Miksi Lii Andersson ei käytä Turun murretta
Kommentit (38)
Siksi koska hän kuuluu bättre folk -kansanosaan.
Mun mielestä poliitikon pitää puhua suomea, eikä turkua.
Taitanee tietää ainakin yhdelle pätevälle tulkille töitä jos Kokkarit valitsee Orpon puheenjohtajaksi ja Vasurit Andersonin. - Siinä sitten kaksi Turkulaista nokittelee vapautunee omalla kauniilla turunmurteellaan, eikä puolet suomalaisista ymmärrä mitään. - Tosin kyllä nykyistäkin politiikkaa soteineen ja kikyineen on toisinaan vaikea ymmärtää jielestä riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Siinä sitten kaksi Turkulaista nokittelee vapautunee omalla kauniilla turunmurteellaan, eikä puolet suomalaisista ymmärrä mitään.
Kummalt puolelt jokkee he ovat?
Vierailija kirjoitti:
Siksi koska hän kuuluu bättre folk -kansanosaan.
Naurettavaa vielä tänä päivänä käyttää bättre folk-nimittelyä ruotsinkielisistä, kun he eivät sitä todellisuudessa ole, kertoo ainoastaan kirjoittajan alemmuuskompleksista.
Vierailija kirjoitti:
Naurettavaa vielä tänä päivänä käyttää bättre folk-nimittelyä ruotsinkielisistä, kun he eivät sitä todellisuudessa ole, kertoo ainoastaan kirjoittajan alemmuuskompleksista.
Mistä syystä sitten esim. Helsingissä Kaivopuiston asukkaista kolmasosa on ruotsinkielisiä ja Ullanlinnan, Eiran, Munkkiniemen, Kulosaaren jne. paremman väen asuinalueidenkin asukkaista huomattava osa, mutta Itä- ja Pohjois-Helsingin betonilähiöissä ei asu juuri ainuttakaan ruotsinkielistä?
En minäkään puhu turkua vaan yleiskieltä. Kukaan ei puheesta tiedä, mistä olen kotoisin. Miksi pitäisi omaksua jokin murre?
Onko hän puoliksi kiinalainen kun kiinalainen etunimi
"Naurettavaa vielä tänä päivänä käyttää bättre folk-nimittelyä ruotsinkielisistä, kun he eivät sitä todellisuudessa ole, kertoo ainoastaan kirjoittajan alemmuuskompleksista."
"Mistä syystä sitten esim. Helsingissä Kaivopuiston asukkaista kolmasosa on ruotsinkielisiä ja Ullanlinnan, Eiran, Munkkiniemen, Kulosaaren jne. paremman väen asuinalueidenkin asukkaista huomattava osa, mutta Itä- ja Pohjois-Helsingin betonilähiöissä ei asu juuri ainuttakaan ruotsinkielistä?"
- Ihan mielenkiintoista tulkita ruotsinkieliset "bättre folkiksi" asuinalueiden mukaan. - Itse taas pidän heitä etuoikeutettuina siinä, ettei tule äkkiseltään mieleen ainoatakaan muuta kieliryhää, jokavoisi vaatia, tai odottaa yhtä pienenä joukkona - Suomalaisista viiden prosentin tai jopa alle viiden prosentin - joukkona, että Suomessa kaikilla koulu/ opiskelu asteilla kaikkien muiden tulee opiskella heidän kieltään. Ruotsinkieli on Suomessa tätä nykyä ainoa pakollinen ja ohittamaton oppiaine, vaikka voisi kenties luulla, että se olisi vaikkapa suonekieli, mutta ainakaan toistaiseksi ei niin ole. - Suomenkieli on jopa kaiketi koettu jopa merkitäväksi uhaksi ja vaaraksi. Esimerkkinä jos haluttaisiin perustaa ns. kielikylpy -koulu, jossa nuoret oppisivat, jollei muuten niin kenties vaikka hieman vahingossa toistensa kieltä eli tässä tapauksessa suomenkieliset ruotsia ja ruotsinkieliset suomea, niin jostain syystä tällaisten koulujen tai vaikka lastentehojen/ päiväkotien perustaminen on haluttu estää. - Jo pelkästään tällaisen ajatuksen ääneen sanominen saa paikallisen RKP:n -joka edustaa hyvin monta ruotsinkkielistä - sellaiseen raivoon ja kiukkuun, ettei tällaisia ehdotuksia viimeaikoina ole juuri kuulunut. onko pelkona herranviha vai mikä saa, jokainen päätellä itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettavaa vielä tänä päivänä käyttää bättre folk-nimittelyä ruotsinkielisistä, kun he eivät sitä todellisuudessa ole, kertoo ainoastaan kirjoittajan alemmuuskompleksista.
