Ei pitäisi sekaantua miehiin enää ikinä!
Parkuhan siitä vaan aina tulee. Vaikka miten koittaisi pysyä kovana, olla kehittämättä tunteita ja kiintymättä. Ei vaan pysty. Ja nämä riittämättömyyden tunteet - toiselle en ole tarpeeksi muodokas, toiselle en tarpeeksi sporttinen, kellekään en tarpeeksi kaunis.
Ja joka helvetin kerta tuntuu se valahdus jostain sydämen tienoilta vatsaan, kun tajuaa, että se muiden naisten kalastus vaan jatkuu ja jatkuu. Kaikki sanat on valetta, sokerikuorrutettua paskaa.
Arvatenkin selitys tähän on se, että juoksen pelimiesten perässä. Tai "mitäs tyydyt vain seksiin". Kaikista nyt vaan tuntuu paljastuvan se ympäriinsä pippeliä heilutteleva inhotus, ulkonäöstä ja muista seikoista riippumatta.
Sitä vaan toivoisin, että voisin olla tunteeton.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos rahaa löytyy sen verran, että yksinkin pärjää, en tajua mihin miestä edes tarvitsee?
Eli allekirjoitat sen, että kaikki naiset on lompakkoloisia?
En tietenkään, vaan että jos on varaa asua yksin, miestä ei tarvitse mihinkään. Erottuani huomasin, että jumaleisson, minulla on oma koti. Ikinä en tänne mitään miestä ottaisi, en vaikka olisi maailman paras. Itse sinnittelin pitkään naimisissa koska ajattelin etten selviäisi taloudellisesti yksin.
Seuraavaksi meinasinkin kysellä miten voisin tukahduttaa sietämättömän läheisyyden, seksin ja henkisen yhteenkuuluvuuden kaipuun? Mikään muu ei tunnu tuovan vastaavaa mielihyvää, sen takia sitä kai ottaakin aina uudelleen siipeensä. Vielä yksi pala kakkua, vaikka tuleekin paha olo jälkeenpäin... -ap
Vierailija kirjoitti:
Seuraavaksi meinasinkin kysellä miten voisin tukahduttaa sietämättömän läheisyyden, seksin ja henkisen yhteenkuuluvuuden kaipuun? Mikään muu ei tunnu tuovan vastaavaa mielihyvää, sen takia sitä kai ottaakin aina uudelleen siipeensä. Vielä yksi pala kakkua, vaikka tuleekin paha olo jälkeenpäin... -ap
Tuo tarvitsevuus menee ajan kanssa ohi, ja sitä voi helpottaa myös ystävät. Ei suhteen tarvitse olla seksuaalinen, että siinä voi olla yhteenkuuluvuuden ja läheisyyden tunteita.
Ihminen vaan on niin tapojensa orja, että riippuvuus vaikkapa fyysiseen läheisyyteen kalvaa pitkään ellei käsittele sen syitä. Miksi kaipaan läheisyyttä, seksiä ja yhteenkuuluvuuden illuusiota? Miksi en riitä itselleni yksin? Minäkin painiskelin saman ongelman kanssa kunnes tajusin, että pärjään hyvin ilman seksiä ja yhteenkuuluvuutta, ja ainoa todellinen addiktio oli fyysinen läheisyys. Tämän tiedostettuani olen alkanut halailla lapsia enemmän, ja uskon, että kunhan kuopuskin pääsee teini-ikään, ostan lemmikin. Tai jos sittenkin valitsisi kylmän kalkkunan ja pyristelisi vaan eroon läheisyysriippuvuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinussa muuta kuin ulkonäkö, luettelit vain pinnallisia syitä.
On toki, mutta ei niillä muilla ominaisuuksilla tunnu paljon väliä olevan kellekään :) -ap
Ihastutko yleensä ulkonäkö edellä vai käytökseen?
Ihmiset ovat oikeastaan harmaata massaa mulle ennen kuin tutustutaan, joten sanoisin käytökseen? Netissä tutustuessa (pahin vaihtoehto muuten, tällä tavalla törmää juuri niihin pahimpiin kalastelijoihin) kirjoitustyylin ja samanlaisen huumorin merkitys korostuu. Toiseen kun pääsee salakavalasti kiintymään, niin se ulkonäkökin muuttuu maaiman ihanimmaksi virheineen kaikkineen. -ap
Vierailija kirjoitti:
Seuraavaksi meinasinkin kysellä miten voisin tukahduttaa sietämättömän läheisyyden, seksin ja henkisen yhteenkuuluvuuden kaipuun? Mikään muu ei tunnu tuovan vastaavaa mielihyvää, sen takia sitä kai ottaakin aina uudelleen siipeensä. Vielä yksi pala kakkua, vaikka tuleekin paha olo jälkeenpäin... -ap
Kerro ihmeessä, jos keksit hyvän keinon. Itsekin kaipaan noita, vaikka en oikeastaan ole ikinä päässyt niistä nauttimaan.
