Montako kertaa syöt päivän aikana?

5-6 kertaa

aamupala, lounas, välipalat ennen ja jälkeen salitreenin, päivällinen, joskus iltapala

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme että suomalaiset on ylipainosia kun syövät ihan pieleen.liian harvoin,liikaa. Aineenvaihdunta pysyy vauhdissa kun syötte oikein ja usein.

T.174cm ja 59kg

Tutkimusten mukaan ihan hömpänpömppää tämä usein erilaisten personal trainerien esittämä väite. Aineenvaihdunnan "vauhdikkuuteen" vaikuttaa syömisessä lähinnä kokonaiskalorinsaanti vuorokaudessa, eli jos saa pitkäjaksoisesti kulutukseen nähden kovin vähän kaloreita, syntyy säästöliekkitila. Mutta sillä syökö ne kalorinsa yhdellä tai kymmenellä aterialla ei ole mitään merkitystä kulutuksen suhteen.

Maailmalla on myös paljon kulttuureita, joissa aikuisten ei ole ollut tapana syödä välipaloja, ja ylipaino on niissä maissa harvinaisempaa kuin Suomessa. Esim. Ranskattaret eivät liho kirjan yksi neuvo oli syödä vain kolmesti päivässä ilman välipaloja.

Näinhän tuo on, mutta sen verran korjaan, että ei mitään säästöliekkiä myöskään ole olemassa, siis siinä merkityksessä mitä yleisesti kuvitellaan. Pienempi ihminen vain kuluttaa vähemmän energiaa kuin suurempi ja lisäksi kalorivajeeseen liittyy adaptiivinen komponentti, mutta sen vaikutus ei ole likimainkaan sitä luokkaa, mitä ihmiset kuvittelevat sen olevan.

Esim. tämä kaveri oli 382 syömättä yhtään mitään ja laihtui 120+ kiloa:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2495396/

Missä hänen 'säästöliekkinsä' oli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4-5kertaa, urheilen päivittäin joten energiantarpeeni on melko kova enkä voisi kuvitellakaan tuollaista 2 kertaa päivässä syömistä. Ei vissiin ole kauheen terveellistä vetää hirveet mätöt naamaan klo 21, tunnen 2 ihmistä joilla on tälläinen rytmi ja ovat molemmat ylipainoisia.

Miksi ihmeessä kuvittelet harvoin syövien mättävän naamaan hirveitä annoksia??

Jos syö vain kaksi kertaa päivässä ja niillä pitäis päivän tarvittavan kalorimäärän täyttyä niin joo luultavasti annokset on tosi isoja tai sitten melkosen kaloripitoisia. Ei hyvä. Toki jokainen saa syödä silleen kun haluaa

Miksi ei hyvä? Ihmisen metsästäjä-keräilijätaustan takia voisi kuvitella että luonnollisinta olisi, että kun saalista saadaan tai ruokaa löydetään, sitä vedetään vatsa täyteen, koska voi olla että seuraavan aterian saamiseen kuluu aikaa.

Tuo ei ehkä päde nykyaikaan mutta jos jollekin sopii tehköön niin. Itse vihaan ähkyn tunnetta enkä olekaan tuntenut sitä vuosiin, siksikin mulle sopii useammat ateriointikerrat päivässä. Hoikka olen ollut aina.

Syön 2 kertaa. Lounas suunnilleen klo 11 ja päivällinen klo 17-18.

En käytä ollenkaan jugurtteja, rahkaa tai juo maitoa. En juurikaan käytä pastaa, leipää, perunaa, riisiä. Näitä syön vain harvoin. Juustoja kohtuudella. Voita lähes joka päivä.

Juureksi, kasviksia, salaattia, lihaa (possu,nauta,kana,kala) ja munia syön joka päivä. Annokseni ovat suurehkoja. Kaikki lihat ovat marinoimattomia, ei mitään valmiskastikkeita ja mössöjä. Lähes kaiken teen aina itse.

Herkkuja (jäätelöä, kakkua, pullia) syön joskus jos huvittaa. Ehkä kerran viikossa.

