~*~*~*~*Haahut kesähaaveissaan*~*~*~*~

Aiotko pitää isotkin kekkerit?



Kiva, että täällä on muitakin "iäkkäämpiä" kuin minä. Muutenkin tuntuu, että tuolla kylillä kaikki masu pystyssä kulkevat on jotain parikymppisiä. Sitä tuntee itsensä välillä niin vanhaksi. Mutta näytetään niille, että kyllä meistäkin vielä lähtee ;) Kiva kuulla, että sun äitis on saanut vauvan samoilla vuosilla. Monet mun kavereista sanoo, ettei ne kyllä enää jaksais vauvaa. Ymmärrän kyllä heitäkin, kun on niin ihanan helppoa, kun lapset on jo 11 v ja painelee kavereille ja on muutenkin niin omatoimisia ja reippaita.Kyllähän se murkkuikä on sieltä tietty tulossa, joten pitäis nyt vaan nauttia tästä helppoudesta eikä haaveilla lisää lapsia. Vaan minkäs teet, kun on ollut haaveissa jo niin pitkään, ettei haluais ainakaan vielä luovuttaa.

... siis ne, joissa ei sitä toivottua sykettä ja liikettä näy... Kyllä se tuntuu epäinhimilliseltä odottaa kaavintaa monta viikkoa. Pari viikkoa on ikuisuus siinä tilanteessa. Minulta kysyttiin perjantaina, että haluanko lääkkeillä tyhjentää itse kotona, vai otanko mieluummin kaavintaan ajan viikon päähän. En kovin montaa sekuntia päätäni vaivannut kun jo päätin että lääkkeillä. Sattu miten paljon tahansa. Ja sattuihan se, mutta toisaalta, fyysinen kipu auttoi henkistäkin puolta, tuli selkeä päätös raskaudelle... Jos joku tajuaa mitä tarkoitan.

Nyt sitten odottelen jälkitarkastusta ja sitten alkaa uusi kuumeilu ja tulevaisuuden suunnittelu. Pakko se on täältä suosta nousta, ei voi jäädä rypemään, vaikka välillä mieli tekiskin.

Irish. Mä meinasin tipahtaa kun luin sun viestin. Mä olin ihan varma että sinun raskaus onnistuu. Tuntuu niin kauhealta että meitä jotka sinne o-puolelle pääsi jo kaksi on tullut takaisin. Eikö meitä jo ole tarpeeksi koeteltu.. Ihan hirveästi voimia tulevaan tyhjennykseen. Ja ainakin miljoona lohtuhalausta vaikka mistään lohdutuksista ei kyllä tavallaan ole apua. Mutta olet mielessäni.. Tuu heti kun jaksat höpisemään ja kuumeilemaan meidän kanssa. Uskoisin että sen käärön vielä jonakin päivänä saatte.



Ja tervetuloa kaikille uusille meidän kanssa kuumeilemaan. Kiva saada vähän vipinään keskusteluun kun täällä on joskus niin hiljaista välillä.



Omanapa on vileä ihan tylsä napa. Ei tapahdu mitään mainitsemisen arvoista. Ajattelin ehkä viikon kuluttua vähän bongailla ovista mutta mulla on vähän sellainen olo etten sitä tässä kierrossa löydä eikä toiveet ole kovinkaan korkealla. Mutta eiköhän se siitä. Glandineja olen ahkerasti popsinut ja uskoisin että tällä kertaa raskaudun vähän nopeammin uudestaan. Tai sitten me höyläillään vielä puolen vuoden päästä niska limassa ;) No tähän mennessä ei ole tarvinnut kauaa yrittää. Viimeksi oli pisin aika eli yk 3 raskauduin.

Raskaus mahoja näen ihan joka puolella ja huomaan vertalevani sitä mun "mahaan" mikä nyt olisi jos 3 elokuuta olisi edelleen laskettu aikani. Ja joka kerta sattuu niin helvetisti, ihan kuin joku vääntäisi veistä sydämessä. Siihen kun ei ole enää pitkä aika... ja vieläkään en ole onnistuneesti raskaana :(



Yritän käydä onkimassa meidän esittely pino jostakin unholasta jotta kaikki uudet voisi sinne käydä ilmoittautumassa :)



Hermione ja ainakin yk sata jos ei km:ja oteta lukuun...

