinkin tunnepohjainen, ja vieläpä monella tapaa sitä. Psykologi ei siis ole niin tyhmä kuin tähänkin ketjuun kirjoittaneet "heitä vaan kaikki turha pois" -ohjeistajat. Psykologilla saattaa olla jotain käsitystä siitä, miten auttaa asiakas käsittelemään näitä tunteita, mutta hänen bisneksensä ehkä on pitää yksityisvastaanottoa jolla tekee sitä, ei käydä asiakkaiden kotona tai kirjoittaa näiden kokemustensa pohjalta kirjaa.
En voi sille mitään, mutta jotenkin vain suhtaudun kaikkiin kirjoittajilleen lyhyessä ajassa miljoonatuloiksi muuttuneisiin 'self-help' opuksiin ym. lukijan elämän 'hokkuspokkuksiksi'tarjottuihin juttuihin äärimmäisen kriittisesti.
Ajatelkaa: jos on myynyt 12 milj. opasta niin vaikkei olisi saanut kuin yhden euron tuottoa jokaisesta itselleen, niin tilillä olisi väh. 12000000 euroa vastaava summa. (ja ihan takuulla on saanut enemmän kuin euron jokaisesta)
Tulee vaan mieleen ,että viitsiiköhän ms.Kondo nyherrellä samaan malliin niiden muille ehdottamiensa purkkien ja purnukoidensa ym. säästövinkkiensä kanssa kotonaan. Yhtä hyvinhän voin ryhtyä omaksi "Marie Kondokseni" ja keksiä omat konstini itselleni omiin tarpeisiini itsekin.
Apuna vain terve maalaisjärki ja kriittisyys.
Voinhan sitten joskus, kun näitä Kondon oppaita löytää jo kirpparien ilmaislaatikostakin, huvikseni ottaa yhden mukaan ja katsoa oliko siellä nyt sitten jotain keksitty fiksummin.
Niin voitkin. Itse olen siivonnut aina lähes kondon oppien mukaan ihan itse. Opus onkin niitä varten joilla on ongelmia keksiä itse tällaisia positiivisia ratkaisuja.
Eli siis: niille uusavuttomille,neuvottomille & aivottomille pähkäilijöille joilta mikään helpoinkaan ei suju omin avuin, eikä varsinkaan omatoimisesti ilman jonkun heille siitä laatimaa opasta?
Ei. Vaan positiivinen siivousurakka. Useille kun siivous ja raivaus on negatiivista+ tulosta ei synny pitkäksi aikaa. Kirjan avulla se on mukavaa ja positiivista + pyrkii muuttamaan myös ostokäyttäytymistä. Älykkyyden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Menee ehkä ohis, jos tää on konmarista valittamisketju, mut mä mietin keittiökategoriassa astioitten turvallisuutta. Miten vanhaa keramiikkaa uskaltaa ottaa päivittäiskäyttöön tai elintarvikekäyttöön ylipäätään? Jenkkisivulla on ollut joitakin astiastoja, joiden lyijypitoisuudet on olleet huimia. Oletteko testanneet niillä kotitestereillä kukaan? Mietin noita ysärimuumimukeja ja Thaimaassa tehtyjäkin, että onkohan ne niin fiksuja valintoja varsinkin lapsiperheessä.
Mitenkäs muoviastioiden turvallisuus? Oliko nyt niin, että tupperiwaretkin saattaa sisältää muovinpehmentimiä? Vai mistä syistä niitä tahmeapintaisia tuppereita ei tulisi enää käyttää? Melamiiniset lastenastiat ja lusikat jo poistin.
Roskiin, roskiin, iloisesti roskiin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä nyt sanon ennen kaikkea tämän: minusta tämä koko konmari on niin länsimainen hyvinvointikouhotus kuin ikinä mikään.
Ensin huhkitaan vuositolkulla shoppaillakseen lisää ja aina vaan lisää tavaraa ja sitten tehdään elämänsisältö siitä, miten siitä tavarasta hankkiudutaan eroon.
Pahimmillaan konmaria harrastavat ihmiset jopa oikeasti shoppailevat lisää samalla kun toisesta päästä heittävät tavaraa pois. Kalliitakin merkkituotteita kannetaan kotiin, katsellaan heti, kyllästytään ja todetaan, että "ei tee mua onnelliseksi, heitänpä sittenkin pois".
Miksi hitossa minkään tavaran pitäisi tehdä ihminen ONNELLISEKSI? Haittaako sen säilyttäminen sitten onnellisuutta? Tai eteenpäin myyminen? No ei.
Ei mitään järkeä. T
Ylipäätään länsimaisen elämänmuodon ongelma on se, että tavara on nostettu liian korkeaan asemaan. Joko sitä haalitaan liikaa tai sitten sen säilyttäminen tai poisheittäminen vie hurjasti ajatusenergiaa.
Eli konmari on ihan yhtä länsimainen ongelma kuin liika tavarakin. Siinä tavaroiden vähentäminen on noussut elämän keskiöön. Eli tavaralle annetaan liikaa merkitystä.
Komppi tälle. Outo "uskonto" tämä, ja kiva huomata, että useimmat osaavat olla tällaisia kohtaan terveen kriittisiä. Turhan tavaran karsiminen on ollut ok aina, nyt sille on trendipelleillä nimikin.
Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....
Juuri näin.
Ja sitten vielä päälle ylimielinen asenne muita kohtaan. Tuntuu, että nämä hurahtaneet kuvittelevat olevansa ainoita, joilla on siisti koti. Eivät tajua, että moni muu on tajunnut jo ihan luonnostaankin hankkia kotiinsa vain sellaisia tavaroita, joista sitä iloa saa. Outo oletus, että kaikki hilloaisivat kaapeissaan rumaa roinaa ja että kaikkien kaapit olisivat kuin pommin jäljiltä.
Miksi tämä konmarittajaväki saa sinut tuntemaan alemmuudentunnetta?
Mietin mistä tämä aggressiivisuus maritusharrastajia kohtaan tulee, ja nyt taisin sen keksiä: kokevat raukat vaan jääneensä jonkun asian ulkopuolelle. Eivät kuulu tyhmään kerhoon, koska eivät missään tapayksessa halua kuulua siihen, koska se on vain tyhmiä varten. Vielä on matkaa siihen, että suomalainen voisi vaan sanoa että kiva juttu varmaan toi maritus, kuulemma monet tykkää :)
Sehän on tosi jees, jos saa kirjasta inspiraatiota kaaoksen purkamiseen tai hallitsemiseen. Mutta tarvitseeko sen tapahtua tismalleen kirjan ohjeiden mukaan, oman tarpeen mukaan soveltaen tai sitten ihan eri tavalla, sillä ei kai ole niin väliä, kunhan lopputulos miellyttää. Toki ihan eri tavalla tehty ei ole konmaria, sovellettu lienee niillä rajoilla. Itse esimerkiksi päätin ketjun luettuani, että omalle kaaokselle on tehtävä jotain, ehkä ainakin jossain määrin konmaria soveltaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sehän on tosi jees, jos saa kirjasta inspiraatiota kaaoksen purkamiseen tai hallitsemiseen. Mutta tarvitseeko sen tapahtua tismalleen kirjan ohjeiden mukaan, oman tarpeen mukaan soveltaen tai sitten ihan eri tavalla, sillä ei kai ole niin väliä, kunhan lopputulos miellyttää. Toki ihan eri tavalla tehty ei ole konmaria, sovellettu lienee niillä rajoilla. Itse esimerkiksi päätin ketjun luettuani, että omalle kaaokselle on tehtävä jotain, ehkä ainakin jossain määrin konmaria soveltaen.
