Lue keskustelun säännöt.
Miehen etälapsi tulossa "lomalle"
16.06.2016 |
Heinäkuussa piti olla 2 viikkoa, mutta nyt äitinsä pakottaa ottamaan lapsen vielä yhdeksi ylimääräiseksi viikonlopuksi.
Ei siinä muuten mitään, mut omat lapseni on samaan aikaan omalla isällään 2 viikkoa joten meillä ei ole miehen kanssa yhteistä aikaa koko kesänä.
Toisekseen mies ei tee lapsensa kanssa mitään joten lapsen hoito ja viihdyttäminen on mun varassa aina 90% kun lapsi käy täällä. Miehellä raskas lääkitys jonka vuoksi nukkuu lähes kaiken muun ajan mitää jää työssäkäynnin ulkopuolelle.
Ajatus heinäkuusta uuvuttaa jo nyt, tuntuu ettei kohta enää jaksa..
Isovanhemmat, miehen vanhemmat eivät kovin paljoa lapsenlastaan ota luokseen joten tukiverkko melko pieni meillä.
Mietin jo että vain häipyisin johonkin kaverille lepään viikoksi heinäkuussa ja jättäisin miehen "oman onnensa" nojaan. Tulin heti katumapäälle koska tiedän miten raskasta lapsen kanssa olo on oikeasti miehelle.. :/
Miten muut tässä tilanteessa olleet? Arvostelijat jakakoon elämänviisauksensa muualle kiitos..
T. Väsynyt
Kommentit (203)
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan ei puhu täällä siitä, että osa eronneista äideistä haluaa uuden miehen jakamaan arkea ja siksi ryhtyy uusperheeseen. Haluaa kumppanin jakamaan arjen kasvatusvastuuta omia lapsia varten jne..Siinä on itsekkäitä syitä taustalla eikä välttämättä edes mietitä että haluaako jakaa kotinsa miehen lapsien kanssa.
Hyvä pointti. Ja tässä asiassa kärjistäminen ei ainakaan kenenkään käytännön tilanteita ratkaise. Kun yksi peräänkuuluttaa perheenjäsenten tasapuolista oikeutta kotiin, toinen vastustaa että eihän vieraan lapsia voi pyyteettömästi rakastaa. Eihän nämä kaksi asiaa liity toisiinsa mitenkään. Riittää että kunnioittaa toisen ihmisen oikeuksia, joihin omasta mielestäni sitoutuu kun tämän toisen ihmisen, lapsen, perheen kanssa haluaa saman katon alle asumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pistäisi pystyyn äänestyksen (noin kuvitteellisesti), johon pystyisi vastaamaan vain vilpittömän rehellisesti sen pohjimmaisen ja perimmäisen totuuden. Niin kuinka moni äitipuoli vastaisi että aidosti haluaa joka päivä elää miehensä lasten kanssa, ei koe niitä yhtään vieraiksi lapsiksi ja rakastaa niitä?
Varmasti muutama, mutta vähemmistö.
Hyvin harva.
Minä olen äitipuoli. Miehen lapsissa ei ole mitään vikaa, mukavia, tottelevaisia ja hyvätapaisia ovat. Mutta en jäisi kaipaamaan.
Eipä niitä kaivata tarvitsekaan, ei rakastaa, eikä kohdella pyhimysmäisesti tilanteessa kuin tilanteessa. Kyse on lapsen oikeudesta kotiin missä voi tuntea olevansa kotonaan. Hänellä ei ole valinnanvaraa, aikuisella on. Hän on aikuisten armoilla, aikuinen ei ole lapsen armoilla.
En usko, että kukasn lapsi pitää kotinaan etävanhemman kotia. Lapsi jo itse ajattelee Ja puhuu "menevänsä yökylään isäm luokse". Oli siellä äitipuolta tai ei. Äitipuoli on siellä isän kotona vain toinen aikuinen.
Näin olen kuullut monen lapsen puhuvan.
On erilaisia uusperheitä ja on erilaisia yhteishuoltajuuksia. Lisäksi myös "lähivanhemman", jos sitä termiä halutaan käyttää, kotona voi olla uusiovanhempi joka katsoo että lapset eivät kuulu sinne.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama juttu.
