Mitä v...ua, kaverin 6-vuotias lapsi ei osaa nukahtaa itse!
Kuulemma tarvii hieroa ja silitellä uneen, kun ei muuten rauhoitu tai pysy sängyssä. Tuo tuleva eskarilainen nukkuu kaiken huipuksi yönsä vanhempiensa välissä.
Itse en katselisi tuollaista touhua hetkeäkään. Lapset on nukahtaneet itse omiin sänkyihinsä jo vuoden ikäisestä lähtien.
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Kuulemma tarvii hieroa ja silitellä uneen, kun ei muuten rauhoitu tai pysy sängyssä. Tuo tuleva eskarilainen nukkuu kaiken huipuksi yönsä vanhempiensa välissä.
Itse en katselisi tuollaista touhua hetkeäkään. Lapset on nukahtaneet itse omiin sänkyihinsä jo vuoden ikäisestä lähtien.
No ap sanookin varmaan tylysti, että v***u sänkyyn siitä. Kukapa sellaiselta silittelyä kaipaakaan. Ethän varmaan pääse tuosta rumasta tyylistä omienkaan lastesi kanssa ;).
Kaikki lapset nyt vaan ei nukahda heti tai ole pelottomia tms. Meidän samanikäisen huoneessa istutaan joka ilta kun unta odotellaan 30-45min. Äläkä sano että menkää myöhemmin nukkumaan. Herätys arkena aikaisin ja myöhemminkin nukahtaminen kestää sen 30min. Olepas itse arka lapsi ja odota yksin pimeässä huoneessa. Minäkään en haluaisi olla yksin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös 8-v pikku prinssi nukahtaa ensin äidin viekkuun. Lapsi on niin rakas, että en pysty vielä vieroitamaan, eikä äitikään sitä halua. Sillä ei ole myöskään mitään väliä, koska itse olen iltavirkku ja äiti taas aamuvirkkua. Saapahan kummatkin omaa aikaa itseleen noin puolitoista tuntia. Minä illalla ja äiti aamulla. Kannan lapsen omaan sänkyynsä kun tulen itse nukkumaan.
"Prinssi" ja "viekkuun". Hyi vittu mitä lässytystä. Osaatko puhua kuin aikuinen?
Onko ihan oikeesti aikuisen merkki tuo sukupuolielimen nimen toistelu? Keskenkasvuiselta enemmän vaikutat ap.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo taida olla yhtään epänormaalia. Ja mikäs siinä, jos vanhemmat jaksaa joka ilta silitellä, sitten sen lapsen voi opettaa menemään nukkumaan silittelyjen kera. Itse en varmaankaan jaksaisi, mutta en mä tuomitse niitä, jotka näin haluaa tehdä. Kyllähän se yksin ja itsenäisesti nukkumaan opettaminen käy vaikeammaksi, mitä isompi lapsi on.
Itselläni on pikkusisko 10v ikäerolla ja häntä nukuteltiin ties kuinka vanhaksi. Oli äitin vauva, kun minä olin jo niin paljon vanhempi. Sisko sitten jossain kohtaa lopetti vauvana olemisen itse ja halusi omaan sänkyyn nukkumaan.
Vähän ristiriitaista :D
Eiköhän se just noin ole että lapsi sitten päättää itse koska on valmis. Ei mikään muukaan nisäkäsemo pakota jälkeläistään nukkumaan yksin, vieroitus tapahtuu vasta kun se on muutenkin valmis lähtemään omilleen.
Ei tuo vielä mitään ap. Meillä ei edes 17-vuotias tytär haluaisi nukkua yksin sängyssään, vaan aina kinuamassa, saako poikaystävä tulla yökylään.
Lieneekö tytär tullut äitiinsä, sillä minusta yksin nukkuminen on todella kurjaa ja tuntuu niin hyvältä, kun voi laittaa päänsä toisen kainaloon ja tuntea rakkaansa lämmön ja läheisyyden. Se on sitä elämän suurta nautintoa ja ehkä kaverisi 6v. lapsi kokee sen saman lämmön ja läheisyyden äitinsä vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös 8-v pikku prinssi nukahtaa ensin äidin viekkuun. Lapsi on niin rakas, että en pysty vielä vieroitamaan, eikä äitikään sitä halua. Sillä ei ole myöskään mitään väliä, koska itse olen iltavirkku ja äiti taas aamuvirkkua. Saapahan kummatkin omaa aikaa itseleen noin puolitoista tuntia. Minä illalla ja äiti aamulla. Kannan lapsen omaan sänkyynsä kun tulen itse nukkumaan.
"Prinssi" ja "viekkuun". Hyi vittu mitä lässytystä. Osaatko puhua kuin aikuinen?
