Onko kaikki elämässä vain sattumaa vai tapahtuuko asiat ennalta määrätysti?
Voi antaa esimerkkejä, jos niillä pystyy havainnollistamaan omaa kantaansa.
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattumaa ei ole olemassakaan. On vain tapahtumaketjuja, joissa on niin paljon muuttujia, että ihmisen kapasiteetti ei riitä niiden hahmottamiseen. Esimerkiksi kolikonheitto: ei sen tulosta mikään sattuma-niminen henkiolento määrää. Jos heitto toistetaan tismalleen samanlaisena samoissa olosuhteissa, niin sen tulos on sama.
Tämä pätee koko maailmankaikkeuteen alkuräjähdyksestä alkaen. Asiat eivät voisi mennä mitenkään muuten kuin ne menevät. Joka ikinen tapahtuva asia on käsittämättömän pitkän, mutta vääjäämättömän tapahtumien ketjun ja verkoston tulos. Sama koskee luonnollisesti myös sähköimpulsseja ja kemiallisia reaktioita aivoissamme. Vapaa tahto on pelkkä illuusio.
Kiitos, kiva lukea välillä fiksujakin ajatuksia. t. ap
Ole hyvä. Olisi mielenkiintoista kuulla ihmisten ajatuksia tästä. Omasta mielestäni on täysin loogista, että tämän koko homman täytyy olla ennalta määrätty. En ymmärrä sattuman konseptia: milloin ja miten se saapuu sotkemaan loogisen tapahtumaketjun?
Sitähän minä olen toitottanut, että kirjoitetussa tarinassa näin käy. Ap:n tarkoitushan oli jälleen negata muita olla huomaamatta, etä sama asia on kerrottu jo 10 kertaa ;)
Mitä siis ap saat negaamisesta ja vääristelystä?
Vierailija kirjoitti:
Sattumaa ei ole olemassakaan. On vain tapahtumaketjuja, joissa on niin paljon muuttujia, että ihmisen kapasiteetti ei riitä niiden hahmottamiseen. Esimerkiksi kolikonheitto: ei sen tulosta mikään sattuma-niminen henkiolento määrää. Jos heitto toistetaan tismalleen samanlaisena samoissa olosuhteissa, niin sen tulos on sama.
Tämä pätee koko maailmankaikkeuteen alkuräjähdyksestä alkaen. Asiat eivät voisi mennä mitenkään muuten kuin ne menevät. Joka ikinen tapahtuva asia on käsittämättömän pitkän, mutta vääjäämättömän tapahtumien ketjun ja verkoston tulos. Sama koskee luonnollisesti myös sähköimpulsseja ja kemiallisia reaktioita aivoissamme. Vapaa tahto on pelkkä illuusio.
Kvanttitasolla on sattumaa. Samoin tietokoneilla voidaan luoda koodinpätkää joka luo sattumanvaraisia tuloksia (output). Muuten kyllä samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin olin elänyt päivääkään,
olivat kaikki päiväni jo luodut.
Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala,
kuinka valtava onkaan niiden määrä!
Jos yritän niitä laskea, niitä on enemmän kuin on hiekanjyviä.
Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani.-Raamattu-
Sais suksia vittuun. Jatkaisin parempaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattumaa ei ole olemassakaan. On vain tapahtumaketjuja, joissa on niin paljon muuttujia, että ihmisen kapasiteetti ei riitä niiden hahmottamiseen. Esimerkiksi kolikonheitto: ei sen tulosta mikään sattuma-niminen henkiolento määrää. Jos heitto toistetaan tismalleen samanlaisena samoissa olosuhteissa, niin sen tulos on sama.
Tämä pätee koko maailmankaikkeuteen alkuräjähdyksestä alkaen. Asiat eivät voisi mennä mitenkään muuten kuin ne menevät. Joka ikinen tapahtuva asia on käsittämättömän pitkän, mutta vääjäämättömän tapahtumien ketjun ja verkoston tulos. Sama koskee luonnollisesti myös sähköimpulsseja ja kemiallisia reaktioita aivoissamme. Vapaa tahto on pelkkä illuusio.
Kvanttitasolla on sattumaa. Samoin tietokoneilla voidaan luoda koodinpätkää joka luo sattumanvaraisia tuloksia (output). Muuten kyllä samaa mieltä.
