Alex Stubbin yo-todistus: lyhyt matikka A, reaali I!
http://is.mediadelivery.io/img/978/8009b24fd6a24fd090389335b5308216.jpg
Huhhuh...! Reputtanut ja hädin tuskin päässyt läpi kaikkein tärkeimmistä logiikkaa ja soveltavaa älyä mittaavista kokeista.
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
So? Mitä väliä papereilla on?
t. Ope
Toimin rekrytoivana esimiehenä. Katson paperit. Äidinkieli osoittaa yleistä fiksuutta ja kykyä viestiä. Matematiikasta näkee alallamme (it) tarvittavan ajattelukyvyn. Englantia tarvitaan työkielenä. Muilla ei niin ole väliä.
Lisäksi pyydän haastateltavaa kertomaan kouluajastaan, miten on niistä ajoista muuttunut, ja millä tavoin hän oppii asioita parhaiten. Siinä voi halutessaan selittää niitä huonoja arvosanoja myös.
Tiedän ettei tämä ole kovin tavallista enkä minäkään aikaisemmin näin tehnyt, mutta tuolla systeemillä olen huomannut päätyväni parempiin valintohin.
On tärkeä osata sanoittaa asioita ja harjoittaa itsereflektiota. Siihen ei kaikki tällä alalla pysty, mikä voi aiheuttaa paljon harmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halla-aho oli niin surkea matematiikassa ettei edes kirjoittanut sitä yo-kirjoituksissa. Kieliä osasi mutte reaaliakaan kovin kummoisesti eli ei juuri sanottavaa.
Jussi Halla-aho (ps)
Tampereen iltalukio, 1991
Äidinkieli L
Ruotsi C
Englanti L
Reaali C
Venäjä L (myöhempi täydennys tutkintoon)
Yleisarvosana M
Yläasteella Halla-ahon opiskeluinto lopahti. Keskiarvo oli 7,2, kun Halla-aho päätti peruskoulun vuonna 1987. Hän kuitenkin tähtäsi lukioon ja meni kymppiluokalle korottamaan numeroitaan.
Keskiarvo nousikin 7,8:aan. Todistuksessa komeili useita ysejä: kirjallinen ja suullinen ilmaisu, englanti, maantieto, kuvaamataito. Ainoa kymppi tuli konekirjoituksesta ja ainoa vitonen matematiikasta.
Marinin seiska puolen yläasteen keskiarvolle naureskeltiin, mutta Mesta
No, persuillahan täytyy aina kiusata muita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
So? Mitä väliä papereilla on?
t. OpeToimin rekrytoivana esimiehenä. Katson paperit. Äidinkieli osoittaa yleistä fiksuutta ja kykyä viestiä. Matematiikasta näkee alallamme (it) tarvittavan ajattelukyvyn. Englantia tarvitaan työkielenä. Muilla ei niin ole väliä.
Lisäksi pyydän haastateltavaa kertomaan kouluajastaan, miten on niistä ajoista muuttunut, ja millä tavoin hän oppii asioita parhaiten. Siinä voi halutessaan selittää niitä huonoja arvosanoja myös.
Tiedän ettei tämä ole kovin tavallista enkä minäkään aikaisemmin näin tehnyt, mutta tuolla systeemillä olen huomannut päätyväni parempiin valintohin.
On tärkeä osata sanoittaa asioita ja harjoittaa itsereflektiota. Siihen ei kaikki tällä alalla pysty, mikä voi aiheuttaa paljon harmia.
Oletko oikeasti kiinnostuneempi lukion päästätodistuksesta tai yo-todistuksesta kuin jatko-opintojen todistuksesta tai työtodistuksista. Olet one of a kind.
T. Hr-ihminen
Professori ainesta pappa betalar
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
So? Mitä väliä papereilla on?
t. OpeToimin rekrytoivana esimiehenä. Katson paperit. Äidinkieli osoittaa yleistä fiksuutta ja kykyä viestiä. Matematiikasta näkee alallamme (it) tarvittavan ajattelukyvyn. Englantia tarvitaan työkielenä. Muilla ei niin ole väliä.
Lisäksi pyydän haastateltavaa kertomaan kouluajastaan, miten on niistä ajoista muuttunut, ja millä tavoin hän oppii asioita parhaiten. Siinä voi halutessaan selittää niitä huonoja arvosanoja myös.
Tiedän ettei tämä ole kovin tavallista enkä minäkään aikaisemmin näin tehnyt, mutta tuolla systeemillä olen huomannut päätyväni parempiin valintohin.
On tärkeä osata sanoittaa asioita ja harjoittaa itsereflektiota. Siihen ei kaikki tällä alalla pysty, mikä voi aiheuttaa paljon harmia.
Minulla on erinomaiset tulokset juuri noista aineista, jotka tsekkaisit (L/E), mutta jos minulta kysyttäisiin työtä hakiessa yo-todistusta, sanoisin että tämä ei varmaan ole ihan oikea paikka minulle, hyvää jatkoa teille ja parempi että katselen muualta töitä. T. Arkkitehti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
So? Mitä väliä papereilla on?
t. OpeToimin rekrytoivana esimiehenä. Katson paperit. Äidinkieli osoittaa yleistä fiksuutta ja kykyä viestiä. Matematiikasta näkee alallamme (it) tarvittavan ajattelukyvyn. Englantia tarvitaan työkielenä. Muilla ei niin ole väliä.