Onko ihan oikeesti aikuisen merkki tuo sukupuolielimen nimen toistelu? Keskenkasvuiselta enemmän vaikutat ap.
En ole Ap. Kyllä se vittu sopii ainakin sanana paremmin aikuisen ihmisen suuhun kuin tuollainen lässytys. Lässytys herättää niin suurta vastenmielisyyttä meikäläisessä, että oli ihan pakko tehostaa kommenttia voimasanoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo taida olla yhtään epänormaalia. Ja mikäs siinä, jos vanhemmat jaksaa joka ilta silitellä, sitten sen lapsen voi opettaa menemään nukkumaan silittelyjen kera. Itse en varmaankaan jaksaisi, mutta en mä tuomitse niitä, jotka näin haluaa tehdä. Kyllähän se yksin ja itsenäisesti nukkumaan opettaminen käy vaikeammaksi, mitä isompi lapsi on.
Itselläni on pikkusisko 10v ikäerolla ja häntä nukuteltiin ties kuinka vanhaksi. Oli äitin vauva, kun minä olin jo niin paljon vanhempi. Sisko sitten jossain kohtaa lopetti vauvana olemisen itse ja halusi omaan sänkyyn nukkumaan.Vähän ristiriitaista :D
Eiköhän se just noin ole että lapsi sitten päättää itse koska on valmis. Ei mikään muukaan nisäkäsemo pakota jälkeläistään nukkumaan yksin, vieroitus tapahtuu vasta kun se on muutenkin valmis lähtemään omilleen.
Tämä olikin minun kokemukseni perheessäni. En verrannut sitä mitenkään tuohon, että olisi vaikeampaa nukuttaa mitä vanhemmaksi lapsi tulee. Sitä vain aina sanotaan niin. Jos halutaan, että lapsi nukkuu lapsena omassa sängyssä, niin kyllä siihen pitää jo taaperona totutella, muuten se lapsi hyvin tod näk nukkuu varhaisteiniksi vieressäsi. Joten ei ollut yhtään ristiriitaista, eikö sulla ole parempaa tekemistä, kuin täällä lihavoida toisten tekstejä?
Kyllä mäkin istuin mun 6v tytön sängyn laidalla kunnes nukahti. Meidän välissäkin nukkui aina kausittaisesti varmaan johonkin 12-vuotiaaksi. Reipas tyttö on ollut kuitenkin aina, nykyisin on 16v lukiolainen ja asuu yksin toisessa kaupungissa.
Äiti nukkui vieressäni siihen asti, että olin 10v ja sanoin, että nyt pärjään. Meni siis yöllä kyllä omaan sänkyynsä, mutta arvaas miksi hän näin teki? Vanhempani lähtivät aamulla aikaisin töihin, 5-7 välillä, joten he menivät nukkumaan klo 21. Minä en todellakaan siihen aikaan ollut menossa nukkumaan ja pelkäsin kamalasti kun valot piti sammuttaa ja koko talo hiljeni. Jäin ihan yksin. En siis todellakaan voinut nukkua yksin, muistan vieläkin miten minua alkoi heti itkettää, oli niin mustaa ja hiljaista. Joten äiti tuli viereeni, minä katsoin klo 21-22 vielä telkkaria sängyssä ja rupesin nukkumaan. Kun opin nukkumaan yksin, nukuin todella yksin. 13v olin jo viikonloput yksin kotona kun vanhemmat oli reissussa. 18v muutin pois kotoa jne. Ihan normaali minusta tuli. Olen joka päivä kiitollinen, että äiti jaksoi minua, eikä jättänyt yksin pelkäämään ja itkemään. Ei minunkaan vanhempi lapsi nukahda yksin, jos kukaan muu ei jää valvomaan, esim. Tv:tä katsomaan ja pitämään ääntä ja silloin otan hänet aina mielellään viereemme. En voisi jättää lasta yksin pelkäämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös 8-v pikku prinssi nukahtaa ensin äidin viekkuun. Lapsi on niin rakas, että en pysty vielä vieroitamaan, eikä äitikään sitä halua. Sillä ei ole myöskään mitään väliä, koska itse olen iltavirkku ja äiti taas aamuvirkkua. Saapahan kummatkin omaa aikaa itseleen noin puolitoista tuntia. Minä illalla ja äiti aamulla. Kannan lapsen omaan sänkyynsä kun tulen itse nukkumaan.
"Prinssi" ja "viekkuun". Hyi vittu mitä lässytystä. Osaatko puhua kuin aikuinen?
