Saako lapsen tililtä nostaa rahaa tässä tilanteessa?

vierailija22 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovatko rahat siis lapsen omia rahoja, jotka hän on esim. perinyt ja sinä lapsen edunvalvojana teet rahoista vipsityain selvityksen maistraattiin? Jos näin on, niin et saa nostaa rahoja. Jos rahat ovat esim. lapsilisiä ja vanhempien tilille tallettamia rahoja tms. niin saat käyttää rahoja.

Itse asiassa on ihan sama kuka tai mistä ne rahat on lapsen tilille tulleet. Sillä hetkellä kun ne ovat sinne tilille laitettu (siis lapsen omissa nimissä olevalle tilille) ovat ne lain silmissä vain ja ainoastaan lapsen rahoja. Eli siis jos äiti laittaa lapsilisärahoja lapsen tilille ovat ne yksin lapsen eikä äiti voi niitä enää ottaa käyttöön perustellen sitä sillä, että lapsilisä on hänen. Jos vanhemmat haluavat säästää esim. juuri noita lapsilisärahoja on ne laitettava vanhemman omalle tilille. Lapsen tilille laitetaan vain hänen rahojaan eikä niihin sekoiteta muiden rahoja. Ja vaikka vanhemmilla on lapsen tiliin käyttöoikeus niin se ei tarkoita sitä että rahoja voi käyttää mihin tahansa. Ei voi, laki on tässä tapauksessa täysin selvä. Lapsen rahoja voi käyttää vain lapseen itseensä ja siihenkin on omat rajoitteensa. Lapsen rahat eivät ole vanhempien rahoja. 

Toki tässä tapauksessa rahojen lainaaminen lienee kohtuullisen pieni synti, sillä onhan se lapsenkin etu että hänellä pysyy katto pään päällä. Mutta lainaisin itse vain tasan sen verran kuin on pakko ja maksaisin takaisin mahdollisimman pian. Ja todellakin ymmärtäisin, että ne rahat ovat lapsen eikä minun. Enkä alkais vänkyttää, että koska olen ne itse lapselle antanut niin saan ne käyttääkin. Kun se ei todellakaan ole noin.

Jos noin olisi, siitä olisi tehtävä kolmen vuoden välein lahjakirja ja lapsen maksettava lahjavero verottajalle, jos summa ylittyy 3.999€/ 3 vuodessa.

Esim. toimeentulotukea myönnettäessä huomioidaan lapsen satunnaiset säästöt ja lasketaan perheen varallisuudeksi.

Jopa mummon antama 100€ synttärilahja joka on maksettu tilille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisessa tilanteessa rahan LAINAAMINEN on ihan ok. Muiden on helppo moralisoida, mutta kyllä lapsen etu on että koti ja turva säilyy.

Ei todellakaan ole ok.

Rahan lainaaminen ei ole ikinä ratkaisu mihinkään. Millä ap maksaa takaisin? Ei millään. Ei hänellä ole tarkoituskaan maksaa takaisin.

Ei tuollaiseen tilanteeseen edes joudu jos pystyisi maksamaan takaisin.

Et varmaan ole kuullut ihmisten työtilanteen ja tulojen vaihtelevan suuresti, kun monet ovat osa-aikatöissä tai tunnit vaihtelevat työtilanteen mukaan. Sulla on tietysti vankkumaton valtion virka ja raha tulee kuin manulle illallinen. Ajattelepa, niitä palkansaajia, joilla on provisiopalkka esim. automyyjä, eikä kauppa käy.

Kirjavavekkihame kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen tilille on säästetty rahaa, itse olen laittanut sekä isänsä ja lapsen isovanhemmat.

Lain tulkinnan mukaan tämä ei ole laillista ja hyväksyttävää.

Moraalinen puoli todellakin tuntuu pahalta, ihan varmasti voin katsoa itseäni peiliin ja oksentaa.

Olen vastuullinen vanhempi, mutta en selvännäkijä. En ole voinut ennakoida sitä, että yksi läheinen nukkuu pois ja tulee pakollisia menoja. En ole nähnyt ennakkoon sitä, että työtilanne huononi minusta riippumattomista syistä muutamaksi kuukaudeksi ja se vaikuttaa nyt tähän.

