Miksi kiltin miehen kanssa ei synny 'kemiaa'

En ymmärrä ollenkaa kiltti mies vs. jännä mies asetelmaa. Minun sydämeni on viety kolme kertaa. Yhteistä näille miehille on ollut että kyseessä on aina mies, joka omaa hyvät ja kohteliaat käytöstavat, on siisti, käyttää uniformua tai pukua työssään. Tietää mitä haluaa elämältä, omaa selkärangan eikä kitise tai ruikuta. Kykenee keskustelemaan aiheesta kuin aiheesta ja omaa mielipiteitä.

Jos haluaisin kumppanin, joka vain noudattaa tahtoani koko ajan, ottaisin koiran.

Vierailija kirjoitti:

Empiirisen näkemykseni mukaan naiset elävät hormoneidensa orjina, joiden toiminta näkyy ulospäin siten, että keväällä nainen etsii kovaa panomiestä, alfaurosten alfaurosta ja syksyllä turvallista hissukkaa, joka elättää naisen talven yli. Tämä sopii tavallaan siihen, että kesäisin naiset ovat lisääntyneet ja tuolloin he ovat tarvinneet "sotilaita", eli niitä lauman suojelijoita ympärilleen. Talvisin on sitten kaivattu sitä elättäjää, mielellään lauman päällikköä, jolla on varaa elättää pesue. Nykyisin hormonihäiritsijät sekoittavat naisten pään ja se näkyy mm. e-pillereitä käyttävissä siten, että he suosivat mitätöntä reppanamiestä, jolla on lähinnä naisen arvot (mielellään naismainen ääni ja kädet). Sitten kun he tekevät lapsen tällaiselle reppanalle, muutaman vuoden päästä he havahtuvat, miten hemmetissä he ovat tuollaisen naineetkin, kun e-pillerit eivät enää sekoita päätä!

Ja kaikki panohommat on kiinni pelkästään naisesta? Ei ollenkaan siitä, että keväällä ja kesällä sattuisi olemaan helpompi tavata ihmisiä ja mieliala on korkeammalla, vaatteet vähentyneet ja miehenkin hormoonit hyrrää?

Onpa niin syyttelevää ja yksisilmäistä katsontakantaa taas, että voi hyvänen aika. Jos hyvä beta nyt ottaa vastuun omasta itsestään ja tekee elämälleen jotain eikä luo omia empiirisiä teorioitaan, voisit olla ehkä onnellisempi? Käännä katseesi omaan itseesi, mene lenkille, kirjastoon, punttikselle, saatat ehkä joku päivä olla hieman huokuttelevampi yksilö, kunhan vain lakkaat valittamasta surkeuttasi.

Ja joo, pillerit kyllä sotkee naista ja koko järjestelmää, mutta ei tuolla tavalla kuin luulet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empiirisen näkemykseni mukaan naiset elävät hormoneidensa orjina, joiden toiminta näkyy ulospäin siten, että keväällä nainen etsii kovaa panomiestä, alfaurosten alfaurosta ja syksyllä turvallista hissukkaa, joka elättää naisen talven yli. Tämä sopii tavallaan siihen, että kesäisin naiset ovat lisääntyneet ja tuolloin he ovat tarvinneet "sotilaita", eli niitä lauman suojelijoita ympärilleen. Talvisin on sitten kaivattu sitä elättäjää, mielellään lauman päällikköä, jolla on varaa elättää pesue. Nykyisin hormonihäiritsijät sekoittavat naisten pään ja se näkyy mm. e-pillereitä käyttävissä siten, että he suosivat mitätöntä reppanamiestä, jolla on lähinnä naisen arvot (mielellään naismainen ääni ja kädet). Sitten kun he tekevät lapsen tällaiselle reppanalle, muutaman vuoden päästä he havahtuvat, miten hemmetissä he ovat tuollaisen naineetkin, kun e-pillerit eivät enää sekoita päätä!

Empiirisen näkemyksesi perusteella olet sokea. Suomessa ei ole aikoihin ollut miestä joka kykenisi elättämään edes itseään, saati sitten jotain toista. Sinäkin tässä vain kulutat aikaa kun odotat että sossun luukku tai alko aukeaa.