Sun pitää mennä vihanhallintakurssille tai muistaa lääkitys, jos et pientä lässytystä kestä. Kiroilu sen sijaan ei ole aikuisen kieltä. Voi kun olet saanut liian vähän äipän viekkuhoitoa lapsena. Älä vihaa niin paljon itseäsi ja muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös 8-v pikku prinssi nukahtaa ensin äidin viekkuun. Lapsi on niin rakas, että en pysty vielä vieroitamaan, eikä äitikään sitä halua. Sillä ei ole myöskään mitään väliä, koska itse olen iltavirkku ja äiti taas aamuvirkkua. Saapahan kummatkin omaa aikaa itseleen noin puolitoista tuntia. Minä illalla ja äiti aamulla. Kannan lapsen omaan sänkyynsä kun tulen itse nukkumaan.
"Prinssi" ja "viekkuun". Hyi vittu mitä lässytystä. Osaatko puhua kuin aikuinen?
Sun pitää mennä vihanhallintakurssille tai muistaa lääkitys, jos et pientä lässytystä kestä. Kiroilu sen sijaan ei ole aikuisen kieltä. Voi kun olet saanut liian vähän äipän viekkuhoitoa lapsena. Älä vihaa niin paljon itseäsi ja muita.
Kirosanat ovat päinvastoin tärkeä osa kaunista äidinkieltämme, kielellinen ja lyyrinen rikkaus, ja ne ilmaisevat monia sellaisia tunnetiloja, joita monet muut sanat eivät yhdessä tai parhaimmillaankaan kykene.
Lässytys lapselle ja etenkin aikuiselle on sen sijaan täysin turhaa ja jopa väheksyvää: normaaliälyinen ihminen voi puhua kaltaiselleen ihan ilman vauvapuhetta. Tietenkin on mahdollista, että lässyttäjä ei ole normaaliälyinen. Sitähän emme esim. aikaisemman kirjoittajan tapauksessa voi tietää.
Enkä suinkaan vihaa itseäni enkä muita -- vihaan lässytystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös 8-v pikku prinssi nukahtaa ensin äidin viekkuun. Lapsi on niin rakas, että en pysty vielä vieroitamaan, eikä äitikään sitä halua. Sillä ei ole myöskään mitään väliä, koska itse olen iltavirkku ja äiti taas aamuvirkkua. Saapahan kummatkin omaa aikaa itseleen noin puolitoista tuntia. Minä illalla ja äiti aamulla. Kannan lapsen omaan sänkyynsä kun tulen itse nukkumaan.
"Prinssi" ja "viekkuun". Hyi vittu mitä lässytystä. Osaatko puhua kuin aikuinen?
Sun pitää mennä vihanhallintakurssille tai muistaa lääkitys, jos et pientä lässytystä kestä. Kiroilu sen sijaan ei ole aikuisen kieltä. Voi kun olet saanut liian vähän äipän viekkuhoitoa lapsena. Älä vihaa niin paljon itseäsi ja muita.
Kirosanat ovat päinvastoin tärkeä osa kaunista äidinkieltämme, kielellinen ja lyyrinen rikkaus, ja ne ilmaisevat monia sellaisia tunnetiloja, joita monet muut sanat eivät yhdessä tai parhaimmillaankaan kykene.
Lässytys lapselle ja etenkin aikuiselle on sen sijaan täysin turhaa ja jopa väheksyvää: normaaliälyinen ihminen voi puhua kaltaiselleen ihan ilman vauvapuhetta. Tietenkin on mahdollista, että lässyttäjä ei ole normaaliälyinen. Sitähän emme esim. aikaisemman kirjoittajan tapauksessa voi tietää.
Enkä suinkaan vihaa itseäni enkä muita -- vihaan lässytystä.
Kirosanojen käyttö on ilmaisukyvyn puutetta. Jokainen amislainen osaa kiroilla, mutta ei kuulu sitten yleensä enää pitemmälle koulutetun henkilön sanastoon. Teiniltä ap vaikutat, mutta kyllä sinäkin siitä kasvat ja opit lässyttämään lapsillesi.
Meillä on se ilta asioiden kertomisia varten. Yleensä lapsi kertoo kaikki huolensa silloin. Hän on oppinut, että mitä enemmän kertoo niin sen kauemmin olen siinä .Siksi kuulenkin kaikki huolet ja ihmetystä aiheuttavat asiat tarkkaan. Ja kyseessä on jo teini. En luopuisi tuosta. Se on tärkeä itselleni ja luultavasti lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös 8-v pikku prinssi nukahtaa ensin äidin viekkuun. Lapsi on niin rakas, että en pysty vielä vieroitamaan, eikä äitikään sitä halua. Sillä ei ole myöskään mitään väliä, koska itse olen iltavirkku ja äiti taas aamuvirkkua. Saapahan kummatkin omaa aikaa itseleen noin puolitoista tuntia. Minä illalla ja äiti aamulla. Kannan lapsen omaan sänkyynsä kun tulen itse nukkumaan.
