Lue keskustelun säännöt.
Häissämme tarjottiin vegaaniruokaa, saimme kuulla pahaa jälkeenpäin
Vietimme häitä nyt edellisenä lauantaina. Sekä mies että minä olemme vegaaneja, jolloin tietenkin lihan tai eläinperäisten ruokien tarjoaminen ei tuntunut meille luontevalta. Ajattelimme että ihmiset ottaisivat asian positiivisena kokemuksena.
Jo suunnitteluvaiheessa isälleni asia tuntui olevan ylitsepääsemätön ongelma, asiasta tuli riitaa vielä häitä edeltävällä viikolla. Häpesi kuulema valintaamme.
Nyt jäljestä olemme kuulleet negatiivisia asioita myös ystäviemme suusta (tosin niin että selän takana oli puhuttu).
Kuulema missään häissä ei ole ollut niin huonoja tarjoiluja kuin meidän häissämme. Hääpäivä on edelleen meille kaunis ja ihana, inhottavaa vaan tuollainen häiden mustaaminen muiden taholta.
Onko oikeasti niin tärkeää tarjota lihaa tai kalaa häissä, onko oikeasti niin vastenmielistä kerran kokeilla kahviin mantelijuomaa?
Luulisi että aikuiset ihmiset osaisivat olla avoimin mielin ja ymmärtää että häät olivat meidän näköisemme.
Miten te olisitte kokeneet asian sekä meidän että vieraiden kannalta?
Kommentit (6229)
Vierailija kirjoitti:
Meidän häissä mentiin laihdutusohjelmalla. Syötiin hedelmiä ja välipalapatukoita juomana vesi.
Tämähän on ihan oivallinen järjestely, jos hääparilla on paino-ongelmia. Usein kulkee suvussa, joten tuskin vieraillennekaan teki pahaa. Arvostan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/julkkikset-jotka-luopuivat-vega…
Kaikilla ei kestä itsekuri alkaa vegaaniksi, sen huomaa tästäkin ketjusta ja sitten selitellään ja soperrellaan. Jokainen noista kuitenkin haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria sanoa ei lihalle tai kalalle.
Sama juttu tässä ketjussa, joka ikinen vegaaniparjaaja haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria niin siksi tämäkin ketju paisuu kohta 300 sivuiseksi.
Itselleni ei vaatinut itsekuria ollenkaan luopua lihasta ja kalaa inhosin jo valmiiksi. Mutta 1990-luvulla kahvimaito ja suklaa ja juusto olivat itselläni kompastuskivi. 10 vuotta olin laktovegetaristi ja koko ajan yritin alkaa vegaaniksi mutta juusto oli addiktioni. Sitten yks kaks ne vain jäi pois ja olen nyt ollut täysin vegaani 20 vuotta.
Jokainenhan saa syödä miten haluaa, voi vaikka syödä tiukan vegaanisin keiton ja nyrpistellä jos siinä on kanalienta ja sitten vaikka pihvin seuraavaksi. Kukaan ei ole tilivelvollinen siitä jos välillä syö vegaanisesti.
Minulle liha ja eläintuotteet ovat painajaismaisia joten itse en enää vaihdu lihaaniksi takaisin. Rakastan niin paljon elämäntapaani ja vegaaniruoat vaan ovat niin herkullisia.
Mummoni ilkeili minulle vuosikaudet kasvissyönnistäni mutta kun hän täytti 90 niin ilmoitti että alkaa vegaaniksi koska eläimet ovat niin suloisia. Hän oli maalaistalon tyttö ja elämänsä elänyt ristiriidassa, syvällä sisimmässään tietää että eläinten tappaminen ja kärsimyksen aiheuttaminen on väärin mutta silti on kasvatettu eläintuottajaksi. Mitä kovemmin omatunto soimaa lihansyönnistä sitä kovemmin täälläkin vouhkataan vegaanivihaa.
Ei vaan hänen senioritalonsa ruokala suostu alkaa tekemään hänelle vegaanista ruokaa.
Hyi mitä kuraa joutuneet "juhla"vieraat syömään. Vaikka on oman etiikan/ruokavalion jne mukaista, niin kannattaa toki kysyä tulevilta vierailta, ellei tiedä että valtaosa kuuluu samaan hörhöporukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herranjumala, miten silmiä avaava ketju! Nyt meni mulla sekasyöjällä ja vegeruuan vihaajalla ruokavalio uusiksi! En ollut tajunnut, että mm. suklaa, riisi, peruna (mm. rakastamani ranskalaiset perunat ja sipsit), leipä, banaanit, lakat, mansikat, mangot, kiiwit, omenat, appelsiinit, täysmehut, viinit, kalja, viina, sokeri yms. yms. ovatkin vegepaskaa! HYI!!!
Normisuklaa esim. Fazerin sininen ei ole vegaanista. Siinä käytetään maitoa. Vakuutan että vegaaninen suklaa maistuu täysin erilaiselta kuin maitosuklaa. Leipäkään ei aina ole vegaanista.
Ei aina.
Minusta wienernougaa ja mariannekarkit maistuvat ihan maitosuklaisilta, ja ne ovat vegaanisia.
Wienernougat ei todellakaan maistu maitosuklaalta, vaan nougaalta.
70-80-prosenttinen maidoton, tumma suklaa on ainoa oikea suklaa. Maitosuklaat on pikkulapsille.
Tällä logiikalla mitään ei saa maustaa ja kaikki täytyy syödä sekoittamatta mihinkään toiseen. Leipääkään ei tule tehdä, vaan kauraleseet syödään pelkiltään kuivina.
Yksikään tuntemani ei pidä tummasta suklaasta, paitsi minulle menee vielä 80%. Se on yksinkertaisesti liian kitkerää useimmille, joten sitä käytetään lähinnä leivonnassa. Herkkuna maitosuklaa on yksinkertaisesti parempaa suurimman osan mielestä.
