Lue keskustelun säännöt.
Miksi Lii Andersson ei käytä Turun murretta
Kommentit (38)
Tekee kielioppivirheitä. Eilen, kun kuuntelin niin niin, mitä ja mikä eivät menneet kohdalleen (oli ensimmäinen kerta, kun kuulin ko. henkilön puhuvan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettavaa vielä tänä päivänä käyttää bättre folk-nimittelyä ruotsinkielisistä, kun he eivät sitä todellisuudessa ole, kertoo ainoastaan kirjoittajan alemmuuskompleksista.
Mistä syystä sitten esim. Helsingissä Kaivopuiston asukkaista kolmasosa on ruotsinkielisiä ja Ullanlinnan, Eiran, Munkkiniemen, Kulosaaren jne. paremman väen asuinalueidenkin asukkaista huomattava osa, mutta Itä- ja Pohjois-Helsingin betonilähiöissä ei asu juuri ainuttakaan ruotsinkielistä?
Ei pidä paikkaansa, etteikö myös Itä-Helsingissä asuisi ruotsinkielisiä, mutta on itsestään selvää, että hyvätuloiset, kielestä riippumatta, keskittyvät tiettyihin kaupunginosiin, näin on myös muualla Suomessa suuremmissa kaupungeissa, joten ei voida puhua vain ruotsinkielisistä bättre folkina.
Helsingin väestä on noin 6% ruotsinkielisiä. Kaupunginosittain katsottaessa esim. keskustan lähistöllä lauttasaaressa ja eirassa (kaivopuisto yms.) 15%, kun taas itäisessä piirissä (jakomäki yms.) asuu ruotsinkielisiä noin 2,5%.
Sanoisin että ero on aika merkittävä vaikka ei voida sanoa että jollain alueella ei olisi yhtään ruotsinkielistä.
Myös tulotaso, työttömyysaste ja koulutusaste-erot näiden kaupunginosien välillä tukevat väitettä että ruotsinkieliset on ainakin helsingin väestöstä selkeästi bettre-folk kuin helsinkiläinen keskimäärin.
Tämä ihan tilastoja katselemalla.
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_02_23_Hki_alueittai…
...
Helsinki ei ole Suomi, maata kattavia lukuja ei voida verrata vain yhden kaupungin olosuhteisiin, jos halutaan pienintäkään oikeudenmukaisuutta tilastoihin.
Vierailija kirjoitti:
Tekee kielioppivirheitä. Eilen, kun kuuntelin niin niin, mitä ja mikä eivät menneet kohdalleen (oli ensimmäinen kerta, kun kuulin ko. henkilön puhuvan).
Tiedätkö jonkun suomea äidinkielenään puhuvan poliitikon, joka ei tee kielioppivirheitä, niitä tekevät kaikki. Ärsyttää esim. todella paljon, kun joku sanoo olevansa tyytyväinen jostakin, kun pitäisi sanoa johonkin, sitä vastoin ollaan onnellisia jostakin, esimerkkejä löytyy lukemattomia ja kun siirrytään toiseen kotimaiseen, silloin kielioppivirheet moninkertaistuvat äidinkielestä riippumatta.
Henkilökohtaisesti tuntemiani suomenruotsalaisia ovat: juristi, hänen kotirouvavaimonsa, kalastaja, hänen vaimonsa kunnalla töissä, maanviljelijä joka tekee rakennustöitä sivutoimisesti, arkkitehtiopiskelija, arkkitehti, kuorma-autonkuljettaja, taksikuski, metallimies, lvi-asentaja, kaupan myyjiä pari kappaletta, perityillä rahoilla elävä, joka on juonut itsensä aika huonoon kuntoon, kioskinpitäjä, pizzerian omistaja, viinimaahantuoja.
Hyvin samanlaisia ammatteja kuin muillakin tuttavillani.
Mitä tarkoittaa edellisen viestin "oikeudenmukaisuutta tilastoihin"? Jotenkin hassu vaatimus. Tilastot ovat tilastoja, yksittäisten ihmisten elämä joko vastaa niitä, tai sitten ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekee kielioppivirheitä. Eilen, kun kuuntelin niin niin, mitä ja mikä eivät menneet kohdalleen (oli ensimmäinen kerta, kun kuulin ko. henkilön puhuvan).
Tiedätkö jonkun suomea äidinkielenään puhuvan poliitikon, joka ei tee kielioppivirheitä, niitä tekevät kaikki. Ärsyttää esim. todella paljon, kun joku sanoo olevansa tyytyväinen jostakin, kun pitäisi sanoa johonkin, sitä vastoin ollaan onnellisia jostakin, esimerkkejä löytyy lukemattomia ja kun siirrytään toiseen kotimaiseen, silloin kielioppivirheet moninkertaistuvat äidinkielestä riippumatta.