Se vähän riippuu missä sovellat. Esimerkiksi visiointi, kategoriat, iloa tuottavien esineiden säästö on ehdotonta jotta voidaan edes puhua konmarista. Mitä sitten tulee esimerkiksi viikkaustyyliin tms niin niissä voi soveltaa vaikka miten.
Tosin voit ottaa kirjasta vain inspiraatiota ja siivota silti tavallisella tavalla, siinä kuitenkin saattaa jäädä arvostus omis tavaroitaan kohtaan, sillä huomio on pelkästään pois heitettävissä. Kategorioihin keräys saattaa aiheuttaa sen, ettet hahmota kokonaistilannetta, koska tietyntyyppisiä tavaroita on ympäriinsä etkä näe niiden todellista määrää suhteellisuuden takia. Sanoisin, että noudattamalla konmaria kotisi pysyy paljon todennäköisemmin siistinä kuin sovelluksella, sillä kirjan metodit muokkaavat samalla myös ostokäyttäytymistä.
Kuitenkaan ei ole mitään oikeaa tai väärää tapaa, itse olen soveltanut ja se sopi minulle. Mutta mielestäni mitä pahempi ongelma tai kuinka radikaali tavoite on nykyiseen, sen tärkeämpi on noudattaa kirjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän on tosi jees, jos saa kirjasta inspiraatiota kaaoksen purkamiseen tai hallitsemiseen. Mutta tarvitseeko sen tapahtua tismalleen kirjan ohjeiden mukaan, oman tarpeen mukaan soveltaen tai sitten ihan eri tavalla, sillä ei kai ole niin väliä, kunhan lopputulos miellyttää. Toki ihan eri tavalla tehty ei ole konmaria, sovellettu lienee niillä rajoilla. Itse esimerkiksi päätin ketjun luettuani, että omalle kaaokselle on tehtävä jotain, ehkä ainakin jossain määrin konmaria soveltaen.
Se vähän riippuu missä sovellat. Esimerkiksi visiointi, kategoriat, iloa tuottavien esineiden säästö on ehdotonta jotta voidaan edes puhua konmarista. Mitä sitten tulee esimerkiksi viikkaustyyliin tms niin niissä voi soveltaa vaikka miten.
Tosin voit ottaa kirjasta vain inspiraatiota ja siivota silti tavallisella tavalla, siinä kuitenkin saattaa jäädä arvostus omis tavaroitaan kohtaan, sillä huomio on pelkästään pois heitettävissä. Kategorioihin keräys saattaa aiheuttaa sen, ettet hahmota kokonaistilannetta, koska tietyntyyppisiä tavaroita on ympäriinsä etkä näe niiden todellista määrää suhteellisuuden takia. Sanoisin, että noudattamalla konmaria kotisi pysyy paljon todennäköisemmin siistinä kuin sovelluksella, sillä kirjan metodit muokkaavat samalla myös ostokäyttäytymistä.Kuitenkaan ei ole mitään oikeaa tai väärää tapaa, itse olen soveltanut ja se sopi minulle. Mutta mielestäni mitä pahempi ongelma tai kuinka radikaali tavoite on nykyiseen, sen tärkeämpi on noudattaa kirjaa.
Korjaan:
Jos et kerää tavaroita kategorioihin se saattaa aiheuttaa sen, ettet hahmota kokonaistilannetta, koska tietyntyyppisiä tavaroita on ympäriinsä etkä näe niiden todellista määrää suhteellisuuden takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osaiskos joku marittaja kertoa mulle, että miten saatte ne pystyynviikatut vaatteet säilymään nätisti järjestyksessä? Kysyn siis ihan tosissani, en hattuillakseni. Mulla oli aikaisemmin esim t-paidat viikattuina nätisti vaakasuuntaisesti pinossa, josta sitten otin haluamani joko päältä tai alta. Muut paidat jäivät siihen pinoon samalla tavalla kuin ennenkin, pino oli vain hieman matalampi.
Kokeilin tuota pystyyn laittamista, mutta sitten kun sieltä ottaa yhden paidan, niin se koko "rivi" luhistuu sotkuisen näköiseksi. Vai onko teillä siellä vaatekaapissa semmoiset "kirjatuet" pitämässä sitä pystyynviikattua riviä pystyssä?
Vaatteet eivät ole päällekäin, vaan peräkkäin laatikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän on tosi jees, jos saa kirjasta inspiraatiota kaaoksen purkamiseen tai hallitsemiseen. Mutta tarvitseeko sen tapahtua tismalleen kirjan ohjeiden mukaan, oman tarpeen mukaan soveltaen tai sitten ihan eri tavalla, sillä ei kai ole niin väliä, kunhan lopputulos miellyttää. Toki ihan eri tavalla tehty ei ole konmaria, sovellettu lienee niillä rajoilla. Itse esimerkiksi päätin ketjun luettuani, että omalle kaaokselle on tehtävä jotain, ehkä ainakin jossain määrin konmaria soveltaen.
Se vähän riippuu missä sovellat. Esimerkiksi visiointi, kategoriat, iloa tuottavien esineiden säästö on ehdotonta jotta voidaan edes puhua konmarista. Mitä sitten tulee esimerkiksi viikkaustyyliin tms niin niissä voi soveltaa vaikka miten.
Tosin voit ottaa kirjasta vain inspiraatiota ja siivota silti tavallisella tavalla, siinä kuitenkin saattaa jäädä arvostus omis tavaroitaan kohtaan, sillä huomio on pelkästään pois heitettävissä. Kategorioihin keräys saattaa aiheuttaa sen, ettet hahmota kokonaistilannetta, koska tietyntyyppisiä tavaroita on ympäriinsä etkä näe niiden todellista määrää suhteellisuuden takia. Sanoisin, että noudattamalla konmaria kotisi pysyy paljon todennäköisemmin siistinä kuin sovelluksella, sillä kirjan metodit muokkaavat samalla myös ostokäyttäytymistä.Kuitenkaan ei ole mitään oikeaa tai väärää tapaa, itse olen soveltanut ja se sopi minulle. Mutta mielestäni mitä pahempi ongelma tai kuinka radikaali tavoite on nykyiseen, sen tärkeämpi on noudattaa kirjaa.