Eikö tämä aihe poistu listalta. Loputonta jankkaamista lienee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/julkkikset-jotka-luopuivat-vega…
Kaikilla ei kestä itsekuri alkaa vegaaniksi, sen huomaa tästäkin ketjusta ja sitten selitellään ja soperrellaan. Jokainen noista kuitenkin haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria sanoa ei lihalle tai kalalle.
Sama juttu tässä ketjussa, joka ikinen vegaaniparjaaja haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria niin siksi tämäkin ketju paisuu kohta 300 sivuiseksi.
Itselleni ei vaatinut itsekuria ollenkaan luopua lihasta ja kalaa inhosin jo valmiiksi. Mutta 1990-luvulla kahvimaito ja suklaa ja juusto olivat itselläni kompastuskivi. 10 vuotta olin laktovegetaristi ja koko ajan yritin alkaa vegaaniksi mutta juusto oli addiktioni. Sitten yks kaks ne vain jäi pois ja olen nyt ollut täysin vegaani 20 vuotta.
Jokainenhan saa syödä miten haluaa, voi vaikka syödä tiukan vegaanisin keiton ja nyrpistellä jos siinä on kanalienta ja sitten vaikka pihvin seuraavaksi. Kukaan ei ole tilivelvollinen siitä jos välillä syö vegaanisesti.
Minulle liha ja eläintuotteet ovat painajaismaisia joten itse en enää vaihdu lihaaniksi takaisin. Rakastan niin paljon elämäntapaani ja vegaaniruoat vaan ovat niin herkullisia.
Mummoni ilkeili minulle vuosikaudet kasvissyönnistäni mutta kun hän täytti 90 niin ilmoitti että alkaa vegaaniksi koska eläimet ovat niin suloisia. Hän oli maalaistalon tyttö ja elämänsä elänyt ristiriidassa, syvällä sisimmässään tietää että eläinten tappaminen ja kärsimyksen aiheuttaminen on väärin mutta silti on kasvatettu eläintuottajaksi. Mitä kovemmin omatunto soimaa lihansyönnistä sitä kovemmin täälläkin vouhkataan vegaanivihaa.
Ei vaan hänen senioritalonsa ruokala suostu alkaa tekemään hänelle vegaanista ruokaa.
En tiedä yhtäkään vegaania koko Suomessa, joka oikeasti olisi noudattanut vuodesta toiseen vegaani ruokavaliota 100 prosenttisesti. Joka ikiselle vegaanille tulee repsahduksia syystä tai toisesta tai ihan vaan, kun ei enää jaksa eikä viitsi.
Kuka sellaista vankilaelämää haluaisi elää? Ja kiusata niitä, jotka eivät vegaaniutta tunne omakseen?Sekasyöjänä voin tarjota juhlissani kaikenlaista ruokaa ilman, että minun täytyy tuputtaa aatettani ja syödä itse kasviksia, hedelmiä, marjoja mielin määrin sekä rakastamiani maitotuotteita ja kalaa sekä myös lihaa. Ja kaikki hyvällä omalla tunnolla, joka myös lisää elinikää. Se mitä syöt, syö hyvällä mielellä sanoi jo aikanaan ravitsemusterapeutti Borg.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/julkkikset-jotka-luopuivat-vega…
Kaikilla ei kestä itsekuri alkaa vegaaniksi, sen huomaa tästäkin ketjusta ja sitten selitellään ja soperrellaan. Jokainen noista kuitenkin haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria sanoa ei lihalle tai kalalle.
Sama juttu tässä ketjussa, joka ikinen vegaaniparjaaja haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria niin siksi tämäkin ketju paisuu kohta 300 sivuiseksi.
Itselleni ei vaatinut itsekuria ollenkaan luopua lihasta ja kalaa inhosin jo valmiiksi. Mutta 1990-luvulla kahvimaito ja suklaa ja juusto olivat itselläni kompastuskivi. 10 vuotta olin laktovegetaristi ja koko ajan yritin alkaa vegaaniksi mutta juusto oli addiktioni. Sitten yks kaks ne vain jäi pois ja olen nyt ollut täysin vegaani 20 vuotta.
Jokainenhan saa syödä miten haluaa, voi vaikka syödä tiukan vegaanisin keiton ja nyrpistellä jos siinä on kanalienta ja sitten vaikka pihvin seuraavaksi. Kukaan ei ole tilivelvollinen siitä jos välillä syö vegaanisesti.
Minulle liha ja eläintuotteet ovat painajaismaisia joten itse en enää vaihdu lihaaniksi takaisin. Rakastan niin paljon elämäntapaani ja vegaaniruoat vaan ovat niin herkullisia.
Mummoni ilkeili minulle vuosikaudet kasvissyönnistäni mutta kun hän täytti 90 niin ilmoitti että alkaa vegaaniksi koska eläimet ovat niin suloisia. Hän oli maalaistalon tyttö ja elämänsä elänyt ristiriidassa, syvällä sisimmässään tietää että eläinten tappaminen ja kärsimyksen aiheuttaminen on väärin mutta silti on kasvatettu eläintuottajaksi. Mitä kovemmin omatunto soimaa lihansyönnistä sitä kovemmin täälläkin vouhkataan vegaanivihaa.
Ei vaan hänen senioritalonsa ruokala suostu alkaa tekemään hänelle vegaanista ruokaa.
Jos ruokavalion noudattamiseen tarvitaan paljon itsekuria, niin silloin ruokavalio ei ole tälle henkilölle sopiva. Henkisellekin hyvinvoinnille on pahasta, kun jatkuvasti joutuu kieltäytymään luonnollisista asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/julkkikset-jotka-luopuivat-vega…
Kaikilla ei kestä itsekuri alkaa vegaaniksi, sen huomaa tästäkin ketjusta ja sitten selitellään ja soperrellaan. Jokainen noista kuitenkin haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria sanoa ei lihalle tai kalalle.
