Lue keskustelun säännöt.
Miesystävä ei haluakaan tavata perhettäni tai ystäviä
30.06.2016 |
Tuntuu, kuin mies haluaisi vain pitää suhteemme matalalla profiililla. Olemme nyt seurustelleet vuoden ja yli 30 olemme jo molemmat.
Loppukeväästä minua aikoi hieman vaivata se, että hän ei ole esitellyt minulle ketään, jota tuntee. Hän ei ole kaikkien sukulaistensa kanssa hyvissä väleissä (vaan on jopa välirikkoa) niin ei ole kummastuttanut, etten ole ketään tavannut eivätkä hänen kaverinsakaan ole sellaisia, että olisi voinut törmätä jossakin riennossa ohimennen. Hänellä on kuitenkin läheinen sisko, jota hän ei ole minulle esitellyt.
Itse taas haluaisin esitellä miehen kaikille hyville ystäville ja sukulaisilleni, varsinkin kun nyt olemme olleet yhdessä jo hyvän aikaa ettei tämä ole vain tapailua. Mies on myös tavannut sukulaisiani viime kesänä, kun huumassa hän ei kieltäytynyt lähtemästä mukaan mökkireissulle, jolla oli aimo annos sukulaisia.
Nyt puheeksi tuli se, kun haluaisin hänen tapaavan äitini, mitä ei ole aikataulullisesti helpointa järjestää. Miehen kieltäytyminen tähän yllätti kokonaan minut. Olen yllättynyt ja pettynyt. Selitykseksi mies sanoo sen, että kun hän on työtön (ilmeisesti kokee häpeää siitä) ja myös koska häntä kaihertavat hänen välinsä omiin sukulaisiinsa, joiden kanssa nyt ei ole hyvissä väleissä. Mies myös sanoi, ettei halua lähteä tänä kesänä sukulaisilleni mökkeilemään (vaikka viime vuonna kaikki meni ihan ok). Samoista syistä.
Ymmärrän, että miestä masentaa, mutta koen tilanteen vaikeana, koska olen jo kertonut äidilleni, että haluaisin heidän tapaavan ja en tiedä mitä sanon äidilleni selitykseksi, jos mies ei suostu.
Minulla on myös paha mieli, koska koen näin, että mies ei haluakaan seurustella kanssani "oikeasti" vaan olen ollut vain joku helposti saatavilla oleva kumppani, jonka kanssa ei ole tarvetta tehdä suhdetta julkiseksi.
Miehellä ei ole muita ja hän on luotettava, joten tähän ei liity sellaista, että hän pettäisi tai olisi joku kaksoiselämä.
Mitä tekisit?
Kommentit (36)
Ei tuossa ole mitään kummallista. Suomessa on hyvin paljon ihmisiä, jotka eivät halua tavata sen paremmin omia kuin puolisonsakaan sukulaisia tai ystäviä. Mitä tekisin? En muuta kuin varautuisin siihen, että tulevaisuudessakaan seuraelämämme pariskuntana olisi lähinnä vitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin että ollaanko yhdessä vaiko eikö olla.
Niin. Toki haluaisin tulla miestäkin vastaan asioissa, en vain tiedä, ymmärtääkö hän, kuinka tärkeää tuo minulle on. ap
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa ole mitään kummallista. Suomessa on hyvin paljon ihmisiä, jotka eivät halua tavata sen paremmin omia kuin puolisonsakaan sukulaisia tai ystäviä. Mitä tekisin? En muuta kuin varautuisin siihen, että tulevaisuudessakaan seuraelämämme pariskuntana olisi lähinnä vitsi.
Olen miettinyt sitä, että miehellä voi olla ihan eri malli sukulaisuussuhteiden hoitamisesta. Mullakin vain tuo mun toisen vanhemman suku on sellainen, että pidetään sukulaisiin yhteyttä ja nähdään se myös arvona. Ymmärrän, että on erilaisia perheitä.
Ja sekin on minusta ymmärrettävää, että ei jaksa puoliskonsa sukulaisia ja haluaa minimoida yhteydenpidon näihin, mutta yleensä se tapahtuu vasta sitten, kun nämä on jo tavattu eikä niin että tyrmätään koko ajatus tapaamisesta.