No se ainakin kuulosti hyvältä, mitä joku ex-skeptikkokin mainitsi, että tavaroita käy läpi siinä mielessä että mitä haluaa säästää, eikä että mitä heittää pois. Kategorioiden sijaan tai ohella varmaan täytyy myös toimia huone- tai jopa kaappikohtaisesti jne. En minä mitään oikeaoppista konmaria tavoittelekaan, tai konmaria ylipäätään. Tärkeintä minulle oli nyt löytää motivaatio suursiivoukselle. Tietenkään en mene konmari-fb-ryhmään mainostamaan tekemisiä maritukseksi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän on tosi jees, jos saa kirjasta inspiraatiota kaaoksen purkamiseen tai hallitsemiseen. Mutta tarvitseeko sen tapahtua tismalleen kirjan ohjeiden mukaan, oman tarpeen mukaan soveltaen tai sitten ihan eri tavalla, sillä ei kai ole niin väliä, kunhan lopputulos miellyttää. Toki ihan eri tavalla tehty ei ole konmaria, sovellettu lienee niillä rajoilla. Itse esimerkiksi päätin ketjun luettuani, että omalle kaaokselle on tehtävä jotain, ehkä ainakin jossain määrin konmaria soveltaen.
Se vähän riippuu missä sovellat. Esimerkiksi visiointi, kategoriat, iloa tuottavien esineiden säästö on ehdotonta jotta voidaan edes puhua konmarista. Mitä sitten tulee esimerkiksi viikkaustyyliin tms niin niissä voi soveltaa vaikka miten.
Tosin voit ottaa kirjasta vain inspiraatiota ja siivota silti tavallisella tavalla, siinä kuitenkin saattaa jäädä arvostus omis tavaroitaan kohtaan, sillä huomio on pelkästään pois heitettävissä. Kategorioihin keräys saattaa aiheuttaa sen, ettet hahmota kokonaistilannetta, koska tietyntyyppisiä tavaroita on ympäriinsä etkä näe niiden todellista määrää suhteellisuuden takia. Sanoisin, että noudattamalla konmaria kotisi pysyy paljon todennäköisemmin siistinä kuin sovelluksella, sillä kirjan metodit muokkaavat samalla myös ostokäyttäytymistä.Kuitenkaan ei ole mitään oikeaa tai väärää tapaa, itse olen soveltanut ja se sopi minulle. Mutta mielestäni mitä pahempi ongelma tai kuinka radikaali tavoite on nykyiseen, sen tärkeämpi on noudattaa kirjaa.
No se ainakin kuulosti hyvältä, mitä joku ex-skeptikkokin mainitsi, että tavaroita käy läpi siinä mielessä että mitä haluaa säästää, eikä että mitä heittää pois. Kategorioiden sijaan tai ohella varmaan täytyy myös toimia huone- tai jopa kaappikohtaisesti jne. En minä mitään oikeaoppista konmaria tavoittelekaan, tai konmaria ylipäätään. Tärkeintä minulle oli nyt löytää motivaatio suursiivoukselle. Tietenkään en mene konmari-fb-ryhmään mainostamaan tekemisiä maritukseksi :)
Juu! Vision luonti esimerkiksi siitä miltä haluaa kodin lopulta näyttävän on myös todella kätevä urakan edetessä. Ylipäätään, että homma olisi mukavaa, lopputulos miellyttävä ja mahdollinen kierrätys kunnossa on mielestäni tärkeintä. Facebook ryhmistähän saa sitten tukea ja upeita ennen-jälkeen kuvia. :)
Luin kirjan, ja minulla oli niin hauskaa, että melkein tekisi mieli antaa konmarille mahdollisuus. Siis se oli hauskaa, kun niin mehevästi oli kuvattu juuri ne epätoivoiset yritykseni pitää jonkinlaista järjestystä yllä: huone huoneelta siivous, esine päivässä poistoon, paniikkisiivous puoli tuntia ennen yllätysvieraiden saapumista jne. (Sitä ei taidettu mainita, ettei voi tilata kotiin siivoojaa kun ensin pitää siivota, jotta se mahtuu siivoamaan.)
Oikeastaan täällä usein näyttää siistiltä, kun tilaa on aika paljonkin, ja sotkut voi työntää pois silmistä kaappiin. Itse kuitenkin tiedän todellisuuden kaappien ovien takana. Tai en tiedä yksityiskohtaisesti, sillä en tiedä, mitä kaikkea siellä on :) 20 vuotta samassa asunnossa perheen ja varttuvien lasten kanssa tekee tehtävänsä sekin.
Mutta en tiedä, maksaako vaivaa kuitenkaan. Vaikuttaahan metodi melko työläältä. Toiveikkaana rupesin lukemaan ketjua kuullakseni myös epäonnistumisesta konmarituksesta, mutta näyttää menevän menetelmän kannattajien ja periaatteessa (sitä kokeilematta) vastustavien juupas - eipäs -väittelyksi. Tulen jotenkin tavaroitteni kanssa toimeen, sillä, kuten sanoin, tilaa on ja nyt on vielä enemmän esikoisen muutettua kotoa. Joskus tietysti hatuttaa, kun en löydä sitä mitä etsin, esim. joku tietty vaate tai laukku tai kenkäpari, vaikka tiedän että minulla se kyllä on. No, kohta on loma, joutaapa siinä katukahvilassa istuessaan miettiä kannattaisiko, ja visioida siistiä hyvin järjestettyä kotia :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin siis täsmennän tuo huone huoneelta siivous sikäli että sitä kuvittelee siivonneensa koko päivän, ja se, mitä on tehnyt, on tavaroiden siirtely paikasta toiseen :) Hupaisaa hommaa, mutta niin se usein tuntuu käyvän. 800/792
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....
Ja aina kun sitä jotakin lukee ja löytää lukemastaan jonkin käyttökelpoisen ajatuksen, niin sehän on sitten sitä että aivottomasti noudattaa jonkun muun oppeja. Ihan kuten jos tekee joskus jonkun ruoan tasan keittokirjan ohjeen mukaan niin ei käytä järkeään.
En ole noudattanut Konmaria orjallisesti enkä varmaan kaikkien marittajien mielestä kovin puhdasoppisesti. Minulle se on tarjonnut "tuotapa en ole tullut ajatelleeksikaan" -tyyppisiä oivalluksia, joita olen pistänyt kokeiluun, ihan menestyksellä. Mitä se on sinulta pois? Olisitko onnellisempi, jos edelleen säilyttelisin varastossani puhkikuluneita lakanoita?
Ihminen ja hänen onnensa =tavarat jotka hän omistaa (?)
Onneksi sentään on kysymysmerkki lopussa.
Ei, ei konmari tuota opeta.
Mutta käytännössä tiedän, että huusholli, josta on vaikea löytää mitään ja jota on työläs siivota kun ensin pitää siirtää tavararöykkiöt pois tieltä, vähentää onnellisuutta. Etenkin jos tilanne menee niin pitkälle, ettei kehtaa kutsua ystäviä kylään, kun on niin törkeän näköistä. (Kuulemma on yllättävän paljon ihmisiä, joilla tilanne on tuo. Tämä ei ole konmarin sanomaa, vaan yhden psykologin.)
