Mummo leikkasi lapsen hiukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi jeesus näitä nykymammoja. Ei se elämä siihen otsiksen leikkaukseen kaadu, ehkä ne hiukset tosiaan oli silmillä ja mummo ajatteli hyvää hyvyyttään auttaa. Pian ne kasvaa takaisin, ei ole välienkatkaisun arvoista.

Jos auttaa hyvää hyvyyttään niin ehdottaa ja kysyy että voisin noin hiukset leikata. Mutta nämä nykymummot luulevat voivansa tehdä mitä haluavat ja kaikki pitäisi tehdä heidän säännöillään. Jos mummo ei ole pahoillaan niin hän on tehnyt asiasta valtataistelun. Ja omien lasten kohdalla valta päättää on kylläkin sillä äidillä eikä mummolla.

Mitäs jos apeen äiti lainaa vävyn autoa ja maalauttaa sen eri väriseksi? Entä kun vävy raivostuu asiasta, kun auto on yleensä miehille tärkeämpi kuin ne lapset? Onko kiva kun anoppi sanoo sitten että sehän on vain väriä, sen voi maalauttaa takaisin. Ja lapset ovat ainakin minun maailmassani kaikkein tärkeintä ja auto on vain auto.

Nykymummot ovat vaan tottuneet määräämään kaikesta ja nykymammat eivät sellaista siedä. Menisi leikkaamaan sen oman aikuisen poikansa hiuksia ja jättäisi lapsenlapset rauhaan.

Ketä ne "nykymummot" on, mitähän tarkoitat? Oliko minun mummoni "nykymummo" ,syntyi 1907 ? Sain  itse ja sisarukseni ihan "mummon kädestä" persuuksilleni, kun teimme luvattomuuksia ollessamme mummolassa " kesälapsina". Ja kyllä se ukki leikkasi poikien tukat aina aivan klaneiksi, ei siitä varmaan keskusteltu vanhempien kanssa. Vastuu oli kaikista asioista tuolloin isovanhemmilla ja ei paljon kannattanut pullikoida vastaan. Mistäs ap tiedät, vaikka anoppi on käynyt samanlaisen koulun?

En ole käyttänyt anopista nimitystä nykymummo. Tuo lainaamasi oli nyt jonkun toisen viesti, ei minun.

Ja totta, varmaan anoppi on jo ties kuinka monennetta vuosikertaa tuosta koulusta.

Ei tuon tyyppinen toiminta kuitenkaan ole tänä päivänä mitenkään yleisesti hyväksyttyä, kun oikeustoimikelpoisia lapsiinkin nähden ovat nykyään vain pelkät huoltajat. Mummo ei ole enää kenenkään huoltaja.

Olisi hänen pitänyt mokansa viimeistään siinä vaiheessa tajuta kun siitä sanottiin, mutta se häpeämättömyys ja röyhkeys...

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, suutuin miehelle hänen röyhkeästä käytöksestään ja kyllä, sanoin että ihan mulkkua tuollainen leikkaaminen, kun taas tämäkin asia jäi minun huomattavakseni, minun hoidettavakseni ja minun maksettavakseni. Mies kehtasi haukkua minun ratkaisuehdotukset, siis aivan ne kaikki, sairaiksi. Nyt toki jälkikäteen vääntelee sanomisiaan, kuten tapoihinsa kuuluu.

Mitä nimittelyyn tulee, niin viime viikonloppuna mieheni kutsui minua lapsen edessä vitun mulkuksi. Näitä muita yhtä kauniita nimityksiä olen saanut häneltä lukuisia muitakin, mutta varmaankaan ei ole tarvetta mennä siihen nyt vai onko?

Ap

Tässä on siis oikeasti kyse ihan muusta kuin lapsen hiustenleikkuusta, se taisi vain kärjistää joukon isompia ongelmia?

Oli kyse alunperin ihan hiustenleikkuusta. Mieheni vaan toimi tyypilliseen tapaansa ja siksi tässä on nyt kyse paljon muustakin.

Olin tuon viikonlopun tapauksen antanut olla ja ei se olisi tähänkään kuulunut, mutta mies kun lähti vetämään muita asioita niin sillä tiellä nyt ollaan.