"Prinssi" ja "viekkuun". Hyi vittu mitä lässytystä. Osaatko puhua kuin aikuinen?
Sun pitää mennä vihanhallintakurssille tai muistaa lääkitys, jos et pientä lässytystä kestä. Kiroilu sen sijaan ei ole aikuisen kieltä. Voi kun olet saanut liian vähän äipän viekkuhoitoa lapsena. Älä vihaa niin paljon itseäsi ja muita.
Kirosanat ovat päinvastoin tärkeä osa kaunista äidinkieltämme, kielellinen ja lyyrinen rikkaus, ja ne ilmaisevat monia sellaisia tunnetiloja, joita monet muut sanat eivät yhdessä tai parhaimmillaankaan kykene.
Lässytys lapselle ja etenkin aikuiselle on sen sijaan täysin turhaa ja jopa väheksyvää: normaaliälyinen ihminen voi puhua kaltaiselleen ihan ilman vauvapuhetta. Tietenkin on mahdollista, että lässyttäjä ei ole normaaliälyinen. Sitähän emme esim. aikaisemman kirjoittajan tapauksessa voi tietää.
Enkä suinkaan vihaa itseäni enkä muita -- vihaan lässytystä.
Kirosanojen käyttö on ilmaisukyvyn puutetta. Jokainen amislainen osaa kiroilla, mutta ei kuulu sitten yleensä enää pitemmälle koulutetun henkilön sanastoon. Teiniltä ap vaikutat, mutta kyllä sinäkin siitä kasvat ja opit lässyttämään lapsillesi.
Olen kanssasi eri mieltä. Minun perheessäni -- korkeasti koulutetussa sellaisessa -- kirosanat kuuluvat aikuisten käyttämään sanastoon. Ammattini puolesta voin kertoa, että kirosanojen käyttö ei myöskään kerro käyttäjän koulutustasosta mitään. En kiellä, etteikö monella olisi siitä huolimatta tällainen mielikuva. Tai etteikö moni pyrkisi tälläkin palstalla provosoimaan toisia kyseenalaistamalla näiden koulutus- tai älykkyystason, iän, sukupuolen jne. Lapsilleni en lässytä, enkä ole lässyttänyt. Enkä ole edelleenkään Ap.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä puhut tosi rumasti kaveristasi ja hänen lapsestaan. Ja katsos, sinun tapasi toimia tai kasvattaa ei ole se ainut oikea, voitko ymmärtää?
No kyllähän se nyt vaan on se ainoa oikea, piste. Ärsyttää niin tollaset wt-mammat jotka tekee koko ajan virheitä lastensa kanssa ja sitte vaan kuitataan, etteihän tässä mitään oikeaa tapaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä puhut tosi rumasti kaveristasi ja hänen lapsestaan. Ja katsos, sinun tapasi toimia tai kasvattaa ei ole se ainut oikea, voitko ymmärtää?
No kyllähän se nyt vaan on se ainoa oikea, piste. Ärsyttää niin tollaset wt-mammat jotka tekee koko ajan virheitä lastensa kanssa ja sitte vaan kuitataan, etteihän tässä mitään oikeaa tapaa ole.
Jaksoit ap vielä jatkaa tätä typerää provoasi heti aamutuimaan ;). Onhan ihan tutkittu sellaistakin, että aikuisen puheäänen korkeus muuttuu luontaisesti pienelle lapselle puhuttaessa. Onko tämä sitten mielestäsi sitä " lässytystä"? Jouduthan muuttamaan muutenkin puhetapaasi pienen lapsen kanssa? Et kai kiroile lapsesi kuullen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän poika vielä lukioiässä joskus pyysi, että tuu äiti sanomaan hyvää yötä. Haittaa ketä? Nyt on itsenäinen ja mitä ilmeisemmin kaveripiirissä pidetty aikuinen, jolla on perusturvallisuus ollut lapsena hyvä.
Hienosti kasvatettu beta-vässykkä. Tuollainen hiirulainen syödään elävältä isossa maailmassa.
Mä taas näen niin päin, että mitä enemmän lapsi ja nuori saa rakkautta ja turvaa kotoa, sitä paremmalta hänen tulevaisuutensa näyttää. Ei välittäminen ja rakkaus tee vässykäksi.
Kuule lapsiakin on moneen. Onko sinulla yhtään? Vaikka toivoisit ja yrittäisit kasvattaa ja opettaa lapsen nukkumaan ja nukahtamaan yksin, ei se ole aina niin simppeliä! Lapsilla on myös vaiheita, jolloin saattavat takertua enemmän