Huonoin/törkein asiakaspalvelukokemuksenne?

Pari vuotta sitten piipahdin Helsingissä erääseen fillarikauppaan ostamaan vaijeria.  Henkilökuntaa ei näkynyt missään. Aikani, kun siinä ihmettelin, niin takahuoneesta tuli hieman sivuaskeleita ottaen myyjä juttelemaan kanssani. Huomasin heti, että ukkelihan oli kännissä kuin käki!

Tavaran myynnistä ei tullut mitään, mutta iloinen oli tunnelma. Ei sinänsä jäänyt huonoa kokemusta, mutta hieman olin hämmentynyt poistuessani liikkeestä.

Iloiset terveiset vain myyjälle, jos sattuu tämän lukemaan ja itsensä tunnistaa :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joissain liikkeissä,varsinkin elektroniikka tai autonosia myyvissä, myyjät jauhavat puhelimessa eikä heiltä voi kysyä mitään. Olet heille pelkkää ilmaa. Tuskin se puhelinkeskustelu on yhtä tuottoisa kuin maksava asiakas.

Siellä voi olla maksava asiakas langan päässä. Meidän liikkeessä ainakin monet maksavat kanta-asiakkaat soittaa suoraan myyjälle. Myyjät kun jakelevat käyntikorttejaan mieluusti ja monet sitten soittavat suoraan hyväksi todetulle myyjälle kun ovat ostamassa jotain.

Eikö pitäisi ensisijaisesti palvella sitä paikanpäälle tullutta asiakasta?

Just. Eli lyödä luuria korvaan sille puhelimessa olevalle asiakkaalle, jolta saattaa olla muuten iso yritystilaus vaikka tulossa. Äly hoi älä jätä.

Yhdessä kampaamossa, kun kyselin onko aikaa leikata hiuksia, kampaaja siis puoli makaavassa asennossa retkotti tuolissa, meni hetki kun jaksoi nousta että pitäisikö katsoa milloin on aikoja. Toinen oli kukkakauppa, myyjä palveli mummoja jotka tulivat minun jälkeen ja ohitti täysin, vaikka olin jo kertomassa mitä etsin. Ja yksi oli tälläinen kauppa missä myytiin takkeja ja laukkuja, olin siskoni kanssa siellä ja myyjä yritti väkisin myydä järkyttävän kallista takkia, lopulta suuttui ja meni kassan taakse seisomaan ei edes heitä sanonut kun lähdettiin.

Jouduin syömään paljon lääkkeitä sairastuttuani ja hiukseni kärsivät kovasti, mikään hoitoaine ei tahtonut auttaa, vaikka käytin runsaita määriä, menin kampaajalle ja kerroin tilanteen, että "puolipullollistakaan" hoitoainetta ei auta, voisiko hiuksiini laittaa öljy- tai vastaavan hoidon? Se kävi, istuin tuoliin ja homma hoitui, kunnes yhtäkkiä hiusten pesun jälkeen totesi, että "sinun pitää käyttää hiuksiisi hoitoainetta, pelkkä shampoo ei riitä näin kärsineisiin hiuksiin"! ??????? ei siis ollut yhtään kuunnellut, mitä olin kertonut, en mennyt toiste, kyseistä kampaamoakaan ei enää ole, tämä "kumikaupungissa" Mansen vieressä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ole kyllä asiakaspalvelu- vaan pikemminkim asiakaspalvelemattomuustilanne. Viime kesänä kierreltiin Lapissa katsomassa erilaisia camping-alueita, että mikä sopisi mun poikakaverille ja sen campingvaunulle. Oltiin tosi nätisti, eikä todellakaan häiritty ketään. Neljässä paikassa meni hyvin, mutta viidennessä tuli paikan omistaja huutamaan että heti pois täältä. Lapseni pelästyi ja alkoi itkeä. Ei selvästikään halunnut asiakkaita, vaikka pihassa oli hurjat 2 autoa. Mietin että ei tainnut olla puhtaat jauhot pussissa sillä yrityksellä, koska kuulemma myös kuvaaminen oli kielletty. Sääli sinänsä, koska oli kaunis paikka järven rannalla.

Menitte katselemaan omin luvin. Ette kertoneet millä asialla olette.