Eli siis perusasia siitä on ollut selvillä aiemminkin? Mikä sitten on se Konmarin tuoma extra-lisäys siihen. Psykologihan ei siis kuitenkaan käsittääkseni myynyt tuolla samalla tiedollaan 12 miljoonaan kopiota opistaan kirjapainosten muodossa ?
Mistäpä tiedät, mitä psykologi on myynyt :)
Mikä se tarkoittamasi perusasia mahtaa olla? Psykologi ehkä tietää, että ihmisillä on ongelmia tavaroidensa kanssa, ja ymmärtää, että suhde tavaroihin voi olla hyvinkin tunnepohjainen, ja vieläpä monella tapaa sitä. Psykologi ei siis ole niin tyhmä kuin tähänkin ketjuun kirjoittaneet "heitä vaan kaikki turha pois" -ohjeistajat. Psykologilla saattaa olla jotain käsitystä siitä, miten auttaa asiakas käsittelemään näitä tunteita, mutta hänen bisneksensä ehkä on pitää yksityisvastaanottoa jolla tekee sitä, ei käydä asiakkaiden kotona tai kirjoittaa näiden kokemustensa pohjalta kirjaa.
En voi sille mitään, mutta jotenkin vain suhtaudun kaikkiin kirjoittajilleen lyhyessä ajassa miljoonatuloiksi muuttuneisiin 'self-help' opuksiin ym. lukijan elämän 'hokkuspokkuksiksi'tarjottuihin juttuihin äärimmäisen kriittisesti.
Ajatelkaa: jos on myynyt 12 milj. opasta niin vaikkei olisi saanut kuin yhden euron tuottoa jokaisesta itselleen, niin tilillä olisi väh. 12000000 euroa vastaava summa. (ja ihan takuulla on saanut enemmän kuin euron jokaisesta)
Tulee vaan mieleen ,että viitsiiköhän ms.Kondo nyherrellä samaan malliin niiden muille ehdottamiensa purkkien ja purnukoidensa ym. säästövinkkiensä kanssa kotonaan. Yhtä hyvinhän voin ryhtyä omaksi "Marie Kondokseni" ja keksiä omat konstini itselleni omiin tarpeisiini itsekin.
Apuna vain terve maalaisjärki ja kriittisyys.
Voinhan sitten joskus, kun näitä Kondon oppaita löytää jo kirpparien ilmaislaatikostakin, huvikseni ottaa yhden mukaan ja katsoa oliko siellä nyt sitten jotain keksitty fiksummin.
Onko sinulla mitään käsitystä siitä miten ihmiset tässä maailmassa tekevät rahaa? Aseiden myynti, veritimantit, kaakaota poimivat lapsiorjat, hikipajat. Mutta herttaisesti hymyilevä japanilainen nuori nainen, joka on omistanut elämänsä järjestelylle, on se jota kannattaa paheksua?
Konmarita siis vain turhat liiat setelisi Japaniin...
Keveämpi lompakko,mikä onnellinen olo!
Sinun ei tarvitse kantaa huolta minun lompakostani. Se on jo vähän liian paksua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....
Ja aina kun sitä jotakin lukee ja löytää lukemastaan jonkin käyttökelpoisen ajatuksen, niin sehän on sitten sitä että aivottomasti noudattaa jonkun muun oppeja. Ihan kuten jos tekee joskus jonkun ruoan tasan keittokirjan ohjeen mukaan niin ei käytä järkeään.
En ole noudattanut Konmaria orjallisesti enkä varmaan kaikkien marittajien mielestä kovin puhdasoppisesti. Minulle se on tarjonnut "tuotapa en ole tullut ajatelleeksikaan" -tyyppisiä oivalluksia, joita olen pistänyt kokeiluun, ihan menestyksellä. Mitä se on sinulta pois? Olisitko onnellisempi, jos edelleen säilyttelisin varastossani puhkikuluneita lakanoita?
Ihminen ja hänen onnensa =tavarat jotka hän omistaa (?)
Onneksi sentään on kysymysmerkki lopussa.
Ei, ei konmari tuota opeta.
Mutta käytännössä tiedän, että huusholli, josta on vaikea löytää mitään ja jota on työläs siivota kun ensin pitää siirtää tavararöykkiöt pois tieltä, vähentää onnellisuutta. Etenkin jos tilanne menee niin pitkälle, ettei kehtaa kutsua ystäviä kylään, kun on niin törkeän näköistä. (Kuulemma on yllättävän paljon ihmisiä, joilla tilanne on tuo. Tämä ei ole konmarin sanomaa, vaan yhden psykologin.)
Eli siis perusasia siitä on ollut selvillä aiemminkin? Mikä sitten on se Konmarin tuoma extra-lisäys siihen. Psykologihan ei siis kuitenkaan käsittääkseni myynyt tuolla samalla tiedollaan 12 miljoonaan kopiota opistaan kirjapainosten muodossa ?
Mistäpä tiedät, mitä psykologi on myynyt :)
Mikä se tarkoittamasi perusasia mahtaa olla? Psykologi ehkä tietää, että ihmisillä on ongelmia tavaroidensa kanssa, ja ymmärtää, että suhde tavaroihin voi olla hyvinkin tunnepohjainen, ja vieläpä monella tapaa sitä. Psykologi ei siis ole niin tyhmä kuin tähänkin ketjuun kirjoittaneet "heitä vaan kaikki turha pois" -ohjeistajat. Psykologilla saattaa olla jotain käsitystä siitä, miten auttaa asiakas käsittelemään näitä tunteita, mutta hänen bisneksensä ehkä on pitää yksityisvastaanottoa jolla tekee sitä, ei käydä asiakkaiden kotona tai kirjoittaa näiden kokemustensa pohjalta kirjaa.
En voi sille mitään, mutta jotenkin vain suhtaudun kaikkiin kirjoittajilleen lyhyessä ajassa miljoonatuloiksi muuttuneisiin 'self-help' opuksiin ym. lukijan elämän 'hokkuspokkuksiksi'tarjottuihin juttuihin äärimmäisen kriittisesti.
Ajatelkaa: jos on myynyt 12 milj. opasta niin vaikkei olisi saanut kuin yhden euron tuottoa jokaisesta itselleen, niin tilillä olisi väh. 12000000 euroa vastaava summa. (ja ihan takuulla on saanut enemmän kuin euron jokaisesta)
Tulee vaan mieleen ,että viitsiiköhän ms.Kondo nyherrellä samaan malliin niiden muille ehdottamiensa purkkien ja purnukoidensa ym. säästövinkkiensä kanssa kotonaan. Yhtä hyvinhän voin ryhtyä omaksi "Marie Kondokseni" ja keksiä omat konstini itselleni omiin tarpeisiini itsekin.
Apuna vain terve maalaisjärki ja kriittisyys.
Voinhan sitten joskus, kun näitä Kondon oppaita löytää jo kirpparien ilmaislaatikostakin, huvikseni ottaa yhden mukaan ja katsoa oliko siellä nyt sitten jotain keksitty fiksummin.
