Seksi uuden miehen kanssa surkeaa

Eroa! Olin vuosia suhteessa, jossa oli huonoa seksiä. Mietin ihan kuten sinä, mutta sitten tainnutin sen tunteen takaraivooni ja päätin jatkaa suhdetta. Kyllä se surkea seksielämä vaan on valtava taakka suhteelle, se on mielessä koko ajan. Kun katsot toista, kun halaat toista, menette yhdessä nukkumaan... aina. Et voi enää elää seksuaalista fantasisaasi, jos tuohon jäät. Eikä se parane kuin paikoittain. Voit vielä erota, koska tapailu on uutta. Nyt olen suhteessa, jossa on hyvää seksiä ja tilanne on kaikin puolin erilainen. 

Miehet on kyllä siitä huvittavia, että jos kyse on vaikka naisen hiivatulehduksesta tai muista alapään vaivoista niin osakseen saa lähinnä tuhahtelua kaikenmaailman naistenvaivoista. Mutta auta armias jos kyse onkin miehen erektio-ongelmista tms niin vakavuusaste lähentelee ydinsotaa. 

Kannattaisiko kuitenkin odottaa että se fyysinen sairaus paranee?

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisiko kuitenkin odottaa että se fyysinen sairaus paranee?

Asia olisi paljon helpompi jos tietäisin varmaksi mikä fyysinen sairaus tässä on kyseessä. Mies siis käynyt kolme kertaa yksityisellä urologilla vaivojensa takia,hoidettu joka kerta eturauhastulehduksena ja kokeiltu eri lääkityksiä. Itse asiassa tämä keskustelu avasi mun silmät ja tajusin että vika tosiaan saattaa olla ihan jossain muualla. Olen yrittänyt olla hienotunteinen asian kanssa ja ymmärtää miestä, mutta jotenkin tämä tilanne kalvaa mua nyt pahasti. Mies ei itse ota minkäänlaista hoitovastuuta itsestään, inhoaa ja vähättelee lääkäreitä ja pakon edestä syö määrätyt lääkkeet. Olen väsynyt patistamaan miestä jatkuvasti lääkäriin, ottamaan itse selvää sairauksista, oireista ja lääkityksistä. Kaiken lisäksi työskentelen terveydenhoitajana kotihoidossa ja näen sairaita ihmisiä joka päivä. Jotenkin ei vain aina jaksaisi sitä samaa kotona. 

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas huomataan kuinka naisella ei ole kykyä empatiaan, vain kykyä oman edun tavoitteluun.

Miltä kuulostaa jos mies jättäisi naisen _koska_ nainen ei kostu ja laukea joka kerta jopa sairauden takia?

Ohan tää vähän surullista. Kukaan ei edes ajattele, että taustalla olisi joku sairaus. Ja aivan varmasti tässä tapauksessa ainakin osasyynä ovat matalat testotasot. Mutta eipä mameja se terveys tässä kiinnosta, kunhan vain aisa olisi kova ja saisi naisen tyydytettyä. Oksettavaa luettavaa kertakaikkiaan.

Testotasot selittäisi erektiovaikeuksia ja laukeamattomuutta, mutta ei käsittääkseni liian nopeaa siemensyöksyä. Seksiä sisältävään suhteeseen kannattaa lähteä sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa seksi toimii ja tyydyttää molempia. Muiden kanssa voi olla halutessaan muilla tavoilla läheinen. Huono parisuhde ja katkeruus pilaa välit kokonaan, ja minusta on parasta lopettaa yritys ajoissa. On minulla ystäviä, läheisiä ja rakkaita keiden kanssa en seurustele tai pane, enkä mielestäni ole oksettava. Joku toinen saattaa tietysti olla eri mieltä.

Mietin myös itse tuota alhaista testosteronitasoa ja sanoinkin siitä miehelle että pyytää urologia määräämään labrat sitä varten. Lääkäri oli kuitenkin hymähtänyt että on 99% varma ettei tämä siitä johdu ja asia oli jäänyt sikseen. Nyt mies menossa huomenna jälleen uudelle lääkärille, tiedän että asia on miehelle vaikea mutta tekisi mieli mennä itse mukaan ja vaatia kunnon hoitoa, kun mies ei sitä itse tee. 

