Lue keskustelun säännöt.
Mua on alkanut vituttaa ihmisten älypuhelimen räpläys niin paljon että
06.07.2016 |
itse en räplää puhelinta enää muiden nähden kuin vain jos on oikeasti pakko. En selaa av:tä muualla kuin kotona tai tauolla töissä.
Bussissa ja metrossa istuessa katson maisemia. En helvetti halua olla samanlainen zombi kuin nämä jotka ei osaa enää tehdä mitään muuta kuin tuijottaa taikakiveensä.
Nyt loppui taikakiveen tuijottaminen.
Toivoisin että muutkin tajuaisivat herätä todellisuuteen.
Onko ihannemaailmassamme kaikilla älypuhelin kärsän edessä?
Minun ihannemaailmassani ei.
Kommentit (177)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelin on parantanut elämänlaatuani, kun ei tarvitse tylsistyä liikaa bussimatkoilla tai bussia odottaessa. 40 minuutin työmatka kävisi paljon enemmän hermoille ilman sitä.
Samoin. Nyt jaksaa matkata pidempääkin työmatkaa kun on jotakin ajanvietettä. Ja lisäksi voi reaaliajassa tarkistaa aikataulut, sään, uutiset, sähköpostin ja laittaa miehelle/lapsille kauppalistaa tms.
Minä tarkistan reaaliajassa sään katsomalla ikkunasta. Jos on epäselvyyttä lämpötilasta, avaan ikkunan ja työnnän pään ulos.
Saako tuolls menetelmällä selville myös 10vrk sääennusteen? Sä oot aika velho!
Ennuste ei ole reaaliaikaa, vaan tulevaisuutta. Ennusteesta ei ollut puhe, vaan sään tarkistamisesta reaaliajassa. Toki osaan ennakoida tulevaakin säätilaa tuulen suunnan ja nopeuden, tähänastisen sään, pilvisyyden ja muutaman muun tekijän perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ja kumpp. on vaan kateellisia kun niillä ei ole älykännykkää ja/tai eivät osaa sitä käyttää ja hyödyntää. WhatsAppihan on mitä nerokkain viestintäväline. Nopeaa ja edullista. Olen kohta viiskymppinen ja tykkään täysillä teknologian suomista mahdollisuuksista. Bussimatkatkaan ei ole enää ihan puuduttavia kun voi selailla vaikka instagramia. Kännykän käyttö ei häiritse muita matkustajiakaan niin paljon kuin vaikka kutominen puikoilla heiluttelemiseen. Ja kännykkää voi lukea paremmin kuin lehteä tai kirjaa.
Kateelliset vaan marisee taas.
Jokainen, joka haluaa, pystyy hankkimaan älykännykän. Ja kuten edellä jo olikin, uusien mobiililaitteiden ja sovellusten käyttäminen ei vaadi minkäänlaista osaamista, täytyy vain osata painaa OK sopivissa kohdissa. Edustat kyllä viiskymppistä ajattelumaailmaa, jos todella olet sitä mieltä että muut ovat kateellisia ja osaamattomia. Jokainenhan ammentaa selitykset omista kokemuksistaan.
Ei mun vanhemmat vaan ole oppineet niitä käyttämään. Painellaan milloin mitä sattuu ja sitten itketään mulle miten kännykkä ei toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kamalaa teknologiavihaa ilman kunnon perusteita.
Peruste: ihmisten totaali vieraantuminen todellisuudesta. Osaako nykypäivän kakarat edes kaurapuuroa keittää? Tai jos heidät laitettaisiin ilman kännyköitään luonnon keskelle, montako tuntia he selviäisi ja osaisiko maamerkeillä löytää ilmansuuntia ja sitä kautta sivistystä?