Mies ottaa tyttönsä vain koska eksänsä pakottaa = painostaa ja uhkailee. En ymmärrä tätä äiti ihmistä.. Eniveis, kun miehen tyttö tulee, hänellä ei ole tekemistä jollen jotain keksi. Mies ei ole innokas lapsen kanssa puuhailuun. Osittain syy voi olla se että oli vahinkolapsi, eks "pillereiden läpi" raskaaksi ja mies on monesti puhunut katuvansa että suostui eksän painostamiseen lapsen pitämisestä. Koska ei jaksa tämän elämään osallistua "kuten kuuluisi". Paska tilanne kaikille...
Mä aina todella TODELLA ihmettelen, mistä löytyy tuollaisille paskakasa-äijille näitä ymmärtäjänaisia?
Siis että se äiti on jotenkin sekaisin, kun haluaa, että isäkin on lapsensa kanssa? Ihan todella?
En kyllä tajua miten kukaan katselee näitä munattomia itsekeskeisiä luusereita päivääkään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama juttu.
Mies ottaa tyttönsä vain koska eksänsä pakottaa = painostaa ja uhkailee. En ymmärrä tätä äiti ihmistä.. Eniveis, kun miehen tyttö tulee, hänellä ei ole tekemistä jollen jotain keksi. Mies ei ole innokas lapsen kanssa puuhailuun. Osittain syy voi olla se että oli vahinkolapsi, eks "pillereiden läpi" raskaaksi ja mies on monesti puhunut katuvansa että suostui eksän painostamiseen lapsen pitämisestä. Koska ei jaksa tämän elämään osallistua "kuten kuuluisi". Paska tilanne kaikille...
Mä aina todella TODELLA ihmettelen, mistä löytyy tuollaisille paskakasa-äijille näitä ymmärtäjänaisia?
Siis että se äiti on jotenkin sekaisin, kun haluaa, että isäkin on lapsensa kanssa? Ihan todella?
En kyllä tajua miten kukaan katselee näitä munattomia itsekeskeisiä luusereita päivääkään...
Minä voisin ymmärtää tätä miestä.... Jos itse miehenä olisin tehnyt vahingon, niin ei ehkä kiinnostaisi...Sen sijaan sitä äitiä en ymmärrä... Palkatkoon lastenhoitajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa pahasti siltä, että liian monelle vanhemmalle ( sekä äideille että isille) ne lapset on pelkkää pakkopullaa.. Miksi hankkia lapsia jos heidän kanssaan ei haluta olla? Ei ihme, että lapset ja nuoret voi nykyään huonosti, kun ovat " vain pelkkiä pelinappuloita". Surullista.
Lapsia saadaan, niitä ei hankita. Ei jokainen lapsi ole suunniteltu ja molempien haluama.
Tässäpä helmi kommentti. Jollei lapsia halua, niin kannattaa pitää vetoketju kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama juttu.
Mies ottaa tyttönsä vain koska eksänsä pakottaa = painostaa ja uhkailee. En ymmärrä tätä äiti ihmistä.. Eniveis, kun miehen tyttö tulee, hänellä ei ole tekemistä jollen jotain keksi. Mies ei ole innokas lapsen kanssa puuhailuun. Osittain syy voi olla se että oli vahinkolapsi, eks "pillereiden läpi" raskaaksi ja mies on monesti puhunut katuvansa että suostui eksän painostamiseen lapsen pitämisestä. Koska ei jaksa tämän elämään osallistua "kuten kuuluisi". Paska tilanne kaikille...
Mä aina todella TODELLA ihmettelen, mistä löytyy tuollaisille paskakasa-äijille näitä ymmärtäjänaisia?
Siis että se äiti on jotenkin sekaisin, kun haluaa, että isäkin on lapsensa kanssa? Ihan todella?
En kyllä tajua miten kukaan katselee näitä munattomia itsekeskeisiä luusereita päivääkään...
Niin kun tällaista lukee, niin alkaa hieman ymmärtää niitä kilttejä kunnollisia miehiä, jotka eivät löydä naisia ja sitten sitä näilläkin palstoilla ihmettelevät.