Onko sinulla mitään käsitystä siitä miten ihmiset tässä maailmassa tekevät rahaa? Aseiden myynti, veritimantit, kaakaota poimivat lapsiorjat, hikipajat. Mutta herttaisesti hymyilevä japanilainen nuori nainen, joka on omistanut elämänsä järjestelylle, on se jota kannattaa paheksua?
Konmarita siis vain turhat liiat setelisi Japaniin...
Keveämpi lompakko,mikä onnellinen olo!
Sinun ei tarvitse kantaa huolta minun lompakostani. Se on jo vähän liian paksua.
No sittenhän sitä sopii jo hyvinkin keventää ja raivata siitä pihalle turhat, vain pahaa mieltä ja liiallisessa määrässä siellä näkyessään ja esiintyessään pelkkää huolta tuottavat setelit.
Japanin suunta on niiden suhteen nyt tähän hätään se otollisin...
Konmariin voit asiassa aina luottaa,hän ottaa ne sinulta avosylin ja aina iloisesti hymyillen vastaan ja olette kaikki onnellisia aina aikojen loppuun asti, Aamen...puts,puts,puts....
Maricon kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....
Ja aina kun sitä jotakin lukee ja löytää lukemastaan jonkin käyttökelpoisen ajatuksen, niin sehän on sitten sitä että aivottomasti noudattaa jonkun muun oppeja. Ihan kuten jos tekee joskus jonkun ruoan tasan keittokirjan ohjeen mukaan niin ei käytä järkeään.
En ole noudattanut Konmaria orjallisesti enkä varmaan kaikkien marittajien mielestä kovin puhdasoppisesti. Minulle se on tarjonnut "tuotapa en ole tullut ajatelleeksikaan" -tyyppisiä oivalluksia, joita olen pistänyt kokeiluun, ihan menestyksellä. Mitä se on sinulta pois? Olisitko onnellisempi, jos edelleen säilyttelisin varastossani puhkikuluneita lakanoita?
Ihminen ja hänen onnensa =tavarat jotka hän omistaa (?)
Onneksi sentään on kysymysmerkki lopussa.
Ei, ei konmari tuota opeta.
Mutta käytännössä tiedän, että huusholli, josta on vaikea löytää mitään ja jota on työläs siivota kun ensin pitää siirtää tavararöykkiöt pois tieltä, vähentää onnellisuutta. Etenkin jos tilanne menee niin pitkälle, ettei kehtaa kutsua ystäviä kylään, kun on niin törkeän näköistä. (Kuulemma on yllättävän paljon ihmisiä, joilla tilanne on tuo. Tämä ei ole konmarin sanomaa, vaan yhden psykologin.)
Eli siis perusasia siitä on ollut selvillä aiemminkin? Mikä sitten on se Konmarin tuoma extra-lisäys siihen. Psykologihan ei siis kuitenkaan käsittääkseni myynyt tuolla samalla tiedollaan 12 miljoonaan kopiota opistaan kirjapainosten muodossa ?
Mistäpä tiedät, mitä psykologi on myynyt :)
Mikä se tarkoittamasi perusasia mahtaa olla? Psykologi ehkä tietää, että ihmisillä on ongelmia tavaroidensa kanssa, ja ymmärtää, että suhde tavaroihin voi olla hyvinkin tunnepohjainen, ja vieläpä monella tapaa sitä. Psykologi ei siis ole niin tyhmä kuin tähänkin ketjuun kirjoittaneet "heitä vaan kaikki turha pois" -ohjeistajat. Psykologilla saattaa olla jotain käsitystä siitä, miten auttaa asiakas käsittelemään näitä tunteita, mutta hänen bisneksensä ehkä on pitää yksityisvastaanottoa jolla tekee sitä, ei käydä asiakkaiden kotona tai kirjoittaa näiden kokemustensa pohjalta kirjaa.
En voi sille mitään, mutta jotenkin vain suhtaudun kaikkiin kirjoittajilleen lyhyessä ajassa miljoonatuloiksi muuttuneisiin 'self-help' opuksiin ym. lukijan elämän 'hokkuspokkuksiksi'tarjottuihin juttuihin äärimmäisen kriittisesti.
Ajatelkaa: jos on myynyt 12 milj. opasta niin vaikkei olisi saanut kuin yhden euron tuottoa jokaisesta itselleen, niin tilillä olisi väh. 12000000 euroa vastaava summa. (ja ihan takuulla on saanut enemmän kuin euron jokaisesta)
Tulee vaan mieleen ,että viitsiiköhän ms.Kondo nyherrellä samaan malliin niiden muille ehdottamiensa purkkien ja purnukoidensa ym. säästövinkkiensä kanssa kotonaan. Yhtä hyvinhän voin ryhtyä omaksi "Marie Kondokseni" ja keksiä omat konstini itselleni omiin tarpeisiini itsekin.
Apuna vain terve maalaisjärki ja kriittisyys.
Voinhan sitten joskus, kun näitä Kondon oppaita löytää jo kirpparien ilmaislaatikostakin, huvikseni ottaa yhden mukaan ja katsoa oliko siellä nyt sitten jotain keksitty fiksummin.
Onko sinulla mitään käsitystä siitä miten ihmiset tässä maailmassa tekevät rahaa? Aseiden myynti, veritimantit, kaakaota poimivat lapsiorjat, hikipajat. Mutta herttaisesti hymyilevä japanilainen nuori nainen, joka on omistanut elämänsä järjestelylle, on se jota kannattaa paheksua?
Konmarita siis vain turhat liiat setelisi Japaniin...
Keveämpi lompakko,mikä onnellinen olo!
Sinun ei tarvitse kantaa huolta minun lompakostani. Se on jo vähän liian paksua.
No sittenhän sitä sopii jo hyvinkin keventää ja raivata siitä pihalle turhat, vain pahaa mieltä ja liiallisessa määrässä siellä näkyessään ja esiintyessään pelkkää huolta tuottavat setelit.
Japanin suunta on niiden suhteen nyt tähän hätään se otollisin...
Konmariin voit asiassa aina luottaa,hän ottaa ne sinulta avosylin ja aina iloisesti hymyillen vastaan ja olette kaikki onnellisia aina aikojen loppuun asti, Aamen...puts,puts,puts....
On se nainen voimakas, kun toiset se putsaa puille paljaille ja loput saa katkeraksi ja onnettomaksi siitä, huh.
Maricon kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....
Ja aina kun sitä jotakin lukee ja löytää lukemastaan jonkin käyttökelpoisen ajatuksen, niin sehän on sitten sitä että aivottomasti noudattaa jonkun muun oppeja. Ihan kuten jos tekee joskus jonkun ruoan tasan keittokirjan ohjeen mukaan niin ei käytä järkeään.
En ole noudattanut Konmaria orjallisesti enkä varmaan kaikkien marittajien mielestä kovin puhdasoppisesti. Minulle se on tarjonnut "tuotapa en ole tullut ajatelleeksikaan" -tyyppisiä oivalluksia, joita olen pistänyt kokeiluun, ihan menestyksellä. Mitä se on sinulta pois? Olisitko onnellisempi, jos edelleen säilyttelisin varastossani puhkikuluneita lakanoita?