Ei ne tulokset mitään sattumaa ole. Luulet vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tapahtuu sen mukaan mitä ihmisen oma tietoisuudentila vetää puoleensa. Lopulta kaikki on siis heijastusta siitä mitä itse on sisältä.
Hienosti sanottu. t.ap
AI jaha, eli jos esim. joutuu jonkun mielipuolen uhriksi, rikoksen uhriksi, itse tilasi sen?? Vain narsisti voi väittää sellaista.
Ei ehkä näin mutta itse ajattelen sen niin, että se miten siitä toipuu on heijaste sisäisestä maailmasta.
Mutta sitten taas minusta on puppua väittää, että voimme siihen itse vaikuttaa kaikenkattavasti, emme todllakaan voi, vaan sisäinen maailmamme toimii pitkälti lapsuudessa ohjelmoidulla tavalla. Paskat ja lannistavat vanhmmat -> vaikea selvitä, kannustavat ja lapseen uskovat vanemmat -> selviät monenlaisesta aika kuivin jaloin.
Aina kummastuttaa, miten vaikea ihmisten on tätä tajuta ja henkiset kermaperseet ylenkatsovat henkisesti ankarissa oloissa kasvaneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattumaa ei ole olemassakaan. On vain tapahtumaketjuja, joissa on niin paljon muuttujia, että ihmisen kapasiteetti ei riitä niiden hahmottamiseen. Esimerkiksi kolikonheitto: ei sen tulosta mikään sattuma-niminen henkiolento määrää. Jos heitto toistetaan tismalleen samanlaisena samoissa olosuhteissa, niin sen tulos on sama.
Tämä pätee koko maailmankaikkeuteen alkuräjähdyksestä alkaen. Asiat eivät voisi mennä mitenkään muuten kuin ne menevät. Joka ikinen tapahtuva asia on käsittämättömän pitkän, mutta vääjäämättömän tapahtumien ketjun ja verkoston tulos. Sama koskee luonnollisesti myös sähköimpulsseja ja kemiallisia reaktioita aivoissamme. Vapaa tahto on pelkkä illuusio.
Kiitos, kiva lukea välillä fiksujakin ajatuksia. t. ap
Ole hyvä. Olisi mielenkiintoista kuulla ihmisten ajatuksia tästä. Omasta mielestäni on täysin loogista, että tämän koko homman täytyy olla ennalta määrätty. En ymmärrä sattuman konseptia: milloin ja miten se saapuu sotkemaan loogisen tapahtumaketjun?
Sitähän minä olen toitottanut, että kirjoitetussa tarinassa näin käy. Ap:n tarkoitushan oli jälleen negata muita olla huomaamatta, etä sama asia on kerrottu jo 10 kertaa ;)
Mitä siis ap saat negaamisesta ja vääristelystä?
Nyt taidat antaa minulle hieman liian suuren roolin tässä keskustelussa, mutta eikös kaikilla ole oikeus mielipiteisiinsä? Enkä kyllä yhtään allekirjoita tuota "negaamista", olen tuossa edellä antanut parista kommentista kiitosta. t.ap
Jos tarkoitat eri totuuksilla, että joku on kusipää ja joku on sitten tahalleen kusipää ja joku tahattomasti, niin minulla se ei muuta yhtään mitään. Tarinan kirjoittaja on silti kusipää.
Se ei siis muuta totuutta miksikään. Joku on silti kusipää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattumaa ei ole olemassakaan. On vain tapahtumaketjuja, joissa on niin paljon muuttujia, että ihmisen kapasiteetti ei riitä niiden hahmottamiseen. Esimerkiksi kolikonheitto: ei sen tulosta mikään sattuma-niminen henkiolento määrää. Jos heitto toistetaan tismalleen samanlaisena samoissa olosuhteissa, niin sen tulos on sama.
Tämä pätee koko maailmankaikkeuteen alkuräjähdyksestä alkaen. Asiat eivät voisi mennä mitenkään muuten kuin ne menevät. Joka ikinen tapahtuva asia on käsittämättömän pitkän, mutta vääjäämättömän tapahtumien ketjun ja verkoston tulos. Sama koskee luonnollisesti myös sähköimpulsseja ja kemiallisia reaktioita aivoissamme. Vapaa tahto on pelkkä illuusio.