Ei anteeksipyyntöä. Ei pahoittelua. Ei aikomusta tai ideaa edes miten korjata tilanne. Mitään ei ole mies tehnyt omasta mielestään väärin. Vaimon syy, vaimon käytös sairasta, miehen ja hänen äitinsä ei. Tässä tämä yhteenveto pähkinänkuoressa.

Joo, olen vihainen. Miksi en olisi?

Ap

Tuossa kymmenen minuuttia sitten pyysin anteeksi omaa käytöstäni, kun en asiasta maininnut sinulle, mutta eipä tuolla vaikutusta näytä olevan. Tuttu tilanne itselleni. Vain minä räyhään täällä ja vain minun tapani hoitaa asioita on väärin. Esimerkiksi tänään en ole ääntäni korottanut kertaakaan, mutta sinulta olen huutoa kuunnellut enemmänkin. Haastavaa on tälläinen "selvittäminen" kun toisella on 110% tunnetila lasissa. - Aviomies

Kumpikin roikuitte täällä vauva-palstalla koko aamupäivän :(, missä ne teidän kullanmuruset olivat? Kaksivuotias ainakin vaatii jonkin verran vielä silmällä pitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, suutuin miehelle hänen röyhkeästä käytöksestään ja kyllä, sanoin että ihan mulkkua tuollainen leikkaaminen, kun taas tämäkin asia jäi minun huomattavakseni, minun hoidettavakseni ja minun maksettavakseni. Mies kehtasi haukkua minun ratkaisuehdotukset, siis aivan ne kaikki, sairaiksi. Nyt toki jälkikäteen vääntelee sanomisiaan, kuten tapoihinsa kuuluu.

Mitä nimittelyyn tulee, niin viime viikonloppuna mieheni kutsui minua lapsen edessä vitun mulkuksi. Näitä muita yhtä kauniita nimityksiä olen saanut häneltä lukuisia muitakin, mutta varmaankaan ei ole tarvetta mennä siihen nyt vai onko?

Ap

Tässä on siis oikeasti kyse ihan muusta kuin lapsen hiustenleikkuusta, se taisi vain kärjistää joukon isompia ongelmia?

Oli kyse alunperin ihan hiustenleikkuusta. Mieheni vaan toimi tyypilliseen tapaansa ja siksi tässä on nyt kyse paljon muustakin.

Olin tuon viikonlopun tapauksen antanut olla ja ei se olisi tähänkään kuulunut, mutta mies kun lähti vetämään muita asioita niin sillä tiellä nyt ollaan.

Ei anteeksipyyntöä. Ei pahoittelua. Ei aikomusta tai ideaa edes miten korjata tilanne. Mitään ei ole mies tehnyt omasta mielestään väärin. Vaimon syy, vaimon käytös sairasta, miehen ja hänen äitinsä ei. Tässä tämä yhteenveto pähkinänkuoressa.

Joo, olen vihainen. Miksi en olisi?

Ap

Tuossa kymmenen minuuttia sitten pyysin anteeksi omaa käytöstäni, kun en asiasta maininnut sinulle, mutta eipä tuolla vaikutusta näytä olevan. Tuttu tilanne itselleni. Vain minä räyhään täällä ja vain minun tapani hoitaa asioita on väärin. Esimerkiksi tänään en ole ääntäni korottanut kertaakaan, mutta sinulta olen huutoa kuunnellut enemmänkin. Haastavaa on tälläinen "selvittäminen" kun toisella on 110% tunnetila lasissa. - Aviomies

Kumpikin roikuitte täällä vauva-palstalla koko aamupäivän :(, missä ne teidän kullanmuruset olivat? Kaksivuotias ainakin vaatii jonkin verran vielä silmällä pitoa.

Hoidossa olivat.

Olemme yrittäjiä ja tämä yrittäjän päivä meni nyt pitkälle tämmöiseen. En ymmärrä, miksei mies voinut heti alussa sanoa että joo, mun moka kun en kertonut ja sori, vaan lähti haukkumaan ja syyllistämään minua asiasta sekä jätti myös koko tapauksen ihan hoitamatta. Kuten yleensäkin.

Ja miksi minä en tajua, että ero tuommoisesta miehestä, jolle kaikki on vaimon syy, vaimon vastuulla ja aika menee tuollaiseen sontaan. Puhun vaan, mutta se konkretia?? Muutto erilleen jne.