Et sä voi hotelleihinkaan mennä katselemaan

Tien päällä likkuu paljon caravaanareita, luuletko että joka camping-alueelle soittavat että "voidaankohan ajaa sisään kun portti on auki?"  

Todellakin voin. Paikalla myös uimaranta, jonka piti olla kaikilla avoin.

Ja etkö muka itse ikinä käy hotellin aulabaarissa tai hotellissa syömässä. 🤣🤣

Vierailija kirjoitti:

Kuopion yliopistollinen sairaala. Olin juuri tulossa tapaamisesta äitiäni teho-osastolla hoitaneen lääkärin kanssa (käytännössä juuri sulkenut oven ja lähdössä kävelemään pois päin), täysin poissa tolaltani koska äitini tila oli hyvin vakava, ja vastaan tulee keski-iän ylittänyt naisihminen siivouskärryjen kanssa ja tiuskaisee "nyt nopeasti pois siitä". Elettiin korona-aikaa ja "turha oleskelu" oli osastoilla kielletty. Kyllä järkytyin siitä epäystävällisyydestä ja tunteettomuudesta.

Tämä on aika yleistä, miten sairaalassa henkilökunta kohtaa ihmisiä.

Ymmärrän, että se on heille arkinen työpaikka ja yksi työpäivä muiden joukossa, mutta jotakin käytöstapoja ja hienovaraisuutta toivoisi omaavan sairaalassa työskenteleviltä siellä tapaamiaan ihmisiä kohtaan.

Aikoinaan itse ollessani s kokoinen 50 kiloinen rääpäle, menin ostamaan sukkahousut. Kassalle sattui kaikkien vihaama kääkkä, joka suureen ääneen koilotti, että kyllä sun on otettava m koko. Harrasti tuota kuulema aina kun vaan mahdollista. Tämä oli siis Jyväskylässä vuonna miekka ja paikkana Jyväskeskuksen Seppälä.

Olimme mieheni kanssa autokaupassa ja myyjälle tuli jo varmasti selväksi, että olemme harkinneet juuri kyseistä (uutta) autoa ostettavaksi. Mieheni kysyi juuri jotain teknistä yksityiskohtaa, kun myyjän taskussa piippasi puhelin viestin tulleeksi. Myyjä kaivoi puhelimeen taskustaan, luki viestin, hörähti jotain ja soitti samantien ilmeisesti juuri viestin lähettäneelle. Puhelun hän aloitti "Ei voi olla totta!" -hihkaisulla ja lompsi puhelimensa kanssa tiehensä kailottaen kovalla äänellä luuriin. Siinä varmaan varttitunnin odottelimme hänen paluutaan, vaan eipä miestä kuulunut ei näkynyt. 

Ostimme täysin vastaavan auton toisesta liikkeestä vielä samalla viikolla. 

Minulta otettiin peräaukosta klamydianäytettä ja virolaiselta vaikuttava hoitaja labrassa sanoi ääneen "no kiva!", kun katsoi mitä testejä otetaan. Oli jotenkin järkyttynyt, että joutui sen ottamaan. Oli vaivaantuneen oloinen, Mutta itse olin miehekkäästi rentona ja kiitin vielä, ehkä se oli hänelle vielä niin uutta. Että kaikkea ne joutuu testaamaan. Että kyllä mä ymmärrän. Varmaan harjoitus karaistaa.

t.mies

Vierailija kirjoitti:

Olimme mieheni kanssa autokaupassa ja myyjälle tuli jo varmasti selväksi, että olemme harkinneet juuri kyseistä (uutta) autoa ostettavaksi. Mieheni kysyi juuri jotain teknistä yksityiskohtaa, kun myyjän taskussa piippasi puhelin viestin tulleeksi. Myyjä kaivoi puhelimeen taskustaan, luki viestin, hörähti jotain ja soitti samantien ilmeisesti juuri viestin lähettäneelle. Puhelun hän aloitti "Ei voi olla totta!" -hihkaisulla ja lompsi puhelimensa kanssa tiehensä kailottaen kovalla äänellä luuriin. Siinä varmaan varttitunnin odottelimme hänen paluutaan, vaan eipä miestä kuulunut ei näkynyt. 

Ostimme täysin vastaavan auton toisesta liikkeestä vielä samalla viikolla. 

Tämä tarina kertoo sinusta paljon.