Ikisinkkumies
Miksi juokset miesten perässä? Kuka tahansa mies käyttää sitä hyväkseen, tuota epätoivoisuutta. Odota, että mies lähestyy sinua, voit vähän vinkata rohkaisuksi. Jos et ole niin kaunis, että miehet kiinnostuvat, niin ole yksin.
Pelimiehiä on niin rumissa kuin komeissakin. Opettele tunnistamaan nämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos rahaa löytyy sen verran, että yksinkin pärjää, en tajua mihin miestä edes tarvitsee?
Eli allekirjoitat sen, että kaikki naiset on lompakkoloisia?
En tietenkään, vaan että jos on varaa asua yksin, miestä ei tarvitse mihinkään. Erottuani huomasin, että jumaleisson, minulla on oma koti. Ikinä en tänne mitään miestä ottaisi, en vaikka olisi maailman paras. Itse sinnittelin pitkään naimisissa koska ajattelin etten selviäisi taloudellisesti yksin.
Eli loisit vuosia miehen lompakolla , ja nettosit mieheltä omaisuuden erossa? Kutsut sitä itsenäiseksi pärjäämiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Seuraavaksi meinasinkin kysellä miten voisin tukahduttaa sietämättömän läheisyyden, seksin ja henkisen yhteenkuuluvuuden kaipuun? Mikään muu ei tunnu tuovan vastaavaa mielihyvää, sen takia sitä kai ottaakin aina uudelleen siipeensä. Vielä yksi pala kakkua, vaikka tuleekin paha olo jälkeenpäin... -ap
Lue Anthony DeMellon kirjoja. :)
Yhteen kommenttiin vastaan, että mun mielestä ei kuitenkaan ole väärin haluta läheisyyttä ja seksiä, varsinkin siltä tietyltä ihmiseltä. Tutkimustenkin mukaan nämä ovat hyväksi ihmiselle.
AP, jos netin kautta tutustut ihmiseen, jutteleko hänen kanssaan pitkään ennen tapaamista? Sitä en suosittele, koska silloin juuri luot kuvat toisesta, joka ei pidä sitten paikkansakaan. Netin kautta tutustuttaessa mun mielestä on tärkeetä nähdä henkilö livenä mahdollisimman nopeasti ja sitä kautta rakentaa sitä ehkä tulevaa suhdetta eteenpäin.
Nainen tapaa miehen ja luulee muuttavansa tämän sellaiseksi kuin haluaa ja ei onnistu, nainen pettyy
Mies tapaa naisen ja luulee tämän pysyvän sellaisena kuin hän on. Nainen muuttuu ja mies pettyy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos rahaa löytyy sen verran, että yksinkin pärjää, en tajua mihin miestä edes tarvitsee?
Eli allekirjoitat sen, että kaikki naiset on lompakkoloisia?
En tietenkään, vaan että jos on varaa asua yksin, miestä ei tarvitse mihinkään. Erottuani huomasin, että jumaleisson, minulla on oma koti. Ikinä en tänne mitään miestä ottaisi, en vaikka olisi maailman paras. Itse sinnittelin pitkään naimisissa koska ajattelin etten selviäisi taloudellisesti yksin.
Eli loisit vuosia miehen lompakolla , ja nettosit mieheltä omaisuuden erossa? Kutsut sitä itsenäiseksi pärjäämiseksi?
Mikäköhän siinä on että naiset joilta mies on kupannut erossa puolet naisen tienaanaamasta omaisuudesta, on ihan hiljaa? Miksi me ei ulvota täällä suureen ääneen lompakkolaisuutta vaikka sitähän se pelkästään oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos rahaa löytyy sen verran, että yksinkin pärjää, en tajua mihin miestä edes tarvitsee?
Eli allekirjoitat sen, että kaikki naiset on lompakkoloisia?