- ap

Eroaisin, kun kerran seksielämä on aina ollut surkeaa eikä johdu yhtäkkisestä sairaudesta. Ei huono seksi ole välttämättä miehen syy, mutta luultavasti kemianne eivät kohtaa fyysisellä tasolla. Ei sellaisesta suhteesta mitään tule, ikävä kyllä.

Eli naiset kehottaa eroamaan miehestä, jonka sairaus on ainakin hetkellisesti vaikuttanut seksiin? Entä jos seksielämä heikkenee lastensaannin jälkeen. Riittääkö jos odottaa 6 kk ja sitten mies voi erota hyvällä omalla tunnolla? Tai nainen kärsii kuivuudesta tms?

Kuis niin kun muuten? Seksihän ei ole = pano

Sormet, suu, apuvälineet, yms...

Karkuun ja nopeasti! On eri asia, jos ollaan oltu yhdessä vuosikymmeniä, silloinhan seksielämä hiipuu usein syystä jos toisestakin. Itsellänikin on ollut seksitön avioliitto jo vuosia puolison sairauden takia.

Vaikuttaa muutenkin siltä, että miehen passiivisuuden vuoksi olet pian ajautumassa omaishoitajaksi. On lupa ajatella myös itseään!

Ei ihme, että miestä ei seksi kiinnosta. Kellon kanssa vahdit, kuinka kauan kestää laukeaminen. Jos ei laukea ollenkaan, sekään ei ole nököjään hyvä. Vaikuttaa siltä, ettö olet alistanut miehesi jonkinlaiseksi seksikoneeksi tyydyttämään vain omia mielihalujasi, eikö koskaan ole hyvä. Mitä ihmettä kaverisi yleensä näkee sinussa? Varmaan nostaa kohta kytkintä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme, että miestä ei seksi kiinnosta. Kellon kanssa vahdit, kuinka kauan kestää laukeaminen. Jos ei laukea ollenkaan, sekään ei ole nököjään hyvä. Vaikuttaa siltä, ettö olet alistanut miehesi jonkinlaiseksi seksikoneeksi tyydyttämään vain omia mielihalujasi, eikö koskaan ole hyvä. Mitä ihmettä kaverisi yleensä näkee sinussa? Varmaan nostaa kohta kytkintä.

Kuka tässä kellosta on puhunut? :D aikuinen ihminen osaa kyllä keskimäärin arvioida ajan kulumisen ihan päässään. Laukeamattomuus ei sinänsä olisi ongelma, mutta kun seksiä on kestänyt tarpeeksi kauan, niin mies alkaa turhautumaan, josta seuraa lähinnä vaivaannuttavaa rynkytystä miehen hikoillessa itsensä, minut, lakanat ja patjan märäksi. Siinä vaiheessa seksi muuttuu suorittamiseksi eikä mies pysty ajattelemaan muuta kuin itseänsä. Kiva siinä sitten maata miehen alla hikipisaroiden virratessa silmiini. 

-ap

Eiköhän se ongelma ole naisella itsellään, jos ei mikään ole hyvä. Ei nopea laukeaminen eikä hidas laukeaminen. Jos miehellä on kerran jokin sairaus päällä joka vaikeuttaa seksiä, on ihan luonnollista että ylipäänsä laukeamiseen asti pääseminen tuntuu hänen mielestään onnistumiselta. Sellaisena sitä pitäisi käsitelläkin tässä vaiheessa, jotta mies saisi pikkuhiljaa päänupin kuntoon. Tuntuu, että ap:ltä puuttuu nyt tarvittava herkkyys ja tilannetaju tässä asiassa, ei ole mitenkään helppoja juttuja miehellekään nämä.

Eli ensin tosiaan pitäisi saada se fyysinen vaiva selvitettyä, ennen sitä on turha odottaa että tilanne tervehtyisi muutenkaan. Sen jälkeen miehen on saatava pää kasaan, sitä tarvitaan yhtä paljon kuin alapäätäkin. Ap:lla joko on tähän kärsivällisyyttä tai sitten ei, mutta tuollainen kellottaminen ja painostaminen ei tee kuin lisää tuhoa.

Ootko varma, ettei miehellä ole diabetes? Mulla oli tollanen ukko, eikä seksistä tullut koskaan mitään. Ihmeen kauan kattelin ennen kuin riitti, pari vuotta. Exän kanssa seksiä oli aina, pari kymmentä vuotta pari ekrtaa viikossa nyt vähintäänkin. Uusi mies oli vielä häntä nuorempi, mut silti sellanen.