Lapsen tilillä ei ole monia tuhansia euroja säästöjä.

Joo, hölmö avaus, mutta halusin purkaa ahdistusta siitä, että tuntuu todella pahalta.

Ap

Mitä ihmeen menoja siitä tulee jos läheinen "nukkuu pois". Ihan omasta kuolinpesästä hautauskulut otetaan, jos ei ole latin latia, niin sosiaalitoimisto maksaa. 

Jokaisen on myös varauduttava työtilanteen heikentymiseen. Eli seli, seli... Mutta ota vain lapsen rahat, eiväthän ne oikeastaan ole hänen. Eri asia, jos olisi omalla työllään jo ansainnut rahaa. Hyvän hyvyyttänne olette jotain laittaneet sivuun. 

Esimerkki elävästä elämästä.

Pappani kuoli jokin aika sitten. Häneltä jäi paljon perintöä omaisuuden muodossa (talo, mökki, asunto-osake, uudehko auto). Ei juuri yhtään rahan muodossa. Viranomaiset kuitenkin laskevat tuon omaisuuden rahallisen arvon, josta perillisille lasketaan perintövero. Se vero on enolleni ja äidilleni lankeamassa Lähes mitään tuosta omaisuudesta ei voi myydä, sillä leskellä (mummulla) on noihin kiinteistöihin sellainen asumisoikeus. Eikä kukaan mummulta sellaista raaskisikaan pyytää. Mummu on terve kuin villivarsa ja elää helposti vielä 10 vuotta. Äidin ja enon on pakko ottaa lainaa, jotta perintövero saadaan maksettua. Äiti on (opintolainan jälkeen) ensimmäistä kertaa elämässään tilanteessa, jossa hän tarvitsee velkarahaa pakollisiin menoihin. Jos äiti olisi vaikka työtön, sitä lainaa ei välttämättä tippuisi. Kuinkas sitten kävikään.

Vähän ohis oli. Muistuttaisin vaan, että tällaisia sudenkuoppia on oikeasti olemassa, vaikka kuinka olisi kunnollinen rahankäyttäjä.

No ei.... perintövero suunnilleen puolittuu jos omaisuuteen on hallintaoikeus jollain muulla. Toisekseen lapset voivat vaatia lakiosaansa, elleivät saa veroja maksettua realisoimatta perintöä. Ja se lesken asumisoikeus koskee vain sitä kotia... eli jos perittävänä on talo, mökki ja osake, niin mummu asuu niistä vain yhdessä (paitsi jos mummulla on asunto omasta takaa silloin ei jää asumisoikeuttakaan)

Suomessa alaikäinen ei voi vielä itse päättää asioistaan vaan huoltaja päättää, myöskin lapsen tilillä olevista rahavaroista. Olen monta kertaa ollut todistamassa kun vararikon partaalla olevat vanhemmat ovat lunastaneet lapsen rahat ja osakkeet yms. eikä se ole ollut laitonta. Itseasiassa ulosottotoimisto voi myös sieltä tililtä hakea rahat jos sellaisesta tilistä on tietoinen ja ulosotossa olleella vanhemmalla on käyttöoikeus tiliin. On eri asia täysin jos vanhemmalla ei ole käyttöoikeutta ja jos kahdella vanhemmalla on käyttöoikeus niin silloin pitää olla toisen lupa. Se lupaus maksaa rahat takaisin on lähinnä lupaus sille toiselle aikuiselle käyttöoikeuden haltijalle, ei niinkään sille alaikäiselle lapselle.

Mun isovanhemmat perustivat joskus tilit kaikille lapsenlapsilleen ja tyhjensivät ne aikaa myöten myös itse, ostamalla yleensä lahjoja mutta myös omiin tarkoituksiinsa. Ei ollut lainvastaista.