Vastaus: He eivät osaisi, koska aivonsa rajoitettu selaamaan yksinkertaisia whatsappeja ja päivittämään facebookkia. Eivät osaisi enää myöskään kommunikoida livenä, koska videopuhelu on heidän tapa. Tai whatsappi.Mitä tulee kaurapuuron keittämiseen niin aina voi kysyä. Vai kuinka sinä sen opit? ;) aivan.
Ja luonnonhelmaan joutumisesta, kuinka todennäköistä se olisi? Ja kuinka moni kaupunkilainen osaisi katsoa noita ilmansuuntia ym? Aivan.
Muuta?
Kaurapuuroa osasin keitellä jo ekaluokkalaisena ennenku kouluun lähdin. Äitipuoli opetti, ei tarvinnut nettejä, aivan.
Luonnonhelmassa oppinut tunnistamaan auringonsuunnasta, tähdistä, muurahaiskekojen paikasta, puunrungon sammaleesta ilmansuunnat jo alaluokilla, aivan ei mitää älykännyköitä vaan kädestäpitäen oppia saanut. En myöskään poimi virtuaalipuolukoita, tai samoile virtuaalimetsässä, vaan teen oikeita asioita oikeasti. Aivan! Suosittelen muillekki lähtöä luonnonhelmaan. Ei se fb silläaikaa mihinkään häviä! :)
Täysin järjetöntä tuhlata linja-autossa aikaa maisemien katseluun, kun voi esim. lukea kirjaa. Älypuhelimella siis, paperikirjat ei mahdu taskuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kamalaa teknologiavihaa ilman kunnon perusteita.
Peruste: ihmisten totaali vieraantuminen todellisuudesta. Osaako nykypäivän kakarat edes kaurapuuroa keittää? Tai jos heidät laitettaisiin ilman kännyköitään luonnon keskelle, montako tuntia he selviäisi ja osaisiko maamerkeillä löytää ilmansuuntia ja sitä kautta sivistystä?
Vastaus: He eivät osaisi, koska aivonsa rajoitettu selaamaan yksinkertaisia whatsappeja ja päivittämään facebookkia. Eivät osaisi enää myöskään kommunikoida livenä, koska videopuhelu on heidän tapa. Tai whatsappi.Mitä tulee kaurapuuron keittämiseen niin aina voi kysyä. Vai kuinka sinä sen opit? ;) aivan.
Ja luonnonhelmaan joutumisesta, kuinka todennäköistä se olisi? Ja kuinka moni kaupunkilainen osaisi katsoa noita ilmansuuntia ym? Aivan.
Muuta?Kaurapuuroa osasin keitellä jo ekaluokkalaisena ennenku kouluun lähdin. Äitipuoli opetti, ei tarvinnut nettejä, aivan.
Luonnonhelmassa oppinut tunnistamaan auringonsuunnasta, tähdistä, muurahaiskekojen paikasta, puunrungon sammaleesta ilmansuunnat jo alaluokilla, aivan ei mitää älykännyköitä vaan kädestäpitäen oppia saanut. En myöskään poimi virtuaalipuolukoita, tai samoile virtuaalimetsässä, vaan teen oikeita asioita oikeasti. Aivan! Suosittelen muillekki lähtöä luonnonhelmaan. Ei se fb silläaikaa mihinkään häviä! :)
Kaurapuuroa en ole ikinä keittänyt, se on ihan hirveää kuraa. Ja hei mäkin käyn päivittäin lenkillä metsässä ja tiedän luonnosta paljon, mutta roikun silti koneella! Jos käsityksesi pelaamisesta on virtuaalipuolukoiden kerääminen ja virtuaalimetsässä samoilu niin huhhuh, ei ihme että olet niin teknologiavastainen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä osalla ihmisistä menee yli tämä älyluurien inhoaminenkin. Viime viikolla kuljeskelin vieraassa kaupungissa puhelimen Google Maps edessäni, yrittäen löytää ystäväni tupareihin. Vanhempi mies totesi ohi kävellessäni vaimolleen, että "on se kumma kun täytyy koko ajan kulkea nenä kiinni noissa vekottimissa". Nostin katseeni ja kerroin herralle, että olen ensi kertaa kyseisessä kaupungissa ja puhelin ohjaa minua parhaillaan määränpäähäni. Rouva vieressä iski tässä vaiheessa ukkokultaansa kyynärpäällä kylkeen ilmeisesti nuhteeksi ja tokaisi, että "siinäs kuulit". :)
Tuo on sitä ihmisten tyhmentymistä. Ei osata enää edes liikkua ilman puhelimen karttaa. Etkö olisi etukäteen voinut opetella reittiä ulkoa? Muistivihkoon voi myös kirjoittaa reitin jos ei sitä muista. Ohikulkijoilta voi myös kysyä apua. Nykyään myös laskutaito on ihmisillä huonontunut kun aina otetaan puhelin avuksi eikä edes yritetä laskea itse.