Olen pienikokoinen nainen, terve, normaalipainoinen. Ennen kun söin "ruokaympyrän mukaan", ihoni oli näppyläisempi, oloni oli turvonneempi ja selluliittia oli enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme että suomalaiset on ylipainosia kun syövät ihan pieleen.liian harvoin,liikaa. Aineenvaihdunta pysyy vauhdissa kun syötte oikein ja usein.

T.174cm ja 59kg

Totta.

Jos syö harvakseltaan ja isoja hiilihydraattipitoisia aterioita, se ei tee haimalle hyvää. Insuliinia pitää tuottaa suurempia määriä sen sijaan, että sitä tulisi tasaisesti pitkin päivää. Vhh on asia erikseen...

Vähemmän se haima siitä rasittuu, että pari kertaa päivässä tuottaa insuliinia kunnolla, kuin että sitä täytyy tuotella 5-6 kertaa päivässä pienten aterioiden takia. 

Tutkimusten mukaan nisäkkäiden, myös ihmisen, elimistölle pitkät paastojaksot aterioiden välillä ovat monella tapaa hyödyllisiä. 16:8  pätkäpaasto jossa syödään vuorokaudessa vain 8 tunnin syömisikkunan aikana ja muuten ollaan paastotilassa esimerkiksi perustuu tutkimusdataan sekä eläin- että ihmiskokeista, ja tämä tutkimustieto osoittaa  ainakin seuraavia hyötyjä

 

- vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä

- vähentää syöpäriskiä

- alentaa diabetesriskiä (tästä toistaiseksi lähinnä eläinkoetuloksia)

- parantaa kognitiivisia toimintoja

- voi suojella Alzheimerin ja Parkinsonin taudeilta

- Paastojaksot edistävät myös kehoon kertyvien kuolleiden ja vaurioituneiden solujen siivoamista kehosta, ns. autofagiaa. Monet tiedemiehet uskovat, että tämän prosessin toimimattomuus on yksi pääsyistä joka johtaa ikääntymisen myötä yleistyviin kroonisiin sairauksiin. 

- Ajoittainen paastoaminen näyttää myös lisäävän tiettyjen solutyyppien, erityisesti hermosolujen, aktiivisuutta ja kasvua. Evoluution näkökulmasta tässä on järkeä: kun ruoka on niukkaa, luonnonvalinta suosii niitä joiden muisti (mistä löysimme ruokaa aiemmin?) ja kognitiiviset toiminnot (kuinka löydämme ruokaa nyt?) terävöityvät nälän hetkellä.

Pohjaan mielipiteeni omaan kokemukseeni. Söin tuolla tavalla paastoamalla ja junttaamalla iltaisin pizzaa, riisiä ja pastaa koko aikuisiän kunnes rutiinitarkastuksessa sokeritasapainossa todettiin häiriö. Ja ihan normaalipainon alarajoilla olen ollut aina, enkä syö juuri ollenkaan roskaruokaa enkä makeisia. Diabetes ei puhkea kaikille jotka noin syö, mutta onko järkeä edes testailla. Suomessakin aika moni sairastaa tietämättään mm. siksi koska luulee hoikkuuden olevan hyvä merkki. Heikotukset aterioiden välillä kannattaa ottaa tosissaan ja säätää syömistä sen mukaan. Jollekin se on vhh ja jollekin joku muu tapa syödä.

Tutkmuksissa vaan ei ole todettu yhteyttä diabeteksen ja harvoin syömisen tai pätkäpaaston välillä. Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö joillekin yksilöille voisi tulla diabetes - ihan millä ruokavaliolla tahansa voi (edes se karppaus ei asiaa estä). Kuitenkaan minusta yksittäistapauksesta tai muutamasta ei voi vetää johtopäätöstä, että pätkäpaaston kokeileminen olisi jotenkin riski diabeteksen suhteen, koska kerran tutkimukset viittaavat lähinnä siihen suuntaan, että riski jonkin verran pienenee, ei missään nimessä lisäänny.