Sama juttu tässä ketjussa, joka ikinen vegaaniparjaaja haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria niin siksi tämäkin ketju paisuu kohta 300 sivuiseksi.
Itselleni ei vaatinut itsekuria ollenkaan luopua lihasta ja kalaa inhosin jo valmiiksi. Mutta 1990-luvulla kahvimaito ja suklaa ja juusto olivat itselläni kompastuskivi. 10 vuotta olin laktovegetaristi ja koko ajan yritin alkaa vegaaniksi mutta juusto oli addiktioni. Sitten yks kaks ne vain jäi pois ja olen nyt ollut täysin vegaani 20 vuotta.
Jokainenhan saa syödä miten haluaa, voi vaikka syödä tiukan vegaanisin keiton ja nyrpistellä jos siinä on kanalienta ja sitten vaikka pihvin seuraavaksi. Kukaan ei ole tilivelvollinen siitä jos välillä syö vegaanisesti.
Minulle liha ja eläintuotteet ovat painajaismaisia joten itse en enää vaihdu lihaaniksi takaisin. Rakastan niin paljon elämäntapaani ja vegaaniruoat vaan ovat niin herkullisia.
Mummoni ilkeili minulle vuosikaudet kasvissyönnistäni mutta kun hän täytti 90 niin ilmoitti että alkaa vegaaniksi koska eläimet ovat niin suloisia. Hän oli maalaistalon tyttö ja elämänsä elänyt ristiriidassa, syvällä sisimmässään tietää että eläinten tappaminen ja kärsimyksen aiheuttaminen on väärin mutta silti on kasvatettu eläintuottajaksi. Mitä kovemmin omatunto soimaa lihansyönnistä sitä kovemmin täälläkin vouhkataan vegaanivihaa.
Ei vaan hänen senioritalonsa ruokala suostu alkaa tekemään hänelle vegaanista ruokaa.
En tiedä yhtäkään vegaania koko Suomessa, joka oikeasti olisi noudattanut vuodesta toiseen vegaani ruokavaliota 100 prosenttisesti. Joka ikiselle vegaanille tulee repsahduksia syystä tai toisesta tai ihan vaan, kun ei enää jaksa eikä viitsi.
Kuka sellaista vankilaelämää haluaisi elää? Ja kiusata niitä, jotka eivät vegaaniutta tunne omakseen?Sekasyöjänä voin tarjota juhlissani kaikenlaista ruokaa ilman, että minun täytyy tuputtaa aatettani ja syödä itse kasviksia, hedelmiä, marjoja mielin määrin sekä rakastamiani maitotuotteita ja kalaa sekä myös lihaa. Ja kaikki hyvällä omalla tunnolla, joka myös lisää elinikää. Se mitä syöt, syö hyvällä mielellä sanoi jo aikanaan ravitsemusterapeutti Borg.
Vegaanisius on myös hyvin kaukana terveellisyydestä ja ekologisuudesta. Kyseessä on aate, jolla ei ole järjen kanssa mitään tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Mummoni ilkeili minulle vuosikaudet kasvissyönnistäni mutta kun hän täytti 90 niin ilmoitti että alkaa vegaaniksi koska eläimet ovat niin suloisia. Hän oli maalaistalon tyttö ja elämänsä elänyt ristiriidassa, syvällä sisimmässään tietää että eläinten tappaminen ja kärsimyksen aiheuttaminen on väärin mutta silti on kasvatettu eläintuottajaksi. Mitä kovemmin omatunto soimaa lihansyönnistä sitä kovemmin täälläkin vouhkataan vegaanivihaa.
Ei vaan hänen senioritalonsa ruokala suostu alkaa tekemään hänelle vegaanista ruokaa.
Momma syö mitä annetaan tai ei syö mitään.
Tuollaisista ei tarvitse välittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/julkkikset-jotka-luopuivat-vega…
Kaikilla ei kestä itsekuri alkaa vegaaniksi, sen huomaa tästäkin ketjusta ja sitten selitellään ja soperrellaan. Jokainen noista kuitenkin haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria sanoa ei lihalle tai kalalle.
Sama juttu tässä ketjussa, joka ikinen vegaaniparjaaja haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria niin siksi tämäkin ketju paisuu kohta 300 sivuiseksi.
Itselleni ei vaatinut itsekuria ollenkaan luopua lihasta ja kalaa inhosin jo valmiiksi. Mutta 1990-luvulla kahvimaito ja suklaa ja juusto olivat itselläni kompastuskivi. 10 vuotta olin laktovegetaristi ja koko ajan yritin alkaa vegaaniksi mutta juusto oli addiktioni. Sitten yks kaks ne vain jäi pois ja olen nyt ollut täysin vegaani 20 vuotta.
Jokainenhan saa syödä miten haluaa, voi vaikka syödä tiukan vegaanisin keiton ja nyrpistellä jos siinä on kanalienta ja sitten vaikka pihvin seuraavaksi. Kukaan ei ole tilivelvollinen siitä jos välillä syö vegaanisesti.
Minulle liha ja eläintuotteet ovat painajaismaisia joten itse en enää vaihdu lihaaniksi takaisin. Rakastan niin paljon elämäntapaani ja vegaaniruoat vaan ovat niin herkullisia.
Mummoni ilkeili minulle vuosikaudet kasvissyönnistäni mutta kun hän täytti 90 niin ilmoitti että alkaa vegaaniksi koska eläimet ovat niin suloisia. Hän oli maalaistalon tyttö ja elämänsä elänyt ristiriidassa, syvällä sisimmässään tietää että eläinten tappaminen ja kärsimyksen aiheuttaminen on väärin mutta silti on kasvatettu eläintuottajaksi. Mitä kovemmin omatunto soimaa lihansyönnistä sitä kovemmin täälläkin vouhkataan vegaanivihaa.
Ei vaan hänen senioritalonsa ruokala suostu alkaa tekemään hänelle vegaanista ruokaa.