Totta tämäkin. Oikeasti en tiennyt ko. henkilöstä paljonkaan (olen asunut ulkomailla jo 5 vuotta) paitsi että lehtien otsikoissa on pyörinyt viime vuosina, joten aika eri tavalla sitä silloin ensimmäisellä kerralla virittäytyy kuuntelemaan. Oli tietenkin selvää, ettei suomi ole hänen äidinkielensä, mutta todella hyvin sitä osasi. Tuo mainitsemani virhe vaan kerkesi toistumaan useita kertoja sen haastattelun aikana. Siksi jäin pohtimaan, onko noiden välinen ero häviämässä. Vähän niin kuin kuka/ketä on jo hämärtynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisesti tuntemiani suomenruotsalaisia ovat: juristi, hänen kotirouvavaimonsa, kalastaja, hänen vaimonsa kunnalla töissä, maanviljelijä joka tekee rakennustöitä sivutoimisesti, arkkitehtiopiskelija, arkkitehti, kuorma-autonkuljettaja, taksikuski, metallimies, lvi-asentaja, kaupan myyjiä pari kappaletta, perityillä rahoilla elävä, joka on juonut itsensä aika huonoon kuntoon, kioskinpitäjä, pizzerian omistaja, viinimaahantuoja.
Hyvin samanlaisia ammatteja kuin muillakin tuttavillani.
Mitä tarkoittaa edellisen viestin "oikeudenmukaisuutta tilastoihin"? Jotenkin hassu vaatimus. Tilastot ovat tilastoja, yksittäisten ihmisten elämä joko vastaa niitä, tai sitten ei.
Ehkä kirjoittaja tarkoitti todellisuutta vastaavaa tilastoa, siis jos otetaan huomioon koko maa, niin ruotsinkieliset ovat ja elävät hyvin pitkälti kuten suomea puhuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettavaa vielä tänä päivänä käyttää bättre folk-nimittelyä ruotsinkielisistä, kun he eivät sitä todellisuudessa ole, kertoo ainoastaan kirjoittajan alemmuuskompleksista.
Mistä syystä sitten esim. Helsingissä Kaivopuiston asukkaista kolmasosa on ruotsinkielisiä ja Ullanlinnan, Eiran, Munkkiniemen, Kulosaaren jne. paremman väen asuinalueidenkin asukkaista huomattava osa, mutta Itä- ja Pohjois-Helsingin betonilähiöissä ei asu juuri ainuttakaan ruotsinkielistä?
Ei pidä paikkaansa, etteikö myös Itä-Helsingissä asuisi ruotsinkielisiä, mutta on itsestään selvää, että hyvätuloiset, kielestä riippumatta, keskittyvät tiettyihin kaupunginosiin, näin on myös muualla Suomessa suuremmissa kaupungeissa, joten ei voida puhua vain ruotsinkielisistä bättre folkina.
Helsingin väestä on noin 6% ruotsinkielisiä. Kaupunginosittain katsottaessa esim. keskustan lähistöllä lauttasaaressa ja eirassa (kaivopuisto yms.) 15%, kun taas itäisessä piirissä (jakomäki yms.) asuu ruotsinkielisiä noin 2,5%.
Sanoisin että ero on aika merkittävä vaikka ei voida sanoa että jollain alueella ei olisi yhtään ruotsinkielistä.
Myös tulotaso, työttömyysaste ja koulutusaste-erot näiden kaupunginosien välillä tukevat väitettä että ruotsinkieliset on ainakin helsingin väestöstä selkeästi bettre-folk kuin helsinkiläinen keskimäärin.
Tämä ihan tilastoja katselemalla.
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_02_23_Hki_alueittai…
...
Helsinki ei ole Suomi, maata kattavia lukuja ei voida verrata vain yhden kaupungin olosuhteisiin, jos halutaan pienintäkään oikeudenmukaisuutta tilastoihin.
Eli tehdään tilastot niin suurelta alueelta, esim. koko suomi, että siitä ei enää erotu kiusallisia yksityiskohtia?
Niin varmaan sitten.
Bättre folk ei alkujaan tarkoittanut elintasoa vaan ihan muuta. Kuten Helsingin tilastoista näkee, myös elintasossa on paikoitellen eroa. Siitä että onko ruotsinkieliset vielä tai onko ne koskaan olleetkaan henkilöinä Bättre folk en lähde ottamaan kantaa. En tunne kuin joitain ruotsinkielisiä ja aika tavis porukkaa minun tuntemani tuntuvat olevan. Toisaalta en tunne ns. parempia piirejä.