Kolmesti päivässä. Neljästi silloin kun menen tosi myöhään nukkumaan. Aamiainen, lounas ja päivällinen. Iltapala on neljäs, mutta aika harvoin tulee syötyä se.

Aamiainen on munia jossain muodossa, jotain kasvista tai marjaa, kahvia kermalla ja/tai kookosöljyllä. Lounas, näin kesällä, salaattia rasvalisällä (majoneesi tai oö) ja joku juusto (feta snack tai paistettu halloumi, kenties babybel juustoja pari kolme). Päivälliseksi päivän pääateria, kasvista ja jotain elukkarasvaista, jälkkäriksi kermakahvia (juhlan kunniaksi pari palaa tummaa suklaata). Iltapalaksi jugurttia, tilkka kermaa ja marjoja. Kylmän vuodenajan lounas voi olla edellispäivän päivällistä tai sitten vaikka joku keitto.

Oleellista on runsas rasva, sopivasti proteiinia ja niukahkosti hiilaria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4-5kertaa, urheilen päivittäin joten energiantarpeeni on melko kova enkä voisi kuvitellakaan tuollaista 2 kertaa päivässä syömistä. Ei vissiin ole kauheen terveellistä vetää hirveet mätöt naamaan klo 21, tunnen 2 ihmistä joilla on tälläinen rytmi ja ovat molemmat ylipainoisia.

Miksi ihmeessä kuvittelet harvoin syövien mättävän naamaan hirveitä annoksia??

Jos syö vain kaksi kertaa päivässä ja niillä pitäis päivän tarvittavan kalorimäärän täyttyä niin joo luultavasti annokset on tosi isoja tai sitten melkosen kaloripitoisia. Ei hyvä. Toki jokainen saa syödä silleen kun haluaa

Miksi mielestäsi ei hyvä?

Kaloripitoinen ruoka on epäterveellistä (ylläri), hiilihydraattien ja suurten annosten mättäminen nälkäisenä illalla johtaa helposti ylipainoon vaikka poikkeuksiakin voi olla kuten ylempänä joku kertoi. Hänkään tuskin kovin liikunnallinen ilmeisesti. Yksi kaverini syö kevyen lounaan ja illalla kun tekee ruoan vetää useamman ihmisen edestä, on lihonut entisestään tuolla meiningillä.

Kaloripitoinen ei todellakaan ole automaattisesti epäterveellistä vaan se muuttuu, niin kuin vähäkalorinenkin ruoka, epäterveelliseksi siinä vaiheessa kun sitä syödään liikaa.

No kyllä pitsat ja hampparit on epäterveellisä vähän syötyinäkin. Tässä en nyt tarkoittanut lohta enkä avocadoa vaan lähinnä pikaruokia.

Nope. Riippuu täysin kokonaisuudesta.

Mikroravinneköyhä ateria ei ole osana muuten ravinteikasta ruokavaliota mllään muotoa epäterveellinen.

Toki jos ruokavalio koostuu pelkästä pikaruoasta, niiin sitten. Ehkä.

Vierailija kirjoitti:

5-6 kertaa pieniä annoksia. Ravitsemusterapeutti on suositellut.

Ai ihanko ravitsemusterapeutti suositellut :D

"Marjoja, rahkaa ja puuroa. Näitä täytyy kuule syödä monta kertaa päivässä että pysyt terveenä"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme että suomalaiset on ylipainosia kun syövät ihan pieleen.liian harvoin,liikaa. Aineenvaihdunta pysyy vauhdissa kun syötte oikein ja usein.

T.174cm ja 59kg

Tutkimusten mukaan ihan hömpänpömppää tämä usein erilaisten personal trainerien esittämä väite. Aineenvaihdunnan "vauhdikkuuteen" vaikuttaa syömisessä lähinnä kokonaiskalorinsaanti vuorokaudessa, eli jos saa pitkäjaksoisesti kulutukseen nähden kovin vähän kaloreita, syntyy säästöliekkitila. Mutta sillä syökö ne kalorinsa yhdellä tai kymmenellä aterialla ei ole mitään merkitystä kulutuksen suhteen.