Teininä soittelin äidilleni töihin jatkuvasti, koska löysin itseni ties mistä. Esimerkiksi en ehtinyt bussiin ja soitin, että voitko katsoa millä muulla bussilla pääsen takaisin. Kerran soitin tyyliin "missä mä oon" kun harhailin jossain Töölössä fysioterapiasession jälkeen. 😂
Monesti kesken matkan reitit, aikataulut tai suunnitelmat muuttuu, ei kaikkea voi suunnitella.
Moni käytti teininä kasarilla ja ysärillä aikataulukirjaa. Se mahtui näppärästi kulkemaan mukana. Niissä oli myös pienet kartat, että pysyy kartalla.
Vai eikö tämmöisiä ollut pkseudulla?
Tampereelta.
Ei siinä aikataulukirjasta ole apua jos on jonkun kehän varrella jossain tai Espoon perukoilla. Ja ei siinä ole jokainen sadan pysäkin aikatauluja todellakaan. Olen syntynyt -92, joten elin teinivuoteni 2000-luvulla.
Ja ihankun 15veellä edes olisi kyseistä kirjaa ihan vaan sen takia, että joskus ehkä eksyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä osalla ihmisistä menee yli tämä älyluurien inhoaminenkin. Viime viikolla kuljeskelin vieraassa kaupungissa puhelimen Google Maps edessäni, yrittäen löytää ystäväni tupareihin. Vanhempi mies totesi ohi kävellessäni vaimolleen, että "on se kumma kun täytyy koko ajan kulkea nenä kiinni noissa vekottimissa". Nostin katseeni ja kerroin herralle, että olen ensi kertaa kyseisessä kaupungissa ja puhelin ohjaa minua parhaillaan määränpäähäni. Rouva vieressä iski tässä vaiheessa ukkokultaansa kyynärpäällä kylkeen ilmeisesti nuhteeksi ja tokaisi, että "siinäs kuulit". :)
Tuo on sitä ihmisten tyhmentymistä. Ei osata enää edes liikkua ilman puhelimen karttaa. Etkö olisi etukäteen voinut opetella reittiä ulkoa? Muistivihkoon voi myös kirjoittaa reitin jos ei sitä muista. Ohikulkijoilta voi myös kysyä apua. Nykyään myös laskutaito on ihmisillä huonontunut kun aina otetaan puhelin avuksi eikä edes yritetä laskea itse.
Teininä soittelin äidilleni töihin jatkuvasti, koska löysin itseni ties mistä. Esimerkiksi en ehtinyt bussiin ja soitin, että voitko katsoa millä muulla bussilla pääsen takaisin. Kerran soitin tyyliin "missä mä oon" kun harhailin jossain Töölössä fysioterapiasession jälkeen. 😂
Monesti kesken matkan reitit, aikataulut tai suunnitelmat muuttuu, ei kaikkea voi suunnitella.
no toi on kyllä jo typeryyttä. Bussipysäkeillä on aikataulut ja linjakartat. Jopa teinit osaa lukea niitä.