Silloin kun osuu ja uppoaa, siirrytään tiedon tuojan haukkumiseen. Eli olin oikeassa!

P.S. ei sossun luukulla asioivalla ole varaa Alkon tuotteisiin. Sitä varten ovat Virolaisen viinan trokarit, jotka tuovat viinat kotiin saakka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä syntyy, jos kiltti mies on sosiaalinen ja hänellä on hyvä itsetunto.

= Suuret tulot ja iso kalu.

En ole vielä koskaan kiinnostunut esim. baarissa miehestä, jonka kalu roikkuu sepaluksesta ulkona (tai jöpöttää hanakkana, koska eipä se lepotila paljon kertoisi). Ei ole kenelläkään myöskään lukenut otsassa tuloja tai edes ammattia. Miesystäväni tuloja, omaisuutta tai velkoja en tiedä vieläkään eikä edes kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Sitä "kiltteyttä" varmaan kannattaa sitten vähän vähentää, jos se ei toimi. "Ole oma itsesi" on ehkä typerin neuvo ikinä.

Ei ole typerä neuvo, et vain ymmärrä sitä että kaikki eivät ole kiinnostuneita sinusta. Olemalla itsesi voit löytää jonkun joka pitää sinusta omana itsenäsi.

Kukaan ei pidä kenestäkään siksi että tämä olisi ei-kiltti, vaan siksi että vioistaan huolimatta hänessä on niin paljon hyviä puolia että huonoja kannattaa sietää.

Se "ole oma itsesi" ei ole lupaus siitä, että kaikki alkavat pitää sinusta. Aika harva ihminen loppujen lopuksi on kaikkien mikelstä kiinnostava. Voi olla että maailmassa on vain pari ihmistä jotka ovat kiinnostuneita sinusta, ja heidän löytämisensä ei käy helposti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empiirisen näkemykseni mukaan naiset elävät hormoneidensa orjina, joiden toiminta näkyy ulospäin siten, että keväällä nainen etsii kovaa panomiestä, alfaurosten alfaurosta ja syksyllä turvallista hissukkaa, joka elättää naisen talven yli. Tämä sopii tavallaan siihen, että kesäisin naiset ovat lisääntyneet ja tuolloin he ovat tarvinneet "sotilaita", eli niitä lauman suojelijoita ympärilleen. Talvisin on sitten kaivattu sitä elättäjää, mielellään lauman päällikköä, jolla on varaa elättää pesue. Nykyisin hormonihäiritsijät sekoittavat naisten pään ja se näkyy mm. e-pillereitä käyttävissä siten, että he suosivat mitätöntä reppanamiestä, jolla on lähinnä naisen arvot (mielellään naismainen ääni ja kädet). Sitten kun he tekevät lapsen tällaiselle reppanalle, muutaman vuoden päästä he havahtuvat, miten hemmetissä he ovat tuollaisen naineetkin, kun e-pillerit eivät enää sekoita päätä!

Ja kaikki panohommat on kiinni pelkästään naisesta? Ei ollenkaan siitä, että keväällä ja kesällä sattuisi olemaan helpompi tavata ihmisiä ja mieliala on korkeammalla, vaatteet vähentyneet ja miehenkin hormoonit hyrrää?

Onpa niin syyttelevää ja yksisilmäistä katsontakantaa taas, että voi hyvänen aika. Jos hyvä beta nyt ottaa vastuun omasta itsestään ja tekee elämälleen jotain eikä luo omia empiirisiä teorioitaan, voisit olla ehkä onnellisempi? Käännä katseesi omaan itseesi, mene lenkille, kirjastoon, punttikselle, saatat ehkä joku päivä olla hieman huokuttelevampi yksilö, kunhan vain lakkaat valittamasta surkeuttasi.

Ja joo, pillerit kyllä sotkee naista ja koko järjestelmää, mutta ei tuolla tavalla kuin luulet.

Panohommat ovat kiinni naisesta. Aito mies panee aina ketä vain jolta saa. Paitsi ne reppanat, jotka ovat naismaisia reppanoita.

Vierailija kirjoitti:

Naisille on parinmuodostuksessa ylivoimaisen tärkeää on ns. kemia. Miksi tätä kemiaa syntyy niin harvoin kiltin, hyväkäytöksisen ja toisia huomioivan miehen kanssa? Ikään kuin rauhallinen ja mukautuvainen temperamentti olisi miehelle jonkinlainen leima otsaan, jonka perusteella joutuu friendzonelle.