Kirjavavekkihame kirjoitti:

Pappani kuoli jokin aika sitten. Häneltä jäi paljon perintöä omaisuuden muodossa (talo, mökki, asunto-osake, uudehko auto). Ei juuri yhtään rahan muodossa. Viranomaiset kuitenkin laskevat tuon omaisuuden rahallisen arvon, josta perillisille lasketaan perintövero. Se vero on enolleni ja äidilleni lankeamassa Lähes mitään tuosta omaisuudesta ei voi myydä, sillä leskellä (mummulla) on noihin kiinteistöihin sellainen asumisoikeus. Eikä kukaan mummulta sellaista raaskisikaan pyytää. Mummu on terve kuin villivarsa ja elää helposti vielä 10 vuotta. Äidin ja enon on pakko ottaa lainaa, jotta perintövero saadaan maksettua. Äiti on (opintolainan jälkeen) ensimmäistä kertaa elämässään tilanteessa, jossa hän tarvitsee velkarahaa pakollisiin menoihin. Jos äiti olisi vaikka työtön, sitä lainaa ei välttämättä tippuisi. Kuinkas sitten kävikään..

Äidilläsi ja enollasi olisi ollut monta vaihtoehtoa. Jos heillä olisi ollut rintaperillisiä ( äidilläsi on ainakin yksi), olisivat voineet luopua perinnöstä, jolloin olisi mennyt seuraavalle sukupolvelle = sinulle, sisaruksillesi ja serkuillesi. Käyttöoikeus todella pienentää perintöveroa. Vielä enemmän sitä pienentää jakaminen osiin eli luopumisen kautta omille lapsille siirtäminen, jos lapsia on useampia kuin yksi. Miksi äitisi edes otti perinnön, jos on mahdollista ja jopa todennäköistä, että ei hän itse ehdi sitä paljonkaan hyödyntää vaan maksatte perintöverot kahteen kertaan.

Äitisi lainan vakuutena olisi ollut se perintö siinä tapauksessa, että olisi ollut työtön.

Lakiosan voi vaatia jostakin muusta omaisuudesta kuin lesken käytössä olevasta asunnosta.

Veroille saa myös aika reilusti maksuaikaa.

Ymmärrän hyvin, että ei käy se, että esimerkiksi lapsen elatukseen tarkoitettu lapsilisä siirretään syrjään lapsen tilille ja pois perheen käytöstä ja haetaan sitten toimeentulotukea. Lapsen saamat lahjat sen sijaan ovat lapsen omia eikä niitä voi käyttää kuin korkeintaan lapsen omiin hankintoihin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jotkut isukit nostavat lasten tilit tyhjiksi saadakseen kaljarahaa, eikä heille mitään rangaistusta ole tullut vaikka rahoja ei koskaan ole edes palautettu.

Pakkohan se oli täällä päästä haukkumaan miehiä vaikka koko keskustelu koski naista joka oli hoitanut asiansa niin huonosti, että joutui ottamaan lapsensa tililltä rahaa.

Tottakai lainaat ap lapsen tililtä rahaa. Ei ole kiva jäädä 600€ takia asunnottomaksi. Oikeastikko täällä palstalaiset ehdottavat että ap jää lapsineen asunnottomaksi 600€ takia? tuskin lapsikaan haluaa pitää 600€ ja asua sillan alla ei ole kovin helppoa saada uutta halvempaa vuokra-asuntoakaan.

Vierailija kirjoitti:

Niin, lapsi on 6v.

Sosiaalisen luoton hakeminen on suht pitkä prosessi ja nyt vielä jonoa, kun kesälomat pukkaa päälle. Otin selvää tästä soittamalla instanssiin.

Kuten kirjoitin aiemmin, tilanne on em.syistä tilapäinen. Lapseni ei siis joudu elättämään meitä jatkuvasti.

Lainasumma 600€.

Olen työtilanteen heiketessä myynyt kaiken mahdollisen realisoitavan, yrittänyt neuvotella vuokran-antajan kanssa (ei joustoa) ja asuntoa ei voi myydä, kun olemme vuokralla.

Tiedän tosiaankin, miten pahalta tämä tuntuu. Kiitos niistä tsemppaavista viesteistä. Aina on niitä, jotka heittävät kiviä toisen ollessa jo maassa. Ehkä asia on vaikea ymmärtää, jos ei ole itse kokenut.

