Lue keskustelun säännöt.
Miesystävä ei haluakaan tavata perhettäni tai ystäviä
30.06.2016 |
Tuntuu, kuin mies haluaisi vain pitää suhteemme matalalla profiililla. Olemme nyt seurustelleet vuoden ja yli 30 olemme jo molemmat.
Loppukeväästä minua aikoi hieman vaivata se, että hän ei ole esitellyt minulle ketään, jota tuntee. Hän ei ole kaikkien sukulaistensa kanssa hyvissä väleissä (vaan on jopa välirikkoa) niin ei ole kummastuttanut, etten ole ketään tavannut eivätkä hänen kaverinsakaan ole sellaisia, että olisi voinut törmätä jossakin riennossa ohimennen. Hänellä on kuitenkin läheinen sisko, jota hän ei ole minulle esitellyt.
Itse taas haluaisin esitellä miehen kaikille hyville ystäville ja sukulaisilleni, varsinkin kun nyt olemme olleet yhdessä jo hyvän aikaa ettei tämä ole vain tapailua. Mies on myös tavannut sukulaisiani viime kesänä, kun huumassa hän ei kieltäytynyt lähtemästä mukaan mökkireissulle, jolla oli aimo annos sukulaisia.
Nyt puheeksi tuli se, kun haluaisin hänen tapaavan äitini, mitä ei ole aikataulullisesti helpointa järjestää. Miehen kieltäytyminen tähän yllätti kokonaan minut. Olen yllättynyt ja pettynyt. Selitykseksi mies sanoo sen, että kun hän on työtön (ilmeisesti kokee häpeää siitä) ja myös koska häntä kaihertavat hänen välinsä omiin sukulaisiinsa, joiden kanssa nyt ei ole hyvissä väleissä. Mies myös sanoi, ettei halua lähteä tänä kesänä sukulaisilleni mökkeilemään (vaikka viime vuonna kaikki meni ihan ok). Samoista syistä.
Ymmärrän, että miestä masentaa, mutta koen tilanteen vaikeana, koska olen jo kertonut äidilleni, että haluaisin heidän tapaavan ja en tiedä mitä sanon äidilleni selitykseksi, jos mies ei suostu.
Minulla on myös paha mieli, koska koen näin, että mies ei haluakaan seurustella kanssani "oikeasti" vaan olen ollut vain joku helposti saatavilla oleva kumppani, jonka kanssa ei ole tarvetta tehdä suhdetta julkiseksi.
Miehellä ei ole muita ja hän on luotettava, joten tähän ei liity sellaista, että hän pettäisi tai olisi joku kaksoiselämä.
Mitä tekisit?
Kommentit (36)
Toki tuo työttömyys voi aiheuttaa sellaista alemmuudentunnetta, että ei halua tavata ihmisiä.
Mahdollisesti muutakin mt-ongelmaa taustalla.
Mutta antaa kyllä erittäin huonon kuvan miehestä, jos ei halua puolison kanssa esiintyä muiden seurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä te oikein kaivatte näitä sosiaalisesti kyvyttömiä vuorovaikutustaidottomia työttömiä luusereita? Miksi ihmeessä roikutte suhteen irvikuvassa niiden kanssa. Jätä sika.
Lähipiiri voi yrittää sabotoida suhdetta. Siksi on parempi pitää perhe- ja ystävätapaamiset minimissä.
Vierailija kirjoitti:
Lähipiiri voi yrittää sabotoida suhdetta. Siksi on parempi pitää perhe- ja ystävätapaamiset minimissä.
Ymmärrän, että mies voi ajatella omasta suvustaan näin, että pelkää niiden sabotoivan suhdetta. Mutta millä perusteella ajattelee ap:n suvusta niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies jännittää tapaamista ja häpeää omaa työttömyyttään. Yritä tehdä tapaaminen miehelle mahdollisimman helpoksi. Viivytte vain pari tuntia, kenties teette jotain muuta samalla, ettei tarvitse mennä liian henkilökohtaisiin aiheisiin yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipiiri voi yrittää sabotoida suhdetta. Siksi on parempi pitää perhe- ja ystävätapaamiset minimissä.