Kauheaa, kun sullekin taas kävi noin =( Tuntuu todella pahalta sun puolesta. Voimia ja jaksamista!



t. Kauralastu

Me lähettiin viikonlopuksi maalle kyläilemään, ja päätettiin että ei tänä aikana puhuta tästä asiasta mitään, vaan koitetaan keskittyä ilosempiin asioihin. Vaan kyllähän se silti mielessä koko ajan on....



Tänään oli tultava töihin, ja aamulla töihin ajaessa itketti, mutta yllättävän hyvin päivä on mennyt. Tarkistusultra piti olla torstaina, mutta nyt näyttää siltä että mies ei pääse sillon irrottautumaan töistä, kun on ainoana tuuraamassa, joten joutunen sen siirtämään seuraavalle viikolle (ekalle lomaviikolle) eli aina vaan pidempään saa odottaa :(



Halla ja Senniina: mulle on ikää kertynyt jo 41 vuotta. Joten biologinen kello on jo jonkun aikaa raksuttanut hurjasti... Kuukautisten kans ollut aina ongelmia siitä lähtien kun ne alko, eli parhaimmillaan on vuotanut 1,5 kk kerrallaan ja ollut puoli vuotta pois. Ja välillä niitä ei ole tulltu ollenkaan, muuta kuin lääkkeiden avulla.



Lapsia on 4 (-89, -91,-94-97), joista 3 on tullut (ihme kyllä) luomusti, ja viimeisimmän kanssa käytössä oli Terolut + Clomifen. Nytkään minulla ei ole ollut hormonihoitoa, vaan raskaus alkoi ihan luomusti.



Itse asiassa olin jo ajatellut että mulla on lapset tehtynä, mutta pari vuotta sitten tapasin nykyisen mieheni, ja rakastuin korviani myöden. Viime kesänä mentiin naimisiin ja jotenkin vaan alkoi tuntumaan että yhteinen lapsi olisi ihana saada. Miehellä entuudestaan 1 tytttö, saanut alkunsa muutaman yön seksisuhteesta juuri ennen meidän tapaamista. Kertoi minulle heti kun sai itse tietää asiasta. Ja olihan siinä sulattelemista, ja rankkaa oli tämäkin odotusaika ja synnytys. Lähes erottiin, kun minusta tuntui että en kestänyt tilannetta, mutta mies ei onneksi antanut periksi meistä... Nyt tämä tyttö on 1v 4 kk, ja tietysti myös minulle rakas, kun on ollut meillä lähes vastasyntyneestä asti joka toinen vkl. Mutta ei kuitenkaan korvaa meidän omaa yhteistä lasta... Mies haaveilee pojasta, saa nähdä sitten jääkö haaveeksi vain :(



Mies ei halua että vaivun tappiomielialaan, ja kovasti koitan tsempata itseäni. Ihana on kirjoitella teidän muiden kanssa, jotka ovat kokeneet samaa, ja monella teistä ollut vielä paljon rankempia juttuja kuin mulla. Itse nyt vaan ihan ekaks yritän jaksaa sinne tarkistusultraan jotta saa asiaan lopullisen varmuuden ja kohdun tyhjäksi jos niin on, kun ei itsestään näytä lähtevän tyhjenemään.

pikaseen clomeista, että mulle on gyne sanonut että 6kk saa syödä putkeen ja sitten pitäis pitää 3kk tauko. Lugeja tms. mulla ei ole koskaan ollut. Clomeissa mulla oli muistaakseni annostus 1 lääke kp 3-7.



Irishille tosi isot pahoittelut!!

Voi, luin nyt vasta tarkemmin uudempia viestejä... Lohdutuksen sanoja on vaikea löytää, mutta lohtuhalit sulle täältä uudeltamaalta!!!! Toivotaan että kaikkien raskaiden kokemusten jälkeen sitäkin suurempi onni koittaa ja saat terveen ja odotetun vauvan syliisi =) Ja samaa toivon meille kaikille!!