Mahtaa olla hyvää elämää istua hikikomerossaan kesät talvet jankuttamassa kuinka naisille ei kelpaa.

Mutta omahan on valinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empiirisen näkemykseni mukaan naiset elävät hormoneidensa orjina, joiden toiminta näkyy ulospäin siten, että keväällä nainen etsii kovaa panomiestä, alfaurosten alfaurosta ja syksyllä turvallista hissukkaa, joka elättää naisen talven yli. Tämä sopii tavallaan siihen, että kesäisin naiset ovat lisääntyneet ja tuolloin he ovat tarvinneet "sotilaita", eli niitä lauman suojelijoita ympärilleen. Talvisin on sitten kaivattu sitä elättäjää, mielellään lauman päällikköä, jolla on varaa elättää pesue. Nykyisin hormonihäiritsijät sekoittavat naisten pään ja se näkyy mm. e-pillereitä käyttävissä siten, että he suosivat mitätöntä reppanamiestä, jolla on lähinnä naisen arvot (mielellään naismainen ääni ja kädet). Sitten kun he tekevät lapsen tällaiselle reppanalle, muutaman vuoden päästä he havahtuvat, miten hemmetissä he ovat tuollaisen naineetkin, kun e-pillerit eivät enää sekoita päätä!

Empiirisen näkemyksesi perusteella olet sokea. Suomessa ei ole aikoihin ollut miestä joka kykenisi elättämään edes itseään, saati sitten jotain toista. Sinäkin tässä vain kulutat aikaa kun odotat että sossun luukku tai alko aukeaa.

Silloin kun osuu ja uppoaa, siirrytään tiedon tuojan haukkumiseen. Eli olin oikeassa!

P.S. ei sossun luukulla asioivalla ole varaa Alkon tuotteisiin. Sitä varten ovat Virolaisen viinan trokarit, jotka tuovat viinat kotiin saakka.

Eli minun tietoni ovat haukkumista ja sinun haukkumisesi ovat empiiristä totuutta, jota kannattaa juhlia huutomerkillä. Joo, ei vakuuta.

En tosiaan tiedä mistä sossun loiset viinansa saavat, mutta hyvä että täällä on asiantuntija paikalla. Niin, se sossun luukku ei siis ole vielä auki?

P.S. "Virolainen" kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Olisit käynyt koulut niin et olisi netissä syyttämässä naisia pilaamastasi elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro viimeisimmästä kerrasta, kun jouduit friendzonelle. Missä tutustuitte, miten tapaamisenne sujui, mitä sitten tapahtui jne. Olisi paljon helpompi pohtia, mikä meni pieleen, kun olisi jotain konkretiaa.

En ole ap, mutta voisin vastata tähän. Tapasin naisen netissä ja juteltiin siinä jonkin aikaa, kunnes kysyin ulos. No kävin autolla hakemassa ja käytiin syömässä. Mun mielestä synkkasi tosi hyvin ja juteltiin ja ajeltiin koko yö ja heitin sitten mimmin takaisin kotiin. No sain sitten kuulla olevani "kiva mies, mutta..". Oikeastaan tää on aika tyypillinen tapaus, kutakuinkin noin se aina menee

Kemiaa on monenlaista. Vaikka kuinka jutut osuisivat yksiin ja yhdessäolo olisi oikein miellyttävää, niin silti mitään fyysistä tai suhdetta ei välttämättä tule. Toisaalta naiset yhtenään päästävät sänkyyn tyyppejä, joiden kanssa ei ole edes mitään puhuttavaa. Elämä on ihmeellistä.

Näin se näyttää olevan. Hankala yrittää muuttaa mitään, kun ei ole mitään käsitystä mitä asialle voisi tehdä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro viimeisimmästä kerrasta, kun jouduit friendzonelle. Missä tutustuitte, miten tapaamisenne sujui, mitä sitten tapahtui jne. Olisi paljon helpompi pohtia, mikä meni pieleen, kun olisi jotain konkretiaa.