Jos ruokavalion noudattamiseen tarvitaan paljon itsekuria, niin silloin ruokavalio ei ole tälle henkilölle sopiva. Henkisellekin hyvinvoinnille on pahasta, kun jatkuvasti joutuu kieltäytymään luonnollisista asioista.
Muutoksen tekemiseen tarvitaan itsekuria alussa. Moni on tottunut herkuttelemaan pihveillä ja juustolla. Vähitellen makuaisti tottuu ihaniin uusiin makuihin ja vanhat lihaisat herkut alkavatkin kuvottaa. Itse en koskaan lihaanina syönyt niin maukkaasti kuin nyt vegaanina. 30 vuoteen en ole lihaa tai eläintuotteita kaivannut enkä siten kieltäytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/julkkikset-jotka-luopuivat-vega…
Kaikilla ei kestä itsekuri alkaa vegaaniksi, sen huomaa tästäkin ketjusta ja sitten selitellään ja soperrellaan. Jokainen noista kuitenkin haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria sanoa ei lihalle tai kalalle.
Sama juttu tässä ketjussa, joka ikinen vegaaniparjaaja haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria niin siksi tämäkin ketju paisuu kohta 300 sivuiseksi.
Itselleni ei vaatinut itsekuria ollenkaan luopua lihasta ja kalaa inhosin jo valmiiksi. Mutta 1990-luvulla kahvimaito ja suklaa ja juusto olivat itselläni kompastuskivi. 10 vuotta olin laktovegetaristi ja koko ajan yritin alkaa vegaaniksi mutta juusto oli addiktioni. Sitten yks kaks ne vain jäi pois ja olen nyt ollut täysin vegaani 20 vuotta.
Jokainenhan saa syödä miten haluaa, voi vaikka syödä tiukan vegaanisin keiton ja nyrpistellä jos siinä on kanalienta ja sitten vaikka pihvin seuraavaksi. Kukaan ei ole tilivelvollinen siitä jos välillä syö vegaanisesti.
Minulle liha ja eläintuotteet ovat painajaismaisia joten itse en enää vaihdu lihaaniksi takaisin. Rakastan niin paljon elämäntapaani ja vegaaniruoat vaan ovat niin herkullisia.
Mummoni ilkeili minulle vuosikaudet kasvissyönnistäni mutta kun hän täytti 90 niin ilmoitti että alkaa vegaaniksi koska eläimet ovat niin suloisia. Hän oli maalaistalon tyttö ja elämänsä elänyt ristiriidassa, syvällä sisimmässään tietää että eläinten tappaminen ja kärsimyksen aiheuttaminen on väärin mutta silti on kasvatettu eläintuottajaksi. Mitä kovemmin omatunto soimaa lihansyönnistä sitä kovemmin täälläkin vouhkataan vegaanivihaa.
Ei vaan hänen senioritalonsa ruokala suostu alkaa tekemään hänelle vegaanista ruokaa.
Johan oli typerä teksti. Kaikki haluaa olla vegaaneja :D:D:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/julkkikset-jotka-luopuivat-vega…
Kaikilla ei kestä itsekuri alkaa vegaaniksi, sen huomaa tästäkin ketjusta ja sitten selitellään ja soperrellaan. Jokainen noista kuitenkin haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria sanoa ei lihalle tai kalalle.
Sama juttu tässä ketjussa, joka ikinen vegaaniparjaaja haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria niin siksi tämäkin ketju paisuu kohta 300 sivuiseksi.
Itselleni ei vaatinut itsekuria ollenkaan luopua lihasta ja kalaa inhosin jo valmiiksi. Mutta 1990-luvulla kahvimaito ja suklaa ja juusto olivat itselläni kompastuskivi. 10 vuotta olin laktovegetaristi ja koko ajan yritin alkaa vegaaniksi mutta juusto oli addiktioni. Sitten yks kaks ne vain jäi pois ja olen nyt ollut täysin vegaani 20 vuotta.
Jokainenhan saa syödä miten haluaa, voi vaikka syödä tiukan vegaanisin keiton ja nyrpistellä jos siinä on kanalienta ja sitten vaikka pihvin seuraavaksi. Kukaan ei ole tilivelvollinen siitä jos välillä syö vegaanisesti.
Minulle liha ja eläintuotteet ovat painajaismaisia joten itse en enää vaihdu lihaaniksi takaisin. Rakastan niin paljon elämäntapaani ja vegaaniruoat vaan ovat niin herkullisia.
Mummoni ilkeili minulle vuosikaudet kasvissyönnistäni mutta kun hän täytti 90 niin ilmoitti että alkaa vegaaniksi koska eläimet ovat niin suloisia. Hän oli maalaistalon tyttö ja elämänsä elänyt ristiriidassa, syvällä sisimmässään tietää että eläinten tappaminen ja kärsimyksen aiheuttaminen on väärin mutta silti on kasvatettu eläintuottajaksi. Mitä kovemmin omatunto soimaa lihansyönnistä sitä kovemmin täälläkin vouhkataan vegaanivihaa.
Ei vaan hänen senioritalonsa ruokala suostu alkaa tekemään hänelle vegaanista ruokaa.
Jos ruokavalion noudattamiseen tarvitaan paljon itsekuria, niin silloin ruokavalio ei ole tälle henkilölle sopiva. Henkisellekin hyvinvoinnille on pahasta, kun jatkuvasti joutuu kieltäytymään luonnollisista asioista.
Muutoksen tekemiseen tarvitaan itsekuria alussa. Moni on tottunut herkuttelemaan pihveillä ja juustolla. Vähitellen makuaisti tottuu ihaniin uusiin makuihin ja vanhat lihaisat herkut alkavatkin kuvottaa. Itse en koskaan lihaanina syönyt niin maukkaasti kuin nyt vegaanina. 30 vuoteen en ole lihaa tai eläintuotteita kaivannut enkä siten kieltäytynyt.