Ei se vastuuta ota eikä tule ikinä muuttamaan käytöstään. Lievä anteeksipyyntö tulee jumalattoman väännön jälkeen, kun on sanonut kymmenen uutta solvausta lisää, asiat jäävät käsittelemättä ja sama kuvio voi toistua vaikka heti seuraavana päivänä. Hakkaan tässä vaan päätäni seinään.

Pitäisi minun ottaa vastuu siitä, että joskus elämä olisi vähän järkevämmällä tolalla.

Ap

Taitaa olla provo, jälleen kerran. Jotkut ilmeisesti tuntevat olevansa elossa ja tärkeitä kun pistävät naispuolisia lokaan. Ja aika monet menevät mukaan. Niin minäkin kun tässä kirjoittelen 😜.

125, no olisikin 😄 Tämä keskustelu on minulle tällaista omaehtoista ajatustenselvittelyä, jotta alkaisin itsekin lopulta tekemään jotain konkreettista tälle ongelmalle - joka siis ei selvästikään ole "mummo leikkasi hiukset", vaan siihen liittyy huomattavasti laajempi kokonaisuus parisuhdeongelmia aviopuolisoni kanssa.

Mummon kanssa hommahan on jo paketissa. Kaikki olennaiset asiaankuuluvat seikat ovat siitä selvillä ja niiden suhteen on nyt ratkaisukin valmiina. Seuraavan kerran kun lapset menevät mummolle, minä lähden mukaan vahtimaan, ettei siellä leikata hiuksia tai tehdä mitään muutakaan, mitä mummo ei saa lapsille toimivaltojensa rajoissa tehdä. Istua jäkitän silmä kovana ja menen väliin, jos lähestyy lapsia saksien kanssa.

Miehen kanssa tästä tuli ongelmavyyhti, koska hän haluaa toimia miten toimi. Välien selvittely jatkuu tavalla tai toisella.

Ap

Hiukset kasvaa aina takas. Meidän muksut on leikannut luvatta niin mummo, lapset itse tai kerran jopa sisko.

Pari kirosanaa omassa mielessä ja sitten muksu kampaajalle korjausleikkaukseen.

Omalla anopilla oli tapana leikata muksujen hiuksia. En pitänyt tyylistä, jolla leikkaisi pojan hiukset, joten poika käy parin kuukauden välein parturissa. Ja anoppi ei koske hiuksiin. Tyttöjen hiuksista olen sanonut, että jos haluaa leikata, niin latvoja voi ottaa. Tai että toinen kasvattaa pitkiä etuhiuksia.

Ennemmin minulle tuli itku, kun tyttö leikkasi etuhiukset juureen asti. 😊.

Mutta hiukset ovat siitä hyvät, että ne kasvavat loppujen lopuksi aika nopeasti.

Tsemppiä.

Ap, kun lukee tätä tekstiä, niin tulee mieleen, että ongelma on ihan muualla kuin hiuksissa.

Hiukset ovat vain hiukset. Ne kasvavat kyllä takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Siis onko täällä oikeasti sekä mies ja vaimo riitelemässä? Mihin tämä maailma tosiaan on mennyt? :D

Eikä ole, provomaakarit vedättää ihmisiä! :D

Eihän se leikkais jos ois..... heheee tyttöni mummo ei ikimaailmassa menis leikaa ilman lupaa... et tota------

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, suutuin miehelle hänen röyhkeästä käytöksestään ja kyllä, sanoin että ihan mulkkua tuollainen leikkaaminen, kun taas tämäkin asia jäi minun huomattavakseni, minun hoidettavakseni ja minun maksettavakseni. Mies kehtasi haukkua minun ratkaisuehdotukset, siis aivan ne kaikki, sairaiksi. Nyt toki jälkikäteen vääntelee sanomisiaan, kuten tapoihinsa kuuluu.

Mitä nimittelyyn tulee, niin viime viikonloppuna mieheni kutsui minua lapsen edessä vitun mulkuksi. Näitä muita yhtä kauniita nimityksiä olen saanut häneltä lukuisia muitakin, mutta varmaankaan ei ole tarvetta mennä siihen nyt vai onko?

Ap

Tässä on siis oikeasti kyse ihan muusta kuin lapsen hiustenleikkuusta, se taisi vain kärjistää joukon isompia ongelmia?