Vierailija kirjoitti:

Bauhaus Vantaa. Kysyin myyjältä yhden tuotteen perään, jota en itse onnistunut löytämään. Netin mukaan saldoa oli. Myyjä tuli apuun, pyörähteli hetken paikoissa, jotka olin jo itse tarkistanut ja ilmoitin, ettei se siellä ollut. Sitten myyyjä singahti jonnekin (oletin, että tarkistamaan hyllypaikkaa koneelta tms),  ja jäin rauhassa odottelemaan. Monen minuutin kuluttua näin samaisen myyjän työn touhussa ihan muualla ja tajusin, ettei hänellä olekaan mitään aikomusta tulla takaisin palvelemaan minua. Jatkoin sitten itse pyörimistä hyllyjen välissä ja lopulta tuote löytyikin, Jäi hieman hassu fiilis, kun jätettiin kuin nalli kalliolle. No, elämä on!

Rauta-osasto ja semmonen vanhempi mies? Asiakaspalvelemattomuuden huippu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olimme mieheni kanssa autokaupassa ja myyjälle tuli jo varmasti selväksi, että olemme harkinneet juuri kyseistä (uutta) autoa ostettavaksi. Mieheni kysyi juuri jotain teknistä yksityiskohtaa, kun myyjän taskussa piippasi puhelin viestin tulleeksi. Myyjä kaivoi puhelimeen taskustaan, luki viestin, hörähti jotain ja soitti samantien ilmeisesti juuri viestin lähettäneelle. Puhelun hän aloitti "Ei voi olla totta!" -hihkaisulla ja lompsi puhelimensa kanssa tiehensä kailottaen kovalla äänellä luuriin. Siinä varmaan varttitunnin odottelimme hänen paluutaan, vaan eipä miestä kuulunut ei näkynyt. 

Ostimme täysin vastaavan auton toisesta liikkeestä vielä samalla viikolla. 

Tämä tarina kertoo sinusta paljon.

Mitäköhän tuo kertoo tarinan lähettäjästä? Vaihtoi kauppaa kun myyjä kesken kaiken soitti selvästi ei työpuhelun. Jokainen fiksu tekisi samoin. Mä en ainakaan jäisi kyseiseen kauppaan edes katselemaan.

Vierailija kirjoitti:

Posti vei kookkaan ja painavan ulkomaan paketin kaupan noutopisteeseen, vaikka se piti jakaa kotiin. Tuli myöhässä paperikirje, että paketti on noudettavana kaupassa. Se oli jo palautettu sieltä. Olisivat Postista edes lähettäneet Postin sähköiseen palveluun tai tekstiviestillä tiedon paketin sijainnista, tai soittaneet. Ei mitenkään voinut tietää, että paketti on noudettavana, eikä ollut noutokoodiakaan.

Vähän vastaava. Kirjapaketti Saksasta, joka vaan palasi lähettäjälle. Selvisi, että paketista puuttui puhelinnumero ja sähköposti, mutta paketti oli lähetetty vain sähköisellä vastaanottoilmoituksella (kirjeenä lähetetty saapumisilmoitus on nykyään lisämaksullinen palvelu). Kysyin asiasta postissa, niin sanoivat että paketti on tosiaan vain heillä viikon (K-marketissa) ja lähetetään sitten takaisin, kun ei ole yhteystietoja. Eivät voi (=saa) lähettää kirjeenä saapumisilmoitusta.

Sinänsä lähettäjän vika, mutta onhan tuo vähän hassua. Olisin voinut maksaa vaikka euron postille siitä saapumisilmoituksen lähettämisestä extraa. Nyt odottelin turhaan viikkoja pakettia, ja joutuivat lähettämään se uudestaan Saksasta (ja taas puuttui tiedot, mutta nyt sain seurantanumeron, joten tiesin hakea sen postista).

Kävin jokunen vuosi sitten Laaksossa kuvaamassa boobsit: työntekijällä lokaiset hiukset, selkeästi krapula ja hengityksessä karmee hönky, kun käski koneelle. Survoi tissit koneeseen, otti kuvat ja häipyi. Voitte kuvitella rintojen hellyyttä ja itse olin niin äimän käkenä, etten tajunnut edes valittaa..