Ap

Siis 600 €?! Mitä tuota kahta kertaa miettimään, jos sillä homma selviää. Tässä sai suunnilleen kuvan, että olet kavaltamassa lapsen miljoonaomaisuutta, mutta muutamasta satasen lainaamisesta onkin kyse. Kaikesta sitä ongelma tehdäänkin.

Minä en ap tuossa tilanteessa pohtisi kahta kertaa, katto on lapsen pään päällä tärkeämpi kuin nämä besserwisserit "olen-lukenut-lakikirjasta-että-" Maalaisjärkeä nyt peliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin. Se on kuitenkin myös lapsesi koti ja sinä vastuullisena aikuisena pidät huolta siitä, että teillä on katto päänne päällä. Teette paperit lainasta ja maksusuunnitelman maksukykysi mukaan. Lapsesikin varmasti tahtoo pitää kotinsa. Tsemppiä

Tosi vastuullinen aikuinen, jos joutuu lapsensa tiliä ronkkimaan perusasioiden (asuminen) takia. Olisi vähän aiemmin ajatellut kattoa pään päällä. 

Mutta ap:lle. Jos on pakko, niin on pakko...  Itse en kyllä peiliin katsoisi oksentamatta tuon jälkeen. 

Vai että oksentamatta ei pysty peiliin katsomaan. No jo on moralisointia, vaikka karu fakta on se, että kenelle tahansa (myös sinulle) on mahdollista käydä niin, että talous tai vaikka koko elämä menee täysin kuralle. Ja turha sanoa, että ei voi, koska se tilanne ei omasta tahdosta ole kiinni.

Itse olen lainannut äidilleni useamman kerran tililtäni, kun olen ollut lapsi/nuori. Tämä on toiminut hyvin ja ollut edullisempi laina kuin pyykkikoneen osamaksusopimus kaupan kanssa. Yleensä olen saanut vielä ekstrakuukauden maksun kaupanpäälle, jos tilanne ollut hyvä ja vain äkillinen kulu vaikeuttanut taloutta. Olen iloinen, että olen voinut tarjota tämän mahdollisuuden yh-äidilleni ja näin saanut autettua hankalista pulmista eteenpäin. Kaikki rahat olen saanut aina takaisin.

Voi tsiisus mitä elämästä vieraantuneita ääliöitä tämä palsta pitää sisällään.Tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä on lapsen hyvinvointi eli lapselle taataan koti,ruokaa,puhtaus ja turvallisuus keinolla millä hyvänsä vaikka lainaamalla rahaa lapsen tililtä !

Minä niin toivon,että nämä syyllistäjät huomaavat joku päivä ettei se elämä mene aina niinkuin on suunnitellut.

Hahha, on vaan hieman vaikeaa potkia ap:ta pois vuokrakämpästä maksamattoman vuokran takia jos kyse yhdestä tai kahdesta kk:desta, joten pakko olla et mamma on töpeksinyt asiansa jo pidempään että häätöuhka iskee. Ensinnäkin irtisanomisen jälkeen kestää puoli vuotta, ennen kuin ap:n on muutettava pois ja siinä ajassa ap ehtii etsiä uuden asunnon. Miksei ap ota puuttuvaa summaa takuuvuokrasta?

Vierailija kirjoitti:

Lapsen tilille on säästetty rahaa, itse olen laittanut sekä isänsä ja lapsen isovanhemmat.

Lain tulkinnan mukaan tämä ei ole laillista ja hyväksyttävää.

Moraalinen puoli todellakin tuntuu pahalta, ihan varmasti voin katsoa itseäni peiliin ja oksentaa.

Olen vastuullinen vanhempi, mutta en selvännäkijä. En ole voinut ennakoida sitä, että yksi läheinen nukkuu pois ja tulee pakollisia menoja. En ole nähnyt ennakkoon sitä, että työtilanne huononi minusta riippumattomista syistä muutamaksi kuukaudeksi ja se vaikuttaa nyt tähän.

Lapsen tilillä ei ole monia tuhansia euroja säästöjä.

Joo, hölmö avaus, mutta halusin purkaa ahdistusta siitä, että tuntuu todella pahalta.

