Rippijuhliin ei ole tulossa ketään!

Rippikoulujeesustelun käyneet eivät ansaitse korvatillikkaa kummempaa huomionosoitusta

Vierailija kirjoitti:

Nykyään perheet/suvut on niin pieniä ja eletään omissa oloissa, että kaikki juhlatkin käy pieniksi. Muistan miten omissa rippijuhlissani oli yli 50 henkeä ja pitkänkin matkan takaa, mutta nyt lapseni juhliin tuskin tulee edes kymmentä eikä varmasti kukaan vähänkään kauempaa.

Minun rippijuhlissa oman perheen ulkopuolelta taas ei ollut kuin täti, serkkku ja kummipariskunta. Ei siihen aikaa edes kutsuttu isoja porukoita meillä päin anakaan vaan ihan läheiset. Mummo asui satojen kilometrien päässä, joten hän ei jaksanut. 

Tunnustan, että olen jättänyt väliin kaukaisempien serkkujen ja pikkuserkkujen rippijuhlia. Minusta koko perinne on aikansa elänyt, kun uskonnollisuuden merkitys arkielämässä on vähentynyt. Valtaosa nuorista käy rippikoulun todellakin vain lahjojen vuoksi, ei siksi, että he kokisivat kirkkoon kuulumisen tärkeäksi tai että he niin kovin nauttisivat juhlimisesta kaikkien tätien ja setien ja serkkujen kanssa. Kesä on kuitenkin niin lyhyt, että mielellään käytän vähäiset viikonloput johonkin itselleni tärkeään ja mieluisaan.

Vierailija kirjoitti:

Tunnustan, että olen jättänyt väliin kaukaisempien serkkujen ja pikkuserkkujen rippijuhlia. Minusta koko perinne on aikansa elänyt, kun uskonnollisuuden merkitys arkielämässä on vähentynyt. Valtaosa nuorista käy rippikoulun todellakin vain lahjojen vuoksi, ei siksi, että he kokisivat kirkkoon kuulumisen tärkeäksi tai että he niin kovin nauttisivat juhlimisesta kaikkien tätien ja setien ja serkkujen kanssa. Kesä on kuitenkin niin lyhyt, että mielellään käytän vähäiset viikonloput johonkin itselleni tärkeään ja mieluisaan.

Lisään, että en siis kuulu kirkkoon. En ole koskaan kuulunutkaan, eli minullakaan ei ole ollut rippijuhlia. Oma lapseni, joka hänkään ei ole koskaan kuulunut kirkkoon, on juuri nyt "rippikouluiässä", ja toki kysyin hänen mielipidettään. Hän myönsi olevansa kateellinen kavereiden lahjavuorista mutta sanoi, ettei tämä ole mikään syy hänelle käydä rippikoulua, kun se muuten tuntuu vieraalta ja tekopyhältä. Kirkkoon kuuluu alueesta riippuen enää 60-80 % ihmisistä ja näistäkin valtaosa tavan vuoksi. Lähisukulaisten juhliin yleensä osallistutaan vakaumuksesta riippumatta, mutta jonkun kaukaisemman sukulaisen rippikoulua ei ehkä koeta enää niin tärkeäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyaikana työ ja arki on niin helvetin hektistä, että oikeasti ne kesäviikonloput ovat se henkireikä monelle meistä. Olen ihan kuollut työviikon jälkeen ja en mitään muuta toivo kuin että saisin edes muutaman kesäviikonlopun viettää aivan kaikessa rauhassa perheeni kanssa.

Mutta ei. Lomasuunnitelmat lyttääntyy kun aina pitää olla viikonloppuisin häissä, ristiäisissä, rippijuhlissa, valmistujaisissa, 50/60-juhlissa ja kihlajaisissa. Pari tämmöitä tapahtumaa per kesä olisikin ihan kiva, mutta kun kaikkien muiden juhlat ja kutsut määrittelevät meidän kesän. Ymmärrän kyllä, että kesä on kivaa aikaa viettää näitä isoja juhlia, mutta hitto kun ottaa päähän.

Kesästä kun ottaa pois juhannuksen ja nämä juhlat, ei jää montaa vapaata viikonloppua. Omia ystäviä kauempaakin olisi kiva joskus edes nähdä. Heidän näkemiset aina vain lykkääntyy kun jotain muuta kiilaa edelle.

Rippijuhlat, polttarit, tuparit jne. nyt vaan sitten ikävä kyllä ovat niitä juhlia, joista ensin lähden karsimaan jos tarvitsen omaa aikaa myös olla perheeni kanssa.

Niinkuin aikaisemmin sanoin, niin ymmärrän että ihmisillä on paljon menoja ja eri syitä jättää juhlat väliin. Kuitenkin odotin, että kummit pystyisivät järjestämään sen verran aikaan, että tulisivat juhliin. Myös toiset isovanhemmat jättävät väliin juhlat.

Miksi isovanhemmat jättävät tulematta? Pitää olla tärkeä meno, jos ei lapsenlapsen juhlaan ehdi.

Vierailija kirjoitti:

Jos osallistuu kirkkoonkin, niin rippijuhlat vievät kyllä aivan liikaa aikaa. Jos vielä vähänkin matkaa, niin helposti menee vähintään 5 tuntia, mikä on kyllä kohtuuttoman paljon tylsiin kahvikuppijuhliin, joiden juhlakalu ei oikeasti ole edes saavuttanut mitään ja tuskin edes on uskossa.