Ymmärrän, että mies voi ajatella omasta suvustaan näin, että pelkää niiden sabotoivan suhdetta. Mutta millä perusteella ajattelee ap:n suvusta niin?
Esimerkiksi työttömyyden takia. AP:n perhe voi esimerkiksi toivoa, että mies olisi vähintään insinööri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä te oikein kaivatte näitä sosiaalisesti kyvyttömiä vuorovaikutustaidottomia työttömiä luusereita? Miksi ihmeessä roikutte suhteen irvikuvassa niiden kanssa. Jätä sika.
Mulla se ainakin oli äärimmäisen sosiaalinen ja erittäin puhelias piilonarsisti. Sitä meni kompassi täysin sekaisin, kun suhde oli toisaalta todella ihana, mutta myös outo. Lopulta tajusin, että hän halusi vainvaivatonta panemista, vaikka esitti ihan muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka läheisiä miehen sukulaiset ovat miehelle?
Siskonsa kanssa ovat kyllä läheisiä, tietävät toistensa kuulumiset ja pitävät säännöllisesti yhteyttä. Siksi olisin odottanut, että hän esittelee minut hänelle. En ole ollut noista miehen kaverien esittelemisistä niin huolissani myöskään, koska aika harvakseltaan tapaa ja tekevät jotain poikien juttuja. Mutta no joo, vähän häiritsi, kun joku tuttu tai kaveri soitti hänelle ja ei tiennyt, että mies seurustelee nykyään. Vaikka mies sanoi, että tuo oli tuttu, jonka kanssa ei ollut niin yhteyttä pitänyt, niin kai jäi vähän kaihertamaan, että olisi kiva, että se tieto olisi vaikka fb:ssä julkisena. ap
Olet miehelle väliaikainen seurustelukumppani jota ei aio naida. Kelpaat paremman puutteessa. Esittelee sitten unelmanaisensa. Sori siitä
Olisi mielenkiintoista kuulla, miten ap:lle kävi.
Itse olen juuri aika samanlaisessa tilanteessa. Viimeisimpänä pyysin kumppania tulemaan kanssani erääseen tapahtumaan. Oli mielellään tulossa, kunnes kerroin ystävänikin tulevan.
Tähän totesi heti, että voimme me mennä ystäväni kanssa kahdestaankin.Eikä ainoa häiritsevä asia, paljon on muutakin. Olen jo ollut laittamassa suhdetta poikki, mutta on vakuutellut pitävänsä minusta aidosti.
Nyt vaan tuntuu, että mikäli ei suostu lähtemään kanssani niin että tapaisi ystävänikin, niin suhde taitaa päättyä siihen. Menee jo liian oudoksi.
Mihin sä tarviit kolmatta pyörää? Jos olet menossa miehesi kanssa niin miksi se kaveri pitää ottaa mukaan? Tai toisin päinkään. Ymmärrän miestäsi koska olen naimisissa samanlaisen kyläilyjen karsastajan kanssa, ei eroa kumman sukulaisista on kyse ja kuinka lähellä asuu.
Olen itse ollut "tyttöjen" kesken oluella ja ystäväni rehasikin mukanaan miehensä joka ei kyennyt juttelemaan meidän kanssa yhdessä, hän asettui jatkuvasti väliimme niin että sain tuijottaa hänen selkäänsä. Pöydässä tätä ei voinut harrastaa niin tykkäsi notkua tiskillä. En kyllä hänen kanssaan enää sovi mitään kaksistaan menoja sillä sama toistui ostosreissulla ja kotonani kahvittelun merkeissä. Se ero että olisin halunnut jutella ystävälleni ja mielelläni myös tämän miehen kanssa mutta miehestä ei ollut samaan. Jouduin vain seuraamaan eräänlaista näytelmää kun he kiehnäsivät ja kihertivät yhdessä. Ei se tuollaista ollut jos minun mies oli mukana, pystyi jutella nelistään. Eikä ystävänikään näyttänyt huomaavan mitään vaikka jutut jäi kesken kun piti pörröttää hiuksia ja kertoa kymmenettä kertaa kuinka ihanaa on. Turhauttavaa aikuisilta ihmisiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin että ollaanko yhdessä vaiko eikö olla.
