Lukion päästötodistus 7.5 - silti valmistuin lääkäriksi

Mä luulin että vaan amiksen puolella saa päästöt mitattua?

Nykyisin pääsykoe perustuu pelkkää lukion oppimäärään. Jos siis lukion on suorittanut hyvin, esim 9-10 arvosanoilla, pitäisi siis älyn, ymmärryksen ja kykyjen riittää.

Jos ei pääse sisään, johtuu se ainoastaan epäonnistumisesta pääsykoe tilanteessa, eli todennäköisimmin jännittämisestä tai jopa panikoinnista. Luulen, että moni ns. kympin tyttö ei pääse sisään juuri tästä syystä. Ylisuorittaminen, pakkomielle, jännitys yms pilaavat sen kaikkein tärkeimmän hetken. Ei niinkään ettei osaisi asioita.

Toisaalta jos ei kestä pääsykoe tilanteen muodostamaa jännitystä, miten sitten on valmius kohdata muita lääkärin uralla eteentulevia haasteita? Elvytystilanteet, kolaripotilaat, rintakehään puukotetut yms?

Ja kannattaa tosiaan muistaa, että lääketieteen opetusta järjestetään viidessä yliopistossa. Jos jollekin on jo tässä vaiheessa muodostunut pakkomielle pääsystä vain ja ainoastaan Helsinkiin, kannattaa hiukan löysätä pipoa.. Nyt on jo selvästi yksiulotteisesti ajatus hirttänyt kiinni. Ei lupaa hyvää 35 vuoden työuralle.

"...Toisaalta jos ei kestä pääsykoe tilanteen muodostamaa jännitystä, miten sitten on valmius kohdata muita lääkärin uralla eteentulevia haasteita? Elvytystilanteet, kolaripotilaat, rintakehään puukotetut yms? ...."

- itse ajattelen, että jos ei kestä pääsykoe -tilanteen jännitystä, niin tuskin pääsee sisälle. Mutta ajattelen, myös, että jännittäminen, etten sanoisi pieni ja jollain tavalla jännityksen hallitseminen ikään kuin kuuluu osaksi pääsykoe -tilannetta, se on merkki siitä, että ottaa homman tosissaan. - Toki ihailen heitä, jotka osaavat ottaa pääsykokeen ja sinne tulon rennosti vihellellen; tyyli on vapaa ja luulen, että useimpien on helpompi vihellellä vasta sitten kun paikka on varmistunut. - a sitä paitsi itsevarmuus voi kasvaa pikkuhiljaa; nyt kun itsellä on paikka saatuna on helppoa ajatella, että kuka vain pääsee jos ja kun yrittää tarpeeksi -pääsinhän minäkin-  ja vähätellä omia tekemisiään ennen sisään pääsyä, vaikka totuus on, että en varmasti ole penaalin terävin kynä ja pääsykokeisiin valmistautuminen tekemäni työ  otti ja vei aikansa, mutta se kannatti.      

Minulla oli lukion päättötodistuksen keskiarvo 7 (ellei peräti 6.9), yo-kirjoituksista CCCB. Lukio meni ihan penkin alle vaikean perhetilanteen ja masennuksen takia. Raivasin kuitenkin myöhemmin tieni yliopistoon ja valmistuin maisteriksi. 

Olen kyllä katsonut noita 80- ja 90- luvun pääsykokeita, jotka ovat aivan mielettömän HELPPOJA nykyisiin fysiikka-kemia-piiperryksiin verrattuna. Nykyään painopisteet ovat menneet ihan vääriin paikkoihin ja sitten vielä kun kaikki Greyn anatomiaa ja Housea seuranneet haluaa nykyisin lääkäreiksi, kun muutakaan uraa ei keksi, niin sisäänpääsysoppa on valmis. 

Näillä nykyisillä hakijoilla kun ei ole enää mitään mielikuvitusta tai omaa tahtoa, useat hakee vain kunniaa ja rahaa pyrkimällä tähän ammattiin mistä voisi sitten kehuskella. Vanhemmat monesti tuotakin "haavetta" pönkittävät entisestään, kun voivat sitten mainiota joka lauseessa että "lapseni on lääkäri" ja on se vaan niin kiva sitten se.

Lukiokaverini päätti lukion keskiarvolla 7.8, pitkä matematiikka ja fysiikka 10 (L matikka, reaali L fysikasta ja kemiasta), muuten todistus todella surkea. Niinpä vaan tänään on FT tietojenkäsittelytieteestä, häntä ei yksinkertaisesta napannut mikään muu lukiossa kuin nuo kaksi ainetta.