Mies ei myöskään halunnut tavata yksiä ystäviäni, kun hänellä oli tilaisuus. ap
Olin itse tuollaisessa "suhteessa" liki vuoden ja en sietäisi tuollaista uudelleen. Joko kanssani ollaan oikeasti eikä vain leikillään. Pahoin pelkään, että mies ei kenties rakasta/välitä sinusta oikeasti. Minunkaan miehellä ei ollut ketään toista, mutta silti sama tilanne ja mies näki kyllä minun ystäviäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa ole mitään kummallista. Suomessa on hyvin paljon ihmisiä, jotka eivät halua tavata sen paremmin omia kuin puolisonsakaan sukulaisia tai ystäviä. Mitä tekisin? En muuta kuin varautuisin siihen, että tulevaisuudessakaan seuraelämämme pariskuntana olisi lähinnä vitsi.
Olen miettinyt sitä, että miehellä voi olla ihan eri malli sukulaisuussuhteiden hoitamisesta. Mullakin vain tuo mun toisen vanhemman suku on sellainen, että pidetään sukulaisiin yhteyttä ja nähdään se myös arvona. Ymmärrän, että on erilaisia perheitä.
Ja sekin on minusta ymmärrettävää, että ei jaksa puoliskonsa sukulaisia ja haluaa minimoida yhteydenpidon näihin, mutta yleensä se tapahtuu vasta sitten, kun nämä on jo tavattu eikä niin että tyrmätään koko ajatus tapaamisesta.
Mies ei myöskään halunnut tavata yksiä ystäviäni, kun hänellä oli tilaisuus. ap
Mutta mies kuitenkin tapasi sukulaisiasi viime kesänä. Mä olen seurustellut tuollaisen miehen kanssa, joka halusi vain nysvätä kahdestaan tai sitten kävi tapaamassa omia kavereitaan. Oli jokseenkin hankalaa, kun mulla taas erittäin läheiset välit sukuuni ja on ollut aina tapana, että vieraillaan toistemme luona usein eli ainakin kerran kuukaudessa. Erohan siitä lopulta tuli...ei pelkästään tämän vuoksi, mutta aika iso syy eroon tämä oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin itse tuollaisessa "suhteessa" liki vuoden ja en sietäisi tuollaista uudelleen. Joko kanssani ollaan oikeasti eikä vain leikillään. Pahoin pelkään, että mies ei kenties rakasta/välitä sinusta oikeasti. Minunkaan miehellä ei ollut ketään toista, mutta silti sama tilanne ja mies näki kyllä minun ystäviäni.
Olen ajatellut kysyä, näkeekö mies minut sellaisten asioiden joukossa, joihin hänen haaveensa liittyvät. ap
Vierailija kirjoitti:
Olin itse tuollaisessa "suhteessa" liki vuoden ja en sietäisi tuollaista uudelleen. Joko kanssani ollaan oikeasti eikä vain leikillään. Pahoin pelkään, että mies ei kenties rakasta/välitä sinusta oikeasti. Minunkaan miehellä ei ollut ketään toista, mutta silti sama tilanne ja mies näki kyllä minun ystäviäni.
Mun ex taas olisi halunnut ihan naimisiin eli ei ollut suhteessa "vain leikillään". Mutta ei halunnut naimisiin sukuni tai ystävieni kanssa. Jotkut vaan on sellaisia, että viihtyvät paremmin parisuhteessa ihan kahdestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa ole mitään kummallista. Suomessa on hyvin paljon ihmisiä, jotka eivät halua tavata sen paremmin omia kuin puolisonsakaan sukulaisia tai ystäviä. Mitä tekisin? En muuta kuin varautuisin siihen, että tulevaisuudessakaan seuraelämämme pariskuntana olisi lähinnä vitsi.
Olen miettinyt sitä, että miehellä voi olla ihan eri malli sukulaisuussuhteiden hoitamisesta. Mullakin vain tuo mun toisen vanhemman suku on sellainen, että pidetään sukulaisiin yhteyttä ja nähdään se myös arvona. Ymmärrän, että on erilaisia perheitä.
