Li Andersonin posketon ehdotus
Li Anderson ehdotti kuuden tunnin työpäivää julkiselle sektorille. Esim. Valtion virastoissa ja ministeriöissä on jo ennestään erittäin anteliaat lomaedut ja lyhyet työpäivät yksityiseen sektoriin verrattuna. Tämä on jotain aivan käsittömän epäreilua. Julkisella puolella vedetään lonkkaa verorahoilla, kun yksityisen puolen työntekijä painaa pitkää työpäivää ja odottelee lyhyttä kesälomaansa. Kaikille samat lomat ja työajat! Virastoista lienee mahdollista karsia 30 % työpaikoista, kun tällaiseen laiskotteluun on mahdollisuuksia.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
No kuuden tunnin työpäivä sitten kaikille. Miksi ihmeessä nimenomaan julkiselle sektorille?
Kaiketi kokeilu pitäisi aloittaa julkiselta sektorilta, koska markkinataloudessa yksityistä sektoria ei voida tällä tavoin ohjata poliittisin päätöksin.
Kannatan kyllä tuon kokeilemista. Kuten varmasti tämän vastustajatkin hyvin tietävät, niin tätä kokeillessa maissa tulokset ovat olleet joko erittäin hyviä tai vähintäänkin pohtimisen arvoisia.
Vierailija kirjoitti:
Koko ämmän voisi dumpata suljetulle osastolle. Kriteerit täyttyvät, sillä hän on vaaraksi itselleen ja muille.
Voisitko vielä täsmentää ihan konkrettisesti, että millä tavalla vaaraksi? Ei et voi, no eipä sitten mitään. Moi vaan ja hyvää päivänjatkoa!
Jos maailman varallisuus jakautuisi oikeudenmukaisesti kaikille, niin taitaisi neljän tunnin työpäivä olla riittävä.
Miten niin muka julkisella puolella enemmän lomaa ja lyhyemmät työpäivät? Höpsistärallaa, ap taitaa verrata jotain opettajia ja yksitisyrittäjiä.
Kyllä julkisen puolen työajat on ihan samat kuin yksityiselläkin. Jos siis kyse on ammatista, jossa on kummankin puolen työnantajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ämmän voisi dumpata suljetulle osastolle. Kriteerit täyttyvät, sillä hän on vaaraksi itselleen ja muille.
Voisitko vielä täsmentää ihan konkrettisesti, että millä tavalla vaaraksi? Ei et voi, no eipä sitten mitään. Moi vaan ja hyvää päivänjatkoa!
Hän pystyy esittämään houreitaan eduskunnassa ja tekemään jopa lakialoitteita. Eikö tämä ole mielestäsi jo ihan tarpeeksi iso riski?
Vierailija kirjoitti:
Jos maailman varallisuus jakautuisi oikeudenmukaisesti kaikille, niin taitaisi neljän tunnin työpäivä olla riittävä.
Mitä on varallisuuden oikeudenmukainen jakautuminen? Kommunistista valtiotako ajat takaa? Kuinka moni jaksaisi omistautua työlleen ja ahertaa sen puolesta, jos siitä ei hyötyisi? Kuinka moni ottaisi taloudellisia riskejä (jotka ovat välttämättömiä suurmenestyksen luomiseksi), jos tuottoa ei olisi tarjolla? Itse toivoisin, että ökyily olisi nykyistä häpeällisempää, jotta kaikenmaailman öljymiljardöörit ja leodicapriot eivät käyttäisi rahojaan huvijahteihin ja yksityislentokoneisiin, vaan saisivat kaipaamaansa mielihyvää jostain vaatimattomammasta. Kiertoon se raha on hyvä saada, mutta mieluiten niin, että se hyödyttäisi mahdollisimman monia.
Ehdotan, että lopetetaan kaikki virastot, niin päästään paljon lyhyempään työaikaan.