Oli kyse alunperin ihan hiustenleikkuusta. Mieheni vaan toimi tyypilliseen tapaansa ja siksi tässä on nyt kyse paljon muustakin.

Olin tuon viikonlopun tapauksen antanut olla ja ei se olisi tähänkään kuulunut, mutta mies kun lähti vetämään muita asioita niin sillä tiellä nyt ollaan.

Ei anteeksipyyntöä. Ei pahoittelua. Ei aikomusta tai ideaa edes miten korjata tilanne. Mitään ei ole mies tehnyt omasta mielestään väärin. Vaimon syy, vaimon käytös sairasta, miehen ja hänen äitinsä ei. Tässä tämä yhteenveto pähkinänkuoressa.

Joo, olen vihainen. Miksi en olisi?

Ap

Tuossa kymmenen minuuttia sitten pyysin anteeksi omaa käytöstäni, kun en asiasta maininnut sinulle, mutta eipä tuolla vaikutusta näytä olevan. Tuttu tilanne itselleni. Vain minä räyhään täällä ja vain minun tapani hoitaa asioita on väärin. Esimerkiksi tänään en ole ääntäni korottanut kertaakaan, mutta sinulta olen huutoa kuunnellut enemmänkin. Haastavaa on tälläinen "selvittäminen" kun toisella on 110% tunnetila lasissa. - Aviomies

Ja sinäkö olet järjen ääni kun jatkoit/jaoit riitaa täällä?

Liityin mukaan keskusteluun, kun normaalikeskustelu ei selkeästi onnistu ja vaimoni näytti että pui asiaa täällä. Mutta siinä olet oikeassa, että  mitä nämä tänne kuuluvat kaikelle kansalle. Päivänjatkot kaikille, minä poistun. - Aviomies

Miksiköhän ei onnistu?

No mummo täällä keroo oman näkökulmansa. Kyllähän tuo poikakin mumisi, että likalla on pitkä otsatukka ja pitäs vissiin leikata. Poika kun on tullut isäänsä, on vähän nahjus, niin minä toiminnan ihmisenä otin sakset käteen ja pikkusen napsasin. En ois uskonu, että miniä tuosta noin riemastuu. Herjas ja nimitteli aika pahasti pojan ja lasten kuullen. Kiroilikin, huh huh, jos siitä ei lapset saa raumoja niin mistä.

Kyllähän tuo miniä muutenkin arvostelee jos mistä. Lapsille ei saa syöttää sitä ja tätä, kuitenkaan ei tuo ruokaa mukanaan, ei anna ruokarahaa. Lapset on aika usein meillä, joten en nyt ihan vieraskaan ole. No hyvilläni olen, jos saan lomaa lastenhoidosta, mielessä olisikin pieni ulkomaan matka. En lähetä miniälle korttia. Terveisin: itseoppinut parturi-mummo

Meillä mummo oli saksinut päiväkotikuvaan pojan hiukset ja aivan kamalat. Ainakaan ei ikinä unohdu, kun kuva muistona.

Vierailija kirjoitti:

Miks musta tuntuu, että mies ei liioittele sun käytöstä...

Lue tekstisi.

Ja aivan samaa mieltä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

97, lapsi on kaksivuotias ja hän ei tietenkään itse hiuksistaan välitä. Mummo on pysynyt tiukasti kannassaan, hän ei ole tehnyt mitään väärää, ei ole pyytänyt anteeksi eikä myöskään suostu korvaamaan kampaajakäyntiä.

Mies ei ole itse asiaa halunnut itse ratkaista mitenkään. Sanoo, että kasvaahan ne hiukset takaisin ja sanoi äidillensä, että älä jatkossa leikkaa kun tuodaan yökylään.

Minä en ole lapsia enää antamassa yökylään enkä mummon luokse vierailuille ilman, että jompi kumpi huoltajista on valvomassa ettei mummo tee mitään sopimatonta. Ilmeisesti pitää jatkossa olla itse paikalla, koska mistä minä voin tietää, jos mies jättääkin ne lapset sinne ja taas tulee jotain tällaista.

Kyllähän ne hiukset kasvaa joo. Voin viedä lapsen omaan piikkiin kampaajalle.

Mies on nyt pahoillaan ja sanoo, että ansaitsee paremman vaimon, kun minä olen niin törkeä.

Ap

Totta tuo vika lause.

Näin,ehdottomasti!