Ja sekin on minusta ymmärrettävää, että ei jaksa puoliskonsa sukulaisia ja haluaa minimoida yhteydenpidon näihin, mutta yleensä se tapahtuu vasta sitten, kun nämä on jo tavattu eikä niin että tyrmätään koko ajatus tapaamisesta.
Mies ei myöskään halunnut tavata yksiä ystäviäni, kun hänellä oli tilaisuus. ap
Mutta mies kuitenkin tapasi sukulaisiasi viime kesänä. Mä olen seurustellut tuollaisen miehen kanssa, joka halusi vain nysvätä kahdestaan tai sitten kävi tapaamassa omia kavereitaan. Oli jokseenkin hankalaa, kun mulla taas erittäin läheiset välit sukuuni ja on ollut aina tapana, että vieraillaan toistemme luona usein eli ainakin kerran kuukaudessa. Erohan siitä lopulta tuli...ei pelkästään tämän vuoksi, mutta aika iso syy eroon tämä oli.
Niin, itse en kuitenkaan vaadi, että miehen pitää lähteä mukaan edustusreissuille kerran kuussa. Mutta olen vakaasti sitä mieltä, että seurustelun mukana tulee myös edustusvelvollisuutta ja sukulaistenkin kanssa vietetään aikaa. Kuinka paljon se aika sitten on ja mikä on tapaamisten sisältö - siitäkin voi mun mielestä vielä käydä neuvottelua. Esimerkiksi ei meidän mökillä ole 27/7 -seurustelupakkoa mun sukulaisten kanssa eikä siellä tarvitse viikkoa olla. ap
No eikö tuo ole selvä asia? ' Mies' ei ole oikeasti kiinnostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin itse tuollaisessa "suhteessa" liki vuoden ja en sietäisi tuollaista uudelleen. Joko kanssani ollaan oikeasti eikä vain leikillään. Pahoin pelkään, että mies ei kenties rakasta/välitä sinusta oikeasti. Minunkaan miehellä ei ollut ketään toista, mutta silti sama tilanne ja mies näki kyllä minun ystäviäni.
Mun ex taas olisi halunnut ihan naimisiin eli ei ollut suhteessa "vain leikillään". Mutta ei halunnut naimisiin sukuni tai ystävieni kanssa. Jotkut vaan on sellaisia, että viihtyvät paremmin parisuhteessa ihan kahdestaan.
Musta on selvää, että suurin osa aika parisuhteessa vietetään kahdestaan. Mutta silti jää aikaa pitää yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin ja on arvo, että tekee näin. Ja kyllä ihminen tarvitsee myös ystäviä ja yhteisöjä. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa ole mitään kummallista. Suomessa on hyvin paljon ihmisiä, jotka eivät halua tavata sen paremmin omia kuin puolisonsakaan sukulaisia tai ystäviä. Mitä tekisin? En muuta kuin varautuisin siihen, että tulevaisuudessakaan seuraelämämme pariskuntana olisi lähinnä vitsi.
Olen miettinyt sitä, että miehellä voi olla ihan eri malli sukulaisuussuhteiden hoitamisesta. Mullakin vain tuo mun toisen vanhemman suku on sellainen, että pidetään sukulaisiin yhteyttä ja nähdään se myös arvona. Ymmärrän, että on erilaisia perheitä.
Ja sekin on minusta ymmärrettävää, että ei jaksa puoliskonsa sukulaisia ja haluaa minimoida yhteydenpidon näihin, mutta yleensä se tapahtuu vasta sitten, kun nämä on jo tavattu eikä niin että tyrmätään koko ajatus tapaamisesta.
Mies ei myöskään halunnut tavata yksiä ystäviäni, kun hänellä oli tilaisuus. ap
Mutta mies kuitenkin tapasi sukulaisiasi viime kesänä. Mä olen seurustellut tuollaisen miehen kanssa, joka halusi vain nysvätä kahdestaan tai sitten kävi tapaamassa omia kavereitaan. Oli jokseenkin hankalaa, kun mulla taas erittäin läheiset välit sukuuni ja on ollut aina tapana, että vieraillaan toistemme luona usein eli ainakin kerran kuukaudessa. Erohan siitä lopulta tuli...ei pelkästään tämän vuoksi, mutta aika iso syy eroon tämä oli.