Ihminen ja hänen onnensa =tavarat jotka hän omistaa (?)
Onneksi sentään on kysymysmerkki lopussa.
Ei, ei konmari tuota opeta.
Mutta käytännössä tiedän, että huusholli, josta on vaikea löytää mitään ja jota on työläs siivota kun ensin pitää siirtää tavararöykkiöt pois tieltä, vähentää onnellisuutta. Etenkin jos tilanne menee niin pitkälle, ettei kehtaa kutsua ystäviä kylään, kun on niin törkeän näköistä. (Kuulemma on yllättävän paljon ihmisiä, joilla tilanne on tuo. Tämä ei ole konmarin sanomaa, vaan yhden psykologin.)
Eli siis perusasia siitä on ollut selvillä aiemminkin? Mikä sitten on se Konmarin tuoma extra-lisäys siihen. Psykologihan ei siis kuitenkaan käsittääkseni myynyt tuolla samalla tiedollaan 12 miljoonaan kopiota opistaan kirjapainosten muodossa ?
Mistäpä tiedät, mitä psykologi on myynyt :)
Mikä se tarkoittamasi perusasia mahtaa olla? Psykologi ehkä tietää, että ihmisillä on ongelmia tavaroidensa kanssa, ja ymmärtää, että suhde tavaroihin voi olla hyvinkin tunnepohjainen, ja vieläpä monella tapaa sitä. Psykologi ei siis ole niin tyhmä kuin tähänkin ketjuun kirjoittaneet "heitä vaan kaikki turha pois" -ohjeistajat. Psykologilla saattaa olla jotain käsitystä siitä, miten auttaa asiakas käsittelemään näitä tunteita, mutta hänen bisneksensä ehkä on pitää yksityisvastaanottoa jolla tekee sitä, ei käydä asiakkaiden kotona tai kirjoittaa näiden kokemustensa pohjalta kirjaa.
En voi sille mitään, mutta jotenkin vain suhtaudun kaikkiin kirjoittajilleen lyhyessä ajassa miljoonatuloiksi muuttuneisiin 'self-help' opuksiin ym. lukijan elämän 'hokkuspokkuksiksi'tarjottuihin juttuihin äärimmäisen kriittisesti.
Ajatelkaa: jos on myynyt 12 milj. opasta niin vaikkei olisi saanut kuin yhden euron tuottoa jokaisesta itselleen, niin tilillä olisi väh. 12000000 euroa vastaava summa. (ja ihan takuulla on saanut enemmän kuin euron jokaisesta)
Tulee vaan mieleen ,että viitsiiköhän ms.Kondo nyherrellä samaan malliin niiden muille ehdottamiensa purkkien ja purnukoidensa ym. säästövinkkiensä kanssa kotonaan. Yhtä hyvinhän voin ryhtyä omaksi "Marie Kondokseni" ja keksiä omat konstini itselleni omiin tarpeisiini itsekin.
Apuna vain terve maalaisjärki ja kriittisyys.
Voinhan sitten joskus, kun näitä Kondon oppaita löytää jo kirpparien ilmaislaatikostakin, huvikseni ottaa yhden mukaan ja katsoa oliko siellä nyt sitten jotain keksitty fiksummin.
Onko sinulla mitään käsitystä siitä miten ihmiset tässä maailmassa tekevät rahaa? Aseiden myynti, veritimantit, kaakaota poimivat lapsiorjat, hikipajat. Mutta herttaisesti hymyilevä japanilainen nuori nainen, joka on omistanut elämänsä järjestelylle, on se jota kannattaa paheksua?
Konmarita siis vain turhat liiat setelisi Japaniin...
Keveämpi lompakko,mikä onnellinen olo!
Sinun ei tarvitse kantaa huolta minun lompakostani. Se on jo vähän liian paksua.
No sittenhän sitä sopii jo hyvinkin keventää ja raivata siitä pihalle turhat, vain pahaa mieltä ja liiallisessa määrässä siellä näkyessään ja esiintyessään pelkkää huolta tuottavat setelit.
Japanin suunta on niiden suhteen nyt tähän hätään se otollisin...
Konmariin voit asiassa aina luottaa,hän ottaa ne sinulta avosylin ja aina iloisesti hymyillen vastaan ja olette kaikki onnellisia aina aikojen loppuun asti, Aamen...puts,puts,puts....
En tiedä sinusta, mutta yleensä ihmiset pitää rahat tilillään ja lompakossa vain vähän. On myös aika surullista jos yhden suhteellisen edullisen kirjan hinta on koko omaisuus.
Tämä voi tulla ehkä yllätyksenä, mutta kaikki tuotto ei suinkaan mene Kondon (eikä edes Japanin) taskuun, vaan toiselle kielelle kustantaminen käännöksineen työllistää ihmisiä. Ja talouden rattaat pyörii.
En muistaakseni maksanut kovinkaan paljoa e-kirjasta, mutta mielestäni se maksoi itsensä takaisin jo lukukokemuksena, ja viimeistään silloin kun pääsin toteuttamaan sen antamaa tietoa käytännössä. Tietyllä tavalla oma varallisuuteni on "noussut" kirjan lukemisen myötä: en enää ostele turhuuksia ja osaan kohdella tavaroita niin että ne säilyy hyväkuntoisina pidempään. Minun ei tarvitse pelkän tavaramäärän tähden etsiä tilavampaa asuntoa ja ostella milloin mihinkin tarkoitukseen suunniteltuja säilytyssysteemeitä. Pidän nykyään myös kolikot lompakossa/käytössä sen sijaan että ne seilaisi romupöydällä.
Vierailija kirjoitti:
Maricon kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....
Ja aina kun sitä jotakin lukee ja löytää lukemastaan jonkin käyttökelpoisen ajatuksen, niin sehän on sitten sitä että aivottomasti noudattaa jonkun muun oppeja. Ihan kuten jos tekee joskus jonkun ruoan tasan keittokirjan ohjeen mukaan niin ei käytä järkeään.
En ole noudattanut Konmaria orjallisesti enkä varmaan kaikkien marittajien mielestä kovin puhdasoppisesti. Minulle se on tarjonnut "tuotapa en ole tullut ajatelleeksikaan" -tyyppisiä oivalluksia, joita olen pistänyt kokeiluun, ihan menestyksellä. Mitä se on sinulta pois? Olisitko onnellisempi, jos edelleen säilyttelisin varastossani puhkikuluneita lakanoita?
Ihminen ja hänen onnensa =tavarat jotka hän omistaa (?)
Onneksi sentään on kysymysmerkki lopussa.
Ei, ei konmari tuota opeta.
Mutta käytännössä tiedän, että huusholli, josta on vaikea löytää mitään ja jota on työläs siivota kun ensin pitää siirtää tavararöykkiöt pois tieltä, vähentää onnellisuutta. Etenkin jos tilanne menee niin pitkälle, ettei kehtaa kutsua ystäviä kylään, kun on niin törkeän näköistä. (Kuulemma on yllättävän paljon ihmisiä, joilla tilanne on tuo. Tämä ei ole konmarin sanomaa, vaan yhden psykologin.)