Niin. Toki haluaisin tulla miestäkin vastaan asioissa, en vain tiedä, ymmärtääkö hän, kuinka tärkeää tuo minulle on. ap
Mies on sosiaalisesti rampa. En jatkaisi suhdetta. Ei tuollaisen kanssa voi mitään yhteistä rakentaa! Ota etäisyyttä ja etsi joku normaali.
Pyydä se äitis luoksesi jossa mies on paikalla just silloin.
Minun mies on työtön. En ole tavannut kuin hänen veljensä ja yhden toisen miehen toisen kaverin.
Vanhempia en ole tavannut, äiti kuulemma kuollut, isää ei ole nähnyt 40 vuoteen eikä mieheni itsekkään halua nähdä isäänsä koska lähti mieheni ollessa 6 vuotias eikä tullut takas. Serkun näin vilaukselta koska kävi ostamassa kalaa mieheltäni mutta ei mitään juteltu. Minun isän mies on tavannut ja jutellut, äitiä näki pikaisesti ja äitini asuu kaukana ettei nyt ole mitään tapaamistakaan vastaankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin itse tuollaisessa "suhteessa" liki vuoden ja en sietäisi tuollaista uudelleen. Joko kanssani ollaan oikeasti eikä vain leikillään. Pahoin pelkään, että mies ei kenties rakasta/välitä sinusta oikeasti. Minunkaan miehellä ei ollut ketään toista, mutta silti sama tilanne ja mies näki kyllä minun ystäviäni.
Mun ex taas olisi halunnut ihan naimisiin eli ei ollut suhteessa "vain leikillään". Mutta ei halunnut naimisiin sukuni tai ystävieni kanssa. Jotkut vaan on sellaisia, että viihtyvät paremmin parisuhteessa ihan kahdestaan.
Musta on selvää, että suurin osa aika parisuhteessa vietetään kahdestaan. Mutta silti jää aikaa pitää yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin ja on arvo, että tekee näin. Ja kyllä ihminen tarvitsee myös ystäviä ja yhteisöjä. ap
Minä ja puolisoni olemme julkisesti pari ja tavanneer toistemme sukua ja ystäviä. Yöksi en heidän luokseen lähde, sukulaisille lähden mukaan 1-2 vuodessa, ystäviään hän tapaa lähes aina yksin.
Sama pätee tietysti omiin sukukaisiini eli puoliso saa tulla mukaan heitä tapaamaan mutta ei tarvitse.
Tulee ihan mieleen yhden sisaruksen poikaystävä takavuosina. Jokaisen tapaamisen tai juhlapyhien vieton perui suunnilleen viisi minuuttia ennen lähtöä. Eeei jaksa, ei viitsi, mennään joku toinen kerta, mennään baariin tms. Sisarus läheisriippuvaisena nöyrästi teki mitä poikkis saneli. Pisti niin vihaksi sisaruksen puolesta samalla kun suretti mm. omat vanhemmat joilta estettiin yhden lapsensa näkeminen. Koska sehän ei käynyt päinsä, että sisarus olis tavannut sukaan (tai ystäviään) ilman poikkista.
Tämä päättyi sinänsä muutaman vuoden kuluttua onnellisesti, että sisarus lopulta lakkasi olemasta kynnysmattona ja antoi kuspiälle lapikasta. Tosin siihen vaadittiin yhtä ja toista kuten muutaman sp-taudin hoitojaksot. Siitä lähti sellanen helmi kiertoon ettei tosikaan. Huhuh sanon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse naisena seurustelin 22v. Miehen kanssa .Halusin pitää itse erilläni aikuisista lapsista ja suvustani hänet.Meillä toimi asia hyvin.Koska olen itsenäinen nainen. Samalla ei tarvinut olla inhottava tilanne juhlat joissa lasten isä mukana.Kuten Rippi juhlat,Yo juhlat ymm.Sinä ei minun vanhollisen ajattelu maailman takia tarvitse olla uudet kumppanit mukana.Eroista huolimatta lapsille äiti ja isä on aina.Lapset eivät eroa vanhemmistaan.
Aika huono alku parisuhteelle jos ei halua tavata toisen läheisiä.
Mies on naimisissa, pyörittää useampaa naista tai on täysi törppö.