Niin, itse en kuitenkaan vaadi, että miehen pitää lähteä mukaan edustusreissuille kerran kuussa. Mutta olen vakaasti sitä mieltä, että seurustelun mukana tulee myös edustusvelvollisuutta ja sukulaistenkin kanssa vietetään aikaa. Kuinka paljon se aika sitten on ja mikä on tapaamisten sisältö - siitäkin voi mun mielestä vielä käydä neuvottelua. Esimerkiksi ei meidän mökillä ole 27/7 -seurustelupakkoa mun sukulaisten kanssa eikä siellä tarvitse viikkoa olla. ap
Tämä on nimenomaan se asia, joka sun pitää selvittää. Siis onko mies samaa mieltä. Mies voi olla kanssasi ihan tosissaan ja tuntee, että haluaa sinut elämäänsä. Mutta hän ei välttämättä halua elämäänsä tuota edustusvelvollisuutta eikä sukulaisten kanssa vietettyä aikaa. Kokemuksesta voin sanoa, että ongelmia syntyy viimeistään silloin, kun asutte yhdessä ja mies on sitä mieltä, että ei halua sukulaisiasi ja ystäviäsi omaan kotiinsa. Joudut siis aina sumplimaan asiat niin, että mies ei ole kotona, kun kutsut vieraita, ja muulloin tapaat sukulaisiasi ja ystäviäsi jossain muualla kuin kotonasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin itse tuollaisessa "suhteessa" liki vuoden ja en sietäisi tuollaista uudelleen. Joko kanssani ollaan oikeasti eikä vain leikillään. Pahoin pelkään, että mies ei kenties rakasta/välitä sinusta oikeasti. Minunkaan miehellä ei ollut ketään toista, mutta silti sama tilanne ja mies näki kyllä minun ystäviäni.
Mun ex taas olisi halunnut ihan naimisiin eli ei ollut suhteessa "vain leikillään". Mutta ei halunnut naimisiin sukuni tai ystävieni kanssa. Jotkut vaan on sellaisia, että viihtyvät paremmin parisuhteessa ihan kahdestaan.
Musta on selvää, että suurin osa aika parisuhteessa vietetään kahdestaan. Mutta silti jää aikaa pitää yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin ja on arvo, että tekee näin. Ja kyllä ihminen tarvitsee myös ystäviä ja yhteisöjä. ap
Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi. Mun exäni ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin itse tuollaisessa "suhteessa" liki vuoden ja en sietäisi tuollaista uudelleen. Joko kanssani ollaan oikeasti eikä vain leikillään. Pahoin pelkään, että mies ei kenties rakasta/välitä sinusta oikeasti. Minunkaan miehellä ei ollut ketään toista, mutta silti sama tilanne ja mies näki kyllä minun ystäviäni.
Mun ex taas olisi halunnut ihan naimisiin eli ei ollut suhteessa "vain leikillään". Mutta ei halunnut naimisiin sukuni tai ystävieni kanssa. Jotkut vaan on sellaisia, että viihtyvät paremmin parisuhteessa ihan kahdestaan.
En puhunut säännöllisistä tapaamisista vaan siitä, että olisin edes kerran nähnyt miehen kaverit/vanhemmat ja he olisivat nähneet millainen olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka läheisiä miehen sukulaiset ovat miehelle? On minullakin sukulaisia, joita olen jonkun kerran elämässäni nähnyt, mutta en minä heitä läheisiksi osaa laskea. Enerityisesti edes pidä heistä. Olisi aivan naurettavaa lähteä kiikuttamaan seurustelukumppania jollekin tädille, jolle on puhunut ehkä kolme lausetta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mitään perhettä tai sukulaisia minulla ei siis ole.
Entä miehen ystävät? Kuinka hyviä he ovat? Ei työkavereille tai joillekin hyvänpäivän-harrastustutuille ole mitään älliä lähteä uutta naisystävää kierrättämään. Jos miehellä ei ole niin läheisiä ystäviä joille sinua edes esitellä, mies ei vain pysty myöntämään tätä.
Sinulla on mies joka ei halua olla tekemisissä sukusi kanssa vaikka sinulle se on tärkeää. No, silloin on niin, että joko on sinun mukauduttava tai sinun on veivattava mies pihalle kun mies ei jousta.
