Ajattelin lähettää todella vähävaraiselle sukulaisperheelle pienen paketin nimettömänä.
Perheessä on neljä lasta, työttömäksi jäänyt äiti ja sairaseläkkeelle joutunut isä.
Tällä hetkellä paketissa on seuraavaa:
- kuusi Linnanmäen ranneketta
- kuusi 250€:n S-ryhmän lahjakorttia
- 12 Finnkinon leffalippua
- TallinkSiljan arvolahjakortti, 2x500€ (koska perhehytti on erikoishytti, eikä sitä voi ostaa tavallisella risteilylahjakortilla)
- lahjakortti yhteen pyöräliikkeeseen, josta koko perhe voi käydä hankkimassa itselleen polkupyörät tarvikkeineen (nyt ilmeisesti vain äidillä ja kahdella lapsella huonot pyörät)
- kuusi haltijakohtaista HSL:n matkakorttia, kuhunkin ladattu 80€ arvoa (matkakortit heillä todennäköisesti on jo, mutta en voi niihin etänä lisätä arvoa tai kautta..)
En halua antaa suoraan rahaa, vaan mieluummin tuollaista koko perheen yhdessäoloon ohjaavia juttuja. S-ryhmän lahjakortilla voi hankkia vaikka kuukauden ruoat tai lapsille leluja, leikkivälineitä tai muuta.
Mikä vielä olisi arkea ja kesää helpottavia kivoja asioita, kun perheellä ei ole rahaa tehdä oikein mitään? Autoa ei ole, tekemiset pitäisi olla Helsingissä.
Kommentit (371)
Vierailija kirjoitti:
Muistathan lahjaveron, ethän ole veronkiertäjä?
Rautalangasta. Kuka tahansa voi lahjoittaa 3.999€/ 3-vuoden välein, ilman lahjaveroa.
Ap. tapauksessa 6 heng. X 3990= n.24.000€ ja jos lahjoittajia 2= 48.000€
Jos lahjat ovat pääsylippuja, tiettyyn paikkaan tai tapahtumaan, ne ovat verovapaita.
Oi, ihana olet ap! <3 ja se, että teet asian nimettömänä, etkä kerätäksesi itsellesi "pisteitä" niinkuin moni vähävaraisempia auttava nykyään tekee (some-hehkutukset). Halaisin sinua, jos olisit täällä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistathan lahjaveron, ethän ole veronkiertäjä?
Rautalangasta. Kuka tahansa voi lahjoittaa 3.999€/ 3-vuoden välein, ilman lahjaveroa.
Ap. tapauksessa 6 heng. X 3990= n.24.000€ ja jos lahjoittajia 2= 48.000€
Jos lahjat ovat pääsylippuja, tiettyyn paikkaan tai tapahtumaan, ne ovat verovapaita.
Ja lahjaveron maksaa lahjan saaja, ei antaja.
tää on ihan fantasiaa tää koko juttu. Toivoo tietty itselleen noita!!!hahaah
Ihanaa, kun laitat hyvän teon kiertämään!
Tätä vanhaa perinnettä pitäisi herätellä, sillä se oli ihan yleistä 60-70-luvulle saakka, vaikka elintaso oli todella niukka.
Pyyteetön lähimmäisen auttaminen pitäisi kuulua jokaisen elämään.
Mieleeni muistuu isoäitini sanonta: se joka leivän ojentaa, sille luoja kaks kasvattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Museokortit kuudelle tekee yli 350 euroa...
Samalla työtön, eläkeläinen ja lapsi saavat yleensä alennusta museoissa... Kuinkakohan monta museoreissua pitäisi tehdä, jotta "kannattaa".
Ottaisin mielummin käteisenä 350 euroa kuin museokortit, jos olisi paha taloudellinen tilanne.
Joo. Mäkin olisin mieluummin ottanut kaikki ruusut ja mariskoolit rahana YO-juhlissani. Sitten häissäni olisin mieluummin ottanut kaikki lahjat rahana. Ja tota lasten ristiäislahjatkin olisin voinut ottaa rahana. Niin ja kaikki lasten kaverisynttäreiden lahjat olisin mieluummin ottanut itselleni rahana. Miehen 40-vuotislahjatkin olisin voinut mieluummin ottaa rahana.
Itse asiassa nyt kun ajattelin, niin voisin ottaa kaiken rahana. Aina. Koska rahahan se on se tärkein asia maailmassa.