Jos miehesi ei ole kykenevä hoitamaan lastaan niin , eikö äidin pitäisi tietää ja ymmärtää tämä ?? Ehkä lapsen olisi parempi olla kotonaan ....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän. Itse en jaksanut uusperhepaskaa, joten erosin. Ei huvittanut passata miehen lasta silloin kun omani olivat isällään. Tosin ei se huvittanut ketään muutakaan, lapsi on nykyään huostassa. Ihanaa kun saa olla ainoastaan omien lasten kanssa 😍😍😍
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsen etä-äiti
i ois niin sairaana ja lääkkeissä että nukkuisi vain niin ei kukaan olettaisi etä-äidin uudelta mieheltä että tämä uusi mies hoitaisi etälapsen omalla lomallaan.
Näin juuri,samaa mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä nykyään noissa uusperheissä tuo tuommoinen "kamalan raskasta kun on taas lapsiviikko tulossa", miten itsekkäitä ihmiset voi olla? Minä kun ajattelen että lasten seurasta voi nauttia ja heidän kanssaan viettämästä ajasta saa paljon irti!
Vierailija kirjoitti:
Miettikää nyt sen lapsenkin näkökulmaa. Ap ei ole oma äiti eikä oma isä. Ap on alunperin lapselle vieras nainen, joka tuli lapsen elämään ilman että lapsi pyysi. Varmaan lapsikin ilahtuisi, jos saisi olla viikon kahdestaan isänsä kanssa. Ap siis ehdottomasti yksin lomalle nyt!
Ai sen sairaan isänsä kanssa,jonka ap kertoi koko ajan vain nukkuvan,raskaan lääkityksen vuoksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkoinen tossu ukkos kun suostuu eksänsä pompotuksiin vaikka on niin sairas ettei jaksak uin hädin tuskin käydä töissä. Mitä jos sä itse soittaisit sille eksälle ja kertoisit tilanteen? Se olisi lapsellekin parasta. Isä voi hänet ottaa vastaan sitten kun kykenee tämän kanssa olemaan ja hoitamaan.
Oikeesti? kirjoitti:
Jännä nykyään noissa uusperheissä tuo tuommoinen "kamalan raskasta kun on taas lapsiviikko tulossa", miten itsekkäitä ihmiset voi olla? Minä kun ajattelen että lasten seurasta voi nauttia ja heidän kanssaan viettämästä ajasta saa paljon irti!
Voi huoh taas näitä yleistäjiä. Jännä että noissa ydinperheissä lapset ei juuri isäänsä näe, kun sitä ei omat lapset kiinnosta ja niillä se äiti on tottunut olemaan siellä nyrkin ja hellän välissä että mies saa ryypätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sama, mitä koirat haukkuu, mutta totuus on, että oma on oma ja vieras on vieras. Vielä enemmän se lapsi on vieras, jos asuu enimmäkseen äidillään. Vieras nainen, vieraat geenit, vieraat tavat. Miksi ihmeessä pitäisi kiljua riemusta, kun joutuu hoitamaan itselle vierasta lasta?
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama, mitä koirat haukkuu, mutta totuus on, että oma on oma ja vieras on vieras. Vielä enemmän se lapsi on vieras, jos asuu enimmäkseen äidillään. Vieras nainen, vieraat geenit, vieraat tavat. Miksi ihmeessä pitäisi kiljua riemusta, kun joutuu hoitamaan itselle vierasta lasta?
No itse ajattelisin sen niin, että jos rakastunut niin paljon johonkin mieheen, että haluan elämäni jakaa hänen kanssaan ja hänellä nyt sattuu olemaan lapsia, niin toivoisin hänen olevan heille paras isä ja tukisin sitä suhdetta yli kaiken. Huonoa isää en ristikseni ottaisi surettais liian paljon niiden lasten puolesta, vaikkei omia olisikaan. Jos isän ottaa, pitää ymmärtää, että lapset kuuluu pakettiin. Ihan sama itsellä, jos mutta joku haluaa niin saa kylkiäisenä pari lasta huusholliin. Vaihtoehtona on, että jos ei muiden lapset kiinnosta, niin jätä niiden isä sitten välistä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan ei puhu täällä siitä, että osa eronneista äideistä haluaa uuden miehen jakamaan arkea ja siksi ryhtyy uusperheeseen. Haluaa kumppanin jakamaan arjen kasvatusvastuuta omia lapsia varten jne..Siinä on itsekkäitä syitä taustalla eikä välttämättä edes mietitä että haluaako jakaa kotinsa miehen lapsien kanssa.