Miehelläsi ei ole edes ystäviä. Onko tämä umpioelämä sitä mitä todella toivot??
Vierailija kirjoitti:
Kuinka läheisiä miehen sukulaiset ovat miehelle?
Siskonsa kanssa ovat kyllä läheisiä, tietävät toistensa kuulumiset ja pitävät säännöllisesti yhteyttä. Siksi olisin odottanut, että hän esittelee minut hänelle. En ole ollut noista miehen kaverien esittelemisistä niin huolissani myöskään, koska aika harvakseltaan tapaa ja tekevät jotain poikien juttuja. Mutta no joo, vähän häiritsi, kun joku tuttu tai kaveri soitti hänelle ja ei tiennyt, että mies seurustelee nykyään. Vaikka mies sanoi, että tuo oli tuttu, jonka kanssa ei ollut niin yhteyttä pitänyt, niin kai jäi vähän kaihertamaan, että olisi kiva, että se tieto olisi vaikka fb:ssä julkisena. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka läheisiä miehen sukulaiset ovat miehelle?
Siskonsa kanssa ovat kyllä läheisiä, tietävät toistensa kuulumiset ja pitävät säännöllisesti yhteyttä. Siksi olisin odottanut, että hän esittelee minut hänelle. En ole ollut noista miehen kaverien esittelemisistä niin huolissani myöskään, koska aika harvakseltaan tapaa ja tekevät jotain poikien juttuja. Mutta no joo, vähän häiritsi, kun joku tuttu tai kaveri soitti hänelle ja ei tiennyt, että mies seurustelee nykyään. Vaikka mies sanoi, että tuo oli tuttu, jonka kanssa ei ollut niin yhteyttä pitänyt, niin kai jäi vähän kaihertamaan, että olisi kiva, että se tieto olisi vaikka fb:ssä julkisena. ap
Olet miehelle väliaikainen seurustelukumppani jota ei aio naida. Kelpaat paremman puutteessa. Esittelee sitten unelmanaisensa. Sori siitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka läheisiä miehen sukulaiset ovat miehelle?
Siskonsa kanssa ovat kyllä läheisiä, tietävät toistensa kuulumiset ja pitävät säännöllisesti yhteyttä. Siksi olisin odottanut, että hän esittelee minut hänelle. En ole ollut noista miehen kaverien esittelemisistä niin huolissani myöskään, koska aika harvakseltaan tapaa ja tekevät jotain poikien juttuja. Mutta no joo, vähän häiritsi, kun joku tuttu tai kaveri soitti hänelle ja ei tiennyt, että mies seurustelee nykyään. Vaikka mies sanoi, että tuo oli tuttu, jonka kanssa ei ollut niin yhteyttä pitänyt, niin kai jäi vähän kaihertamaan, että olisi kiva, että se tieto olisi vaikka fb:ssä julkisena. ap
Olet miehelle väliaikainen seurustelukumppani jota ei aio naida. Kelpaat paremman puutteessa. Esittelee sitten unelmanaisensa. Sori siitä
Olisi mielenkiintoista kuulla, miten ap:lle kävi.
Itse olen juuri aika samanlaisessa tilanteessa. Viimeisimpänä pyysin kumppania tulemaan kanssani erääseen tapahtumaan. Oli mielellään tulossa, kunnes kerroin ystävänikin tulevan.
Tähän totesi heti, että voimme me mennä ystäväni kanssa kahdestaankin.
Eikä ainoa häiritsevä asia, paljon on muutakin. Olen jo ollut laittamassa suhdetta poikki, mutta on vakuutellut pitävänsä minusta aidosti.
Nyt vaan tuntuu, että mikäli ei suostu lähtemään kanssani niin että tapaisi ystävänikin, niin suhde taitaa päättyä siihen. Menee jo liian oudoksi.
Täällä sama. Mies ei halua tavata minulle läheisiä ihmisiä. Tai voi tavata, mutta pitkin hampain. Muuten miehessä ja suhteessamme on paljon hyvää. Harmittaa kun tähän suhteemme taitaa kaatua😕
Kysyisin että ollaanko yhdessä vaiko eikö olla.