No ei tässä ole tarkoitus kauheasti juhlistaa. Elissä päivänä kävi vanhemmat ja sisaria lapsineen ja pari tyttökaveriani, (huomatkaa, puhun edelleen tyttökavereista, en siis naisystävistäni, niin kun ehken ikään kuuluisi! ;) )



Se on tiedätkö asenne juttu mitä ihminen jaksaa ja mitä ei. Tiedän näistä sisarienikin lapsista, jotka siis noin 25-30 v. (Meitä on 6 siskosta+ 2 veljeä, olen itse kuopus ja esikoinen meistä on siis jo 60v !) Niin siellä on ehken sitä uus avuttomuutta, kun eivät pärjäile edes yhden vauvelin kans, ovat kipeitä ja sairaita heti positiivisesta ja sit kun vauva syntyy, niin sisareni ovat siellä tekemässä kaiken siivouksista ruoan laittoon. Ja vauvatkin taitaa hoitua siinä sivussa. Ei siis millään pahalla nuoremmille äideille, mut asenteesta se on minusta kiinni mitä ihminen jaksaa ja missä iässä. Tomera ihminen, olipa ikä mikä vaan hoitaa itse jälkikasvunsa. Ja minusta meillä iäkkäämmillä äideillä on sit sitä elämänkokemusta joka sit silottelee monet jutut siedettävämmiks.



Joten itse en ainakaan pelkää sitä ettenkö jaksais yövalvomisia ja muita lieve ilmiöitä mitä pieni nyytti tullessaan toisi.



Joten Kauralastu, eikun vain annetaan palaa! Ja pois se sinusta, et kokisit alemmuutta, et kaikki pystymasut ois vain nuoria. Meidän neuvola täti lohdutteli, kun sielläkin jo kerkesin piipahtaa, niin et tällä meidänkin pienellä kylällä (Pohjois-Karjalassa) on useita yli 40v odottajia! Ylpeinä vain toivottavasti vielä masujamme saamme kantaa!



Ja siitä vielä, kun oma äitini oli yli 40 v saadessaan minut. Hän on monesti sanonut, et oli kuin uudestaan ois nuortunut pienen ihmisen myötä. Elämään tuli jälleen uutta eloa ja iloa.Omista ystävistäni, vanhemmista sellaisista on kolme tehnyt lapsen yli 40 v. ja hyvin on mennyt odotukset, synnytykset ja vauva ajat. Et ei pidä turhia peikkoja itselleen tehdä asiasta mikä on suht normaalia meittin naisten elämässä!

Tämä kokemus tuulimunasta ja sen aikaan saamista tunteista ja pettymyksistä toki pistää miettimään elämän hallitsemattomuutta. Mutta sitä arvokkaampana sitä sitten sen onnistumisenkin varmaan sitten pitää.



Joten päivä kerrallaan ekoja menkkoja päin ja sit ovista kyttäilemään, jälleen kerran.... ;)

Vau, mahtava asenne sulla !!! Sain uutta rohkaisua taas, ja olet kyllä täysin oikeassa siitä että on ihan omasta asenteesta kiinni mitä jaksaa ja missä iässä. Onhan tässä saanut lukea iltiksestä jopa 70 vuotiaasta joka synnyttänyt kaksoset =) Vaikka itse en ihan niin vanhana kyllä enää taitaisi jaksaa....



Tosta oviksen kyttäilystä, ite en ole sitä koskaan tehnyt, kun joteskin olen ajatellut että tekeeköhän se rakastelusta joteskin mekaanista... ja eikö aja saman asian jos rakastelee vaan riittävän säännöllisesti??! Miten on, te joilla on siitä kokemusta???!!!



Juups, mutta täytyypi mennä syömään, kun mies on kokannut ja laittanut kaiken valmiiksi =)

Terveisiä lomalta ja taas on palattu normaaliin työarkeen... Pitkä aika, kun täällä viimeksi olen käynyt...



Olen todella pahoillani teidän puolesta, jotka taas / tai ensimmäisen kerran olette km joutuneet kokemaan. Muistan hyvin vielä tunteen, vaikkakin siitä jo "normaaliksi" olen toipunut.



Oltiin miehen kanssa vastikään (juuri kierron puolivälissä) siellä lomareissulla ja saa nähdä mikä on tulos :) Kahdestaan kun reissuun päästiin, niin ainakin suuri mahdollisuus seurauksille on ;) Mustalla merellä oli oikein lämpimät ja ihanat yöt! Ja päivisin huoneissa oli hyvä ilmastointi!



Edelliset menkat minulla olivat viikon myöhässä, joten sen seurauksena oviksen olisi pitänyt olla juuri lomamme aikaan... Toki on mahdollista, ettei kuukautiskierto ole vieläkään palautunut normiksi maaliskuisen km jälkeen.