Tämä on erillinen avustuspakettityyppinen lahjoitus, ei esim. häälahja.
Yleensä avustuksena yritetään antaa tarpeellista, ei esim Toikan lasilintuja, vaikka Toikan lintu onkin ilahduttava lahja.
Vierailija kirjoitti:
Oi, ihana olet ap! <3 ja se, että teet asian nimettömänä, etkä kerätäksesi itsellesi "pisteitä" niinkuin moni vähävaraisempia auttava nykyään tekee (some-hehkutukset). Halaisin sinua, jos olisit täällä!
Minusta olisi tosi ahdistavaa saada tuollainen paketti nimettömältä henkilöltä. Miettisin, kuka ajattelee minun olevan niin suunnattoman persaukinen, etten pysty edes lapsia viemään huvipuistoon - suorastaan halveksittava äiti. Vaikka asia olisikin niin. On paljon reilumpaa antaa lahja ihan omin käsin. Ei sitä silti tarvitse somessa hehkuttaa. Riittää kun naamatusten antaa lahjansa ja sanoo "ole hyvä, pidä hauskaa".
Vierailija kirjoitti:
Vaihtaisin pyörä-lahjakortin ihan vaan urheiluliikkeen korttiin. Sieltä saa myös pyöriä, mutta perheellä voi olla vaikea haalia ihan vaan koulussa tarvittavia varusteita, kuten luistimet, lenkkarit ja verkkapuvut.
Lavareissu voi olla överi perheen mielestä, jos samalla 500 euroa saisi vaikka ruokaa tai kännykät lapsille.
Oikeasti itse antaisin käteistä rahaa.
Kaikkien nimet ja pankin lahjakortti. Sen takia ei yhden nimelle, että ei todellakaan ylitä verotettavaa määrää.
Sitten perhe saa käyttää rahat miten haluaa. Reilua, eikö niin. Antajan ei tarvitse päättää toisten puolesta mitä toiset tarvitsevat. Useinkaan ei vieras voi tietää mitä kukakin esim. kasvava lapsi on juuri silloin vailla ja tarve on minkä hankintaan. Typerää yrittää päättää toisten puolesta hankintoja. Vai onko tämä vitsi koko asia.
Vierailija kirjoitti:
Näinhän tämä menee Suomessa: joku haluaa lahjoittaa hyvää mieltä. Ei, sanoo kansa. Ei, kun lahjan saajalle voi tulla paha mieli. Parempi olla antamatta.
Muissa maissa oltaiisin onnellisia.
Mitään takeita ei ole siitä, että tällainen lahjoitus olisi todella tapahtumassa. Ap leikittelee ajatuksella, että hänellä on valtaa tehdä "isoja asioita jonkun elämässä". Jos kuutisen tonnia on pikku pihahdus jonkun kuukausimenoissa- niin sitten varmasti joo. Mutta valtaosalla ihmistä ei ole edes sellaista kuukausiliksaa, mutta asuntolainaa ja muita menoja sitäkin enemmän. Ehkäpä ap:ta huvittaa se reaktio "olet hyvä ihminen" "olet ihana" ym. miten ihmiset alkavat heti lähes automaattisesti nuoleskelemaan, kun kuvittelevat että jollakin tosiaan on varaa kustantaa lahjakorttiläjä ym. taloudelliseta etua noin vain jollekin.
En kyllä usko tätä aloitusta todeksi. Mutta jos olisikin niin vähempikin tekisi varmasti hyvin onnelliseksi. Noin suuret lahjoitukset kyllä tekisi itselleni aika epämukavan olon.. Mutta, olisi se ihana jos joku lähiomainen jolla rahaa mistä antaa välittäisi oikeasti tällaisista vähävaraisista, elämä on raskasta ja tietynlainen syyllisyys painaa mieltä jatkuvasti kun ei pysty lapsille mitään mukavaa vaihtelua kesälomallakaan järjestämään. Mutta ihmiset ei välitä vaikka jotkut rypevät rahoissaan.
Vierailija kirjoitti:
Perheessä on neljä lasta, työttömäksi jäänyt äiti ja sairaseläkkeelle joutunut isä.