Myös sellainen juttu kun aikataulukirja on ollut olemassa jo vuosikymmeniä, sitä hyvä käyttää. Sielläkin on kartta.
Mitenhän mäkin olen keski-ikään päässyt ilman älylaitteita?
Usein kuule bussipysäkki on tasan metallitanko, jossa lukee, että mitä busseja siitä menee ohi. Älä selitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kamalaa teknologiavihaa ilman kunnon perusteita.
Peruste: ihmisten totaali vieraantuminen todellisuudesta. Osaako nykypäivän kakarat edes kaurapuuroa keittää? Tai jos heidät laitettaisiin ilman kännyköitään luonnon keskelle, montako tuntia he selviäisi ja osaisiko maamerkeillä löytää ilmansuuntia ja sitä kautta sivistystä?
Vastaus: He eivät osaisi, koska aivonsa rajoitettu selaamaan yksinkertaisia whatsappeja ja päivittämään facebookkia. Eivät osaisi enää myöskään kommunikoida livenä, koska videopuhelu on heidän tapa. Tai whatsappi.Mitä tulee kaurapuuron keittämiseen niin aina voi kysyä. Vai kuinka sinä sen opit? ;) aivan.
Ja luonnonhelmaan joutumisesta, kuinka todennäköistä se olisi? Ja kuinka moni kaupunkilainen osaisi katsoa noita ilmansuuntia ym? Aivan.
Muuta?Kaurapuuroa osasin keitellä jo ekaluokkalaisena ennenku kouluun lähdin. Äitipuoli opetti, ei tarvinnut nettejä, aivan.
Luonnonhelmassa oppinut tunnistamaan auringonsuunnasta, tähdistä, muurahaiskekojen paikasta, puunrungon sammaleesta ilmansuunnat jo alaluokilla, aivan ei mitää älykännyköitä vaan kädestäpitäen oppia saanut. En myöskään poimi virtuaalipuolukoita, tai samoile virtuaalimetsässä, vaan teen oikeita asioita oikeasti. Aivan! Suosittelen muillekki lähtöä luonnonhelmaan. Ei se fb silläaikaa mihinkään häviä! :)
Niin eli et kysymättä oppinut sitäKÄÄN. :) mutta puhelinkansan tarvisi se osata tosta noin vaan!! Just!
Ja miksi ihmisten tarvitsisi lähteä umpiummikkona metsään ilman puhelinta, karttaa tms.
Vieläkö muuta?
Kännykkä on hyvä renki mutta huono isäntä. On ihan ok käyttää kännykkää apuna esim. paikkojen löytämiseen tai aikataulun tarkistamiseen, kirjojen lukemiseen ja viestittelyyn, KUN AIKA JA PAIKKA OVAT SOPIVIA! Mitenkään ei ole hyväksyttävää, hyvää käytöstä tai asiallista vaarantaa muiden hengen tai terveyden oman viestittelyn takia. Kaikki, jotka tuijottavat kännykkää lenkkeilessä, pyöräillessä, ajaessa autoa, ravatessa portaita tai ulkoiluttaessa koiraa ovat moukkamaisia ja vastuuttomia. Paikallaan seisten, ok. Musan kuuntelu ok. Mutta jos se kännykkä on kädessä ja silmät siinä ja samalla edetään, niin kyse on vastuuttomasta ja itsekeskeisestä teosta. Onnettomuus ei tule kello kaulassa ja joskus osuu kohdalle se toinen kännykän tuijottelija. Mitä tapahtuu, kun portaissa törmätään?