En ole ap, mutta voisin vastata tähän. Tapasin naisen netissä ja juteltiin siinä jonkin aikaa, kunnes kysyin ulos. No kävin autolla hakemassa ja käytiin syömässä. Mun mielestä synkkasi tosi hyvin ja juteltiin ja ajeltiin koko yö ja heitin sitten mimmin takaisin kotiin. No sain sitten kuulla olevani "kiva mies, mutta..". Oikeastaan tää on aika tyypillinen tapaus, kutakuinkin noin se aina menee

Avaa tuota kohtaa lisää. Halasitko häntä tavatessa? Erotessa? Oliko muuta fyysistä kontaktia? Mistä nainen näki, että koit hänet puoleensavetäväksi ja kiinnostavaksi? Oliko välillänne vetovoimaa vai juttelitteko kuin kaverit? "Kiusoittelitko" häntä, oliko välillänne leikkiä ja huumoria? Millaisista aiheista keskustelitte? Missä ajelitte ja kuinka pitkään tarkalleen ottaen oli "koko yö"? Mitä sitten tapahtui?

Ja:  Mitä jos naisen mielestä todellakin olit kiva mies, mutta ei ollut sellaista kemiaa mitä tarvitaan seksiin ja parisuhteeseen; olisiko ollut parempi, että ette olisi edes tavanneet vai että tapasitte ja nyt kummankaan ei tarvitse pohtia, että olisitteko toisillenne sopivia?

Miten naisiin tutustuminen sujuu sinulta netin ulkopuolella? Osaatko kiinnittää heidän huomionsa ja mielenkiintonsa? Jos et, niin mistä arvelet sen johtuvan? Miksi oletat, että nettideittailussa ei tarvittaisi niitä samoja taitoja mitä naisen iskemisessä IRL?

Olen aikoinani käynyt kaltaistesi miesten kanssa treffeillä ja ollut tuon naisen asemassa, tosin harvoin "koko yötä" on ajeltu tai kävelty missään vaan 2-4 tunnissa on selvinnyt, että mies on ihan ok (jos on) mutta ei vaan yhtään kiinnosta miehenä. Enkä nyt todellakaan tarkoita kullin kokoa tai tuloja, en ikinä edes kysy kenenkään raha-asioista! Tarkoitan ihan puhtaasti sitä, että en koe miestä haluttavaksi ja/tai en koe, että hän haluaisi minua.

Kiltteydellä asian kanssa ei ole mitään tekemistä. Miesystäväni on luultavasti maailman kiltein, huomioonottavaisin ja välittävin ihminen. Silti hänessä on myös valtavasti seksuaalista vetovoimaa ja jo ensitapaamisellamme kohtasin hänet miehenä, en mukavana ja älykkäänä juttukaverina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro viimeisimmästä kerrasta, kun jouduit friendzonelle. Missä tutustuitte, miten tapaamisenne sujui, mitä sitten tapahtui jne. Olisi paljon helpompi pohtia, mikä meni pieleen, kun olisi jotain konkretiaa.

En ole ap, mutta voisin vastata tähän. Tapasin naisen netissä ja juteltiin siinä jonkin aikaa, kunnes kysyin ulos. No kävin autolla hakemassa ja käytiin syömässä. Mun mielestä synkkasi tosi hyvin ja juteltiin ja ajeltiin koko yö ja heitin sitten mimmin takaisin kotiin. No sain sitten kuulla olevani "kiva mies, mutta..". Oikeastaan tää on aika tyypillinen tapaus, kutakuinkin noin se aina menee

Kemiaa on monenlaista. Vaikka kuinka jutut osuisivat yksiin ja yhdessäolo olisi oikein miellyttävää, niin silti mitään fyysistä tai suhdetta ei välttämättä tule. Toisaalta naiset yhtenään päästävät sänkyyn tyyppejä, joiden kanssa ei ole edes mitään puhuttavaa. Elämä on ihmeellistä.

Näin se näyttää olevan. Hankala yrittää muuttaa mitään, kun ei ole mitään käsitystä mitä asialle voisi tehdä

Voin tässä sen verran auttaa antamalla vinkin, että kun nainen "päästää" miehen sänkyyn, tarkoituksena ei ole puhua. Jo tuo "päästää"-sanan käyttö kertoo kirjoittajan olevan täysin kokematon. Kokemattoman näkökulmasta se aikuisten seksielämä on kai todella ihmeellistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä "kiltteyttä" varmaan kannattaa sitten vähän vähentää, jos se ei toimi. "Ole oma itsesi" on ehkä typerin neuvo ikinä.