Tällä hetkellä paketissa on seuraavaa:
- kuusi Linnanmäen ranneketta
- kuusi 250€:n S-ryhmän lahjakorttia
- 12 Finnkinon leffalippua
- TallinkSiljan arvolahjakortti, 2x500€ (koska perhehytti on erikoishytti, eikä sitä voi ostaa tavallisella risteilylahjakortilla)
- lahjakortti yhteen pyöräliikkeeseen, josta koko perhe voi käydä hankkimassa itselleen polkupyörät tarvikkeineen (nyt ilmeisesti vain äidillä ja kahdella lapsella huonot pyörät)
- kuusi haltijakohtaista HSL:n matkakorttia, kuhunkin ladattu 80€ arvoa (matkakortit heillä todennäköisesti on jo, mutta en voi niihin etänä lisätä arvoa tai kautta..)En halua antaa suoraan rahaa, vaan mieluummin tuollaista koko perheen yhdessäoloon ohjaavia juttuja. S-ryhmän lahjakortilla voi hankkia vaikka kuukauden ruoat tai lapsille leluja, leikkivälineitä tai muuta.
Mikä vielä olisi arkea ja kesää helpottavia kivoja asioita, kun perheellä ei ole rahaa tehdä oikein mitään? Autoa ei ole, tekemiset pitäisi olla Helsingissä.
Provohan tämä!
Miksi muuten tulet tänne leijumaan?! Haluatko kehuja?
Vierailija kirjoitti:
En kyllä usko tätä aloitusta todeksi. Mutta jos olisikin niin vähempikin tekisi varmasti hyvin onnelliseksi. Noin suuret lahjoitukset kyllä tekisi itselleni aika epämukavan olon.. Mutta, olisi se ihana jos joku lähiomainen jolla rahaa mistä antaa välittäisi oikeasti tällaisista vähävaraisista, elämä on raskasta ja tietynlainen syyllisyys painaa mieltä jatkuvasti kun ei pysty lapsille mitään mukavaa vaihtelua kesälomallakaan järjestämään. Mutta ihmiset ei välitä vaikka jotkut rypevät rahoissaan.
Jos tarina olisi tosi - siis lahjoittaja perheen sukulainen- hän on ollut jo tietoinen perheen taloudellisesta ahdingosta jonkin aikaa. Ne jotka todella auttavat, olisivat jo ryhtyneet toimeen, eivätkä hehkuttelisi ja makustelisi asialla täällä. Ja yleensä niillä, jotka puhuvat asioista isoon ääneen - isot puheet -pienet teot.
Olen köyhänä tarkan euron henkilöna erittäin iloinen tuosta aloituksesta. Se mikä siinä on ihanaa, niin juuri koska siinä priorisoidaan asiat ihan eri tavalla kuin minä. Itse laittaa rahat "järkevästi" niin ihanaa kun saa lahjaksi jotain mitä tavallaan tarvitsee, mikä ilahduttaa, mutta ikinä ei itse kehtaisi laittaa maksuissa etusijalle. Luultavasti jokainen köyhäkin saa sen arjen pyörimään ja lahja pitää olla juuri tuollainen tarvittava ylellisyys. Ei lapsetkaan muista äidin taloudellisia ponnisteluja vaan he muistavat sen lintsireissun. Ja linnanmäki ei ole pakollinen ja moni saa sen saman ilon vaikka puistopiknikistä. Mutta itse voin pakata aamiaiseksi kuitenkin menevät voileivät piknikkoriin, mutta en raskisi maksaa lintsilippuja. Siksi linti lahjana on ihana. Ne jotka kokevat pahaa omaa tuntoa kun eivät maksa asuntolainaa vaan menevät lahjarahalla risteilylle, niin sääli heitä. Ne jotka kateellisena kommentoivat kun joku saa hulppeita lahjoa, sääli niitäkin. Siunausta aloittajalle. Sinun esimerkistä teen jotain hyvää ja muita ilahduttavaa. En rahalla vaan ehkä menen johonkin vanhustenseuralaispalveluun. Ainakin käyn viemässä jotain kivaa entiselle naapurimummolle.
Vierailija kirjoitti:
Oivoi.
Ajattelin lahjoittaa 6000e kehitysmaiden lapsille, että pääsisivät kouluun ja voisivat pyörällä taittaa sen 10km koulumatkan.
Mutta sitten tulinkin av:lle ja tajusin, että tuo onkin vallankäyttöä. Minäkö alkaisin ohjailemaan köyhän elämää, että "mene kouluun, niin elämäntilanteesi voisi parantua" tai että "aja pyörällä, niin koulumatka ei kestäisi niin kauan ja ei tarvitsisi herätä niin aikaisin". Osan rahoista olisin voinut laittaa esimerkiksi puhtaan juomaveden saamiseksi. Mutta minäkö pakottaisin lapset vanhempineen juomaan puhdasta vettä? Samaan aikaan kun muut lapset Euroopassa saa vetää kokista vatsansa täyteen?