Ap

Minusta on ihan selvää, että rahojen lainaaminen on tapauksessasi ok. Moraalinen puoli liittyy mielestäni täysin siihen tekniseen yksityiskohtaan, että lapsi ei voi antaa suostumustaan lainaan ja se tehdään siis ilman hänen lupaansa, eikä hänellä ole keinoa saada rahoja takaisin mikäli et maksaisi niitä. Mutta jos maksat rahat takaisin niin oikeasti, tässä ei ole mitään ongelmaa. Vielä kun lapsen isäkin tietää asiasta eli joku "ulkopuolinen" valvoo tilannetta.

Kenelle tahansa voi tulla rahavaikeuksia. Tsemppiä, älä murehdi! Et tee mitään pahaa.

Mä luulin, että kaikki vastaukset liittyisivät asian lailliseen puoleen, olen todella hämmästynyt että niin moni moralisoi sinua. Älä välitä!

Hätä ei lue lakia, lainaisin tietysti. Ei kahta sanaa miksi ei voisi lainata.

Toki on mahdollista saada maksuvapaita kuukausia lainanmaksuihin, ensin tietysti selvittäisin tämän mahdollisuuden.

Vierailija kirjoitti:

Kirjavavekkihame kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen tilille on säästetty rahaa, itse olen laittanut sekä isänsä ja lapsen isovanhemmat.

Lain tulkinnan mukaan tämä ei ole laillista ja hyväksyttävää.

Moraalinen puoli todellakin tuntuu pahalta, ihan varmasti voin katsoa itseäni peiliin ja oksentaa.

Olen vastuullinen vanhempi, mutta en selvännäkijä. En ole voinut ennakoida sitä, että yksi läheinen nukkuu pois ja tulee pakollisia menoja. En ole nähnyt ennakkoon sitä, että työtilanne huononi minusta riippumattomista syistä muutamaksi kuukaudeksi ja se vaikuttaa nyt tähän.

Lapsen tilillä ei ole monia tuhansia euroja säästöjä.

Joo, hölmö avaus, mutta halusin purkaa ahdistusta siitä, että tuntuu todella pahalta.

Ap

Mitä ihmeen menoja siitä tulee jos läheinen "nukkuu pois". Ihan omasta kuolinpesästä hautauskulut otetaan, jos ei ole latin latia, niin sosiaalitoimisto maksaa. 

Jokaisen on myös varauduttava työtilanteen heikentymiseen. Eli seli, seli... Mutta ota vain lapsen rahat, eiväthän ne oikeastaan ole hänen. Eri asia, jos olisi omalla työllään jo ansainnut rahaa. Hyvän hyvyyttänne olette jotain laittaneet sivuun. 

Esimerkki elävästä elämästä.

Pappani kuoli jokin aika sitten. Häneltä jäi paljon perintöä omaisuuden muodossa (talo, mökki, asunto-osake, uudehko auto). Ei juuri yhtään rahan muodossa. Viranomaiset kuitenkin laskevat tuon omaisuuden rahallisen arvon, josta perillisille lasketaan perintövero. Se vero on enolleni ja äidilleni lankeamassa Lähes mitään tuosta omaisuudesta ei voi myydä, sillä leskellä (mummulla) on noihin kiinteistöihin sellainen asumisoikeus. Eikä kukaan mummulta sellaista raaskisikaan pyytää. Mummu on terve kuin villivarsa ja elää helposti vielä 10 vuotta. Äidin ja enon on pakko ottaa lainaa, jotta perintövero saadaan maksettua. Äiti on (opintolainan jälkeen) ensimmäistä kertaa elämässään tilanteessa, jossa hän tarvitsee velkarahaa pakollisiin menoihin. Jos äiti olisi vaikka työtön, sitä lainaa ei välttämättä tippuisi. Kuinkas sitten kävikään.

Vähän ohis oli. Muistuttaisin vaan, että tällaisia sudenkuoppia on oikeasti olemassa, vaikka kuinka olisi kunnollinen rahankäyttäjä.