Kiitos, kiva lukea välillä fiksujakin ajatuksia. t. ap
Ole hyvä. Olisi mielenkiintoista kuulla ihmisten ajatuksia tästä. Omasta mielestäni on täysin loogista, että tämän koko homman täytyy olla ennalta määrätty. En ymmärrä sattuman konseptia: milloin ja miten se saapuu sotkemaan loogisen tapahtumaketjun?
Sitähän minä olen toitottanut, että kirjoitetussa tarinassa näin käy. Ap:n tarkoitushan oli jälleen negata muita olla huomaamatta, etä sama asia on kerrottu jo 10 kertaa ;)
Mitä siis ap saat negaamisesta ja vääristelystä?
Nyt taidat antaa minulle hieman liian suuren roolin tässä keskustelussa, mutta eikös kaikilla ole oikeus mielipiteisiinsä? Enkä kyllä yhtään allekirjoita tuota "negaamista", olen tuossa edellä antanut parista kommentista kiitosta. t.ap
Totuus ei pala tulessakaan ja se voidaan ketjusta tarkistaa. Länkytyksilläsi ei ole mitään arvoa, kun et suostu edes kysymyksiin vastaamaan ;)
Ketju tosin on vanha .. kohta 10 vuotta, muttei se sinun toimintaasi miksikään muuta ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti ihmiset eivät oivalla kuinka paljon itse vaikuttavat siihen "sattumaan". Rakastuvat "sattumalta" ihmiseen joka tuntuu tutulta, voi toistaa lapsuuden traumoja (esim. lapsena huolehtija - parisuhteessa huolehtija, vanhemmissa alkoholisti, puoliso alkoholisti). Kun tajuaisi paremmin noiden omien valintojen taustat ja valintatilanteessa kykenisi tekemään niitä itselle hyviä valintoja voisi niihin ikäviin tilanteisiin ajautua huomattavasti harvemmin.
Ei voi. Valintoja ei ole olemassakaan.
Aivan, tai ei ainakaan puhdasta, vapaata valintaa, koska jos olisi kaikki valitsisivat aina sen, mikä johtaa parempaan. Aika vaikeaa oikeasti valita jos ei näe edes vaihtoehtoja, kuten ihminen useimmiten ei näe. Ja miksi ei näe? Hänelle on opetettu, että niitä ei ole edes olemassa hänelle tai muuten vain ei ole.
Onko kvanttitasolla sattumaa, vai vain lainalaisuuksia, joita ei vielä ymmärretä?
On ennalta määrätty. Ennen ajattelin toisin.
Kun kaikki menee pieleen ihmisellä, joka on fiksu, kaunis, huolehtii itsestään, ystävällinen, tekee töitä, ei käytä päihteitä...ja jo ennen 25 ikävuottaan on joutunut haluamattaanuseita kertoja hengenvaarallisiin tilanteisiin, niin eipä voi muuta uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti ihmiset eivät oivalla kuinka paljon itse vaikuttavat siihen "sattumaan". Rakastuvat "sattumalta" ihmiseen joka tuntuu tutulta, voi toistaa lapsuuden traumoja (esim. lapsena huolehtija - parisuhteessa huolehtija, vanhemmissa alkoholisti, puoliso alkoholisti). Kun tajuaisi paremmin noiden omien valintojen taustat ja valintatilanteessa kykenisi tekemään niitä itselle hyviä valintoja voisi niihin ikäviin tilanteisiin ajautua huomattavasti harvemmin.
Ei voi. Valintoja ei ole olemassakaan.
Aivan, tai ei ainakaan puhdasta, vapaata valintaa, koska jos olisi kaikki valitsisivat aina sen, mikä johtaa parempaan. Aika vaikeaa oikeasti valita jos ei näe edes vaihtoehtoja, kuten ihminen useimmiten ei näe. Ja miksi ei näe? Hänelle on opetettu, että niitä ei ole edes olemassa hänelle tai muuten vain ei ole.