Oma lukunsa on myös nämä kännykkää koko ajan vilkuilevat ystävät ja sukulaiset jotka eivät malta edes varttia kuunnella sitä seurassa olevaa vaan pakko on ainakin vilkaista kännykkää ja vähintäänkin muutaman kerran sitä näprätä, monesti vielä aika pitkäänkin. Ei ole olemassa mitään hyväksyttyä syytä räplätä kännykkää elokuvissa, teatterissa eikä edes tapaamisissa, ellei etukäteen kerro, että odottaa puhelua työnantajalta, lääkäristä tms. Juhlissa se on erittäin moukkamaista. En rupea lukemaan kirjaa seurassa, en vilkuile sitä ja selaa sivuja muiden puhuessa, koska se on epäkohteliasta ja erittäin selvä osoitus siitä, ettei nykyinen seura kiinnosta.
En keksi mitään syytä, miksi sitä kännykkää pitäisi tapaamisten aikana vilkuilla, ellei syy ole etukäteen kerrottu seuralaiselle. Kellonajankin pystyy katsomaan niin nopeasti ja huomaamattomasti, ettei se häiritse seuralaista. Sitä voi myös ihan ääneen kommentoida, että mitähän se kello on ja katsoa siinä samalla, jolloin seuralainen tietää mistä on kyse. Kännykkäriippuvaiset eivät yleensä kuitenkaan kerro, mitä sillä kännykällä tekevät vaan saattavat nimenomaan toisen kertoessa omia juttujaan ruveta sitä näpräämään. Mielestäni teko on täsmälleen sama kuin suoraan sanoa, ettei kiinnosta juttusi, ole hiljaa.
Moukkamaisia ihmisiä on yhä enemmän, siis ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miksi viesteihin ei voi vastata seurassa tai miksi ei voi tehdä päivityksiä samalla, kun toinen puhuu. Monet verhoutuvat sen taakse, että kyseessä voi olla tärkeä työasia. Jos työasioita on seurattava vapaa-aikanakin, on kohteliasta siitä ilmoittaa etukäteen ja sanoa suoraan, että nyt täytyy vastata työkaverille tai asiakkaalle. Ei ole mikään normi, että kesken tapaamisen voi puuhailla omiaan ja jättää toinen aukomaan suutaan yksinään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen luopunut tuosta kännykän räpläilystä ja hankin pienikokoisen tabletin jota kulttelen päivisin mukanani. On muuten paljon miellyttävämpi hieman suuremman ruutunsa vuoksi kuin kännykkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kamalaa teknologiavihaa ilman kunnon perusteita.
Peruste: ihmisten totaali vieraantuminen todellisuudesta. Osaako nykypäivän kakarat edes kaurapuuroa keittää? Tai jos heidät laitettaisiin ilman kännyköitään luonnon keskelle, montako tuntia he selviäisi ja osaisiko maamerkeillä löytää ilmansuuntia ja sitä kautta sivistystä?
Vastaus: He eivät osaisi, koska aivonsa rajoitettu selaamaan yksinkertaisia whatsappeja ja päivittämään facebookkia. Eivät osaisi enää myöskään kommunikoida livenä, koska videopuhelu on heidän tapa. Tai whatsappi.Mitä tulee kaurapuuron keittämiseen niin aina voi kysyä. Vai kuinka sinä sen opit? ;) aivan.
Ja luonnonhelmaan joutumisesta, kuinka todennäköistä se olisi? Ja kuinka moni kaupunkilainen osaisi katsoa noita ilmansuuntia ym? Aivan.
Muuta?Kaurapuuroa osasin keitellä jo ekaluokkalaisena ennenku kouluun lähdin. Äitipuoli opetti, ei tarvinnut nettejä, aivan.