Äitisi ja enosi ottivat aivan vapaaehtoisesti lainaa. Lesken asumisoikeus tarkoittaa vain sitä asuntoa, jossa hän asuu. Muuhun omaisuuteen äitisi ja enosi ovat aivan vapaaehtoisesti antaneet hänelle hallintaoikeuden. Eli kuvaamasi tilanne ei ole mikään pakkotilanne, vaan heidän vapaa valintansa. 

https://www.lakivalitys.fi/lesken-hallintaoikeus

Olet oikeassa, lain silmissähän tuo olisi helppo hoitaa. Asiassa on kumminkin moraalisia mutkia. Talo on ollut suvulla 200 vuotta, joten sen myyminen pelkän perintöveron takia olisi aika hurja heitto. Rintaperillisiä on sekä äidillä että enolla lukuisasti, joten jakaminen eteenpäin poikisi vaan lisää ongelmia. Mummu ei halua eikä pysty asumaan talossa muuta kuin kesät, siksi kaupunkiasunto katsotaan paikaksi, joka on hänelle säästettävä. Mökkiä taas ei halua myydä kukaan, se on papan rakentama ja sitä käyttää ahkerasti monet sukuhaaralaiset. Auto on ainoa jonka myyminen tulee näine perusteineen kyseeseen, mutta se ei kata perintöveroja.

Siis kuviteltu tilanne - jos äidilläni olisi vaihtoehtona lainata lapselta 600e (ja maksaa se puolessa vuodessa takaisin) tai myydä 200 vuotta vanha sukutalo, niin kyllä ensin mainittu on pienempi moraalinen paha.

Mutta ei jankata tästä enempää, topikki ei koske minun sukuni perintöasioita.

Kirjavavekkihame kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjavavekkihame kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen tilille on säästetty rahaa, itse olen laittanut sekä isänsä ja lapsen isovanhemmat.

Lain tulkinnan mukaan tämä ei ole laillista ja hyväksyttävää.

Moraalinen puoli todellakin tuntuu pahalta, ihan varmasti voin katsoa itseäni peiliin ja oksentaa.

Olen vastuullinen vanhempi, mutta en selvännäkijä. En ole voinut ennakoida sitä, että yksi läheinen nukkuu pois ja tulee pakollisia menoja. En ole nähnyt ennakkoon sitä, että työtilanne huononi minusta riippumattomista syistä muutamaksi kuukaudeksi ja se vaikuttaa nyt tähän.

Lapsen tilillä ei ole monia tuhansia euroja säästöjä.

Joo, hölmö avaus, mutta halusin purkaa ahdistusta siitä, että tuntuu todella pahalta.

Ap

Mitä ihmeen menoja siitä tulee jos läheinen "nukkuu pois". Ihan omasta kuolinpesästä hautauskulut otetaan, jos ei ole latin latia, niin sosiaalitoimisto maksaa. 

Jokaisen on myös varauduttava työtilanteen heikentymiseen. Eli seli, seli... Mutta ota vain lapsen rahat, eiväthän ne oikeastaan ole hänen. Eri asia, jos olisi omalla työllään jo ansainnut rahaa. Hyvän hyvyyttänne olette jotain laittaneet sivuun. 

Esimerkki elävästä elämästä.

Pappani kuoli jokin aika sitten. Häneltä jäi paljon perintöä omaisuuden muodossa (talo, mökki, asunto-osake, uudehko auto). Ei juuri yhtään rahan muodossa. Viranomaiset kuitenkin laskevat tuon omaisuuden rahallisen arvon, josta perillisille lasketaan perintövero. Se vero on enolleni ja äidilleni lankeamassa Lähes mitään tuosta omaisuudesta ei voi myydä, sillä leskellä (mummulla) on noihin kiinteistöihin sellainen asumisoikeus. Eikä kukaan mummulta sellaista raaskisikaan pyytää. Mummu on terve kuin villivarsa ja elää helposti vielä 10 vuotta. Äidin ja enon on pakko ottaa lainaa, jotta perintövero saadaan maksettua. Äiti on (opintolainan jälkeen) ensimmäistä kertaa elämässään tilanteessa, jossa hän tarvitsee velkarahaa pakollisiin menoihin. Jos äiti olisi vaikka työtön, sitä lainaa ei välttämättä tippuisi. Kuinkas sitten kävikään.

Vähän ohis oli. Muistuttaisin vaan, että tällaisia sudenkuoppia on oikeasti olemassa, vaikka kuinka olisi kunnollinen rahankäyttäjä.