Voi jessus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/julkkikset-jotka-luopuivat-vega…
Kaikilla ei kestä itsekuri alkaa vegaaniksi, sen huomaa tästäkin ketjusta ja sitten selitellään ja soperrellaan. Jokainen noista kuitenkin haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria sanoa ei lihalle tai kalalle.
Sama juttu tässä ketjussa, joka ikinen vegaaniparjaaja haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria niin siksi tämäkin ketju paisuu kohta 300 sivuiseksi.
Itselleni ei vaatinut itsekuria ollenkaan luopua lihasta ja kalaa inhosin jo valmiiksi. Mutta 1990-luvulla kahvimaito ja suklaa ja juusto olivat itselläni kompastuskivi. 10 vuotta olin laktovegetaristi ja koko ajan yritin alkaa vegaaniksi mutta juusto oli addiktioni. Sitten yks kaks ne vain jäi pois ja olen nyt ollut täysin vegaani 20 vuotta.
Jokainenhan saa syödä miten haluaa, voi vaikka syödä tiukan vegaanisin keiton ja nyrpistellä jos siinä on kanalienta ja sitten vaikka pihvin seuraavaksi. Kukaan ei ole tilivelvollinen siitä jos välillä syö vegaanisesti.
Minulle liha ja eläintuotteet ovat painajaismaisia joten itse en enää vaihdu lihaaniksi takaisin. Rakastan niin paljon elämäntapaani ja vegaaniruoat vaan ovat niin herkullisia.
Mummoni ilkeili minulle vuosikaudet kasvissyönnistäni mutta kun hän täytti 90 niin ilmoitti että alkaa vegaaniksi koska eläimet ovat niin suloisia. Hän oli maalaistalon tyttö ja elämänsä elänyt ristiriidassa, syvällä sisimmässään tietää että eläinten tappaminen ja kärsimyksen aiheuttaminen on väärin mutta silti on kasvatettu eläintuottajaksi. Mitä kovemmin omatunto soimaa lihansyönnistä sitä kovemmin täälläkin vouhkataan vegaanivihaa.
Ei vaan hänen senioritalonsa ruokala suostu alkaa tekemään hänelle vegaanista ruokaa.
En tiedä yhtäkään vegaania koko Suomessa, joka oikeasti olisi noudattanut vuodesta toiseen vegaani ruokavaliota 100 prosenttisesti. Joka ikiselle vegaanille tulee repsahduksia syystä tai toisesta tai ihan vaan, kun ei enää jaksa eikä viitsi.
Kuka sellaista vankilaelämää haluaisi elää? Ja kiusata niitä, jotka eivät vegaaniutta tunne omakseen?Sekasyöjänä voin tarjota juhlissani kaikenlaista ruokaa ilman, että minun täytyy tuputtaa aatettani ja syödä itse kasviksia, hedelmiä, marjoja mielin määrin sekä rakastamiani maitotuotteita ja kalaa sekä myös lihaa. Ja kaikki hyvällä omalla tunnolla, joka myös lisää elinikää. Se mitä syöt, syö hyvällä mielellä sanoi jo aikanaan ravitsemusterapeutti Borg.
Et tunne oikeasti yhtään vegaania. Monet meistä välttelemme huolellisesti eläinperäisiä ainesosia ja luemme jopa tuoteselosteet jotta eläintuotetta ei livahtaisi vahingossakaan suuhun. Ei ole tarvetta repsahtaa.
Sinä olet liha- ja maitotuotteiden alistama orja, eli se olet sinä joka olet vankilassa. Minulla ei tuollaisia riippuvuuksia ole.
Sinulla ei ole hyvä omatunto lihansyönnistä eikä muillakaan lihaaneilla, siksi jatkatte ja jatkatte naurettavia selityksiänne ja väitteitänne tässä ketjussa vuositolkulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/julkkikset-jotka-luopuivat-vega…
Kaikilla ei kestä itsekuri alkaa vegaaniksi, sen huomaa tästäkin ketjusta ja sitten selitellään ja soperrellaan. Jokainen noista kuitenkin haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria sanoa ei lihalle tai kalalle.
Sama juttu tässä ketjussa, joka ikinen vegaaniparjaaja haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria niin siksi tämäkin ketju paisuu kohta 300 sivuiseksi.
Itselleni ei vaatinut itsekuria ollenkaan luopua lihasta ja kalaa inhosin jo valmiiksi. Mutta 1990-luvulla kahvimaito ja suklaa ja juusto olivat itselläni kompastuskivi. 10 vuotta olin laktovegetaristi ja koko ajan yritin alkaa vegaaniksi mutta juusto oli addiktioni. Sitten yks kaks ne vain jäi pois ja olen nyt ollut täysin vegaani 20 vuotta.
Jokainenhan saa syödä miten haluaa, voi vaikka syödä tiukan vegaanisin keiton ja nyrpistellä jos siinä on kanalienta ja sitten vaikka pihvin seuraavaksi. Kukaan ei ole tilivelvollinen siitä jos välillä syö vegaanisesti.
Minulle liha ja eläintuotteet ovat painajaismaisia joten itse en enää vaihdu lihaaniksi takaisin. Rakastan niin paljon elämäntapaani ja vegaaniruoat vaan ovat niin herkullisia.
Mummoni ilkeili minulle vuosikaudet kasvissyönnistäni mutta kun hän täytti 90 niin ilmoitti että alkaa vegaaniksi koska eläimet ovat niin suloisia. Hän oli maalaistalon tyttö ja elämänsä elänyt ristiriidassa, syvällä sisimmässään tietää että eläinten tappaminen ja kärsimyksen aiheuttaminen on väärin mutta silti on kasvatettu eläintuottajaksi. Mitä kovemmin omatunto soimaa lihansyönnistä sitä kovemmin täälläkin vouhkataan vegaanivihaa.
Ei vaan hänen senioritalonsa ruokala suostu alkaa tekemään hänelle vegaanista ruokaa.
