Lue keskustelun säännöt.
Voisitko adoptoida sisaresi/ystäväsi 6 lasta, jos tämä ennen kuolemaansa viimeisenä toiveenaan pyytäisi?
10.06.2016 |
Ja olettaen että näiden 6 lasten toinen vanhempi ei siis olisi kuvioissa mitenkään mukana (kuollut myös tai ei halua pitää yhteyttä).
Jos ystäväsi/sisaruksesi kuolinvuoteellaan kyynelsilmin viimeisenä toiveenaan pyytäisi, että juuri sinä adoptoisit kaikki hänen 6 pientä lastaan (iältään noin 0 - 10 v), niin suostuisitko?
Kommentit (52)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä en voi päättää yksin. Tämä sellainen asia, johon aviopuolisonkin pitää sitoutua 100%. Lähtökohtaisesti en halua enempää lapsia kuin niitä jo on, mutta ihan mahdoton sanoa, miten tuollaisessa tapauksessa sitten itse toimisi.
Riippuu kuinka läheinen olisin lasten kanssa. Luultavasti en adoptoisi. Pääni ei kestäisi elämää niin monen lapsen kanssa, enkä olisi kovin hyvä vanhempi jatkuvasti kiukkuisena ja vittuuntuneena.
En kerta kaikkiaan vain pystyisi. Ei minusta olisi rakastamaan vieraita lapsia, enkä kestäisi suurperheen elämää.
Voisin. Sisareni lapset ovat todella tärkeitä minulle, enkä haluaisi heitä menettää. Ei ole niin läheisiä ystäviä, joilta voisin tuon kuvitella kuulevani. Joten jos olisi yhtä tärkeä lapsineen kuin sisareni, voisin kuvitella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En varmaankaan onnistuisi, harmi. Valitettavasti mieheni ei suostuisi, joten ero tulisi jos minä suostuisin ja se olisi jo liian suuri uhraus itseäni ja omia lapsiani ajatellen. En voisi asua sellaisen lapsikatraan kanssa mieheni kanssa samassa taloudessa. :( Muuten ihan oikeasti suostuisin, pidän lapsista, myös muiden lapsista ja olen tehnyt hieman vapaaehtoistyötä vähäosaisten lasten hyväksi jne. Mutta pitäisi sitten vaan selittää ystävälleni, että yritän puhua miehelleni ja otan heidät jos mieheni suostuu (mutta valitettavasti ei kyllä suostuisi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En...minusta ei olisi siihen. Onneksi olen ainut lapsi niin ei ole siskon tai veljen lapsia ja ystävien lapsista toivottavasti sukulaiset pitäisivät huolta.
Sisaruksen lapset tottakai, muita varmaankaan en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En noin montaa lasta, vaikka ne olis miten rakkaita. Itsekästä ehkä, mutta järki menee tunteiden edelle.
En helvetissä pilaisi elämääni moisella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsittääkseni adoptiota varten pitäisi läpikäydä armoton rumba, sijaisperheeksi pääsee helpommalla. Eli olisin valmis ryhtymään huoltajaksi ja kasvattaisin kuin omani, mutta adoptiokaruselliin en lähtisi. Lisäksi lapsilla olisi jo isä ja äiti (tosin kuolleet), ei he uusia tarvitse vaan pelkästään hyvän kodin.
Tuskin pystyisin ja ei olisi reilua miestäni kohtaan. Yrittäisin pysyä elämässään mukana muuten. Molemmilla siskoillani on yksi lapsi, heidät kyllä ehdottomasti adoptoisin jos menettäisivät molemmat vanhempansa (tosin äitini saattaisi olla parempi vaihtoehto adoptoimaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin, mutta eipä taitaisi onnistua. Sosiaaliviranomaiset päättäisivät mihin lapset menisivät. Kuka vaan ei voi adoptoida ketä vaan.
En. Siihen on syynsä, miksi olen halunnut vain kaksi lasta.
Sain kysymykseen idean tästä:
http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/naisen-paras-yst%c3%a4v%c3%a4-ku…
ap
;)
Ehdottamasti haluaisin auttaa tuttuja lapsia. Jos heitä on 6, ovat varmaan hyvin eri-ikäisiäkin. Meillä liiankin iso talo, tänne mahtuisi hyvin :) Ja voisin ottaa sijaislapsiksi, olen sitäkin uravaihtoehtoa ajatellut muutenkin. Toki tositilanteessa vaatisi pitkän harkinnan puolison kanssa.
Veljeni lapset voisin adoptoida, mutta en kenenkään muun