Maailmalla on myös paljon kulttuureita, joissa aikuisten ei ole ollut tapana syödä välipaloja, ja ylipaino on niissä maissa harvinaisempaa kuin Suomessa. Esim. Ranskattaret eivät liho kirjan yksi neuvo oli syödä vain kolmesti päivässä ilman välipaloja.

Näinhän tuo on, mutta sen verran korjaan, että ei mitään säästöliekkiä myöskään ole olemassa, siis siinä merkityksessä mitä yleisesti kuvitellaan. Pienempi ihminen vain kuluttaa vähemmän energiaa kuin suurempi ja lisäksi kalorivajeeseen liittyy adaptiivinen komponentti, mutta sen vaikutus ei ole likimainkaan sitä luokkaa, mitä ihmiset kuvittelevat sen olevan.

Esim. tämä kaveri oli 382 syömättä yhtään mitään ja laihtui 120+ kiloa:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2495396/

Missä hänen 'säästöliekkinsä' oli?

Tuo "kalorivajeeseen liittyvä adaptiivinen komponentti" ON juuri se säästöliekki. Se voi joillain yksilöillä olla varsin merkittäväkin, että miten paljon keho pystyy säästämään rankan kalorivajeen aikana.

Mutta joo, se on ihan roskaa että ihminen ei muka laihtuisi hyvin alhaisilla kaloreilla koska säästöliekki. Säästöliekki voi tehdä laihtumisesta vähän hitaampaa kuin mitä kuvittelisi laskennallisesti tapahtuvan, jos ajattelee että kulutus laskee pelkästään kehon painon muutoksen verran. Mutta ei se laihtumista estä. Olisihan se tietysti kätevää, jos nälänhädässä säästöliekin avulla voisi selvitä tyhjällä vaikka loputtomasti edes laihtumatta, mutta  kyllä keho aina tarvitsee perustoimintoihinsa merkittävästi energiaa eikä sitä voi mikään säästöliekki kumota.

Aamupala

välipala

lounas

välipala

päivällinen

iltapala

Ateriat eivät ole isoja. Välipala on esim. hedelmä.

Mistä tulee käsitys, että harvoin syövät syövät itsensä aina ähkyyn? Minä syön hitaasti ja rauhallisesti, pureksin ruoan ja nautin ruokailusta. Kun olo on kylläinen, lopetan syömisen (paitsi jos on vielä vain vähän lautasella syön sen loppuun), enkä ahda napa rutisten kuin rekkamies noutopöydän äärellä. Kun ruoassa on kylliksi rasvaa, riittää vähempi määrä ja kylläisyys säilyy pitkään. Ihan normaali ruokalautanen on käytössä ja siihen teen annoksen ja salaatille pikkulautanen. Syön 2-3 kertaa päivässä, ekan kerran aamupäivällä ikään kuin brunssi, toisen kerran illansuussa päivällinen. Kolmas saattaa olla siinä välissä, sellainen "pullakahvi" tyyppinen, ilman sitä pullaa tosin. Tämä kolmas kerta siis on sellainen sosiaalinen tilanne, kun on joku kokous tmv. jossa on kahvit ja pulla/suolapala tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4-5kertaa, urheilen päivittäin joten energiantarpeeni on melko kova enkä voisi kuvitellakaan tuollaista 2 kertaa päivässä syömistä. Ei vissiin ole kauheen terveellistä vetää hirveet mätöt naamaan klo 21, tunnen 2 ihmistä joilla on tälläinen rytmi ja ovat molemmat ylipainoisia.

Miksi ihmeessä kuvittelet harvoin syövien mättävän naamaan hirveitä annoksia??

Jos syö vain kaksi kertaa päivässä ja niillä pitäis päivän tarvittavan kalorimäärän täyttyä niin joo luultavasti annokset on tosi isoja tai sitten melkosen kaloripitoisia. Ei hyvä. Toki jokainen saa syödä silleen kun haluaa

Miksi mielestäsi ei hyvä?