Ei ole typerä neuvo, et vain ymmärrä sitä että kaikki eivät ole kiinnostuneita sinusta. Olemalla itsesi voit löytää jonkun joka pitää sinusta omana itsenäsi.

Kukaan ei pidä kenestäkään siksi että tämä olisi ei-kiltti, vaan siksi että vioistaan huolimatta hänessä on niin paljon hyviä puolia että huonoja kannattaa sietää.

Se "ole oma itsesi" ei ole lupaus siitä, että kaikki alkavat pitää sinusta. Aika harva ihminen loppujen lopuksi on kaikkien mikelstä kiinnostava. Voi olla että maailmassa on vain pari ihmistä jotka ovat kiinnostuneita sinusta, ja heidän löytämisensä ei käy helposti.

Kiltteys on usein pelkkä manipulointiyritys, eli. kusetusta ja toisaalta moni on liian kiltti vässykkä. Molemmat huonoja ominaisuuksia joille kannattaa tehdä jotain, sen sijaan että olisi aina vaan "oma itsensä" eikä kehitä itseään.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tosi kiltti mies ja olen kamppaillut tuon jutun kanssa paljon. Jonkin verran päässyt viime aikoina eteenpäin (ts. sänkyyn).

Ainakin mulla yksi olennainen oivallus on, että on käytännössä melkein sama mitä naisen kanssa puhuu, kunhan puhuu jotain. Toisin kuin feministitädit opettavat, seksi ei ole suullinen sopimus johon edetään työsuhdehaastattelua muistuttavan neuvottelun kautta.

Tärkeää on vain tavata nainen paikassa jossa pääsee toisen lähelle (kahvila, ravintola: huonoja, yökerho, tanssilattia, oma sohva: hyviä) ja siitä vähitellen kosketella ja edetä.

Kiltti mies "kunnioittaa" naista ja suhtautuu naiseen kuin liikeneuvotteluissa. Jänittävä mies taas "valloittaa" naisen. Toki jännittävä mies voi olla sydämeltään kiltti, mutta sillä on merkitystä vasta sitten kun nainen on valloitettu.

Linkkaatko lukemiisi feministitätien opetuksiin. Itse oeln feministi ja olen opastanut nettipoikia aina siihen, että älkää koskaan ensinnäkään istuko siihen kahvilan pöytään vastapäätä naista vaan "kulmittain" tai vierekkäin. Olen korostanut halauksen merkitystä tavatessa (ja erotessa). Olen kehottanut osoittamaan, että on viehättynyt naisesta. Ylipäänsä korostanut elekielen ja sanattoman viestinnän merkitystä.

Kiinnostaisikin lukea noita mainitsemiasi toisenlaisia nimenomaan feministeiltä saatuja ohjeita, joten toivon saavani linkkejä. Enemmän kuin yhdeltä julkifeministi-kirjoittajalta, kun kerran puhut feministitädeistä monikossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro viimeisimmästä kerrasta, kun jouduit friendzonelle. Missä tutustuitte, miten tapaamisenne sujui, mitä sitten tapahtui jne. Olisi paljon helpompi pohtia, mikä meni pieleen, kun olisi jotain konkretiaa.

En ole ap, mutta voisin vastata tähän. Tapasin naisen netissä ja juteltiin siinä jonkin aikaa, kunnes kysyin ulos. No kävin autolla hakemassa ja käytiin syömässä. Mun mielestä synkkasi tosi hyvin ja juteltiin ja ajeltiin koko yö ja heitin sitten mimmin takaisin kotiin. No sain sitten kuulla olevani "kiva mies, mutta..". Oikeastaan tää on aika tyypillinen tapaus, kutakuinkin noin se aina menee

Avaa tuota kohtaa lisää. Halasitko häntä tavatessa? Erotessa? Oliko muuta fyysistä kontaktia? Mistä nainen näki, että koit hänet puoleensavetäväksi ja kiinnostavaksi? Oliko välillänne vetovoimaa vai juttelitteko kuin kaverit? "Kiusoittelitko" häntä, oliko välillänne leikkiä ja huumoria? Millaisista aiheista keskustelitte? Missä ajelitte ja kuinka pitkään tarkalleen ottaen oli "koko yö"? Mitä sitten tapahtui?

