Kiusaajassa on vikaa AINA, eikä kiusatussa!

Vierailija kirjoitti:

Olen itse ollut kiusattu, oikein rankan kaavan mukaisesti (väkivaltaa, eristämistä, haukkumista). Koulua olen vaihtanut peruskoulun aikana 6 kertaa ja joka koulussa sama kaava: pari viikkoa menee hyvin, on kavereita, ja sitten alkaa kiusaaminen. Lapsena se tietysti tuntui aivan kamalalta, mutta aikuisena olen miettinyt ja löytänytkin syitä itsestäni.

No ensinnäkin olin aika älykäs, sellainen klassinen nörttityttö: ujo, hiljainen ja osasin koulussa aina kaiken. Olin hyvä myös liikunnassa, taideaineissa jne. Se jo itsessään on vaikea yhdistelmä, mutta kun siihen liittää sen, että jo lapsena tiedostin tämän älykkyyden vahvasti, ja toin sen myös ilmi tietynlaisena ylimielisyytenä ja besserwisser-asenteena, annoin varmasti aika ilkeän ja koppavan kuvan itsestäni. Ja tottahan se olikin, ajattelin vahvasti (enkä ole täysin vapaa siitä vieläkään, vaikka nykyisin pystyn hallitsemaan itseni hyvin ja näkemään hyvän myös muissa) olevani muita parempi. Oikeastaan vasta ensimmäisessä työpaikassani tajusin tämän asian, kun silloinen pomoni totesi hyvin "Taidat vaan olla liian fiksu tähän porukkaan".

No lisäksi lapsena olin hyvin huumorintajuton, luojan kiitos en enää, ja kantelin kaikesta pienestäkin aina aikuisille. Ei ihmekään, etteivät muut halunneet minua mukaan. 

Mikään näistä syistähän ei oikeuta esimerkiksi potkimaan tai lyömään, mutta tässäkin keskustelussa on tuotu ilmi sitä, että kiusatussa on monesti sellaisia ominaisuuksia, joita pitäisi kehittää ja tämän voin allekirjoittaa ihan 100%. Muutenhan omassakin tapauksessani itse asiassa lähes kaikki omien luokkieni lapset kaikissa niissä kouluissa, joissa olen ollut, olisivat jotenkin luonnevammaisia. Vaikea uskoa :)

Jatkan vielä, että sen sijaan, että aina vaihdettiin koulua, olisin kaivannut sitä, että joku aikuinen olisi kanssani selvitellyt näitä mahdollisia syitä. Siitä olisi ollut paljon enemmän apua, kun olisi oppinut miten muiden lasten kanssa ollaan ja ystävystytään. Nyt vaan hyssyteltiin, että voivoi, kun tuo on niin väärinymmärretty ja se vain vahvisti omaa ylemmyydentuntoani.

Niin, tuo koulun vaihtaminen on kyllä sellainen asia, että jos siihen mennään, kyllä sen kiusatun kanssa pitäisi todella tarkasti käydä läpi sitä tapahtumien ketjua mikä johtaa vaihtoon. Ja miettiä voiko itse jotenkin vaikuttaa siihen, ettei sama toistu. Lapsiporukat ovat lopultakin melko samanlaisia joka paikassa.