Kauhukokemus vailla vertaa ja kun tuli kutsu mammografiaan ihan hirvitti. Uudessa paikassa kaikki meni hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Eeppisiin mittoihin pääsi Acerin takuuhuolto, joka kertoi läppärin kaatuvan aina hiiren ollessa kiinni usb:ssa, koska se on käyttöjärjestelmän ominaisuus. Taisivat pitää naisasiakasta ihan täysin vedätettävänä. Samassa huollossa ei ollut havaittu koneessa ensimmäisellä vilkaisulla mitään vikaa, vaikka vikalogiin oli ilmestynyt huollon aikana kaatumisilmoituksia.

Ostettiin töihin kauan sitten projekteihin muutama DELLin PC. Oli varmaan windows 95 aikaa, eli kauan sitten. Meidän jokaisessa koneessa mittauskäytössä on lisäkortti, jolla saa erään väylän, missä laitteet on kiinni. Kun tuo kortti oli dellin PCssä kiinni, windows aina välillä jäätyi pariksi sekunniksi satunnaisesti. Toimi normaalisti, kunnes kaikki stoppasi pariksi sekunniksi, ja sitten taas jatkui normaalisti. Aivan ufo ilmiö, en ole koskaan nähnyt aiemmin tai sen jälkeen. Kortti toimi muissa tietokoneissa ja Dellin koneet toimivat ilman korttia, mutta kortin kanssa käyttöjärjestelmä aina välillä pysähtyi tosiaan ihan kokonaan. Valitin tuosta, niin Dellin vastaus oli, että he tukevat vain Dellin omia lisäkortteja (olisiko ollut PCI vai ISA tuohon aikaan, ehkä ISA). Kun sitten kysyin, onko heillä sellaista väyläkorttia myydä, vastaus oli, ettei ole. He siis eivät tarjoa PC yhteensopivuutta, vaan vain omien korttiensa yhteensopivuuden.

Koneet sitten otettiin muuhun käyttöön, kun eivät huolineet niitä takaisin. Ei ollut mitään vikaa  kuulemma.

En ole sen jälkeen koskenut pitkällä tikullakaan mihinkään, missä lukee DELL päällä. En töissä, en kotona, enkä missään muuallakaan. Koneita olen varmaan ostanut satoja töihin parissa vuosikymmenessä. Aina kun joku asiakas ehdottaa DELL konetta, kerron miksi me emme käydä DELLin tuotteita.

Joskus vuosia sitten Tampereen keskustan Tokmannilla joku vartija seurasi minua kuin hai laivaa vaikka käyttäydyin ihan normaalisti. Tervehdin myyjää saapuessani, olin ihan "normaalin" näköinen nuori nainen enkä käyttäytynyt epäilyttävästi. Etsin mitä olin tullut ostamaan ja aina hyllyväliä vaihtaessani hän ilmestyi kurkkimaan jostain kulman takaa. Minulle tuli olo, että hän piti minua varkaana vaikka olin tavallinen, maksava asiakas. Oli ahdistavaa ja nöyryyttävää yrittää tehdä ostoksia kun vartija hengittää niskaan.

Muutama päivä sitten lähikaupassa samana iltana kun MM-finaalipeli tuli. En ollut kiireiden takia kerennyt lähikauppaa kauemmas ja siellä oli esillä erään hyllyn päädyssä lippuja ja viuhkoja, eivät siis olleet myynnissä. Kauppa oli pian menossa kiinni eli roskiin olivat menossa joka tapauksessa.

Kassalla kysyin ystävällisesti myyjältä olisinko voinut saada yhden sellaisen, tarjouduin jopa maksamaan siitä. Myyjä ei suostunut vaan nihkeästi sanoi, ettei anna. Olen itse ollut samaisessa kaupassa töissä ja satun tietämään, että esimies olisi ollut vain iloinen ja kehunut myyjää hyvästä asiakaspalvelusta jos olisi suostunut pyyntööni. Yhtä lailla lippu olisi voinut hävitä kaupasta jonkun varastaessa sen, minä sentään kiltisti pyysin ja vielä selitin, että lapsi ilahtuisi.

Kun kampaajani sai selville ammattini, hän alkoi veloittaa minulta hiustenleikkauksesta enemmän kuin ennen, vaikka ei ollut korottanut hintojaan muuten. Samat hinnat siellä hinnastossa näkyi olevan kuin ennenkin.

En tiennytkään, että hinta määräytyy asiakkaan ammatin perusteella.

Joka tapauksessa lopetin siellä käymisen.