Ja:  Mitä jos naisen mielestä todellakin olit kiva mies, mutta ei ollut sellaista kemiaa mitä tarvitaan seksiin ja parisuhteeseen; olisiko ollut parempi, että ette olisi edes tavanneet vai että tapasitte ja nyt kummankaan ei tarvitse pohtia, että olisitteko toisillenne sopivia?

Miten naisiin tutustuminen sujuu sinulta netin ulkopuolella? Osaatko kiinnittää heidän huomionsa ja mielenkiintonsa? Jos et, niin mistä arvelet sen johtuvan? Miksi oletat, että nettideittailussa ei tarvittaisi niitä samoja taitoja mitä naisen iskemisessä IRL?

Olen aikoinani käynyt kaltaistesi miesten kanssa treffeillä ja ollut tuon naisen asemassa, tosin harvoin "koko yötä" on ajeltu tai kävelty missään vaan 2-4 tunnissa on selvinnyt, että mies on ihan ok (jos on) mutta ei vaan yhtään kiinnosta miehenä. Enkä nyt todellakaan tarkoita kullin kokoa tai tuloja, en ikinä edes kysy kenenkään raha-asioista! Tarkoitan ihan puhtaasti sitä, että en koe miestä haluttavaksi ja/tai en koe, että hän haluaisi minua.

Kiltteydellä asian kanssa ei ole mitään tekemistä. Miesystäväni on luultavasti maailman kiltein, huomioonottavaisin ja välittävin ihminen. Silti hänessä on myös valtavasti seksuaalista vetovoimaa ja jo ensitapaamisellamme kohtasin hänet miehenä, en mukavana ja älykkäänä juttukaverina.

Tuo viimeinen kappale kiteyttää asian täydellisesti. Olen tapaillut monia miehiä, jotka olivat mukavia ja älykkäitä juttukavereita. Mutta sitten kun yhden kanssa oikeasti oli vetovoimaa, en pohtinut hänen mukavuuttaan tai keskustelun älyllistä tasoa. Tiesin vain, että haluan tämän miehen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä syntyy, jos kiltti mies on sosiaalinen ja hänellä on hyvä itsetunto.

= Suuret tulot ja iso kalu.

Ei tarvitse olla suuret tulot, kunhan tulee omillaan toimeen. Ison kaluan haluaa vain messuhallivitut.

Messuhallivittu kuulostaa aika isolta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tosi kiltti mies ja olen kamppaillut tuon jutun kanssa paljon. Jonkin verran päässyt viime aikoina eteenpäin (ts. sänkyyn).

Ainakin mulla yksi olennainen oivallus on, että on käytännössä melkein sama mitä naisen kanssa puhuu, kunhan puhuu jotain. Toisin kuin feministitädit opettavat, seksi ei ole suullinen sopimus johon edetään työsuhdehaastattelua muistuttavan neuvottelun kautta.

Tärkeää on vain tavata nainen paikassa jossa pääsee toisen lähelle (kahvila, ravintola: huonoja, yökerho, tanssilattia, oma sohva: hyviä) ja siitä vähitellen kosketella ja edetä.

Kiltti mies "kunnioittaa" naista ja suhtautuu naiseen kuin liikeneuvotteluissa. Jänittävä mies taas "valloittaa" naisen. Toki jännittävä mies voi olla sydämeltään kiltti, mutta sillä on merkitystä vasta sitten kun nainen on valloitettu.

Linkkaatko lukemiisi feministitätien opetuksiin. Itse oeln feministi ja olen opastanut nettipoikia aina siihen, että älkää koskaan ensinnäkään istuko siihen kahvilan pöytään vastapäätä naista vaan "kulmittain" tai vierekkäin. Olen korostanut halauksen merkitystä tavatessa (ja erotessa). Olen kehottanut osoittamaan, että on viehättynyt naisesta. Ylipäänsä korostanut elekielen ja sanattoman viestinnän merkitystä.