No... nyt siis menossa kp 27/28-29 ja olo on karmea! Koko päivän päätä särkenyt ja nyt iltaa kohden etova olo vain pahentunut. Ihan tekee mieli yökkäillä välillä. Olo voi toki johtua eilisistä 2 tunnin treeneistäkin, kun juomapuoli oli vähän laimeaa, kun oli vain vettä saatavilla... Muuta jää nyt nähtäväksi kuuluuko menkkoja tällä viikolla... Jäädään odottelemaan...



Mutta, oikein paljon toivon teille kaikille onnea yrityksiin ja toivotaan oikein montaa plussaa vielä tälle kesälle!



5mama

Tervehdys kaikille. Olen aivan uusi tällaisissa keskustelupiireissä, mutta nyt ajattelin liittyä kun lueskeltuani muutaman ketjun, tunsin jotenkin kuuluvani tänne. Toivottavasti joukkoon sopii.



Voisin vähän esitellä itseäni... Olen 30-vuotias kahden ihanan lapsen äiti (6- ja 3-vuotiaat) ja myöskin ihanan miehen vaimo. Vauvakuume on vaivannut viimeiset 10 vuotta, mutta kovakaan kuume ei aina auta raskautumisessa. Keskenmenoja mulla on takana neljä, viimeisin oli kesäkuussa. Laskettuaika olisi ollut tammikuussa, kuten kai parilla muullakin tässä porukassa. Meillä on siis takana lapsettomuutta, ehkäisyä olen käyttänyt viimeksi kymmenen vuotta sitten. Nämä ihanat lapsukaiseni ovat saaneet alkunsa clomeilla ja myös ensimmäinen keskenmeno oli clomeilla alkanut, mutta muut km:t ovat olleet luomuraskauksia. Olenkin pohdiskellut, että elimistöni ei ehkä tuota jotakin, joka ylläpitäisi raskautta. Kaikissa keskenmenoissa on ollut kyseessä elävä sikiö, sillä olen aina nähnyt sykkeen alkuraskauden ultrassa, mutta jostain syystä pienet sydämet ovat hiipuneet. Paljon on siis ollut surua viime vuosina, mutta tietysti myös paljon iloa ja suurta onnea siitä, että olemme kuitenkin jo kaksi lasta saaneet. Mutta kuitenkin se vauvankaipuu on niin suuri vielä ja tuntuu, ettei meidän perhe ole ihan vielä kasassa.



Nyt en oikein muuta vielä osaa kertoa tai kommentoida, mutta enköhän pian pääse juttuihin mukaan.



-Joy-

Tekstisi oli aivan kuin omaani..mutta sen verta ajattelin kysäistä, että onko sinulla tutkittu hyytymistekijähäiriöt? Muinaisten haahujen kanssa jutetiin ja aloin "omin luvin" ottamaan ASA:a. Niinukuin tässä porukassa me jotkut otamme. Sain raskauden jatkumaan yli alku-ultran ja sen myötä avattiin SPR.n tutkimukset ja kohdallani todettiin, että hedelmöityin hyvin, mutta istukka meni aina jossakin vaiheessa tukkoon ja taimemme kuoli tästä syystä. ASA.n rinnalle on noussut vahvasti myös E-vitamiini. Näistä voi joku viisaampi kirjoitella:) ASA.ssa ja E vitskussa ilmeisesti jotain yhtäläisyyttä. Meillä myös kakasi ihanaa pirpulaista esikko lähtee eskariin ja kuopus täyttää kaksi vuotta..Mutta kun tuntuu, et luku ei ole täysi..yhteen meillä on vielä lupa, kun leikaten ovat tulleet tähän maailmaan..



Ihanaista päivää kaikille:)

Hei vaan.



Itselleni tulis mieleen sellainen, et jos esim keltarauhashormooni toimii vajaalla niin mm. lapsettomuuden hoidossa esim. koeputkihedelmöityksen yhteydessä tukihoitona raskautumisen jälkeen voidaan käyttää vaginaalista annosta Lugesteron kapselia ovulaation jälkeisestä päivästä lähtien 9-11 raskausviikolle, mutta ei pidempään.



Itselleni lääkäri määräsi juuri glomifeniä kierron 3-7 päiville otettavaksi ja sit suunnilleen 17 kierron päivänä ja siitä eteenpän sen lugesteron kapselin emättimen kautta otettavaksi. Sitä niin kauan kuin vuoto alkaa tai kun raskaus olisi 9 viikolla. Sen pitemmälle sitä ei suositella käytettäväksi.