Mistä syystä sitten esim. Helsingissä Kaivopuiston asukkaista kolmasosa on ruotsinkielisiä ja Ullanlinnan, Eiran, Munkkiniemen, Kulosaaren jne. paremman väen asuinalueidenkin asukkaista huomattava osa, mutta Itä- ja Pohjois-Helsingin betonilähiöissä ei asu juuri ainuttakaan ruotsinkielistä?
Ei pidä paikkaansa, etteikö myös Itä-Helsingissä asuisi ruotsinkielisiä, mutta on itsestään selvää, että hyvätuloiset, kielestä riippumatta, keskittyvät tiettyihin kaupunginosiin, näin on myös muualla Suomessa suuremmissa kaupungeissa, joten ei voida puhua vain ruotsinkielisistä bättre folkina.
Miten ruotsin kieltä puhutaan turun murteella?
On ruotsissakin murteita. Toimin töissä olessani asiakaspalvelussa ja asiakkaakaseni tuli nuori nainen jostain saaristosta. Minulla oli vaikeuksia saada selvää hänen puheestaan, vaikka normaalisti puhun ruotsia. Vuosien varrella hänenkin murteensa loiveni ihan ymmärrätteväksi.
Int
Vierailija kirjoitti:
Miten ruotsin kieltä puhutaan turun murteella?
Intonaatio se lähinnä on sitä voisi käyttää jos olisi kotiseuturakas
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettavaa vielä tänä päivänä käyttää bättre folk-nimittelyä ruotsinkielisistä, kun he eivät sitä todellisuudessa ole, kertoo ainoastaan kirjoittajan alemmuuskompleksista.
Mistä syystä sitten esim. Helsingissä Kaivopuiston asukkaista kolmasosa on ruotsinkielisiä ja Ullanlinnan, Eiran, Munkkiniemen, Kulosaaren jne. paremman väen asuinalueidenkin asukkaista huomattava osa, mutta Itä- ja Pohjois-Helsingin betonilähiöissä ei asu juuri ainuttakaan ruotsinkielistä?
Ei pidä paikkaansa, etteikö myös Itä-Helsingissä asuisi ruotsinkielisiä, mutta on itsestään selvää, että hyvätuloiset, kielestä riippumatta, keskittyvät tiettyihin kaupunginosiin, näin on myös muualla Suomessa suuremmissa kaupungeissa, joten ei voida puhua vain ruotsinkielisistä bättre folkina.
Helsingin väestä on noin 6% ruotsinkielisiä. Kaupunginosittain katsottaessa esim. keskustan lähistöllä lauttasaaressa ja eirassa (kaivopuisto yms.) 15%, kun taas itäisessä piirissä (jakomäki yms.) asuu ruotsinkielisiä noin 2,5%.
Sanoisin että ero on aika merkittävä vaikka ei voida sanoa että jollain alueella ei olisi yhtään ruotsinkielistä.
Myös tulotaso, työttömyysaste ja koulutusaste-erot näiden kaupunginosien välillä tukevat väitettä että ruotsinkieliset on ainakin helsingin väestöstä selkeästi bettre-folk kuin helsinkiläinen keskimäärin.
Tämä ihan tilastoja katselemalla.
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_02_23_Hki_alueittai…
...
Tykkään tuosta puhetavasta, erittäin tyypillinen suomenruotsalaisen, hyvin suomea osaavan aksentti.
ei syntyperäiset turkulaiset puhu enää kunnon murteella. pappani on yli 70 eikä hänkään pahemmin sitä puhu. hänen äitinsä kyllä venkslaa ja ollaan sisarusten kanssa vähän ulapalla mitä se selittää
Vierailija kirjoitti:
Tykkään tuosta puhetavasta, erittäin tyypillinen suomenruotsalaisen, hyvin suomea osaavan aksentti.
Likö hyvin suomea osaava? Suomenruotsalaiseksi ehkä, joo.
mitäs mieltä li andersson on pakkoruotsista?
Ruotsinkielinen.