Johan oli typerä teksti. Kaikki haluaa olla vegaaneja :D:D:D
En ole koskaan havainnut itsessäni tarvetta alkaa vegaaniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/julkkikset-jotka-luopuivat-vega…
Kaikilla ei kestä itsekuri alkaa vegaaniksi, sen huomaa tästäkin ketjusta ja sitten selitellään ja soperrellaan. Jokainen noista kuitenkin haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria sanoa ei lihalle tai kalalle.
Sama juttu tässä ketjussa, joka ikinen vegaaniparjaaja haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria niin siksi tämäkin ketju paisuu kohta 300 sivuiseksi.
Itselleni ei vaatinut itsekuria ollenkaan luopua lihasta ja kalaa inhosin jo valmiiksi. Mutta 1990-luvulla kahvimaito ja suklaa ja juusto olivat itselläni kompastuskivi. 10 vuotta olin laktovegetaristi ja koko ajan yritin alkaa vegaaniksi mutta juusto oli addiktioni. Sitten yks kaks ne vain jäi pois ja olen nyt ollut täysin vegaani 20 vuotta.
Jokainenhan saa syödä miten haluaa, voi vaikka syödä tiukan vegaanisin keiton ja nyrpistellä jos siinä on kanalienta ja sitten vaikka pihvin seuraavaksi. Kukaan ei ole tilivelvollinen siitä jos välillä syö vegaanisesti.
Minulle liha ja eläintuotteet ovat painajaismaisia joten itse en enää vaihdu lihaaniksi takaisin. Rakastan niin paljon elämäntapaani ja vegaaniruoat vaan ovat niin herkullisia.
Mummoni ilkeili minulle vuosikaudet kasvissyönnistäni mutta kun hän täytti 90 niin ilmoitti että alkaa vegaaniksi koska eläimet ovat niin suloisia. Hän oli maalaistalon tyttö ja elämänsä elänyt ristiriidassa, syvällä sisimmässään tietää että eläinten tappaminen ja kärsimyksen aiheuttaminen on väärin mutta silti on kasvatettu eläintuottajaksi. Mitä kovemmin omatunto soimaa lihansyönnistä sitä kovemmin täälläkin vouhkataan vegaanivihaa.
Ei vaan hänen senioritalonsa ruokala suostu alkaa tekemään hänelle vegaanista ruokaa.
En tiedä yhtäkään vegaania koko Suomessa, joka oikeasti olisi noudattanut vuodesta toiseen vegaani ruokavaliota 100 prosenttisesti. Joka ikiselle vegaanille tulee repsahduksia syystä tai toisesta tai ihan vaan, kun ei enää jaksa eikä viitsi.
Kuka sellaista vankilaelämää haluaisi elää? Ja kiusata niitä, jotka eivät vegaaniutta tunne omakseen?Sekasyöjänä voin tarjota juhlissani kaikenlaista ruokaa ilman, että minun täytyy tuputtaa aatettani ja syödä itse kasviksia, hedelmiä, marjoja mielin määrin sekä rakastamiani maitotuotteita ja kalaa sekä myös lihaa. Ja kaikki hyvällä omalla tunnolla, joka myös lisää elinikää. Se mitä syöt, syö hyvällä mielellä sanoi jo aikanaan ravitsemusterapeutti Borg.
Et tunne oikeasti yhtään vegaania. Monet meistä välttelemme huolellisesti eläinperäisiä ainesosia ja luemme jopa tuoteselosteet jotta eläintuotetta ei livahtaisi vahingossakaan suuhun. Ei ole tarvetta repsahtaa.
Sinä olet liha- ja maitotuotteiden alistama orja, eli se olet sinä joka olet vankilassa. Minulla ei tuollaisia riippuvuuksia ole.
Sinulla ei ole hyvä omatunto lihansyönnistä eikä muillakaan lihaaneilla, siksi jatkatte ja jatkatte naurettavia selityksiänne ja väitteitänne tässä ketjussa vuositolkulla.
Miksi minulla olisi huono omatunto siitä, että syön lajilleni tyypillisesti, eli sekaravintoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/julkkikset-jotka-luopuivat-vega…
Kaikilla ei kestä itsekuri alkaa vegaaniksi, sen huomaa tästäkin ketjusta ja sitten selitellään ja soperrellaan. Jokainen noista kuitenkin haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria sanoa ei lihalle tai kalalle.
Sama juttu tässä ketjussa, joka ikinen vegaaniparjaaja haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria niin siksi tämäkin ketju paisuu kohta 300 sivuiseksi.
Itselleni ei vaatinut itsekuria ollenkaan luopua lihasta ja kalaa inhosin jo valmiiksi. Mutta 1990-luvulla kahvimaito ja suklaa ja juusto olivat itselläni kompastuskivi. 10 vuotta olin laktovegetaristi ja koko ajan yritin alkaa vegaaniksi mutta juusto oli addiktioni. Sitten yks kaks ne vain jäi pois ja olen nyt ollut täysin vegaani 20 vuotta.
Jokainenhan saa syödä miten haluaa, voi vaikka syödä tiukan vegaanisin keiton ja nyrpistellä jos siinä on kanalienta ja sitten vaikka pihvin seuraavaksi. Kukaan ei ole tilivelvollinen siitä jos välillä syö vegaanisesti.
Minulle liha ja eläintuotteet ovat painajaismaisia joten itse en enää vaihdu lihaaniksi takaisin. Rakastan niin paljon elämäntapaani ja vegaaniruoat vaan ovat niin herkullisia.
Mummoni ilkeili minulle vuosikaudet kasvissyönnistäni mutta kun hän täytti 90 niin ilmoitti että alkaa vegaaniksi koska eläimet ovat niin suloisia. Hän oli maalaistalon tyttö ja elämänsä elänyt ristiriidassa, syvällä sisimmässään tietää että eläinten tappaminen ja kärsimyksen aiheuttaminen on väärin mutta silti on kasvatettu eläintuottajaksi. Mitä kovemmin omatunto soimaa lihansyönnistä sitä kovemmin täälläkin vouhkataan vegaanivihaa.