Itse olen tusina(dippa)inssi vaikka kirjoitinkin paremmin ja todistus lukiosta oli 8.5. Eipä sen puoleen, näin jälkikäteen katsoen lukio oli aivan turha reissu tulevaisuuden kannalta joten siinä mielessä samaa mieltä tuon lukiokaverini kanssa.

Silloin kun itse hain, kokeissa oli aineistokoe. Eli teksti joka annettiin luettavaksi vasta pääsykokeessa ja kerättiin sitten pois, samalla kun annettiin siihen liittyvät kysymykset.

Aineistokoe tuolla kerralla (1995) käsitteli Einsteinin suhteellisuusteoriaa. Itse en ollut lukenut lukiossa lainkaan fysiikkaa, joten pieni epäilys meinasi luikerrella sisuksiin tuossa tilanteessa. Mutta selvisin ja loppujen lopuksi pääsykoe meni kokonaisuutena aivan nappiin.

Aineistokoe mielestäni oli kyllä hyvä, testasi kykyä lukea ja hahmottaa suurempia asiakokonaisuuksia ilman ulkoa opiskelun mahdollisuuksia. Ja ehdottoman hyvä paineensietokyvyn testi. En tiedä miksi siitä on luovuttu.

Jos ei pääse lääkiksen pääsykokeesta läpi, ei ole vielä myöskään valmis lääkäriksi. Tai ainakin se porukka joka sai paremmat pisteet tasaveroisessa koetilanteessa, olivat valmiimpia.

Ensi vuonna voi kokeilla uudestaan.

Arvelen, että nykyään kilpailu on koventunut sen verran, että lääkikseen pääsyn eteen täytyy tehdä kaksinkertaisesta hommia parin vuosikymmenen takaiseen verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin pääsykoe perustuu pelkkää lukion oppimäärään. Jos siis lukion on suorittanut hyvin, esim 9-10 arvosanoilla, pitäisi siis älyn, ymmärryksen ja kykyjen riittää.

Jos ei pääse sisään, johtuu se ainoastaan epäonnistumisesta pääsykoe tilanteessa, eli todennäköisimmin jännittämisestä tai jopa panikoinnista. Luulen, että moni ns. kympin tyttö ei pääse sisään juuri tästä syystä. Ylisuorittaminen, pakkomielle, jännitys yms pilaavat sen kaikkein tärkeimmän hetken. Ei niinkään ettei osaisi asioita.

Toisaalta jos ei kestä pääsykoe tilanteen muodostamaa jännitystä, miten sitten on valmius kohdata muita lääkärin uralla eteentulevia haasteita? Elvytystilanteet, kolaripotilaat, rintakehään puukotetut yms?

Ja kannattaa tosiaan muistaa, että lääketieteen opetusta järjestetään viidessä yliopistossa. Jos jollekin on jo tässä vaiheessa muodostunut pakkomielle pääsystä vain ja ainoastaan Helsinkiin, kannattaa hiukan löysätä pipoa.. Nyt on jo selvästi yksiulotteisesti ajatus hirttänyt kiinni. Ei lupaa hyvää 35 vuoden työuralle.

Lääkiksen varasijalla 50 voi olla 2,5 pisteen ero viimeisimpään sisään päässeeseen. Satoja hyviä jää ulos. Tarvitaan vain pieni huolimattomuusvirhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin pääsykoe perustuu pelkkää lukion oppimäärään. Jos siis lukion on suorittanut hyvin, esim 9-10 arvosanoilla, pitäisi siis älyn, ymmärryksen ja kykyjen riittää.

Jos ei pääse sisään, johtuu se ainoastaan epäonnistumisesta pääsykoe tilanteessa, eli todennäköisimmin jännittämisestä tai jopa panikoinnista. Luulen, että moni ns. kympin tyttö ei pääse sisään juuri tästä syystä. Ylisuorittaminen, pakkomielle, jännitys yms pilaavat sen kaikkein tärkeimmän hetken. Ei niinkään ettei osaisi asioita.

Toisaalta jos ei kestä pääsykoe tilanteen muodostamaa jännitystä, miten sitten on valmius kohdata muita lääkärin uralla eteentulevia haasteita? Elvytystilanteet, kolaripotilaat, rintakehään puukotetut yms?

Ja kannattaa tosiaan muistaa, että lääketieteen opetusta järjestetään viidessä yliopistossa. Jos jollekin on jo tässä vaiheessa muodostunut pakkomielle pääsystä vain ja ainoastaan Helsinkiin, kannattaa hiukan löysätä pipoa.. Nyt on jo selvästi yksiulotteisesti ajatus hirttänyt kiinni. Ei lupaa hyvää 35 vuoden työuralle.

Lääkiksen varasijalla 50 voi olla 2,5 pisteen ero viimeisimpään sisään päässeeseen. Satoja hyviä jää ulos. Tarvitaan vain pieni huolimattomuusvirhe.