No jopas se aika onkin kortilla, jos ei pääse kummilapsen juhliin. Uskallanpa väittää, että kenelläkään ei ole niin kiire :(.  Itselle tärkeille asioille löytyy aina aikaa. Ihmiset ovat vain niin itsekkäitä, että jos joku muu juttu tuntuu mukavammalta, sinne sitten mennään. Monet eivät tee enää velvollisuuden tunnosta yhtään mitään. Tämä on se kylmä totuus, ikävä kyllä.

Konfirmaation ajankohtaa ei valitse nuori itse vaan se on kiinni seurakunnasta ja yleisesti perheet järjestävät juhlan ripillepääsyn kanssa samana päivänä. Tilanne omassa seurakunnassa on se että nuoria riittää vuosittain useamman leirin osanottajaksi mutta esimerkiksi hiihtolomaleirin ja päivärippikoulun konfirmaatioiden ajankohdat ovat toukokuu ja kesän leirien elo-syyskuu, kesällä kirkoissa on vain vihkimisiä ja hautaan siunaamisia. Eli syyttävät sormet seurakuntiin ei nuorten niskaan. Terveisin nimim. Juhannuksena -89 konfirmaation ja vieraina vain lähin perhe

Minä en tapauskovaisten rahankeruu juhliin mene!

Ohhoh! Suhtaudutaanpa täällä negatiivisesti ripillepääsyyn. Minusta on törkeää, jos kummit eivät pääse. Itse matkustan tänä kesänä Saksasta, jossa asun, Suomeen lomalle ja yksi asia, joka saneli lomani ajankohdan oli kummilapseni rippijuhla. Sen piti osua lomaani.

Surullista! Ymmärrän, että todellisen esteen vuoksi (työt tai matka), lähisukulaiset tai kummit eivät osallistu rippijuhliin. Tietenkin voi olla myös tilanne, että jostain syystä niitä kesäjuhlia kasautuu paljon, jolloin on pakko karsia. Sanoisin kuitenkin, että kummiksi lupautuneen pitää tulla sekä ristiäisiin että rippijuhliin (ellei siis pakottavaa syytä, hektinen työ tai kiireinen elämä eivät ole sellaisia).

Kalskahtaa kyllä korvaan tuokin, että nuorista suuri osa menisi rippikouluun vain lahjojen vuoksi. Kannattaisi myös tutustua rippikoulun opetussuunnitelmaan ja kysellä joltakin lähivuosina rippikoulun käyneeltä, mitä oppi/mitä jäi mieleen rippikoulusta. Voi olla, että muutakin kuin "Jeesus-juttuja" (jos nimittäin niitä pelkää/halveksii).

Rippikoulu on maailman turhin koulu.

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi sanamuoto. Olen niin ärsyyntynyt. Ne  viisi ovat kyllä onneksi ne tärkeimmät ihmiset. Ap

Miksi kummeiksi on valittu alunperinkin ei-tärkeitä ihmisiä?

Ite kun laskin niin itellä oli paikalla 3serkkua, eno, kummit ja mummo. Eli en hirveästi jää jälkeen tuosta.

Vierailija kirjoitti:

Rippikoulu on maailman turhin koulu.

Jep. Oma kokemukseni on, että olen mieluummin 8 viikkoa armeija p-kaudella kun 2 viikkoa riparilla.

tuossa tilanteessa kutsuisin naapurit perheineen paikalle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on  eronnut kirkosta, niin voi kokea että ei ole sopivaa osallistua.

Jep.Tämän takia juurikin osa vieraista ei osallistunut poikieni rippijuhliin aikoinaan.

Ongelma ei ole uskonnoton vaan uskovaiset. Uskovaiset ovat kovia tuomitsemaan vääräuskoisia ja uskonnottomia. Kukapa haluaisi ottaa riskin että kirkosta eroaminan paljastuisi ristiäisissä joissa on vieraana uskovainen Hilmatäti joka osaa kyllä järjestää kohtauksen kun tuohtuu.

Kutsu naapurit käväisemään ja myös omia työkavereita ja nuoren kavereita.

Minusta rippijuhlan kuuluukin olla sellainen, että siellä voi vain pistäytyä viemässä kukan ja hörppäämässä kahvit.

Jos joku ei "pääse" tarjoudu keittelemään rippikahvit myös seuraavana viikonloppuna.

Tutavani kotkotti, kuinka perheellisellä on parempaakin tekemistä, kuin kesäviikonloppuna mennä 'katsomaan jonkun prinsessaleikkejä', tarkoittaen serkkunsa häitä. Eipä muistanut, kuinka itse oli verisesti loukkaantunut omiensa alla, kun tietyt ihmiset eivät (oikeasti) päässeet paikalle.

Paheksui suuresti myös lapsensa syntymäpäiviltä pois jääneitä.

Muiden pitäisi muistaa ja jaksaa osallistua kaikkiin juhliinsa, mutta itse ei ole valmis panostamaan muiden juhliin. Varsinkaan sellaisiin, jotka eivät ole omassa elämässä enää/vielä ajankohtaisia.

Vierailija kirjoitti:

Ei tullut minunkaan siskoni. Lapsen kummi. Oli työvuoro esteenä.

Tämä on kurja tilanne sekä rippilapsen että kummin kannalta. Moni ei ymmärrä, että kaikilla ei ole viikonloput vapaana. Vuorotyötä tekeville olisikin hyvä ilmoittaa ajoissa (jo ennen virallisten kutsujen lähettämistä), että aikoo järjestää juhlat tiettynä viikonloppuna. Tällöin vuoroihin on helpompi vaikuttaa ja järjestää vapaata. Palkatonta vapaatakaan kun ei aina saa.

Mitä syitä väliin jättäjät ovat antaneet? Erityisesti kummit ja isovanhemmat? Ja keitä nämä muut ei-tulijat ovat, sukua vai kavereita?