Miettii jos siellä pieni sydän joka kerta on ollut jo pomppailemassa, niin et se kiinni pysyminen ois se ongelma tai siis vois olla...

Toki voi muitakin syitä olla.



Ja itseäni kiinnostais myös se ASA, et mistä sellaista saa ja millä annoksella se olis otettava? Ja muutkin vitamiinit jotka siihen raskautumiseen voisi myönteisesti vaikuttaa?? Sen olen tiennyt et foolihappoa olis hyvä syödä ennen raskaaksi tulo toiveita ja sit tietty raskauden aikanakin, ainakin ensimmäisen kolmanneksen aikana.



Terkuin Halla ( tuulimuna raskaus keskeytyi 27.6)

Kiitokset UusiNuppu ja halla08 kommentestanne!



Multa ei ole koskaan tutkittu mitään hyytymistekijöitä tai muitakaan juttuja näiden keskenmenojen yhteydessä. Ajattelinkin kysellä asioista lääkäriltä enemmän kun menen jälkitarkastukseen. Jos vaikka voitaisiin tehdä jotain tutkimuksia, sillä itseä ärsyttää suunnattomasti kun en tiedä miksi pikkuiset eivät vaan jaksa jatkaa kasvuaan ja jotenkin on sellainen olo, että siihen ihan oikeasti saattaisi löytyä joku syy.



Kertokaahan vielä, että mitä tuo ASA on? En ole ikinä kuullutkaan. Tuo lugesteron kuulosti jo vähän tutummalta =) Epäilisin itse, että mulla saattais olla jotain häikkää tuossa keltarauhasen toiminnassa, nimittäin kärsin aina ennen menkkoja tiputteluvuodoista. Mä olen ihan pihalla näiden kaikkien termien kanssa, kun en juurikaan ole täällä ennen kirjoitellut. Nyt viimeisimmän keskenmenon jälkeen tuli tunne, että tarve vertaistuelle olisi aika kova.



Nyt jatkan tutustumista teihin ja tähän porukkaan.



-Joy-

ASAsta sen verta, että on minidisperiini lääke. Annostus 100mg/ pv. Orion pharma, sulaa vatsalaukussa, eikä paksussa suolessa kuten toinen vastaava lääke. Päättelin, et sulaa siis nopeammin.

Ja itse kuopuksen odotuksessa käytin Orionin ASA.aa. Siis minusta (korjatkaa jos puutteita) minidisperiini juoksettaa verta. Ehkäisee tukoksia. Minulla ei osattu sanoa kumpi vaikuttaa kumpaan. Eli laskimo/ valtimoverenkierto ja ASA ja Fragmin-piikitys. Eli ASA.lla onnistuin säilyttämään raskauden, mutta olisiko se jatkunut ilman Fragminia..sitä ei lääkäri osannut sanoa...

Yleensäkin limakalvoihin vaikuttaa moni asia. Mutta vitskuilla sitä voi vahvistaa jättihelokkikapseleilla ja sinkki on TOSI tärkeä odotus/ toivomispuuhissa. Kelasinin tavallista sinkkiä apteekista olen ottanut nu 2/pv, jättihelokkia vedän 6/pv. Auttaa lapsillani myös atooppiseen ihoon. B-vitamiinia minulla on Maria Entrihin (luultavasti sukunimi väärin kirj. mutta en jaksa juosta hakeen purkkia;)) jota otan yhden/pv. Se on aika tujua..

Foolihappo on tärkeä myös ottaa, mutta on tuossa tehobeessä aika isona osana..



Tämä on mielettömän hyvää jakamista ja pähkäilyä ja piinailua, kun saa jakaa ja olla muiden vertaisten kanssa samoilla asioilla..henkireikä meikäläiselle..:)



UN piinaviikolla 29/31

Hei kaikki uudet pinoillijat käykääpä poikkeemassa tuolla esittelypinossa niin saan sen päivitykseen. Olen huomenna taas lähdössä mökille niin olen koko loppuviikon nettipimennossakin :)



On. Ajattelin tänään tehdä ekan ovistestin kun limaisuus on alkanut kovasti lisääntymään ja vasemman puoleista munasarjaa jomottelee. En usko että vielä kunnon plussaa näyttää, mutta jos siihen sais edes väriä olisin tyytyväinen. Jos tänä ehtoona vielä vähän nitkuttais miehen kanssa sohvan jousia niin sitten annan asian olla. Minä kun olen pojan kanssa siellä mökillä ja mies jää tekemään keittiö remppaa kotiin. Niin ei ole sen enempää edes mahdollisuuksia. Mutta ei olekaan vielä mikään kovin kiire raskautua. Ens kierto otetaan kunnon yrittämisellä.