Harkitsin myös pitkäaikaissairaiden lasten elämän parantamista, mutta sekin on sitä vallankäyttöä. Eihän he välttis haluaisi kotieläinpuistoon tai risteilylle. Iha noloa ja vaivaannuttavaa tuollainen. Parempi kun makaavat siellä huoneessaan yksin kuolemaansa saakka. Se jos mikä on arvokasta ja ylevöittävää.
Parempi kun sitten ostaa kuudellatonnilla polttopuita, kasaa ne tohon pihalle ja polttaat tuhkaksi. Ei ainakaan kellekkään tule ikävä olo siitä.
Tai sitten voisi ostaa itselleen uuden, kalliin veskan. En tosin tarvitse, mutta kunhan kehitysmaiden lapsia ei nolostuta S-ryhmän lahjakortit.
Välillä tuntuu, ettei jotkut ole köyhyyttä nähneetkään. Pientä epämukavuutta vain.
Niinpä.Oivoi.
Sä mitään koskaan kellekään oo antamassa. Vittumainen viisastelunhaluinen vänisijä .
Eikö tuo ole kerralla vähän liikaa? Lahjan nimettömyys aiheuttaisi mussa sen, että luulisin lahjan tulleen väärään postilaatikkoon ja olisi vaikea muutenkin suhtautua lahjaan, kun ei tietäisi, mistä se on tullut ja "mitä meistäkin nyt jossain ajatellaan". Pohja-ajatus on kaunis, mutta älä vedä liian överiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi, ihana olet ap! <3 ja se, että teet asian nimettömänä, etkä kerätäksesi itsellesi "pisteitä" niinkuin moni vähävaraisempia auttava nykyään tekee (some-hehkutukset). Halaisin sinua, jos olisit täällä!
Minusta olisi tosi ahdistavaa saada tuollainen paketti nimettömältä henkilöltä. Miettisin, kuka ajattelee minun olevan niin suunnattoman persaukinen, etten pysty edes lapsia viemään huvipuistoon - suorastaan halveksittava äiti. Vaikka asia olisikin niin. On paljon reilumpaa antaa lahja ihan omin käsin. Ei sitä silti tarvitse somessa hehkuttaa. Riittää kun naamatusten antaa lahjansa ja sanoo "ole hyvä, pidä hauskaa".
Juuri näin, kyllä muakin ahdistaisi.
Mä olen kerran lähettänyt yhden perheen lapsille joululahjat nimettömänä. Perheessä oli vaikea tilanne ja rahat hyvin vähissä. Mä mietin juuri tuota kiitollisuudenvelkaa; siksi lähetin nimettömänä,
Hei ja anteeksi, köyhä minäkin. Olisin todella ilahtanut, jos joku kahvipaketin antaisi. Tai laittaisi edes kortin postilaatikosta. En osaa pyytää, pitää vaan kestää ja antaa muille hyvää mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Joopa joo. Vähävarainen perhe tarvitseekin juuri sirkushuveja, jos ja kun arkinen eläminenkin ottaa tiukille.
Myös vähävaraisen perheen lapset iloitsevat perheen yhdessä vietetyistä iloisista huvipuisto yms. retkistä. Kouluikäiset yhä edelleen juttelevat kesän kohokohdista keskenään.Vähävaraisen perheen lapsi voisi nyt itsekin ottaa osaa keskusteluun.Kyllä nämä yhteiset lomailut säilyvät mielessä vielä aikuisenakin,mukavia muistoja.Vanhemmille taas tuottaa luonnollisestikin iloa,kun näkee jälkikasvunsa iloitsevan.Yhä edelleen tulen onnelliseksi,kun nyt jo aikuiset poikani muistelevat lapsuutensa kesälomia. Ap sinulla on sydän kultaa,kiitos,että sinunlaisiasi ihmisiä on olemassa💖
Toi on sitä itserakasta ylemmyyttä, että kyllä mä saan määritellä miten köyhän kuuluu elää kun mä olen lälläslää rikkaampi. Sinä et luultavasti oikeasti anna senttiäkään kenellekään, ei tuollaisella asenteella olevat ihmiset oikeasti anna. Onneksi se meidän sukulainen ajatteli aivoillaan ja sydämellään ja antoi rahaa. Olen ikuisesti sille ihmiselle kiitollinen.