Kaloripitoinen ruoka on epäterveellistä (ylläri), hiilihydraattien ja suurten annosten mättäminen nälkäisenä illalla johtaa helposti ylipainoon vaikka poikkeuksiakin voi olla kuten ylempänä joku kertoi. Hänkään tuskin kovin liikunnallinen ilmeisesti. Yksi kaverini syö kevyen lounaan ja illalla kun tekee ruoan vetää useamman ihmisen edestä, on lihonut entisestään tuolla meiningillä.

Kaloripitoinen ei todellakaan ole automaattisesti epäterveellistä vaan se muuttuu, niin kuin vähäkalorinenkin ruoka, epäterveelliseksi siinä vaiheessa kun sitä syödään liikaa.

No kyllä pitsat ja hampparit on epäterveellisä vähän syötyinäkin. Tässä en nyt tarkoittanut lohta enkä avocadoa vaan lähinnä pikaruokia.

Ei mikään, mikä ei suorastaan myrkyllistä ole, ole epäterveellistä kohtuudella syötynä. Ei pizza ja hampurilaisetkaan. Mutta toki niitä ei kannata useimpina viikon päivinä syödä, koska ovat aika ravinneköyhiä verrattuna terveellisempiin ruokiin. Kaloreitakin niissä toki on paljon, mutta tämä haitta on helposti eliminoitavissa sillä että syö sitten muuta vähemmän niin ettei kalorien kokonaissaanti ylitä kulutusta.

Kyllä nuo vaan epäterveellisiä on, se on fakta. Jos harvoin syö niin ihan ok mutta en mä kyllä suosittele kenellekään ees viikoittain:D

6-8 kertaa, pienen pieniä annoksia. Pyrin kahdeksaan jotta saisin 2600kcal täyteen.

2-3 kertaa päivässä:

klo 8-9  kaksi siivua leipää leikkeleellä, juustolla ja kurkulla

klo ~ 15 normaali päiväruoka (riisiä/perunaa/pastaa ja kastike tms.)

(klo 8 hedelmä ja ehkä jogurttia)

Päivän aikana juon kaksi mukia kahvia, kaksi mukia teetä, muutama lasi vettä ja ruoan kanssa rasvatonta maitoa. Hyvin pärjään, nälkä ei ole koskaan.

3 kertaa päivässä näin dieetillä, plussakaloreilla on pakko syödä useammin, koska muuten ei pysty syömään tarpeeksi tai ainakin se on hyvin epämiellyttävää. :D

Aamulla en koskaan syö mitään ja välillä paastoan iltaan kunnes alkaa heikottaa, jos ei ole nälkä.

Neljä kertaa päivässä.

-Aamupala

-Lounas

-Välipala

-Illallinen

Pyrin syömään vikan ateria n. 20-21.00 aikoihin. Jos sen jälkeen on nälkä niin tietää, että menty päivä miinuskaloreilla.Olin aikaisemmin ilta/yösyöppö.

Syön kerran päivään joko leipää, pastaa tai riisiä tms. Eilen söin lounaalla riisiä ja illalla wrappeja ja huomasi taas mahasta, että liikaa tuli syötyä hiilarihöttöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme että suomalaiset on ylipainosia kun syövät ihan pieleen.liian harvoin,liikaa. Aineenvaihdunta pysyy vauhdissa kun syötte oikein ja usein.

T.174cm ja 59kg

Tutkimusten mukaan ihan hömpänpömppää tämä usein erilaisten personal trainerien esittämä väite. Aineenvaihdunnan "vauhdikkuuteen" vaikuttaa syömisessä lähinnä kokonaiskalorinsaanti vuorokaudessa, eli jos saa pitkäjaksoisesti kulutukseen nähden kovin vähän kaloreita, syntyy säästöliekkitila. Mutta sillä syökö ne kalorinsa yhdellä tai kymmenellä aterialla ei ole mitään merkitystä kulutuksen suhteen.