En tietenkään, vaan että jos on varaa asua yksin, miestä ei tarvitse mihinkään. Erottuani huomasin, että jumaleisson, minulla on oma koti. Ikinä en tänne mitään miestä ottaisi, en vaikka olisi maailman paras. Itse sinnittelin pitkään naimisissa koska ajattelin etten selviäisi taloudellisesti yksin.
Eli loisit vuosia miehen lompakolla , ja nettosit mieheltä omaisuuden erossa? Kutsut sitä itsenäiseksi pärjäämiseksi?
Itseasiassa sinnittelin naimisissa siksi, että erossa mies vei minulta puolet perimästäni omaisuudesta. Elintasoni laski paljon, mutta pärjään silti toistaiseksi ok puolellakin omaisuudella.
Niin. Sama hommahan se on naisten suhtautumisessa miehiin. Ainut ero on vaan siinä, että naiset päättää nuo riittämättömyysasiat jo ennen tapaamista/tutustumista. Mies jää siis ilman seksiä jos ei ole tarpeeksi "atleettinen" tai tarpeeksi sitä sun tätä. Itse sentään sait varmaan ihan hyvää seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Katso ihan ensin sinne peiliin. Ja palstamammat naureskelee MGTOW-miehille, huvittavaa.
No eihän tuossa tuo ajatus ole tyhmä, vaan se, että MIESTEN pitää oikein keksiä termi ja julistaa koko maailmalle, että täsä nyt mennään omia polkuja, eikä akat määräile... Ketä sen pitäisi kiinnostaa? Luuletko todella, että naisten elämäntehtävä on yrittää kahlita miehiä?
Hämmentyneenä miehenä tälläisiä ketjuja luen. Olen tavannut viime ajat vain sellaisia naisia joilla on useampi mies kierroksessa samaan aikaan tai sitten he eivät halua suhdetta.
Mikähän siinä on että samoin ajattelevat eivät kohtaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso ihan ensin sinne peiliin. Ja palstamammat naureskelee MGTOW-miehille, huvittavaa.
No eihän tuossa tuo ajatus ole tyhmä, vaan se, että MIESTEN pitää oikein keksiä termi ja julistaa koko maailmalle, että täsä nyt mennään omia polkuja, eikä akat määräile... Ketä sen pitäisi kiinnostaa? Luuletko todella, että naisten elämäntehtävä on yrittää kahlita miehiä?
Ööh, naiset ovat kauan sitten keksineet oman termin, eli feminismi? Sama asia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso ihan ensin sinne peiliin. Ja palstamammat naureskelee MGTOW-miehille, huvittavaa.
No eihän tuossa tuo ajatus ole tyhmä, vaan se, että MIESTEN pitää oikein keksiä termi ja julistaa koko maailmalle, että täsä nyt mennään omia polkuja, eikä akat määräile... Ketä sen pitäisi kiinnostaa? Luuletko todella, että naisten elämäntehtävä on yrittää kahlita miehiä?
Sinua näytti kiinnostavan. Ja aika monia muita naisia päätellen kitkeristä kirjoituksista.
Itseäni kiinnosta tuo teidän ristiriitaisuus, siis teidän, joita MGTOW ei kiinnosta, mutta pitää kuitenkin kirjoitella . Mistähän se johtuu? Itsehillinnän puutteesta?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä semmoinen sopiva mies tulee etsimättäkin vastaan, jos on tullakseen. Ja se tulee rakastamaan sua vikoinesi kaikkinesi. Jos nyt on tullut pitkään urpoja vastaan, niin pidä deittailusta taukoa. Varsinkin jos olet nuorehko, niin kaikki miehet ei välttämättä halua vielä tosissaan sitoutua. Kuten ei kaikki nuoret naisetkaan.
Terkuin sen täydellisen miehen ihan vahingossa ja odottamatta löytänyt.
Yhtä sattumalta se voi olla löytymättä, kuin löytyä.
Ihmetyttää vaan että mistä ihmeestä näitä pettyneitä naisia oikein muka löytyy? Itse olen vähän alle nelikymppinen pitkästä suhteesta eronnut mies ja kun se ero on nyt paketoitu niin olisi kiva löytää uusi edellistä fiksumpi puoliso. Tinderissä ulkonäkö ja -muoto ei riitä, nettitreffailua en edes ole jaksanut kokeilla aikaisempien huonojen kokemusten vuoksi. Kaupungilla liikkuessa ei juuri naisten kanssa kontaktiin pääse. Baareissa en jaksa ravata enää.
Kertokaa nyt vähän minkä ikäisiä olette ja millainen tausta teillä on ja missä liikutte ja mitä harrastatte?