Luonnonhelmassa oppinut tunnistamaan auringonsuunnasta, tähdistä, muurahaiskekojen paikasta, puunrungon sammaleesta ilmansuunnat jo alaluokilla, aivan ei mitää älykännyköitä vaan kädestäpitäen oppia saanut. En myöskään poimi virtuaalipuolukoita, tai samoile virtuaalimetsässä, vaan teen oikeita asioita oikeasti. Aivan! Suosittelen muillekki lähtöä luonnonhelmaan. Ei se fb silläaikaa mihinkään häviä! :)
Kaurapuuroa en ole ikinä keittänyt, se on ihan hirveää kuraa. Ja hei mäkin käyn päivittäin lenkillä metsässä ja tiedän luonnosta paljon, mutta roikun silti koneella! Jos käsityksesi pelaamisesta on virtuaalipuolukoiden kerääminen ja virtuaalimetsässä samoilu niin huhhuh, ei ihme että olet niin teknologiavastainen :D
Voi kumpa kaikki ymmärtäisi nykyään koneiltaan lähteä luontoon lenkkeilemään! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä rakastan älypuhelimia!! Hyvästi tylsät jonottelut, matkat jne. Ihanaa! Kaivan aina välittömästi kännykän esiin<3
Toivon että viestisi oli sarkasmia, koska muuten toi on niin äärettömän surullista. Tähän on ihmiskunta mennyt. Jonottaessa voisit koittaa esim. ympäristösi katselua, hetkessä elämistä, tärkeiden asioiden pohtimista... Nykyään niin moni ihminen on pehmittänyt päänsä jatkuvalla, täysin merkityksettömällä ja hyödyttömänä roskainformaatiolla, että ei osata hetkeäkään olla ilman. Jos hetkeksikään tämä turhan informaation virta lakkaa viihdyttämästä näiden taikina-aivojen köyhää mieltä, niin sitten ei osata yhtään olla. Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Meillä taas työyhteisössä on pakko olla melkein älypuhelimet
Ammatinvalintakysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua tympii eräs ystäväni, jonka on pakko leffan aikanakin somettaa ja snäppäillä. Sitten jää hyvät kohtaukset välistä ja vinkuu kuinka leffa oli tylsä ja ei tajunnut mitään..
Itsellä vähän samankaltainen kaveri, mutta moisessa tilanteessa hän kelaa leffan menneet kohdat taaksepäin tai paussittaa... Aika rasittavaa leffan katsomista, kun puolet elokuvankatselu ajasta menee moiseen touhuun.
älylasit, älypuhelin,voi luoja.
Älypuhelimia älyttömille ihmisille! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä osalla ihmisistä menee yli tämä älyluurien inhoaminenkin. Viime viikolla kuljeskelin vieraassa kaupungissa puhelimen Google Maps edessäni, yrittäen löytää ystäväni tupareihin. Vanhempi mies totesi ohi kävellessäni vaimolleen, että "on se kumma kun täytyy koko ajan kulkea nenä kiinni noissa vekottimissa". Nostin katseeni ja kerroin herralle, että olen ensi kertaa kyseisessä kaupungissa ja puhelin ohjaa minua parhaillaan määränpäähäni. Rouva vieressä iski tässä vaiheessa ukkokultaansa kyynärpäällä kylkeen ilmeisesti nuhteeksi ja tokaisi, että "siinäs kuulit". :)
Tuo on sitä ihmisten tyhmentymistä. Ei osata enää edes liikkua ilman puhelimen karttaa. Etkö olisi etukäteen voinut opetella reittiä ulkoa? Muistivihkoon voi myös kirjoittaa reitin jos ei sitä muista. Ohikulkijoilta voi myös kysyä apua. Nykyään myös laskutaito on ihmisillä huonontunut kun aina otetaan puhelin avuksi eikä edes yritetä laskea itse.
Teininä soittelin äidilleni töihin jatkuvasti, koska löysin itseni ties mistä. Esimerkiksi en ehtinyt bussiin ja soitin, että voitko katsoa millä muulla bussilla pääsen takaisin. Kerran soitin tyyliin "missä mä oon" kun harhailin jossain Töölössä fysioterapiasession jälkeen. 😂
Monesti kesken matkan reitit, aikataulut tai suunnitelmat muuttuu, ei kaikkea voi suunnitella.
no toi on kyllä jo typeryyttä. Bussipysäkeillä on aikataulut ja linjakartat. Jopa teinit osaa lukea niitä.