Tämä!! Olen seurannut vierestä, kun äiti haluaa parisuhteen, rakastuu, mutta sitten syyllistää sitä uutta miestä, kun tämä ei hänen mielestään ole tarpeeksi sitoutunut jakamaan arkea ja vastuuta heidän perheensä kanssa. Puolen vuoden seurustelun jälkeen eivätkä asu edes yhdessä! Miehellä ei ole edes omia lapsia, koska ei halua. Nyt ovat eron partaalla, koska tämän naisen mielestä tämä mies on itsekäs. Lapsilla muuten on isäkin.
Ja vielä Ap:n tilanteeseen, hänellä taisi olla omiakin lapsia? Itselläni ei ole, mutta miehelläni on, etälapsia. Väittäisin ihan aidosti rakastavani mieheni lapsia (olisi outoa, jos näin ei kaikkien näiden vuosien jälkeen olisi) ja viihtyväni heidän kanssaan ja lasten äitiinkin on hyvät välit. Ja tästä huolimatta haluan viettää myös sen muutaman päivän kesälomaa ihan kahdestaan mieheni kanssa. Ei nyt vaan ole sama asia töiden jälkeen viettää sitä ns. laatuaikaa kuin se, että voi lähteä vaikka pienelle lomareissulle yhdessä. Meilläkin mies on joka toisen viikonlopun töissä ja vapaana viikonloppuna meillä on lapset (itse olen töissä virastoaikaan), joten ei sitä parisuhdeaikaa vaan kunnolla ole muuta kuin lomalla.
Meillä on onneksi lasten äidin kanssa sovittu nämä lomatkin eli vaikka lapset onkin meillä kesällä kuukauden, niin siellä välissä on pitkä viikonloppu, kun lapset on reissussa isovanhempiensa kanssa. Ja kun lapset ovat äidillään, niin mieheni saa töistä keskellä viikkoa vapaata ja lapset on meillä ja näin äitikin saa ihan sitä lapsivapaatakin lomaa hetken.
Pitänee alkaa säästää lasten psykiatrikuluja varten, koska lapsuutensa on pelkkää traumatisoivaa hylkäämistä.
Onko sinun miehes masentunut? Eikö pitäisi saada hoitoa. Lapsen äidille tiedoksi mikä tilanne on. Sinun pitäisi kaikki tehdä ja lapsen isä nukkuu. Ei hyvää päivää.
Minusta mielenkiintoista on joissakin erossa tilanne jossa isä taistelee oikeudessa saadakseen lapset. Kun hän ne saa, lapset jäävät kuitenkin mummon tai uuden rouvan hoidettavaksi. Tunnen useita tällaisia tapauksia. Jopa sellaisia että mies itse on reissu hommissa ja viikkoja poissa kotoa.
Tuollainen on kohtuutonta. Lapsen tulisi olla ensisijaisesti joko isän tai äidin vastuulla. Ensin tapellaan oikeudessa, ja sitten pestään kädet hoito ja kasvatus vastuusta, kun se on niin raskasta.
Olin itsekin lapsena isän uuden vaimon vastuulla ja oli raskasta, koska hän vihasi meitä lapsia. Itkin isälleni että lopettaa reissuhommat ja tulee kotiin. Hän tuli. Tajusi itsekin onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Pitää ne lapset vaan hoitaa, kun on niitä tehtaillut. Yhteinen aika. Voi luoja.
Todellakin voi luoja ! Siis jos olette molemmat eronneita ja molemmilla näitä "häntiä" niin niistä on pidettävä huolta. Tuollaisessa kuviossa on otettava huomioon, että yhteistä aikaa ei ole aina mahdollista järjestää ja nautittava siitä loma-ajasta isommalla porukalla. Näin se vain on.
Ylipäätään lapsiperheissä se "kahdenkeskinen aika" on vähän häilyvä käsite. Kokoajanhan siinä pitää olla puhelimen päässä ja tavoitettavissa. Monessa lapsiperheessä miehen ja vaimon lomat eivät edes satu samoille viikoille, joten vuorottelevat. Aivan arkipäivää hyvin monessa perheessä. Ei auta väsyä.
En usko, että kukasn lapsi pitää kotinaan etävanhemman kotia. Lapsi jo itse ajattelee Ja puhuu "menevänsä yökylään isäm luokse". Oli siellä äitipuolta tai ei. Äitipuoli on siellä isän kotona vain toinen aikuinen.
Näin olen kuullut monen lapsen puhuvan.