Lihavoitu meni oikein. Loppu on täyttä harhaista tuubaa. Ei ole mitään nähtävää, kun tarina on kirjoitetttu. Jokainen sinua pistävä hyttynenkin on sinua pistävä, joten mitään ei ole tehtävissä.
Vierailija kirjoitti:
On ennalta määrätty. Ennen ajattelin toisin.
Kun kaikki menee pieleen ihmisellä, joka on fiksu, kaunis, huolehtii itsestään, ystävällinen, tekee töitä, ei käytä päihteitä...ja jo ennen 25 ikävuottaan on joutunut haluamattaanuseita kertoja hengenvaarallisiin tilanteisiin, niin eipä voi muuta uskoa.
Jep, tekee töitä haluaa säästää asioihin, niin ne torpedoidaan. Rauhassa ei saa elää yms.. maailma on siis paha.
Jos kaikki on ennalta määrätty, niin mitä virkaa omilla ajatuksilla asioista on? Eikö silloin ole aivan sama, mitä mieltä on jonkun asian suhteen? Ja omaa ajattelua ei tarvitse kehittää, koska itse ei tee mitään valintoja? Siitä, että kaikki tapahtuvat asiat olisivat valintojamme on pitkä matka siihen, ettei mikään ole oman valintamme tulosta. Mitä merkitystä omilla valinnoilla on, jos kaikki on ennalta määrättyä?
Mikä maailmankaikkeudessa on analogiassa tällaisen ennalta määräytyvän kanssa? Eihän se vielä todista mitään, jos kolikonheitto menee samoin aina kun jokin asia tehdään samoin, koska mikä takaa sen, että kolikkoa heitettäessä tehdään täysin samoin kuin edelliselläkin kerralla?
EP kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti ihmiset eivät oivalla kuinka paljon itse vaikuttavat siihen "sattumaan". Rakastuvat "sattumalta" ihmiseen joka tuntuu tutulta, voi toistaa lapsuuden traumoja (esim. lapsena huolehtija - parisuhteessa huolehtija, vanhemmissa alkoholisti, puoliso alkoholisti). Kun tajuaisi paremmin noiden omien valintojen taustat ja valintatilanteessa kykenisi tekemään niitä itselle hyviä valintoja voisi niihin ikäviin tilanteisiin ajautua huomattavasti harvemmin.
Ei voi. Valintoja ei ole olemassakaan.
Aivan, tai ei ainakaan puhdasta, vapaata valintaa, koska jos olisi kaikki valitsisivat aina sen, mikä johtaa parempaan. Aika vaikeaa oikeasti valita jos ei näe edes vaihtoehtoja, kuten ihminen useimmiten ei näe. Ja miksi ei näe? Hänelle on opetettu, että niitä ei ole edes olemassa hänelle tai muuten vain ei ole.
Lihavoitu meni oikein. Loppu on täyttä harhaista tuubaa. Ei ole mitään nähtävää, kun tarina on kirjoitetttu. Jokainen sinua pistävä hyttynenkin on sinua pistävä, joten mitään ei ole tehtävissä.
Eikö muka opettelemalla ole mahdolisuus oppia näkemään enemmän vaihtoehtoja ja tehdä siten parempia valintoja? Tai sitten voi valita olla opettelematta. Tai voi käydä niinkin, ettei koskaan tule edes tietoiseksi siitä, että vaihtoehtoja on opeteltava näkemään ja pysyä kapeiden vaihtoehtojen piirissä. Tai joku saattaa syntyä olosuhteisiin, joissa annetaan nähdä laajasti vaihtoehtoja, eikä henkilöä rajoiteta.
Satunnainen käyttäjä kirjoitti:
Jos kaikki on ennalta määrätty, niin mitä virkaa omilla ajatuksilla asioista on? Eikö silloin ole aivan sama, mitä mieltä on jonkun asian suhteen? Ja omaa ajattelua ei tarvitse kehittää, koska itse ei tee mitään valintoja? Siitä, että kaikki tapahtuvat asiat olisivat valintojamme on pitkä matka siihen, ettei mikään ole oman valintamme tulosta. Mitä merkitystä omilla valinnoilla on, jos kaikki on ennalta määrättyä?