Myös sellainen juttu kun aikataulukirja on ollut olemassa jo vuosikymmeniä, sitä hyvä käyttää. Sielläkin on kartta.
Mitenhän mäkin olen keski-ikään päässyt ilman älylaitteita?
Usein kuule bussipysäkki on tasan metallitanko, jossa lukee, että mitä busseja siitä menee ohi. Älä selitä.
Sä et niistä numeroista tiedä mikä linja menee kotiin päin tai vaikka keskustaan?
Itse ainakin kuuntelen musiikkia kuulokkeilla kun olen bussissa tai kävelen enkä oo puhelimella ellei tuu jotain viestejä jne
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksipä minulla onkin tavallinen puhelin, enkä aio älypuhelinta hankkia ennen kuin on viimeinen pakko. En halua muuttua zombiksi vaan haluan havannoida ympärilläni tapahtuvia asioita. Puhelin on soittamista ja viestittelyä varten ja tietokonehommat hoidetaan kotona. Vielä ei ole tullut tilannetta eteen, mistä en olisi selviytynyt ilman tuota ihmeellistä hivelylautaa.
Meillä taas työyhteisössä on pakko olla melkein älypuhelimet, kun koko työryhmän on tärkeä pystyä kommunikoimaan reaaliaikaan keskenään sujuvuuden kannalta, ja porukka seilaa kuitenkin eri paikoissa eikä koneen ääressä olla kuin osa työajasta.
Ymmärrän mutta tuli vaan mieleen että mitä soittaminen ja puhelimessa puhuminen on jos ei reaaliajassa kommunikointia.
Miten täydennät soittamalla tikettiä muutoksenhallintaan? Tai kommentoit ryhmäkeskustelussa uusinta leiskaa? Ei puhelimella mitään virkaa ole jos ei sillä voi kommunikoida kuin jollain kivikautisella äännähtelyllä.
Ihme asiantuntijayhteisö. Ei meillä kyllä vaadita olevan koko ajan kommentoimassa online kommentoimassa leiskoja (tälläisiä varten ihan sovitaan aika, joka sopii kaikille, tai ainakin niin monelle kuin siihen välttämättä tarvitaan), ja ongelmiakin pitää osata ratkoa ihan itse, ilman 24/7 tukiverkostoja. Jos on tarpeen ottaa yhteyttä, se tehdään toki, mutta oletusarvo ei ole, että kyttään kännykkääni herkeämättä - oletetaan näet, että teen töitäni, en roiku känny kädessä. Ja kyllä minä olen ihan soittamallakin tikettiä täydentänyt, osaan näet puhua yhtä hyvin kuin kirjoittaa. Meillä vastapuoli myös ymmärtää puhetta. On usein huomattavasti nopeampaa ja tehokkaampaa kuin yrittää saada "sähköisesti" asiaansa perille, pomputellen sitä tikettiä edes taas tuen kanssa.
Vieläkin näyttää joillekin se älypuhelin olevan statussymboli, hei kattokaa, oon tärkeä, kommentoin leiskaa ennen kuin sitä on kunnolla tehtykään! Ainakin meidän firmassa arvostetaan sitä, että ihminen osaa käyttää työaikaansa tehokkaasti. Sitä ei kännykän jatkuva räplääminen ole. Lisäksi vaatimuksena vähänkin tärkeämmissä kokouksissa on, että kännykät ovat äänettömällä ja koneet kiinni. Tarkoitus kun on keskittyä asiaan. Lisäksi olettamus ei ole vastata puutaheinää mitäsattuu hätäisesti viesteihin, vaan lukea postit ajallaan ja aikaa ottaen, myös vastaamiseen keskittyen.
Saako tuolls menetelmällä selville myös 10vrk sääennusteen? Sä oot aika velho!