1 byrokraatti kerkeää 100 hengen kylässä hoitamaan kaikkien tarvittavat asiat. Itselläni menee välillä 2 vuotta, etten astu jallanikaan mihinkään virastoon.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Olen psykologina kuntasektorilla ja näen kyllä omassa työssäni tuon Andersonin ehdotuksen todella outona. Toki joo meille työntekijöille olisi ihan mukavaa tehdä 6 tunnin työt 8 tunnin palkalla, mutta miten se hyödyttäisi asiakskuntaamme tai koko yhteiskuntaa? Varmaankin asiakasjonot pitenisivät entisestään? Vai palkattaisiinko uusia työntekijöitä? (Tosin psykologeista jo nyt pulaa). Entä kuka maksaisi palkkamme kun jo nyt eläkeläisten ja pian eläkkeelle jäävien määrä on suurempi kuin koskaan? Vai kävisikö niin, että hoitaisimme asiakastyöt hutaisten ja kiireellä minuuttiaikataululla (esim. 45 min aika pienentyisi 30 min ajaksi) ja lakisääteiset potilastietokirjaukset tekisimme 6 tunnin työajan jälkeen omalla ajalla?
Siis en ehdottomasti vastusta Andersonin esitystä, mutta en sitä ymmärräkään. Olisi kiva kuulla, miten hän sen käytännössä saisi toimimaan esim. oman työni kannalta siten, että kaikki hyötyvät. Muutoin kuulostaa aika populistiselta.
Jos olisit joskus tehnyt oikeita töitä, niin ei tarvitsisi ihmetellä.
Tässä ehdotuksessahan on se hyvä puoli, että jatkossa psykologille tulee vähemmän potilaita ;)
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Hauska ajatuspieru Liltä, kun ottaa huomioon että Sipilän hallitus juuri nosti työaikaa. Olikohan Li päiväunilla kun asioista sovittiin?
Aivopieruista puheenollen: et sitten ilmeisesti tiennyt, ettei Vasemmistoliitto ole Sipilän hallituksessa?
Sen tietää kaikki ettei ne ole hallituksessa, ja hyvä niin :)
Lin on ihan turha ehdotella nyt tällaisia kun juuri päätettiin päinvastoin.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos maailman varallisuus jakautuisi oikeudenmukaisesti kaikille, niin taitaisi neljän tunnin työpäivä olla riittävä.
Mitä on varallisuuden oikeudenmukainen jakautuminen? Kommunistista valtiotako ajat takaa? Kuinka moni jaksaisi omistautua työlleen ja ahertaa sen puolesta, jos siitä ei hyötyisi? Kuinka moni ottaisi taloudellisia riskejä (jotka ovat välttämättömiä suurmenestyksen luomiseksi), jos tuottoa ei olisi tarjolla? Itse toivoisin, että ökyily olisi nykyistä häpeällisempää, jotta kaikenmaailman öljymiljardöörit ja leodicapriot eivät käyttäisi rahojaan huvijahteihin ja yksityislentokoneisiin, vaan saisivat kaipaamaansa mielihyvää jostain vaatimattomammasta. Kiertoon se raha on hyvä saada, mutta mieluiten niimn, että se hyödyttäisi mahdollisimman monia.
Taloudellista oikeudenmukaisuutta ei ainakaan ole se, että yksi prosentti maailman ihmisistä omistaa yli puolet maailman kaikesta varallisuudesta. Eikös se luku tuollainen ollut? Talousjärjestelmä on todella pahasti vinoutunut, eikä sitä velkainen tekohengitys auta.
Vierailija kirjoitti:
6 tunnin päivää tehdään jo Ranskassa ja saksassa. Itse kannatan ehdotusta.
Saksassa lyhyt työviikko johtuu osaltaan siitä, että siellä oletetaan työajalla myös tehtävän töitä tosissaan. Lusmuilijat ja työaikaansa työn ulkopuolisiin asioihin käyttävät suolataan armotta jopa läheisimpien työtoverien toimesta.
Vierailija kirjoitti:
No, vasemmistolaisideologian mukaanhan tuossa mennään. Ei töitä ja joku muu maksaa. :D Hienoa, kun vasurit huutavat muiden hankkivan kannatusta populismilla, mutta omaa populismia ei huomata sitten millään.
Kuuden tunnin työstä kuuden tunnin palkka. Ei sillä elä. Eikä kenelläkään työnantajalla ole varaa maksaa kuuden tunnin työstä kahdeksan tunnin palkkaa.