Sori kun olen taas näin omanapainen mutta lupaan ensviikolla pinoutua oikein urakalla :) Ajan käyttö on vähän kortilla kun 1v5kk poika vipeltää jaloissa ja pitäisi vielä keittöremppaa tehdä :) mutta ihanaa on se että saan uuden hienon keittiön pian :) :) :)



Terveisin Hermione

Tänne mahtuu aina, vaikka minä se en ainakaan näemmä aio tilaa tehdä sillä yk 4, km:n jälkeen, pyörähti käyntiin perjantaina :O(!



Tappio-fiiliksillä mentiin menkkoja edeltävä päivä, kun selkeät menkkaoireet, muttei mitään raskauteen viittaavia, sitten itse vuodon alkaessa olikin vaan helpottunut olo, et ne alkoi niinkuin laskelmien mukaan pitikin, eli merkki kropan jonkinlaisesta toimivuudesta :O)!

Nyt taas vietellään melko "merkityksetöntä" aikaa ovulaatioon asti (hitto kolme viikkoa!), ja sit taas jänskätetään ja kuulostellaan oireita ja aktivoidutaan.



Vielä; tervetuloa uusille ja tsemppiä ja voimia kaikille!!



T. Hyttynen kp 5/38 jääpi kohta lomalle 4 viikoksi, jeij!!!

Mä syön Bio-folin foolitabletteja, niiden pitäisi olla kaikista parhaiten imeytyviä ja myöskin tosi tujua Super E-komplex E- vitamiinia. Rasvahappoina käytän Glandin 25 omega-6 kapseleita koska ne sisältävät paljon GLA:ta kuin mitä jättihelokit. Niitä otan kaksi kappaletta joka päivä kierron puoleen väliin ja omega 3 syön koko kierron. Myös maitohappobakteereja syön Probiootti Plussaa joka päivä kaks kappaletta koska sen on todettu vähentävän allergioita vauvoilla. Eli aion syödä sitä myös läpi koko raskauden kuten foolihappoa. Meidän poika on oikea superallergikko vaikka meidän kummankaan suvussa ei ole allergioita. joten ihan kuka vain voi saada sellaisen superallergikkolapsen.



Kiva kun on joku muukin joka on innostunut vitamiineista. Meitä ei kuitenkaan ole kovin montaa vaikka ne ovat niin tärkeitä vauvan kehityksellekin :)

Ei nyt mun on pakko alka pistämään itseäni ja poikaa kuntoon kun pojalla on _taas_ lääkäri. Tällä kertaa aika lasten Gastroenterologille kun aletaan tutkimaan paremmin pojan refluksia.



Heippa taas :)

Laitoin minäkin esittelyni tuonne, vaikka en itseäni oikein kuumeilijaksi osaa vielä lukeakaan. Tai ehkä olen ikikuumeilija, jos tiedätte tunteen..



Kyllä muakin nuo vitamiinit ja hivenaineet kiinnostavat ja kyselinkin aikaisemmin hivenainekartoituksesta. Onko joku käynyt ja missä niitä tehdään? Itse napsin sinkkini kurpitsansiemenistä. Niitten pitäis auttaa myös unettomuuteen, lisäksi että ovat parempia naposteltavia kuin sipsit tms.:-)

Senniina. Mun mielestä on hienoa että kaikki km:n kokeneet eksyvät tähän pinoon kuumeilevat he taikka eivät. Mun mielestä vertaistuki tällaisen kokemuksen jälkeen on elintärkeätä. Kiva että vitamiineista kiinnostuneita löytyy muitakin. Pistetään kaikki kokemukset ja tieto jakoon jotta tullaan kaikki onnistuneesti pian raskaaksi ja saadaan terveitä ihania lapsukaisia.



Ja nyt pötköttelemään miehen viereen sohvalle. Pitäkäähän pinoa pystyssä ahkerasti kun olen poissa :)



Ensi viikkoon :)



Hermione