Maailmalla on myös paljon kulttuureita, joissa aikuisten ei ole ollut tapana syödä välipaloja, ja ylipaino on niissä maissa harvinaisempaa kuin Suomessa. Esim. Ranskattaret eivät liho kirjan yksi neuvo oli syödä vain kolmesti päivässä ilman välipaloja.

Näinhän tuo on, mutta sen verran korjaan, että ei mitään säästöliekkiä myöskään ole olemassa, siis siinä merkityksessä mitä yleisesti kuvitellaan. Pienempi ihminen vain kuluttaa vähemmän energiaa kuin suurempi ja lisäksi kalorivajeeseen liittyy adaptiivinen komponentti, mutta sen vaikutus ei ole likimainkaan sitä luokkaa, mitä ihmiset kuvittelevat sen olevan.

Esim. tämä kaveri oli 382 syömättä yhtään mitään ja laihtui 120+ kiloa:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2495396/

Missä hänen 'säästöliekkinsä' oli?

Tuo "kalorivajeeseen liittyvä adaptiivinen komponentti" ON juuri se säästöliekki. Se voi joillain yksilöillä olla varsin merkittäväkin, että miten paljon keho pystyy säästämään rankan kalorivajeen aikana.

Mutta joo, se on ihan roskaa että ihminen ei muka laihtuisi hyvin alhaisilla kaloreilla koska säästöliekki. Säästöliekki voi tehdä laihtumisesta vähän hitaampaa kuin mitä kuvittelisi laskennallisesti tapahtuvan, jos ajattelee että kulutus laskee pelkästään kehon painon muutoksen verran. Mutta ei se laihtumista estä. Olisihan se tietysti kätevää, jos nälänhädässä säästöliekin avulla voisi selvitä tyhjällä vaikka loputtomasti edes laihtumatta, mutta  kyllä keho aina tarvitsee perustoimintoihinsa merkittävästi energiaa eikä sitä voi mikään säästöliekki kumota.

Jep.

Tämä nyt on kaiketi sitten lähinnä semantiikkaa, mutta tarkoitin viestilläni siis näitä "Laihdutin viikon ja kroppa on nyt ihan SÄÄSTÖLIEKILLÄ!!!!!!iiiii!!! iik!" -ihmisiä ja heidän käsitystään asiasta.

Toki energiankulutus putoaa alle kulutuksen syödessä enemmän kuin on odotusarvo, johtuen siitä, että mm. leptiinin määrä pienenee verenkierrossa, mikä johtaa mm. kilpirauhashormonien määrän pienentymiseen verenkierrossa yms.

Tämän merkitys vain ei ole likimainkaan sitä luokkaa, mitä ihmiset yleisesti kuvittelevat, koulutetutkin ihmiset.

Ja tähän voi onneksi itse vaikuttaa pitämällä laihdutuksessa säännöllisen epäsäännöllisesti taukoja syömällä ylläpitokaloreilla tai jopa vähän ylikin, jolloin leptiinin määrä taas normalisoituu jne.

Peruselintoiminnothan hyrräävät aina, ei se keho ilman energiaa pysy 37-asteisena, tai sydän pumppaa verta taukoamatta, tai proteiinikierto jatka menojaan, tahi aivotoiminta, tai maksa lopeta jatkuvaa ravinteiden käsittelyä/muuntamista jne jne jne.

3-5 kertaa, useimmiten 4. Kestän huonosti nälkää ja tulen tosi kiukkuiseksi ja ahdistuneeksi, jos on hirveä nälkä. Kun pidän verensokerin tasaisena niin mieliala ja energiataso pysyy myös tasaisena. Ja vältän sillä myös iltasyöpöttelyn. Jos syön liian vähän päivällä, niin illalla on karmiva nälkä, joka ei tunnu lähtevän vaikka kuinka paljon söisi. Mutta uskon että tästä ei ole olemassa mitään yhtä ainoaa oikeaa totuutta, vaan itse pitää löytää se ateriarytmi joka toimii itselle parhaiten. 