Niinpä. Ei lisättävää tähän.
Jos 6 tunnin työstä maksetaan 6 tunnin palkka ja tehokkuutta lisätään muillakin keinoilla, kuten karsimalla turhaa byrokratiaa, niin silloin voisi toimia. Suomessa on niin isoksi paisunut julkinen sektori että kaikki keinot sen supistamiseksi ovat tervetulleita.
Li on kyllä tämän neronleimauksensa kanssa pikkasen myöhässä, olisi ehkä kannattanut ehdottaa tätä silloin kun kilpailukykysopimusneuvotteluja vielä käytiin? Haiskahtaa tosiaan siltä paljon puhutulta populismilta ja irtopisteiden kalastelulta tulla tässä vaiheessa tällaista huutelemaan. Juna meni jo.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Mä vähän luulen, että Li on ihan fiksusti miettiny ton 6 tuntia. Sehän on silkkaa säästöä nykysellä työaikalainsäädännöllä, sillä 6 tunnin työpäivinä on taukojakin vähemmän, esim. ei ruokatuntia.
Vaikka äkkiseltään näyttää, että ehdotuksessa on kaksi tuntia eroa nykyiseen, niin työntekoon käytetyssä ajassa ei olekaan niin iso ero. Joten onhan se tehokasta.
Kyllä se ois ainakin askel oikeaan suuntaa. Nyt on jo yli 600 000 työtöntä makoilemassa kotona, eihän tässä ole mitään järkeä. Pitäisi jakaa niitä töitä useammalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos maailman varallisuus jakautuisi oikeudenmukaisesti kaikille, niin taitaisi neljän tunnin työpäivä olla riittävä.
Mitä on varallisuuden oikeudenmukainen jakautuminen? Kommunistista valtiotako ajat takaa? Kuinka moni jaksaisi omistautua työlleen ja ahertaa sen puolesta, jos siitä ei hyötyisi? Kuinka moni ottaisi taloudellisia riskejä (jotka ovat välttämättömiä suurmenestyksen luomiseksi), jos tuottoa ei olisi tarjolla? Itse toivoisin, että ökyily olisi nykyistä häpeällisempää, jotta kaikenmaailman öljymiljardöörit ja leodicapriot eivät käyttäisi rahojaan huvijahteihin ja yksityislentokoneisiin, vaan saisivat kaipaamaansa mielihyvää jostain vaatimattomammasta. Kiertoon se raha on hyvä saada, mutta mieluiten niimn, että se hyödyttäisi mahdollisimman monia.
Taloudellista oikeudenmukaisuutta ei ainakaan ole se, että yksi prosentti maailman ihmisistä omistaa yli puolet maailman kaikesta varallisuudesta. Eikös se luku tuollainen ollut? Talousjärjestelmä on todella pahasti vinoutunut, eikä sitä velkainen tekohengitys auta.
Kateus vie kalatkin vedestä. Normikansalaisen elintaso on moninkertaistunut ihan muutamassa vuosikymmenessä - tämä on olennaista eikä se kuinka paljon enemmän eliitillä on. Tärkeintä on, että meillä on talousjärjestelmä, joka kannustaa ja palkitsee työstä ja riskinotosta, jotta meidän kaikkien elintaso jatkaa nousuaan.
Yli-ikäisenä jo lähes kaikkeen, 54v, käveltyäni, seisottuani, vedettyäni, väännettyäni, käännettyäni, maaniteltuani, selitettyäni, kumarreltuani, kurkoteltuani tuon kuusi tuntia tänään ehdin kaataa itselleni kupin kahvia, katsahdin
kelloon ja totesin ihan olisi tässä tarpeeksi, onneksi sain jatkaa kääntelyä, vääntelyä, selittelyä jne ennen kuin ehdin kahvin juoda, olisin voinut jymähtää taakkani alla, nyt selvisin puoli kuolleena kotisohvalle asti, kun saisin vielä pari tuntia jatkaa.
Kuusi tuntia eriasteisten dementikkojen kanssa olisi kyllä inhimillisempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos maailman varallisuus jakautuisi oikeudenmukaisesti kaikille, niin taitaisi neljän tunnin työpäivä olla riittävä.