Ruotsinkielisillä on kuitenkin aika selkeästi helpompi (palvelu pelaa nopeammin) ja suomenkielisistä eristetty koulu- ja palveluputki lapsesta aikuisuuteen ja vielä yliopistoissakin omia oppilaitoksia joihin pääsee helpommin opiskelemaan kuin vastaaviin suomenkielisiin. Lisäksi paremmissa valtion viroissa on se kielitaitovaatimus eli ruotsinkielisillä on siinäkin etulyöntiasema viran saannissa koska moni vähänkään koulutetumpi ruotsinkielinen on aika liki kaksikielinen.
Tarkoittaako tämä että he ovat ihmisinä bättre folk? tuskin, mutta vaikuttaa siltä että heille on siloiteltu helpompi tie keskiluokkaan tai ylemmäskin jos vaan halua riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielinen.
Joo, kyllä on, mutta puhuu ihme kyllä parempaa suomea mitä moni suomalainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekee kielioppivirheitä. Eilen, kun kuuntelin niin niin, mitä ja mikä eivät menneet kohdalleen (oli ensimmäinen kerta, kun kuulin ko. henkilön puhuvan).
Tiedätkö jonkun suomea äidinkielenään puhuvan poliitikon, joka ei tee kielioppivirheitä, niitä tekevät kaikki. Ärsyttää esim. todella paljon, kun joku sanoo olevansa tyytyväinen jostakin, kun pitäisi sanoa johonkin, sitä vastoin ollaan onnellisia jostakin, esimerkkejä löytyy lukemattomia ja kun siirrytään toiseen kotimaiseen, silloin kielioppivirheet moninkertaistuvat äidinkielestä riippumatta.
Aika haastavaa hallita kahta kieltä äidinkielenomaisesti, ei liene kovin yleistä. Kyllä suomenruotsalaiset poliitikot yleensä aika hyvin puhuvat suomea mielestäni kuitenkin. Isäni on äidinkieleltään ruotsinkielinen, mutta osaa puhua suomea täydellisesti, siis tarkoitan, että hän huomaa ihan suomenkielistenkin tekemät kielioppivirheet kun he puhuvat suomea ja nuorempana korjasikin niitä ahkeraan mikä varmaan joitakin ärsytti suunnattomasti.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen ruotsinkieliset ovat bättre folk, koska heillä on yleensä paljon iloisempi ja positiivisempi suhtautuminen elämään ylipäätänsä mitä suomenkielisillä, parempi itsetunto. Lisäksi he ovat yleensä paljon sosiaalisempia. ja ovat parempia keskustelemaan erilaisista asioista mitä suomenkieliset.Tulotasoltaankin he ovat varmaan keskimäärin suomenkielisempiä korkeammalla mutta sen suhteen ero ei ole varmaan erityisen merkittävä. Toki Suomessa on joitakin varakkaita suomenruotsalaisia sukuja mutta heidän osuutens koko suomenruotsalaisten joukosta on pieni.
Asialle taputukset täältä pohjoisesta, parasta mitä oikeat anarkistit on ikinä tehneet. Hän tulee tekemään äärimäisen hyvää työtä Suomen perhaaksi, tarpeeksi älykäs että saa aikaan pitävät umpisolmut joita ei ihan heti kukaan pysty avaamaan. Ihan kaks kärpästä samalla iskulla, niitä ei aina satu. Tekee vasemmalla kädellä sen, mihin Soini on joutunut käyttämään kaiken painonsa, eikä kunnolla onnistunut sittenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen ruotsinkieliset ovat bättre folk, koska heillä on yleensä paljon iloisempi ja positiivisempi suhtautuminen elämään ylipäätänsä mitä suomenkielisillä, parempi itsetunto. Lisäksi he ovat yleensä paljon sosiaalisempia. ja ovat parempia keskustelemaan erilaisista asioista mitä suomenkieliset.Tulotasoltaankin he ovat varmaan keskimäärin suomenkielisempiä korkeammalla mutta sen suhteen ero ei ole varmaan erityisen merkittävä. Toki Suomessa on joitakin varakkaita suomenruotsalaisia sukuja mutta heidän osuutens koko suomenruotsalaisten joukosta on pieni.
Tuossa tekstissä kerrotaankin kaikki. Suomenkieliset on tyhmempiä, todiste tuossa yllä. Aina on helpompi olla iloinen kun pystyy käyttämään tyhmempiä hyväkseen, ja erityisesti palvelijoinaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettavaa vielä tänä päivänä käyttää bättre folk-nimittelyä ruotsinkielisistä, kun he eivät sitä todellisuudessa ole, kertoo ainoastaan kirjoittajan alemmuuskompleksista.