Täällä neuvotaan eroamaan miehestä, jolle sairaus aiheuttaa seksiongelmia. Oletteko sitä mieltä, että myös naisesta eroaminen samoin periaattein ois ok? Olen ex-anorektikko, joten esim. kuivuus on ollut ongelma. Samoin jos lastensaannin jälkeen on vaikka synnytyksenjälkeistä masennusta ni oisko ok, että mies eroaisi, eikä auttaisi puolisoa? Tai jos nainen sairastuu syöpään, joka osaltaan vaikuttaa oletettavasti ainakin hoitojen ajan seksielämään niin neuvoisitteko eroamaan? Tai jos naisella on kehonkuvaongelmien myötä (kuten itselläni joskus anoreksian aikana ja jälkeen) haluttomuutta niin neuvoisitteko lämpimästi miestä kehumaan nätiksi, ymmärtämään ja kannustamaan vai olisitteko sanoneet miehelleni, että eroa.

Vierailija kirjoitti:

Eli naiset kehottaa eroamaan miehestä, jonka sairaus on ainakin hetkellisesti vaikuttanut seksiin? Entä jos seksielämä heikkenee lastensaannin jälkeen. Riittääkö jos odottaa 6 kk ja sitten mies voi erota hyvällä omalla tunnolla? Tai nainen kärsii kuivuudesta tms?

Mua ainakin tympisi tuossa tilanteessa se, että miestä ei oikein kiinnosta tän asian hoitaminen. Välttelee lääkäriä, ei "kehtaa" hakea lääkkeitä, ei pyydä testojen mittausta jne. Lisäksi on vielä epäselvää, olisiko molempia tyydyttävä seksi vaihtoehto ees silloin, kun mies on täysin terve. Jos toinen epäonnekkaasti saa jonkin seksielämään vaikuttavan sairauden, ja saa hoitoa siihen, sille ei mahda mitään ja sille mullakin olisi pitkä pinna. Pinna lyhenee huomattavasti, jos hoito ei kiinnosta. Sit ei oo kyse enää terveydestä vaan valinnasta.

Synnyttys taas on ihan eri juttu. Tärkeimpänä lasten tekeminen on yhteinen päätös, jota tehdessä on jo valmiiksi tiedossa, että seksielämään tulee tauko. Sekä mies että nainen tietävät, että synnytyksen jälkeen seksin aloittaminen uudelleen voi kestää jonkin aikaa sekä hormonaalisista syistä että ihan vaan siks, että toinen on puskenut ihmislapsen ulos seksivehkeistään. Myös riskit esimerkiksi synnytyksenjälkeisestä masennuksesta yms ovat hyvin tiedossa ja kumpikin järjellä ymmärtää, että voi sattua niinkin, että vauva on niin vaativa, että etenkään pääasiallisessa hoitovastuussa oleva ei jaksa panna menemään niin kuin aiemmin. Jos ei näitä usko kestävänsä, ei kannata päättää ryhtyä lastentekohommiin.

Vierailija kirjoitti:

Ja lisään vielä, että mies kävi jälleen urologilla pari viikkoa sitten ja sai uuden lääkityksen tulehdukseen. Sen jälkeen olemme kerran harrastaneet seksiä, miehellä seisoi normaalisti mutta laukesi taas alle minuutissa. Oli itse tyytyväinen suoritukseensa eikä ilmeisesti edes huomannut minun pettymystä. Tuntuu, että koko suhde pyörii tällä hetkellä miehen ja hänen vehkeensä ympärillä.

-ap

Eikös nyt pyöri sinun halujesi ympärillä? 

Vierailija kirjoitti:

Taas huomataan kuinka naisella ei ole kykyä empatiaan, vain kykyä oman edun tavoitteluun.

Miltä kuulostaa jos mies jättäisi naisen _koska_ nainen ei kostu ja laukea joka kerta jopa sairauden takia?

Joo, näin miehenä todella hurjaa lukea näitä kommentteja. Itsekkään en laukea lähellekkään aina seksissä naisen pilluun, vaikka muna kova muuten onkin. Kiitos tästä kuuluu eräälle lääkkeelle. 

vanha ketju mutta tuo järisyttävä hikoilu ja sydämen syke voi olla merkki jostain muusta sairaudesta esim. diabetes joka voi vaikuttaa verenkiertoon ja siksi myös erektioon

Jätä se sika