Äitisi ja enosi ottivat aivan vapaaehtoisesti lainaa. Lesken asumisoikeus tarkoittaa vain sitä asuntoa, jossa hän asuu. Muuhun omaisuuteen äitisi ja enosi ovat aivan vapaaehtoisesti antaneet hänelle hallintaoikeuden. Eli kuvaamasi tilanne ei ole mikään pakkotilanne, vaan heidän vapaa valintansa. 

https://www.lakivalitys.fi/lesken-hallintaoikeus

Olet oikeassa, lain silmissähän tuo olisi helppo hoitaa. Asiassa on kumminkin moraalisia mutkia. Talo on ollut suvulla 200 vuotta, joten sen myyminen pelkän perintöveron takia olisi aika hurja heitto. Rintaperillisiä on sekä äidillä että enolla lukuisasti, joten jakaminen eteenpäin poikisi vaan lisää ongelmia. Mummu ei halua eikä pysty asumaan talossa muuta kuin kesät, siksi kaupunkiasunto katsotaan paikaksi, joka on hänelle säästettävä. Mökkiä taas ei halua myydä kukaan, se on papan rakentama ja sitä käyttää ahkerasti monet sukuhaaralaiset. Auto on ainoa jonka myyminen tulee näine perusteineen kyseeseen, mutta se ei kata perintöveroja.

Siis kuviteltu tilanne - jos äidilläni olisi vaihtoehtona lainata lapselta 600e (ja maksaa se puolessa vuodessa takaisin) tai myydä 200 vuotta vanha sukutalo, niin kyllä ensin mainittu on pienempi moraalinen paha.

Mutta ei jankata tästä enempää, topikki ei koske minun sukuni perintöasioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Soita vaikka pankkiin ja kysy? Ei mikään ihme, että on talous retuperällä, kun on noin uusavuton.

Joo, todella hyvä neuvo! Älä hyvä ap nyt edes pankkia sotke tähän show`hun, tää on tarpeeksi naurettavaa jo tähänkin saakka!

No eiköhän ne pankissa tiedä, kuka saa ottaa kenenkä tililtä ja kuka ei. Toinen vaihtoehto voisi olla esim. lakimies.

Ei sitä tiliä kukaan valvo eli moraalikysymys. Miehen ex tyhjensi heidän lapsensa säästötilin jossa oli monta tonnia rahaa. Tämän äidin mummon laittamia. Koskaan hän ei pysty niitä takaisin maksamaan vaikka niin väittääkin. No onneks mummo avas uuden tilin johon laitto käyttöoikeuden vain lapselle ja hänellekin vasta täysi ikäisenä. Ja tässä tapauksessa ei ollut kyse pakottavasta tarpeesta edes :(

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhempani lainasivat minulta 90-luvun alun lamassa vajaat 10.000 markkaa, jotka minulle oli säästetty silloin kun vanhemmilla meni hyvin. Eipä ole niitä rahoja sen koommin tililläni näkynyt. M39

Minunkin äiti tyhjensi tilini. Kummit olivat säästäneet muutamia tuhansia markkoja. Kun joskus kyselin niiden perään, niin äitini kehoitti menemään katsomaan huoneeni parkettilattiaa, rahat on kuulemma siinä. Äidillä oli myös tapana lainailla pienempiä summia. Kun kyselin niiden perään äiti ilmoitti, että se raha meni, kun minulle ostettiin 2 viikkoa sitten uusi paita. Olisi mielestä ollut ihan reilua sanoa siellä kaupassa, että jos haluat ostaa jotain voin maksaa lainan takaisin ja ostat se itse. Mutta mitäpä sitä turhaan, äidistä oli varmaan mukava katsoa teinin riemua ja ottaa kiitoksia vastaan siinä hetkessä. Ei kauheasti kannustanut teininä säästämään, jos jostain omaa rahaa sai, koska äiti "lainaa" ne kuitenkin.

Ap kuulostaa ihan järkevältä ja tuntuu käsittävän, että lapsen rahat eivät ole omia. Mielestäni tiukassa paikassa voi lainata, kuhan kuitenkin maksaa takaisin.