Mitä on varallisuuden oikeudenmukainen jakautuminen? Kommunistista valtiotako ajat takaa? Kuinka moni jaksaisi omistautua työlleen ja ahertaa sen puolesta, jos siitä ei hyötyisi? Kuinka moni ottaisi taloudellisia riskejä (jotka ovat välttämättömiä suurmenestyksen luomiseksi), jos tuottoa ei olisi tarjolla? Itse toivoisin, että ökyily olisi nykyistä häpeällisempää, jotta kaikenmaailman öljymiljardöörit ja leodicapriot eivät käyttäisi rahojaan huvijahteihin ja yksityislentokoneisiin, vaan saisivat kaipaamaansa mielihyvää jostain vaatimattomammasta. Kiertoon se raha on hyvä saada, mutta mieluiten niimn, että se hyödyttäisi mahdollisimman monia.
Taloudellista oikeudenmukaisuutta ei ainakaan ole se, että yksi prosentti maailman ihmisistä omistaa yli puolet maailman kaikesta varallisuudesta. Eikös se luku tuollainen ollut? Talousjärjestelmä on todella pahasti vinoutunut, eikä sitä velkainen tekohengitys auta.
Kateus vie kalatkin vedestä. Normikansalaisen elintaso on moninkertaistunut ihan muutamassa vuosikymmenessä - tämä on olennaista eikä se kuinka paljon enemmän eliitillä on. Tärkeintä on, että meillä on talousjärjestelmä, joka kannustaa ja palkitsee työstä ja riskinotosta, jotta meidän kaikkien elintaso jatkaa nousuaan.
Elintason kasvun näkee Suomessa ainakin hyvin leipäjonoista, joissa käyvien ihmisten määrä on moninkertaistunut. Köyhyyskin on lisääntynyt. Myös runsaasti otetut pikavipit kertovat siitä, että normikansalaisen elintaso on moninkertaistunut, ja monilla on vaikeuksia maksaa pikavippejä pois. Hommat olisivat vieläkin paremmin, jos taloudellinen voitto jakautuisi edes vähän oikeudenmukaisemmin maailmassa. Nykyinen talousjärjestelmähän on lähinnä vain iso pyramidihuijaus, jossa rahaa siirretään pyramidin huipulla oleville multimiljardööreille, ja tuloksen tekijät saavat roposia raadannastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos maailman varallisuus jakautuisi oikeudenmukaisesti kaikille, niin taitaisi neljän tunnin työpäivä olla riittävä.
Mitä on varallisuuden oikeudenmukainen jakautuminen? Kommunistista valtiotako ajat takaa? Kuinka moni jaksaisi omistautua työlleen ja ahertaa sen puolesta, jos siitä ei hyötyisi? Kuinka moni ottaisi taloudellisia riskejä (jotka ovat välttämättömiä suurmenestyksen luomiseksi), jos tuottoa ei olisi tarjolla? Itse toivoisin, että ökyily olisi nykyistä häpeällisempää, jotta kaikenmaailman öljymiljardöörit ja leodicapriot eivät käyttäisi rahojaan huvijahteihin ja yksityislentokoneisiin, vaan saisivat kaipaamaansa mielihyvää jostain vaatimattomammasta. Kiertoon se raha on hyvä saada, mutta mieluiten niimn, että se hyödyttäisi mahdollisimman monia.
Taloudellista oikeudenmukaisuutta ei ainakaan ole se, että yksi prosentti maailman ihmisistä omistaa yli puolet maailman kaikesta varallisuudesta. Eikös se luku tuollainen ollut? Talousjärjestelmä on todella pahasti vinoutunut, eikä sitä velkainen tekohengitys auta.
Kateus vie kalatkin vedestä. Normikansalaisen elintaso on moninkertaistunut ihan muutamassa vuosikymmenessä - tämä on olennaista eikä se kuinka paljon enemmän eliitillä on. Tärkeintä on, että meillä on talousjärjestelmä, joka kannustaa ja palkitsee työstä ja riskinotosta, jotta meidän kaikkien elintaso jatkaa nousuaan.