Mikä maailmankaikkeudessa on analogiassa tällaisen ennalta määräytyvän kanssa? Eihän se vielä todista mitään, jos kolikonheitto menee samoin aina kun jokin asia tehdään samoin, koska mikä takaa sen, että kolikkoa heitettäessä tehdään täysin samoin kuin edelliselläkin kerralla?
No ne ajatukset ei ole sun omia, koska asiat menevät juuri niinkuin on kirjoitettu. Tämä on looginen päätelmä, sinä et ole ajattelija, vaan kokija.. ikävä kyllä näin on totuus.
Satunnainen käyttäjä kirjoitti:
EP kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti ihmiset eivät oivalla kuinka paljon itse vaikuttavat siihen "sattumaan". Rakastuvat "sattumalta" ihmiseen joka tuntuu tutulta, voi toistaa lapsuuden traumoja (esim. lapsena huolehtija - parisuhteessa huolehtija, vanhemmissa alkoholisti, puoliso alkoholisti). Kun tajuaisi paremmin noiden omien valintojen taustat ja valintatilanteessa kykenisi tekemään niitä itselle hyviä valintoja voisi niihin ikäviin tilanteisiin ajautua huomattavasti harvemmin.
Ei voi. Valintoja ei ole olemassakaan.
Aivan, tai ei ainakaan puhdasta, vapaata valintaa, koska jos olisi kaikki valitsisivat aina sen, mikä johtaa parempaan. Aika vaikeaa oikeasti valita jos ei näe edes vaihtoehtoja, kuten ihminen useimmiten ei näe. Ja miksi ei näe? Hänelle on opetettu, että niitä ei ole edes olemassa hänelle tai muuten vain ei ole.
Lihavoitu meni oikein. Loppu on täyttä harhaista tuubaa. Ei ole mitään nähtävää, kun tarina on kirjoitetttu. Jokainen sinua pistävä hyttynenkin on sinua pistävä, joten mitään ei ole tehtävissä.
Eikö muka opettelemalla ole mahdolisuus oppia näkemään enemmän vaihtoehtoja ja tehdä siten parempia valintoja? Tai sitten voi valita olla opettelematta. Tai voi käydä niinkin, ettei koskaan tule edes tietoiseksi siitä, että vaihtoehtoja on opeteltava näkemään ja pysyä kapeiden vaihtoehtojen piirissä. Tai joku saattaa syntyä olosuhteisiin, joissa annetaan nähdä laajasti vaihtoehtoja, eikä henkilöä rajoiteta.
Ainoa valinta minkä voit tehdä on möllötellä seiniä, etkä tee mitään, et mene mihinkään, et puhu kenellekään mitään. Tosin sekin saattaa olla valmiiksi kirjoitettua ..
Tähän en osaa vastata. Jos olisin vaikka 5 tai 10 vuotta tekemättä mitään, niin sitten ehkä tietäisin.
Sinänsä mielenkiintoinen tämä ennaltamääräytymisen ajatus. Vaikka en siihen uskokaan täysin, niin jos alan ajatella, että erään miehen ja minun välinen sihde oli jotenkin ennalta määrätty ei-toteutvaksi vaikka sitä maailman eniten halusin, niin saattaisin päästä siitä nopeammin yli. Koska jos kerran sitä ei ollut ennalta tarkoitettu tapahtuvaksi, niin mitä ihmettä mä enää siinä roikun?
Mutta sitten taas toisaalta, sekin etten roiku on minun oivalluksen ja valintani ansiota. Ja se tulee vielä toteuttaa. Voin oivaltaa, mutta ei-jaksaa toteuttaa ajatustani. Tämäkinkö oli muka ennalta määrätty? Mikä se todistaa? Miten niin ei ollut kyse minun valinnastani pohjautuen siihen, miten elämäni on mennyt? Että onko se enää valinta, jos en jaksa muuttua? Entä jos laitan kaiken voimani siihen nyt kuitenkin? Mutta voisin aivan yhtä hyvin valita, että en laita? Niin miten niin tämä oli todistettavasti ennalta määrätty? Mikä sen todista?
Toisaalta taas ne hyttysetkin on kirjoitettuja, joten aika toivotonta räpistelyä..
Olen kyllä yrittänyt räpistellä, muttei se auta mitään. Silti samat asiat tapahtuvat.
Jätät vain omat tekstisi lukematta.
t.ep