Yleensä syön 3-4 tunnin välein.

Aamupala: yleensä smoothie

Lounas: kanaa / kalaa + vihanneksia, keitto tai salaatti

Päivällinen: sama kuin lounas, jälkkäriksi joku hedelmä

Iltapala: smoothie tai munakas tms, hedelmä. Joskus saatan syödä ihan ruokaa jos on kova nälkä. 

Jos lounas on kovin kevyt niin saatan syödä välipalan. 

Syön n.5 krt päivässä

Aamiainen

Luonas

Välipala

Päivällinen

Iltapala

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme että suomalaiset on ylipainosia kun syövät ihan pieleen.liian harvoin,liikaa. Aineenvaihdunta pysyy vauhdissa kun syötte oikein ja usein.

T.174cm ja 59kg

Totta.

Jos syö harvakseltaan ja isoja hiilihydraattipitoisia aterioita, se ei tee haimalle hyvää. Insuliinia pitää tuottaa suurempia määriä sen sijaan, että sitä tulisi tasaisesti pitkin päivää. Vhh on asia erikseen...

Vähemmän se haima siitä rasittuu, että pari kertaa päivässä tuottaa insuliinia kunnolla, kuin että sitä täytyy tuotella 5-6 kertaa päivässä pienten aterioiden takia.

Tutkimusten mukaan nisäkkäiden, myös ihmisen, elimistölle pitkät paastojaksot aterioiden välillä ovat monella tapaa hyödyllisiä. 16:8  pätkäpaasto jossa syödään vuorokaudessa vain 8 tunnin syömisikkunan aikana ja muuten ollaan paastotilassa esimerkiksi perustuu tutkimusdataan sekä eläin- että ihmiskokeista, ja tämä tutkimustieto osoittaa  ainakin seuraavia hyötyjä

 

- vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä

- vähentää syöpäriskiä

- alentaa diabetesriskiä (tästä toistaiseksi lähinnä eläinkoetuloksia)

- parantaa kognitiivisia toimintoja

- voi suojella Alzheimerin ja Parkinsonin taudeilta

- Paastojaksot edistävät myös kehoon kertyvien kuolleiden ja vaurioituneiden solujen siivoamista kehosta, ns. autofagiaa. Monet tiedemiehet uskovat, että tämän prosessin toimimattomuus on yksi pääsyistä joka johtaa ikääntymisen myötä yleistyviin kroonisiin sairauksiin.

- Ajoittainen paastoaminen näyttää myös lisäävän tiettyjen solutyyppien, erityisesti hermosolujen, aktiivisuutta ja kasvua. Evoluution näkökulmasta tässä on järkeä: kun ruoka on niukkaa, luonnonvalinta suosii niitä joiden muisti (mistä löysimme ruokaa aiemmin?) ja kognitiiviset toiminnot (kuinka löydämme ruokaa nyt?) terävöityvät nälän hetkellä.

Pohjaan mielipiteeni omaan kokemukseeni. Söin tuolla tavalla paastoamalla ja junttaamalla iltaisin pizzaa, riisiä ja pastaa koko aikuisiän kunnes rutiinitarkastuksessa sokeritasapainossa todettiin häiriö. Ja ihan normaalipainon alarajoilla olen ollut aina, enkä syö juuri ollenkaan roskaruokaa enkä makeisia. Diabetes ei puhkea kaikille jotka noin syö, mutta onko järkeä edes testailla. Suomessakin aika moni sairastaa tietämättään mm. siksi koska luulee hoikkuuden olevan hyvä merkki. Heikotukset aterioiden välillä kannattaa ottaa tosissaan ja säätää syömistä sen mukaan. Jollekin se on vhh ja jollekin joku muu tapa syödä.

kakkostyypin diabeteksen yleisyyden epäilen Suomessa johtuvan D-vitamiinin puutoksesta. Haepa tietoa D-vitamiini diabetes. Suurimmalla osalla suomalaisista on D-vitamiinin puutos, sillä suosittelut vitamiinimäärät ovat liian pieniä.