Elintason kasvun näkee Suomessa ainakin hyvin leipäjonoista, joissa käyvien ihmisten määrä on moninkertaistunut. Köyhyyskin on lisääntynyt. Myös runsaasti otetut pikavipit kertovat siitä, että normikansalaisen elintaso on moninkertaistunut, ja monilla on vaikeuksia maksaa pikavippejä pois. Hommat olisivat vieläkin paremmin, jos taloudellinen voitto jakautuisi edes vähän oikeudenmukaisemmin maailmassa. Nykyinen talousjärjestelmähän on lähinnä vain iso pyramidihuijaus, jossa rahaa siirretään pyramidin huipulla oleville multimiljardööreille, ja tuloksen tekijät saavat roposia raadannastaan.
Ennen oli leipäjonoissakin laihoja ihmisiä, nykyään ylipainoisia röökaajia. Ja syy tähän ei edes ole talousjärjestelmässä, vaan tämänhetkisessä työllisyystilanteessa. "Köyhyys" tuntuu toki nykyisin pahemmalta, koska se on suhteellisesti pahempaa, ei absoluuttisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos maailman varallisuus jakautuisi oikeudenmukaisesti kaikille, niin taitaisi neljän tunnin työpäivä olla riittävä.
Mitä on varallisuuden oikeudenmukainen jakautuminen? Kommunistista valtiotako ajat takaa? Kuinka moni jaksaisi omistautua työlleen ja ahertaa sen puolesta, jos siitä ei hyötyisi? Kuinka moni ottaisi taloudellisia riskejä (jotka ovat välttämättömiä suurmenestyksen luomiseksi), jos tuottoa ei olisi tarjolla? Itse toivoisin, että ökyily olisi nykyistä häpeällisempää, jotta kaikenmaailman öljymiljardöörit ja leodicapriot eivät käyttäisi rahojaan huvijahteihin ja yksityislentokoneisiin, vaan saisivat kaipaamaansa mielihyvää jostain vaatimattomammasta. Kiertoon se raha on hyvä saada, mutta mieluiten niimn, että se hyödyttäisi mahdollisimman monia.
Taloudellista oikeudenmukaisuutta ei ainakaan ole se, että yksi prosentti maailman ihmisistä omistaa yli puolet maailman kaikesta varallisuudesta. Eikös se luku tuollainen ollut? Talousjärjestelmä on todella pahasti vinoutunut, eikä sitä velkainen tekohengitys auta.
Kateus vie kalatkin vedestä. Normikansalaisen elintaso on moninkertaistunut ihan muutamassa vuosikymmenessä - tämä on olennaista eikä se kuinka paljon enemmän eliitillä on. Tärkeintä on, että meillä on talousjärjestelmä, joka kannustaa ja palkitsee työstä ja riskinotosta, jotta meidän kaikkien elintaso jatkaa nousuaan.
Elintason kasvun näkee Suomessa ainakin hyvin leipäjonoista, joissa käyvien ihmisten määrä on moninkertaistunut. Köyhyyskin on lisääntynyt. Myös runsaasti otetut pikavipit kertovat siitä, että normikansalaisen elintaso on moninkertaistunut, ja monilla on vaikeuksia maksaa pikavippejä pois. Hommat olisivat vieläkin paremmin, jos taloudellinen voitto jakautuisi edes vähän oikeudenmukaisemmin maailmassa. Nykyinen talousjärjestelmähän on lähinnä vain iso pyramidihuijaus, jossa rahaa siirretään pyramidin huipulla oleville multimiljardööreille, ja tuloksen tekijät saavat roposia raadannastaan.
Ennen oli leipäjonoissakin laihoja ihmisiä, nykyään ylipainoisia röökaajia. Ja syy tähän ei edes ole talousjärjestelmässä, vaan tämänhetkisessä työllisyystilanteessa. "Köyhyys" tuntuu toki nykyisin pahemmalta, koska se on suhteellisesti pahempaa, ei absoluuttisesti.
Ja ennen ei ollut edes leipäjonoja, vaan rahat riittivät elämiseen muutenkin. Eikä ollut pikavippejäkään, ja siltikin pärjättiin jopa paremmin.
Koko ämmän voisi dumpata suljetulle osastolle. Kriteerit täyttyvät, sillä hän on vaaraksi itselleen ja muille.