Ei vaan hänen senioritalonsa ruokala suostu alkaa tekemään hänelle vegaanista ruokaa.
Johan oli typerä teksti. Kaikki haluaa olla vegaaneja :D:D:D
En ole koskaan havainnut itsessäni tarvetta alkaa vegaaniksi.
Niin se varmaan riippuu empatiakyvystä. On todella olemassa ihmisiä joilla ei ole empatiakykyä. Tuskinpa kai pe d areillakaan on tarvetta päästä eroon käytöksestään.
Veikkaanpa että oikeaasti olet kateellinen vegaaneille koska sisimmässäsi haluat olla vegaani. Siksi te lihaanit tätä ketjua jatkatte. Jos olisitte tyytyväisiä ruokavalioonne niin teillä ei olisi tarvetta parjata vegaaneja. On nähty lukemattomat kerrat kuinka entinen vegaanivihaaja onkin alkanut vegaaniksi ja myötää että siksi haukkui vegaaneja kun itsekin olisi halunnut olla sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/julkkikset-jotka-luopuivat-vega…
Kaikilla ei kestä itsekuri alkaa vegaaniksi, sen huomaa tästäkin ketjusta ja sitten selitellään ja soperrellaan. Jokainen noista kuitenkin haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria sanoa ei lihalle tai kalalle.
Sama juttu tässä ketjussa, joka ikinen vegaaniparjaaja haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria niin siksi tämäkin ketju paisuu kohta 300 sivuiseksi.
Itselleni ei vaatinut itsekuria ollenkaan luopua lihasta ja kalaa inhosin jo valmiiksi. Mutta 1990-luvulla kahvimaito ja suklaa ja juusto olivat itselläni kompastuskivi. 10 vuotta olin laktovegetaristi ja koko ajan yritin alkaa vegaaniksi mutta juusto oli addiktioni. Sitten yks kaks ne vain jäi pois ja olen nyt ollut täysin vegaani 20 vuotta.
Jokainenhan saa syödä miten haluaa, voi vaikka syödä tiukan vegaanisin keiton ja nyrpistellä jos siinä on kanalienta ja sitten vaikka pihvin seuraavaksi. Kukaan ei ole tilivelvollinen siitä jos välillä syö vegaanisesti.
Minulle liha ja eläintuotteet ovat painajaismaisia joten itse en enää vaihdu lihaaniksi takaisin. Rakastan niin paljon elämäntapaani ja vegaaniruoat vaan ovat niin herkullisia.
Mummoni ilkeili minulle vuosikaudet kasvissyönnistäni mutta kun hän täytti 90 niin ilmoitti että alkaa vegaaniksi koska eläimet ovat niin suloisia. Hän oli maalaistalon tyttö ja elämänsä elänyt ristiriidassa, syvällä sisimmässään tietää että eläinten tappaminen ja kärsimyksen aiheuttaminen on väärin mutta silti on kasvatettu eläintuottajaksi. Mitä kovemmin omatunto soimaa lihansyönnistä sitä kovemmin täälläkin vouhkataan vegaanivihaa.
Ei vaan hänen senioritalonsa ruokala suostu alkaa tekemään hänelle vegaanista ruokaa.
En tiedä yhtäkään vegaania koko Suomessa, joka oikeasti olisi noudattanut vuodesta toiseen vegaani ruokavaliota 100 prosenttisesti. Joka ikiselle vegaanille tulee repsahduksia syystä tai toisesta tai ihan vaan, kun ei enää jaksa eikä viitsi.
Kuka sellaista vankilaelämää haluaisi elää? Ja kiusata niitä, jotka eivät vegaaniutta tunne omakseen?Sekasyöjänä voin tarjota juhlissani kaikenlaista ruokaa ilman, että minun täytyy tuputtaa aatettani ja syödä itse kasviksia, hedelmiä, marjoja mielin määrin sekä rakastamiani maitotuotteita ja kalaa sekä myös lihaa. Ja kaikki hyvällä omalla tunnolla, joka myös lisää elinikää. Se mitä syöt, syö hyvällä mielellä sanoi jo aikanaan ravitsemusterapeutti Borg.
Et tunne oikeasti yhtään vegaania. Monet meistä välttelemme huolellisesti eläinperäisiä ainesosia ja luemme jopa tuoteselosteet jotta eläintuotetta ei livahtaisi vahingossakaan suuhun. Ei ole tarvetta repsahtaa.
Sinä olet liha- ja maitotuotteiden alistama orja, eli se olet sinä joka olet vankilassa. Minulla ei tuollaisia riippuvuuksia ole.
Sinulla ei ole hyvä omatunto lihansyönnistä eikä muillakaan lihaaneilla, siksi jatkatte ja jatkatte naurettavia selityksiänne ja väitteitänne tässä ketjussa vuositolkulla.
Miksi minulla olisi huono omatunto siitä, että syön lajilleni tyypillisesti, eli sekaravintoa?
En usko sinua. Kiellät vain tosiasiat.
Toki onhan niitä p sy kop aatti m ur haajiakin joilla ei ole minkäänlaista omaatuntoa mutta vaikea uskoa että jokaikinen lihaani olisi sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/julkkikset-jotka-luopuivat-vega…
Kaikilla ei kestä itsekuri alkaa vegaaniksi, sen huomaa tästäkin ketjusta ja sitten selitellään ja soperrellaan. Jokainen noista kuitenkin haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria sanoa ei lihalle tai kalalle.
Sama juttu tässä ketjussa, joka ikinen vegaaniparjaaja haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria niin siksi tämäkin ketju paisuu kohta 300 sivuiseksi.