Kiinnostaisikin lukea noita mainitsemiasi toisenlaisia nimenomaan feministeiltä saatuja ohjeita, joten toivon saavani linkkejä. Enemmän kuin yhdeltä julkifeministi-kirjoittajalta, kun kerran puhut feministitädeistä monikossa.

Minuakin kai voisi sanoa feministiksi, mutta itse en tykkää halailusta tai lähellä istumisesta ensitreffeillä. Tai toisillakaan välttämättä. Ikinä ei ole tullut työhaastattelutunnelmaa. Ei tämä treffailu feminismiin liity mitenkään, nuo ovat täysin makuasioita ja riippuvat ihmisen luonteesta.

Toki voi opettaa miestä teeskentelemään treffeillä, että pitää naista tasavertaisena. Mutta jos mies ei ole itse oppinut kohtelemaan naista ihmisenä treffailuikään mennessä, ihan sama mitä hänelle alkaa siinä vaiheessa neuvoa. Myöhäistä joka tapauksessa.

Minusta feminismillä on pikkuisen tärkeämpiä tavoitteita kuin määritellä treffien etiketti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro viimeisimmästä kerrasta, kun jouduit friendzonelle. Missä tutustuitte, miten tapaamisenne sujui, mitä sitten tapahtui jne. Olisi paljon helpompi pohtia, mikä meni pieleen, kun olisi jotain konkretiaa.

En ole ap, mutta voisin vastata tähän. Tapasin naisen netissä ja juteltiin siinä jonkin aikaa, kunnes kysyin ulos. No kävin autolla hakemassa ja käytiin syömässä. Mun mielestä synkkasi tosi hyvin ja juteltiin ja ajeltiin koko yö ja heitin sitten mimmin takaisin kotiin. No sain sitten kuulla olevani "kiva mies, mutta..". Oikeastaan tää on aika tyypillinen tapaus, kutakuinkin noin se aina menee

Kemiaa on monenlaista. Vaikka kuinka jutut osuisivat yksiin ja yhdessäolo olisi oikein miellyttävää, niin silti mitään fyysistä tai suhdetta ei välttämättä tule. Toisaalta naiset yhtenään päästävät sänkyyn tyyppejä, joiden kanssa ei ole edes mitään puhuttavaa. Elämä on ihmeellistä.

Näin se näyttää olevan. Hankala yrittää muuttaa mitään, kun ei ole mitään käsitystä mitä asialle voisi tehdä

Helppo startti: Laita se kone kiinni ja mene ulos. Palaa nettiin vasta kun syysmyrskyt riehuvat ulkona eikä siellä enää viihdy.

Miten se on niin vaikea tajuta, että naista ei voi saada, jos ei poistu sieltä hikikomerosta? Ai ei saa, vaikka poistuisikin? Kaikkesi olet yrittänyt mutta naisia ei vaan kiinnosta? No, sitten kannattaisi ehkä miettiä energiansa suuntaamista johonkin ihan muuhun. Tyyneysrukous, joka on mielestäni äärimmäisen hyvä myös ei-uskovaisen filosofiaksi, alkaa sanoilla: "(Jumala,) suo minulle tyyneyttä hyväksyä asiat joita en voi muuttaa".

Jos kaikkesi olet tehnyt eikä hikikomerosta poistuminen auta, niin sitten on parasta hyväksyä, että elämä kuluu nyt näin, ja vapauttaa voimavarat jankuttamisen sijaan johonkin, mikä tuottaa positiivisia fiiliksiä ja vie jollain lailla elämässä eteenpäin.

(Jos alkoi tuntua, että ehkä et sittenkään ole valmis hyväksymään "kohtaloasi", niin suosittelen sitä koneen sulkemista. Palataan vaikka marraskuun loppupuolella asiaan ja katsotaan kuinka radikaalisti elämäsi on siihen mennessä muuttunut!)

Naiset ei ihastu kiltteihin kynnysmattomiehiin, jotka myötäilevät ja yrittävät miellyttää heitä. He tahtovat miehen, joka uskaltaa olla eri mieltä, tehdä päätöksiä, sellaisen joka vie tilannetta kun nainen vikisee :) Kiltteyden kanssa tällä ei ole sinänsä mitään tekemistä, usein kiltti on vain synonyymi tällaiselle kynnysmatolle.