Mistä syystä sitten esim. Helsingissä Kaivopuiston asukkaista kolmasosa on ruotsinkielisiä ja Ullanlinnan, Eiran, Munkkiniemen, Kulosaaren jne. paremman väen asuinalueidenkin asukkaista huomattava osa, mutta Itä- ja Pohjois-Helsingin betonilähiöissä ei asu juuri ainuttakaan ruotsinkielistä?
Kyllä , Hesassa on paljon rikkaita / hyvintoimeenulevia ihmisiä jotka puhuu ruotsia. Mutta kun sinä idiootti et ymmärrä ETTÄ HE ON VAIN osa siitä 300 000 ihmisen joukosta joka puhuu ruotsia. Eli ton ryhmän RIKKAIMMAT sijoituu akselille Hesa / Kauniainen / Espoo.
Mene Karjaalle ja Turunmaan saaristoon niin saat nähdä white trashia jotka puhuu kyllä , ruotsia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettavaa vielä tänä päivänä käyttää bättre folk-nimittelyä ruotsinkielisistä, kun he eivät sitä todellisuudessa ole, kertoo ainoastaan kirjoittajan alemmuuskompleksista.
Mistä syystä sitten esim. Helsingissä Kaivopuiston asukkaista kolmasosa on ruotsinkielisiä ja Ullanlinnan, Eiran, Munkkiniemen, Kulosaaren jne. paremman väen asuinalueidenkin asukkaista huomattava osa, mutta Itä- ja Pohjois-Helsingin betonilähiöissä ei asu juuri ainuttakaan ruotsinkielistä?
Kyllä , Hesassa on paljon rikkaita / hyvintoimeenulevia ihmisiä jotka puhuu ruotsia. Mutta kun sinä idiootti et ymmärrä ETTÄ HE ON VAIN osa siitä 300 000 ihmisen joukosta joka puhuu ruotsia. Eli ton ryhmän RIKKAIMMAT sijoituu akselille Hesa / Kauniainen / Espoo.
Mene Karjaalle ja Turunmaan saaristoon niin saat nähdä white trashia jotka puhuu kyllä , ruotsia
Juntteja ovat ehkä ruotsinkielisen maaseudun ja pikkukaupunkien asukkaat, mutta tuskin "white trashia", mitä se sitten Suomessa tarkoittaisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Li opetteli suomen kielen vasta vanhemmalla iällä poikaystävän avulla. Tuntemani maahanmuuttajat jotka ovat olleet kielikursseilla opiskelemassa suomea opettelevat kirjakieltä, eivät paikallisia murteita tai arkikieltä. Sen vuoksi heillä onkin vaikeuksia käyttää kieltä arkielämässä kun eivät ymmärrä suomalaisia.
Mitä sä oikein horiset täällä ? Lee on syntyperänen turkulainen joten on kyllä kuullut suomea koko ikänsä kaupungissa jossa 95 pros puhuu suomea. Hän kävi ruotsinkielisen koulun ja heillä alkaa pakkosuomi 3.luokalla joten tuskin on suomi vieras kieli.
Se nyt vielä puuttuisi, että alkaisi puhua turun murteella. Tunne olisi sama kuin saisi kupan lisäksi myös satiaisia.
Vierailija kirjoitti:
Suomen ruotsinkieliset ovat bättre folk, koska heillä on yleensä paljon iloisempi ja positiivisempi suhtautuminen elämään ylipäätänsä mitä suomenkielisillä, parempi itsetunto. Lisäksi he ovat yleensä paljon sosiaalisempia. ja ovat parempia keskustelemaan erilaisista asioista mitä suomenkieliset.Tulotasoltaankin he ovat varmaan keskimäärin suomenkielisempiä korkeammalla mutta sen suhteen ero ei ole varmaan erityisen merkittävä. Toki Suomessa on joitakin varakkaita suomenruotsalaisia sukuja mutta heidän osuutens koko suomenruotsalaisten joukosta on pieni.
Ainakin bb:ssä heikko esitys ei tue väitettäsi
Li opetteli suomen kielen vasta vanhemmalla iällä poikaystävän avulla. Tuntemani maahanmuuttajat jotka ovat olleet kielikursseilla opiskelemassa suomea opettelevat kirjakieltä, eivät paikallisia murteita tai arkikieltä. Sen vuoksi heillä onkin vaikeuksia käyttää kieltä arkielämässä kun eivät ymmärrä suomalaisia.