Vierailija kirjoitti:

Olin kasvattamassa lapselle kauniita pitkiä hiuksia. Otsatukka on ihan karmea, enkä koskaan olisi sellaista halunnut.

Eniten minua kuitenin tässä vaiheessa kismittää mies, joka kehtasi haukkua minun ehdotukseni sairaaksi ja puolustella omaansa. Edes oman äitinsä käytöstä hän ei nähnyt sairaana. Omassa toiminnassaan ei ole nähnyt mitään anteeksipyydettävää tai muutettavaa.

Miten te muut toimisitte mieheni kanssa nyt?

Ap

Ei ne hiukset sinun ole vaan lapsen. Kuulostat minustakin sairaalta, ehkä jotenkin narsistiselta, ihan kuin lapsi olisi sinulle vain elävä nukke jonka ulkonäöstä sinä päätät.

Mulla on parikin lapsiraasua lähisuvussa, joiden tukkia olen suunnitellut leikkaavani. Säälittää pienet, kun kuljetaan koko ajan tukka silmillä. Etutukka kasvanut sen 2-3 senttiä alle kulmakarvojen ja äitinsä ei tee mitään asialle. Välillä saa leikattua ja hetken päästä taas sama tilanne. Eikö se itse näe, kuinka epäsiistin näköisiä lapset on tuon tukan kanssa ja päälle katsovat hiusten väleistä eli kärsivätkin siitä?

Ja tukka on vain tukka. Sitä paitsi ap sulla ei ole mitään etuoikeutta lasten hiuksiin. Ne on lasten hiukset ja lapsethan voi itsekin antaa vaikka luvan leikata niitä. Tai mitäs, jos miehes antoi luvan (muttei uskalla sanoa sitä sulle, kun kuvittelet voivasi määrätä kaiken), että äitinsä saa siistiä lasten hiuksia?

Miksi pitää 2-vuotiaalle kasvattaa pitkää etutukkaa? Ei ne toimi lapsilla. Aina naamalla ja tiellä. Omani on nyt 12-vuotias ja kasvatti itsepäisesti itselleen pitkän etutukan. Musta se ei sovi lapselleni (tätä en sano ääneen) ja sen lisäksi roikkuu koko ajan naamalla, vaikka osaa sitä itse jo vähän hanskata toisin kuin taaperot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, suutuin miehelle hänen röyhkeästä käytöksestään ja kyllä, sanoin että ihan mulkkua tuollainen leikkaaminen, kun taas tämäkin asia jäi minun huomattavakseni, minun hoidettavakseni ja minun maksettavakseni. Mies kehtasi haukkua minun ratkaisuehdotukset, siis aivan ne kaikki, sairaiksi. Nyt toki jälkikäteen vääntelee sanomisiaan, kuten tapoihinsa kuuluu.

Mitä nimittelyyn tulee, niin viime viikonloppuna mieheni kutsui minua lapsen edessä vitun mulkuksi. Näitä muita yhtä kauniita nimityksiä olen saanut häneltä lukuisia muitakin, mutta varmaankaan ei ole tarvetta mennä siihen nyt vai onko?

Ap

Tässä on siis oikeasti kyse ihan muusta kuin lapsen hiustenleikkuusta, se taisi vain kärjistää joukon isompia ongelmia?

Oli kyse alunperin ihan hiustenleikkuusta. Mieheni vaan toimi tyypilliseen tapaansa ja siksi tässä on nyt kyse paljon muustakin.

Olin tuon viikonlopun tapauksen antanut olla ja ei se olisi tähänkään kuulunut, mutta mies kun lähti vetämään muita asioita niin sillä tiellä nyt ollaan.

Ei anteeksipyyntöä. Ei pahoittelua. Ei aikomusta tai ideaa edes miten korjata tilanne. Mitään ei ole mies tehnyt omasta mielestään väärin. Vaimon syy, vaimon käytös sairasta, miehen ja hänen äitinsä ei. Tässä tämä yhteenveto pähkinänkuoressa.

Joo, olen vihainen. Miksi en olisi?