Aiheesta on kirjoitettu paljonkin, luultavasti auttaisi jos opettelisit muutamia käyttäytymismalleja ja maneereja tutustumistilanteisiin. Niitä ihmisten kosiskeluriittejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro viimeisimmästä kerrasta, kun jouduit friendzonelle. Missä tutustuitte, miten tapaamisenne sujui, mitä sitten tapahtui jne. Olisi paljon helpompi pohtia, mikä meni pieleen, kun olisi jotain konkretiaa.

En ole ap, mutta voisin vastata tähän. Tapasin naisen netissä ja juteltiin siinä jonkin aikaa, kunnes kysyin ulos. No kävin autolla hakemassa ja käytiin syömässä. Mun mielestä synkkasi tosi hyvin ja juteltiin ja ajeltiin koko yö ja heitin sitten mimmin takaisin kotiin. No sain sitten kuulla olevani "kiva mies, mutta..". Oikeastaan tää on aika tyypillinen tapaus, kutakuinkin noin se aina menee

Avaa tuota kohtaa lisää. Halasitko häntä tavatessa? Erotessa? Oliko muuta fyysistä kontaktia? Mistä nainen näki, että koit hänet puoleensavetäväksi ja kiinnostavaksi? Oliko välillänne vetovoimaa vai juttelitteko kuin kaverit? "Kiusoittelitko" häntä, oliko välillänne leikkiä ja huumoria? Millaisista aiheista keskustelitte? Missä ajelitte ja kuinka pitkään tarkalleen ottaen oli "koko yö"? Mitä sitten tapahtui?

Ja:  Mitä jos naisen mielestä todellakin olit kiva mies, mutta ei ollut sellaista kemiaa mitä tarvitaan seksiin ja parisuhteeseen; olisiko ollut parempi, että ette olisi edes tavanneet vai että tapasitte ja nyt kummankaan ei tarvitse pohtia, että olisitteko toisillenne sopivia?

Miten naisiin tutustuminen sujuu sinulta netin ulkopuolella? Osaatko kiinnittää heidän huomionsa ja mielenkiintonsa? Jos et, niin mistä arvelet sen johtuvan? Miksi oletat, että nettideittailussa ei tarvittaisi niitä samoja taitoja mitä naisen iskemisessä IRL?

Olen aikoinani käynyt kaltaistesi miesten kanssa treffeillä ja ollut tuon naisen asemassa, tosin harvoin "koko yötä" on ajeltu tai kävelty missään vaan 2-4 tunnissa on selvinnyt, että mies on ihan ok (jos on) mutta ei vaan yhtään kiinnosta miehenä. Enkä nyt todellakaan tarkoita kullin kokoa tai tuloja, en ikinä edes kysy kenenkään raha-asioista! Tarkoitan ihan puhtaasti sitä, että en koe miestä haluttavaksi ja/tai en koe, että hän haluaisi minua.

Kiltteydellä asian kanssa ei ole mitään tekemistä. Miesystäväni on luultavasti maailman kiltein, huomioonottavaisin ja välittävin ihminen. Silti hänessä on myös valtavasti seksuaalista vetovoimaa ja jo ensitapaamisellamme kohtasin hänet miehenä, en mukavana ja älykkäänä juttukaverina.

Tavatessa halasin ja kun lähdin niin annoin nopean suudelman. Nainen meni tästä vähän hämilleen. Juteltiin kaikesta maan ja taivaan väliltä, ehkä enimmäkseen videopeleistä, kun molemmat niitä harrastavat. Synkkaamisen koin siinä, että tultiin hyvin juttuun ja aika kului kuin siivillä. Ihmisiin tutustuminen IRL toimii mielestäni ihan hyvin eli en ole tuppisuu, mutta kaikki tuttavuudet jäävät joko kaveritasolle tai sitten käy noin, jos teen alotteen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä syntyy, jos kiltti mies on sosiaalinen ja hänellä on hyvä itsetunto.

= Suuret tulot ja iso kalu.

Ei tarvitse olla suuret tulot, kunhan tulee omillaan toimeen. Ison kaluan haluaa vain messuhallivitut.

Messuhallivittu kuulostaa aika isolta

Minusta se kuulostaa sivistymättömältä kielenkäytöltä. Kunnon kiltin miehen meininkiä. :D