Itselleni ei vaatinut itsekuria ollenkaan luopua lihasta ja kalaa inhosin jo valmiiksi. Mutta 1990-luvulla kahvimaito ja suklaa ja juusto olivat itselläni kompastuskivi. 10 vuotta olin laktovegetaristi ja koko ajan yritin alkaa vegaaniksi mutta juusto oli addiktioni. Sitten yks kaks ne vain jäi pois ja olen nyt ollut täysin vegaani 20 vuotta.
Jokainenhan saa syödä miten haluaa, voi vaikka syödä tiukan vegaanisin keiton ja nyrpistellä jos siinä on kanalienta ja sitten vaikka pihvin seuraavaksi. Kukaan ei ole tilivelvollinen siitä jos välillä syö vegaanisesti.
Minulle liha ja eläintuotteet ovat painajaismaisia joten itse en enää vaihdu lihaaniksi takaisin. Rakastan niin paljon elämäntapaani ja vegaaniruoat vaan ovat niin herkullisia.
Mummoni ilkeili minulle vuosikaudet kasvissyönnistäni mutta kun hän täytti 90 niin ilmoitti että alkaa vegaaniksi koska eläimet ovat niin suloisia. Hän oli maalaistalon tyttö ja elämänsä elänyt ristiriidassa, syvällä sisimmässään tietää että eläinten tappaminen ja kärsimyksen aiheuttaminen on väärin mutta silti on kasvatettu eläintuottajaksi. Mitä kovemmin omatunto soimaa lihansyönnistä sitä kovemmin täälläkin vouhkataan vegaanivihaa.
Ei vaan hänen senioritalonsa ruokala suostu alkaa tekemään hänelle vegaanista ruokaa.
Johan oli typerä teksti. Kaikki haluaa olla vegaaneja :D:D:D
En ole koskaan havainnut itsessäni tarvetta alkaa vegaaniksi.
Niin se varmaan riippuu empatiakyvystä. On todella olemassa ihmisiä joilla ei ole empatiakykyä. Tuskinpa kai pe d areillakaan on tarvetta päästä eroon käytöksestään.
Veikkaanpa että oikeaasti olet kateellinen vegaaneille koska sisimmässäsi haluat olla vegaani. Siksi te lihaanit tätä ketjua jatkatte. Jos olisitte tyytyväisiä ruokavalioonne niin teillä ei olisi tarvetta parjata vegaaneja. On nähty lukemattomat kerrat kuinka entinen vegaanivihaaja onkin alkanut vegaaniksi ja myötää että siksi haukkui vegaaneja kun itsekin olisi halunnut olla sellainen.
Älä jaksa, tule jo pois sieltä kuplastasi oikeaan elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/julkkikset-jotka-luopuivat-vega…
Kaikilla ei kestä itsekuri alkaa vegaaniksi, sen huomaa tästäkin ketjusta ja sitten selitellään ja soperrellaan. Jokainen noista kuitenkin haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria sanoa ei lihalle tai kalalle.
Sama juttu tässä ketjussa, joka ikinen vegaaniparjaaja haluaisi olla vegaani mutta ei löydy itsekuria niin siksi tämäkin ketju paisuu kohta 300 sivuiseksi.
Itselleni ei vaatinut itsekuria ollenkaan luopua lihasta ja kalaa inhosin jo valmiiksi. Mutta 1990-luvulla kahvimaito ja suklaa ja juusto olivat itselläni kompastuskivi. 10 vuotta olin laktovegetaristi ja koko ajan yritin alkaa vegaaniksi mutta juusto oli addiktioni. Sitten yks kaks ne vain jäi pois ja olen nyt ollut täysin vegaani 20 vuotta.
Jokainenhan saa syödä miten haluaa, voi vaikka syödä tiukan vegaanisin keiton ja nyrpistellä jos siinä on kanalienta ja sitten vaikka pihvin seuraavaksi. Kukaan ei ole tilivelvollinen siitä jos välillä syö vegaanisesti.
Minulle liha ja eläintuotteet ovat painajaismaisia joten itse en enää vaihdu lihaaniksi takaisin. Rakastan niin paljon elämäntapaani ja vegaaniruoat vaan ovat niin herkullisia.
Mummoni ilkeili minulle vuosikaudet kasvissyönnistäni mutta kun hän täytti 90 niin ilmoitti että alkaa vegaaniksi koska eläimet ovat niin suloisia. Hän oli maalaistalon tyttö ja elämänsä elänyt ristiriidassa, syvällä sisimmässään tietää että eläinten tappaminen ja kärsimyksen aiheuttaminen on väärin mutta silti on kasvatettu eläintuottajaksi. Mitä kovemmin omatunto soimaa lihansyönnistä sitä kovemmin täälläkin vouhkataan vegaanivihaa.
Ei vaan hänen senioritalonsa ruokala suostu alkaa tekemään hänelle vegaanista ruokaa.
Johan oli typerä teksti. Kaikki haluaa olla vegaaneja :D:D:D
Luimme varmaan eri tekstin, jos tulkitsit kaikkien haluavan olla vegaaneja. Niillä, joilla on tarve ilkeillä ja naureskella, sen sijaan on aivan kiistatta joku ongelma nimenomaan itsellään asian kanssa. Osalla varmaan on kyseessä elinkeinokin, vaikken ihan tajua miten sitäkään avoin vihamielisyys edistää.
Suurin osa lihan ystävistäkin ovat kuitenkin meitä, joilla ei ole mitään ongelmaa arvostaa vegaaneja, olla ystäviä ja osallistua vegaanisiinkin juhliin haukkumatta ja yököttelemättä. Onneksi sentään.
Kaikki juhlat, joissa olen ollut, ovat olleet lihaa syövien järjestämiä. Ei ole vielä kertaakaan ollut tarjottavia, joissa ei ole ollut ollenkaan vegaanista tai kasvisruokaa. Kaikissa juhlissa on ollut perunaa jossain muodossa, salaatteja, leipää ja levitteitä ja vielä kakku tai jotain muuta makeaa. Pelkkää lihaa ei ole tarjottu.