Eli siis perusasia siitä on ollut selvillä aiemminkin? Mikä sitten on se Konmarin tuoma extra-lisäys siihen. Psykologihan ei siis kuitenkaan käsittääkseni myynyt tuolla samalla tiedollaan 12 miljoonaan kopiota opistaan kirjapainosten muodossa ?
Mistäpä tiedät, mitä psykologi on myynyt :)
Mikä se tarkoittamasi perusasia mahtaa olla? Psykologi ehkä tietää, että ihmisillä on ongelmia tavaroidensa kanssa, ja ymmärtää, että suhde tavaroihin voi olla hyvinkin tunnepohjainen, ja vieläpä monella tapaa sitä. Psykologi ei siis ole niin tyhmä kuin tähänkin ketjuun kirjoittaneet "heitä vaan kaikki turha pois" -ohjeistajat. Psykologilla saattaa olla jotain käsitystä siitä, miten auttaa asiakas käsittelemään näitä tunteita, mutta hänen bisneksensä ehkä on pitää yksityisvastaanottoa jolla tekee sitä, ei käydä asiakkaiden kotona tai kirjoittaa näiden kokemustensa pohjalta kirjaa.
En voi sille mitään, mutta jotenkin vain suhtaudun kaikkiin kirjoittajilleen lyhyessä ajassa miljoonatuloiksi muuttuneisiin 'self-help' opuksiin ym. lukijan elämän 'hokkuspokkuksiksi'tarjottuihin juttuihin äärimmäisen kriittisesti.
Ajatelkaa: jos on myynyt 12 milj. opasta niin vaikkei olisi saanut kuin yhden euron tuottoa jokaisesta itselleen, niin tilillä olisi väh. 12000000 euroa vastaava summa. (ja ihan takuulla on saanut enemmän kuin euron jokaisesta)
Tulee vaan mieleen ,että viitsiiköhän ms.Kondo nyherrellä samaan malliin niiden muille ehdottamiensa purkkien ja purnukoidensa ym. säästövinkkiensä kanssa kotonaan. Yhtä hyvinhän voin ryhtyä omaksi "Marie Kondokseni" ja keksiä omat konstini itselleni omiin tarpeisiini itsekin.
Apuna vain terve maalaisjärki ja kriittisyys.
Voinhan sitten joskus, kun näitä Kondon oppaita löytää jo kirpparien ilmaislaatikostakin, huvikseni ottaa yhden mukaan ja katsoa oliko siellä nyt sitten jotain keksitty fiksummin.
Onko sinulla mitään käsitystä siitä miten ihmiset tässä maailmassa tekevät rahaa? Aseiden myynti, veritimantit, kaakaota poimivat lapsiorjat, hikipajat. Mutta herttaisesti hymyilevä japanilainen nuori nainen, joka on omistanut elämänsä järjestelylle, on se jota kannattaa paheksua?
Konmarita siis vain turhat liiat setelisi Japaniin...
Keveämpi lompakko,mikä onnellinen olo!
Sinun ei tarvitse kantaa huolta minun lompakostani. Se on jo vähän liian paksua.
No sittenhän sitä sopii jo hyvinkin keventää ja raivata siitä pihalle turhat, vain pahaa mieltä ja liiallisessa määrässä siellä näkyessään ja esiintyessään pelkkää huolta tuottavat setelit.
Japanin suunta on niiden suhteen nyt tähän hätään se otollisin...
Konmariin voit asiassa aina luottaa,hän ottaa ne sinulta avosylin ja aina iloisesti hymyillen vastaan ja olette kaikki onnellisia aina aikojen loppuun asti, Aamen...puts,puts,puts....
En tiedä sinusta, mutta yleensä ihmiset pitää rahat tilillään ja lompakossa vain vähän. On myös aika surullista jos yhden suhteellisen edullisen kirjan hinta on koko omaisuus.
Tämä voi tulla ehkä yllätyksenä, mutta kaikki tuotto ei suinkaan mene Kondon (eikä edes Japanin) taskuun, vaan toiselle kielelle kustantaminen käännöksineen työllistää ihmisiä. Ja talouden rattaat pyörii.
En muistaakseni maksanut kovinkaan paljoa e-kirjasta, mutta mielestäni se maksoi itsensä takaisin jo lukukokemuksena, ja viimeistään silloin kun pääsin toteuttamaan sen antamaa tietoa käytännössä. Tietyllä tavalla oma varallisuuteni on "noussut" kirjan lukemisen myötä: en enää ostele turhuuksia ja osaan kohdella tavaroita niin että ne säilyy hyväkuntoisina pidempään. Minun ei tarvitse pelkän tavaramäärän tähden etsiä tilavampaa asuntoa ja ostella milloin mihinkin tarkoitukseen suunniteltuja säilytyssysteemeitä. Pidän nykyään myös kolikot lompakossa/käytössä sen sijaan että ne seilaisi romupöydällä.
Jotain merkitystä tuohon Marie Kondon kirjoittaman pikku kirjasen menestykseen on sellaisillakin seikoilla kuin : kansallisuus,ikä,sukupuoli ja ulkonäkö.Ajatellaan vain jos tuon kirjan olisikin kirjoittanut bulgarialainen 60-vuotias kääpiömies. Olisikohan samaistumishalukkuus yhtä laajaa ja sen seurauksena kirjasen markkinointi yhtä helppoa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maricon kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää vaaaan käyttäkö omaa järkeä, pakko lukea jonkun muun oppeja sille, miten karsia turhia tavaroita.....
Ja aina kun sitä jotakin lukee ja löytää lukemastaan jonkin käyttökelpoisen ajatuksen, niin sehän on sitten sitä että aivottomasti noudattaa jonkun muun oppeja. Ihan kuten jos tekee joskus jonkun ruoan tasan keittokirjan ohjeen mukaan niin ei käytä järkeään.
En ole noudattanut Konmaria orjallisesti enkä varmaan kaikkien marittajien mielestä kovin puhdasoppisesti. Minulle se on tarjonnut "tuotapa en ole tullut ajatelleeksikaan" -tyyppisiä oivalluksia, joita olen pistänyt kokeiluun, ihan menestyksellä. Mitä se on sinulta pois? Olisitko onnellisempi, jos edelleen säilyttelisin varastossani puhkikuluneita lakanoita?
Ihminen ja hänen onnensa =tavarat jotka hän omistaa (?)
Onneksi sentään on kysymysmerkki lopussa.
Ei, ei konmari tuota opeta.
Mutta käytännössä tiedän, että huusholli, josta on vaikea löytää mitään ja jota on työläs siivota kun ensin pitää siirtää tavararöykkiöt pois tieltä, vähentää onnellisuutta. Etenkin jos tilanne menee niin pitkälle, ettei kehtaa kutsua ystäviä kylään, kun on niin törkeän näköistä. (Kuulemma on yllättävän paljon ihmisiä, joilla tilanne on tuo. Tämä ei ole konmarin sanomaa, vaan yhden psykologin.)