Jep, yleensä pistemarginaalit on pienet. Yksi tuttu haki yliopistoon, ei kuitenkaan lääkikseen, ja jäi sisäänpääsystä kahden pisteen päähän. Oli varasijalla 40.

Pääsin Helsinkiin yleiselle C-M tasoisilla papereilla :-) Kaikki lähtee susta itsestä!

Vierailija kirjoitti:

Arvelen, että nykyään kilpailu on koventunut sen verran, että lääkikseen pääsyn eteen täytyy tehdä kaksinkertaisesta hommia parin vuosikymmenen takaiseen verrattuna.

Miten perustelet? Ikäluokat eivät ole kasvaneet, sisään pyrkivien määrä opiskelijoiden määrä ei ole merkittävästi kasvanut. Sensijaan sisäänotettavien opiskelijoiden määrä on kasvanut huikeasti.

Eli suhteellisesti pitäisi olla nyt helpompi päästä sisään kuin 20 vuotta sitten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvelen, että nykyään kilpailu on koventunut sen verran, että lääkikseen pääsyn eteen täytyy tehdä kaksinkertaisesta hommia parin vuosikymmenen takaiseen verrattuna.

Miten perustelet? Ikäluokat eivät ole kasvaneet, sisään pyrkivien määrä opiskelijoiden määrä ei ole merkittävästi kasvanut. Sensijaan sisäänotettavien opiskelijoiden määrä on kasvanut huikeasti.

Eli suhteellisesti pitäisi olla nyt helpompi päästä sisään kuin 20 vuotta sitten. 

Sisäänpyrkivien määrät nousevat hurjasti vuosittain. Käy katsomassa vaikka tilastoja Helsingin yliopiston sivuilta.

http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/opiskelijaksi/tilastoja.html

Itse kirjoitin ylioppilaaksi reilu 20 vuotta sitten. Viisi ällää. Harkitsin lääketiedettä. Rohkeus ei riittänyt alkaa pänttäämään anatomian oppikirjaa, joka oli pääsykoekirjana. ('En minä kuitenkaan pääse sisään').

Nykyään olen iloinen, etten aikanaan edes hakenut. Elantonsa voi hankkia paljon helpomminkin. Nyt olen tehnyt DI:nä leppoisia hommia 16 vuotta.

  Tiina

p.s Mielenkiinto lääketieteeseen ei täysin ole kadonnut, lueskelin mielelläni yleistajuisia juttuja lääketieteestä. Ja hoivaviettiäni tyydytän tekemällä hyväntekeväisyystyötä vanhusten parissa.

Minä pääsin amispohjalta sisään ja valmistuin lääkäriksi ilman lukiota ;)

Minä valmistuin lakimieheksi, vaikka ylioppilastutkinnosta sain B:n paperit. Ei vain kiinnostanut päntätä lukiokirjoja. Pääsin oikikseen sisään pääsykokeiden ansiosta. Oli täysin eri motivaatio lukea pääsykoekirjoja. Ilman pääsykokeita en olisi ikinä päässyt sisään oikikseen ja musta olisi tullut varmaa joku puhelinmyyjä tai tehdastyöläinen. 

Itsellä nyt lukion keskari 9,4 ja pyrin ensi keväänä ekaa kertaa :) Jännittää jo valmiiksi. Olen kuitenkin jo muutaman vuoden vanhempi kuin pyrkijöistä suurin osa, arvaamma (29). Oman haasteensa tähän kaikkeen tuo työ ja pienet lapset.

Lukion päästötodistus ei kerro älykkyydestä vaan enemmänkin muista ominaisuuksista. Esim. kyky keskittyä opiskeluun ei ole itsestään sevää tilanteessa, jossa vaikkapa nuoren vanhemmat ovat alkoholisoituneet, äiti sairastaa syöpää tai isä on joutunut vankilaan.

Tulkitsemme todistuksen numeroita liian yksipuolisesti ja vedämme niistä liian yleistäviä johtopäätöksiä älystä ja ominaisuuksista.. Aivoilla kun on tapana yleistää.

Vierailija kirjoitti:

Lukion päästötodistus ei kerro älykkyydestä vaan enemmänkin muista ominaisuuksista. Esim. kyky keskittyä opiskeluun ei ole itsestään sevää tilanteessa, jossa vaikkapa nuoren vanhemmat ovat alkoholisoituneet, äiti sairastaa syöpää tai isä on joutunut vankilaan.

Tulkitsemme todistuksen numeroita liian yksipuolisesti ja vedämme niistä liian yleistäviä johtopäätöksiä älystä ja ominaisuuksista.. Aivoilla kun on tapana yleistää.

Aivan samaa mieltä!