Ap

Tuossa kymmenen minuuttia sitten pyysin anteeksi omaa käytöstäni, kun en asiasta maininnut sinulle, mutta eipä tuolla vaikutusta näytä olevan. Tuttu tilanne itselleni. Vain minä räyhään täällä ja vain minun tapani hoitaa asioita on väärin. Esimerkiksi tänään en ole ääntäni korottanut kertaakaan, mutta sinulta olen huutoa kuunnellut enemmänkin. Haastavaa on tälläinen "selvittäminen" kun toisella on 110% tunnetila lasissa. - Aviomies

Ja sinäkö olet järjen ääni kun jatkoit/jaoit riitaa täällä?

Liityin mukaan keskusteluun, kun normaalikeskustelu ei selkeästi onnistu ja vaimoni näytti että pui asiaa täällä. Mutta siinä olet oikeassa, että  mitä nämä tänne kuuluvat kaikelle kansalle. Päivänjatkot kaikille, minä poistun. - Aviomies

Miksiköhän ei onnistu?

No mummo täällä keroo oman näkökulmansa. Kyllähän tuo poikakin mumisi, että likalla on pitkä otsatukka ja pitäs vissiin leikata. Poika kun on tullut isäänsä, on vähän nahjus, niin minä toiminnan ihmisenä otin sakset käteen ja pikkusen napsasin. En ois uskonu, että miniä tuosta noin riemastuu. Herjas ja nimitteli aika pahasti pojan ja lasten kuullen. Kiroilikin, huh huh, jos siitä ei lapset saa raumoja niin mistä.

Kyllähän tuo miniä muutenkin arvostelee jos mistä. Lapsille ei saa syöttää sitä ja tätä, kuitenkaan ei tuo ruokaa mukanaan, ei anna ruokarahaa. Lapset on aika usein meillä, joten en nyt ihan vieraskaan ole. No hyvilläni olen, jos saan lomaa lastenhoidosta, mielessä olisikin pieni ulkomaan matka. En lähetä miniälle korttia. Terveisin: itseoppinut parturi-mummo

Tuo jopa voisi olla anopin teksti, hyvin samantyyppinen kieli. Näytin miehellekin 😄

On tai ei, niin anoppi on vapautettu lastenhoidosta, joten kaikkihan tässä lopulta voittavat.

Kylässä voidaan toki käydä anoppilassa ison porukan kera. Ihan mielelläni menen jatkossa mummoa moikkaamaan lasten kanssa!

Laitoin anopille tekstiviestin, että maksaa ensi tilassa lapsen hiusten korjausleikkauksen miehen tilille.

Mies jutteli sen jälkeen äitinsä kanssa puhelimessa. Ilmeisesti vähän pahoitti mielensä tuosta isänsä nahjusmaisuuteen vertaamisesta. Auts!

Vaikka mummo ei suostukaan näkemään saksimisessaan mitään väärää tai pyytämään anteeksi, niin miehen mukaan olisi kuitenkin lupautunut siirtämään kampaajarahan.

Jos se pitää paikkansa, niin meneehän tuo vahinko lopulta kohtuullisesti hoidettua. Hiuksia ei saa takasin, mutta malli tulee korjattua ja anoppi maksaa lystin, kuten kuuluukin.

Pitkät hiukset nyt jäävät tytöllä pitkäksi aikaa haaveeksi, mutta mistä

sitä tietää, jos lyhyet sopivat hänelle lopulta paremmin, kun ammattilainen muotoilee. Nyt tulee ainakin kokeiltua.

Ap

Sovitaanko, että lopetetaan tämä keskustelu?!  Kivaa oli - ei olisi uskonut aamulla, että tämä kestää näin kauan. Onneksi saatiin "mies" ja lopulta myös "anoppi" mukaan, kunpa saataisiin seuraavalla kerralla "lapsikin".  Kiitos keskustelijoille!

Vierailija kirjoitti:

Sovitaanko, että lopetetaan tämä keskustelu?!  Kivaa oli - ei olisi uskonut aamulla, että tämä kestää näin kauan. Onneksi saatiin "mies" ja lopulta myös "anoppi" mukaan, kunpa saataisiin seuraavalla kerralla "lapsikin".  Kiitos keskustelijoille!

Puhumalla asiat selviää, niinpä nytkin. Kaikki kolme osapuolta saman av-pöydän äärellä :DDD ja kaikki ratkesi kivasti.

Vierailija kirjoitti:

9. Jos ihminen on läksynsä oppinut, hän pyytää anteeksi ja pyrkii korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Ei jänkkää vastaan.

Ap

Mummot on mummoja.