Eli siis perusasia siitä on ollut selvillä aiemminkin? Mikä sitten on se Konmarin tuoma extra-lisäys siihen. Psykologihan ei siis kuitenkaan käsittääkseni myynyt tuolla samalla tiedollaan 12 miljoonaan kopiota opistaan kirjapainosten muodossa ?
Mistäpä tiedät, mitä psykologi on myynyt :)
Mikä se tarkoittamasi perusasia mahtaa olla? Psykologi ehkä tietää, että ihmisillä on ongelmia tavaroidensa kanssa, ja ymmärtää, että suhde tavaroihin voi olla hyvinkin tunnepohjainen, ja vieläpä monella tapaa sitä. Psykologi ei siis ole niin tyhmä kuin tähänkin ketjuun kirjoittaneet "heitä vaan kaikki turha pois" -ohjeistajat. Psykologilla saattaa olla jotain käsitystä siitä, miten auttaa asiakas käsittelemään näitä tunteita, mutta hänen bisneksensä ehkä on pitää yksityisvastaanottoa jolla tekee sitä, ei käydä asiakkaiden kotona tai kirjoittaa näiden kokemustensa pohjalta kirjaa.
En voi sille mitään, mutta jotenkin vain suhtaudun kaikkiin kirjoittajilleen lyhyessä ajassa miljoonatuloiksi muuttuneisiin 'self-help' opuksiin ym. lukijan elämän 'hokkuspokkuksiksi'tarjottuihin juttuihin äärimmäisen kriittisesti.
Ajatelkaa: jos on myynyt 12 milj. opasta niin vaikkei olisi saanut kuin yhden euron tuottoa jokaisesta itselleen, niin tilillä olisi väh. 12000000 euroa vastaava summa. (ja ihan takuulla on saanut enemmän kuin euron jokaisesta)
Tulee vaan mieleen ,että viitsiiköhän ms.Kondo nyherrellä samaan malliin niiden muille ehdottamiensa purkkien ja purnukoidensa ym. säästövinkkiensä kanssa kotonaan. Yhtä hyvinhän voin ryhtyä omaksi "Marie Kondokseni" ja keksiä omat konstini itselleni omiin tarpeisiini itsekin.
Apuna vain terve maalaisjärki ja kriittisyys.
Voinhan sitten joskus, kun näitä Kondon oppaita löytää jo kirpparien ilmaislaatikostakin, huvikseni ottaa yhden mukaan ja katsoa oliko siellä nyt sitten jotain keksitty fiksummin.
Onko sinulla mitään käsitystä siitä miten ihmiset tässä maailmassa tekevät rahaa? Aseiden myynti, veritimantit, kaakaota poimivat lapsiorjat, hikipajat. Mutta herttaisesti hymyilevä japanilainen nuori nainen, joka on omistanut elämänsä järjestelylle, on se jota kannattaa paheksua?
Konmarita siis vain turhat liiat setelisi Japaniin...
Keveämpi lompakko,mikä onnellinen olo!
Sinun ei tarvitse kantaa huolta minun lompakostani. Se on jo vähän liian paksua.
No sittenhän sitä sopii jo hyvinkin keventää ja raivata siitä pihalle turhat, vain pahaa mieltä ja liiallisessa määrässä siellä näkyessään ja esiintyessään pelkkää huolta tuottavat setelit.
Japanin suunta on niiden suhteen nyt tähän hätään se otollisin...
Konmariin voit asiassa aina luottaa,hän ottaa ne sinulta avosylin ja aina iloisesti hymyillen vastaan ja olette kaikki onnellisia aina aikojen loppuun asti, Aamen...puts,puts,puts....
En tiedä sinusta, mutta yleensä ihmiset pitää rahat tilillään ja lompakossa vain vähän. On myös aika surullista jos yhden suhteellisen edullisen kirjan hinta on koko omaisuus.
Tämä voi tulla ehkä yllätyksenä, mutta kaikki tuotto ei suinkaan mene Kondon (eikä edes Japanin) taskuun, vaan toiselle kielelle kustantaminen käännöksineen työllistää ihmisiä. Ja talouden rattaat pyörii.
En muistaakseni maksanut kovinkaan paljoa e-kirjasta, mutta mielestäni se maksoi itsensä takaisin jo lukukokemuksena, ja viimeistään silloin kun pääsin toteuttamaan sen antamaa tietoa käytännössä. Tietyllä tavalla oma varallisuuteni on "noussut" kirjan lukemisen myötä: en enää ostele turhuuksia ja osaan kohdella tavaroita niin että ne säilyy hyväkuntoisina pidempään. Minun ei tarvitse pelkän tavaramäärän tähden etsiä tilavampaa asuntoa ja ostella milloin mihinkin tarkoitukseen suunniteltuja säilytyssysteemeitä. Pidän nykyään myös kolikot lompakossa/käytössä sen sijaan että ne seilaisi romupöydällä.
Jotain merkitystä tuohon Marie Kondon kirjoittaman pikku kirjasen menestykseen on sellaisillakin seikoilla kuin : kansallisuus,ikä,sukupuoli ja ulkonäkö.Ajatellaan vain jos tuon kirjan olisikin kirjoittanut bulgarialainen 60-vuotias kääpiömies. Olisikohan samaistumishalukkuus yhtä laajaa ja sen seurauksena kirjasen markkinointi yhtä helppoa...
Minkäs epätasa-arvokysymyksen ajattelit tästä tällä kertaa tehdä? Sitten varmaan KonMarin vastustajillekin se suurin punainen vaate on japanilainen nuori tavallisen näköinen nainen.
Hyvä ajatus on hyvä ajatus, tuli se kenen päästä tahansa. Vastaavasti huono argumentti on huono, eikä ketään kiinnosta kuka sen esittää.
Minusta on aina aiheesta riippumatta surullista lukea, kuinka jonkun mielestä kirjan hankinta ja lukeminen on valtava satsaus. Suomessa! Maksoin omasta e-kirjastani kai kympin, kirjassa on 123 sivua, joten sen lukemiseen on mennyt korkeintaan kaksi tuntia. Sen muistan, että luin sen yhdeltä istumalta. Monella on yksin tähän ketjuun enemmän aikaa kuin yhden kirjan lukemiseen.
E-kirjan saa nyt halvemmallakin, pokkarina näkyy olevan tarjouksessa 3,90 ja kirjastosta saa e-kirjan lainaan. Jono tosin taitaa olla pitkä.
En ole kotia marittanut, koska se on raivattu jo aiemmin mieluisaksi. Olen raivannut myös ajankäyttöni sellaiseksi, että kirjoille on aina aikaa.
Jos ostaa kenkänsä pääsääntöisesti kierrätyksestä tai kirppareilta niin ei tule niitä turhia laatikoita. Pikkarit säilytän kylppärissä pesukoneen päällä ja ne sukkiset joita (talvella) käytän ovat joko jalassani tai pesun jälkeen kylppärissä kuivamassa.Muutama avaamaton pakkaus siellä kylppärissä myös aina varalla.Siitä löytyvät myös froteesukat. No problem.Eikä vie juuri mitään tilaa.