Lisäksi pyydän haastateltavaa kertomaan kouluajastaan, miten on niistä ajoista muuttunut, ja millä tavoin hän oppii asioita parhaiten. Siinä voi halutessaan selittää niitä huonoja arvosanoja myös.
Tiedän ettei tämä ole kovin tavallista enkä minäkään aikaisemmin näin tehnyt, mutta tuolla systeemillä olen huomannut päätyväni parempiin valintohin.
On tärkeä osata sanoittaa asioita ja harjoittaa itsereflektiota. Siihen ei kaikki tällä alalla pysty, mikä voi aiheuttaa paljon harmia.
Minulla o
jep. Kyllä itsekin ihmettelisin. Olin kouluaikana ihan eri ihminen kuin nykyään. Ajatteluntasoni oli eri, ymmärrykseni oli eri. En tuntenut silloin edes itseäni, saatika sitä, mikä minua kiinnostaa. Sillä vain pitäisi olla merkitustä, millainen tänä päivänä on.
Niin?
Mikä tän aloituksen pointti oli?
Yritetään leimata Stubb jotenkin tyhmäksi ja kouluttamattomaksi, kenties epäkelvoksi pressaksi?
Breiknyystujuu.... Stubb on kouluttautunut korkealle ja menestynyt elämässään erinomaisesti yo-kirjoitusten jälkeen.
Höpö höpö, yo-todistuksella ei ole ollut mitään merkitystä työhön pääsyssä. Stubbin aikaan myöskin lähinnä tarvittiin se toisen asteen tutkinto vain siksi, että pääsee jatko-opintoihin. Itselläni myös aivan surkeat yo tulokset, menin kuitenkin yliopistoon pääsykokeiden ansiosta.
Vasta myöhemmin on tullut tärkeämmäksi lukion paperit, ja aivan viime aikoina matikka. Itse elin aikaa, että matikalla ei ollut väliä, en edes kirjoittanut.
Aiemmin myös kielten osaamisella oli merkitystä, esimerkiksi itselleni on helppoa oppia uusia kieliä ja muutenkin humanismi kiinnostaa enemmän.
No, en ole äänestämässä stubbia, mutta en jaksa kun aivan ilman kontekstia ruoditaan jotain.
Koulumenestys on kiinni motivaatiosta. Pitkän matikan ällää ei kirjoita, ellei motivaatio ole huipussaan. Lahjakkuus tietysti auttaa, mutta muita huomattavasti lahjakkaampia on vain noin prosentti oppilaista.
Niinistön yo arvosanat taisivat olla kaikki a
Vierailija kirjoitti:
Stubb pääsi sitten tämän jälkeen yliopistoon USA:n golf-stipendillä.
Vuonna 1993 Stubb suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon Furman Universityssa Etelä-Carolinassa. Hän opiskeli Furmanissa muun muassa valtio-oppia, kansainvälistä politiikkaa ja taloustiedettä. Stubb palkittiin valmistuvan vuosikurssinsa parhaana opiskelijana
Vuonna 1999 Stubb väitteli tohtoriksi kansainvälisistä suhteista London School of Economicsissa. Väitöskirjan aiheena oli Euroopan unionin joustava yhdentyminen ja Amsterdamin sopimus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stubb pääsi sitten tämän jälkeen yliopistoon USA:n golf-stipendillä.
Vuonna 1993 Stubb suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon Furman Universityssa Etelä-Carolinassa. Hän opiskeli Furmanissa muun muassa valtio-oppia, kansainvälistä politiikkaa ja taloustiedettä. Stubb palkittiin valmistuvan vuosikurssinsa parhaana opiskelijana
Vuonna 1999 Stubb väitteli tohtoriksi kansainvälisistä suhteista London School of Economicsissa. Väitöskirjan aiheena oli Euroopan unionin joustava yhdentyminen ja Amsterdamin sopimus.
voi kauhea, kuinka huono yo-todistus määritti tällai elämää.
Eikö tuo A ole kuitenkin pitkästä matikasta Stubbilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen aivan helvetin tyhmä matikassa, mutta silti kirjoitin lyhyestä matikasta B:n. Siis oikeasti olen siinä huono, en meinannut millään päästä kursseja läpi ja monta kurssia kävin etenemisesteen takia uusimassa pariinkin kertaan ennen kuin sain edes pakolliset suoritettua. Lukion todistuksessa matikka on mulla vitonen (asteikolla 4-10). Reaalista vedin lukematta M:n. Pitäisköhän hakeutua eduskuntaan, olis mussa ainakin ainesta valtiovarainministeriksi?
Mä reputin osan lyhyen matikan kursseista ja päättötodistuksen arvosana 6. Silti kirjoitin siitä magnan parin viikon treenillä. Myös reaalista M, vaikka ikinä en minkäänlaista vaivaa nähnyt kurssien eteen. Että kyllähän Stubbelon suoritus on aika käsittämätön...
Minusta taas on käsittämätöntä, että viitsit ottaa todistukseen kutosia, ja reputtaa kursseja, vaikka selvästi olisit helpolla saanut parempiakin numeroita. Ei kerro sinun persoonastasi mitään hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen aivan helvetin tyhmä matikassa, mutta silti kirjoitin lyhyestä matikasta B:n. Siis oikeasti olen siinä huono, en meinannut millään päästä kursseja läpi ja monta kurssia kävin etenemisesteen takia uusimassa pariinkin kertaan ennen kuin sain edes pakolliset suoritettua. Lukion todistuksessa matikka on mulla vitonen (asteikolla 4-10). Reaalista vedin lukematta M:n. Pitäisköhän hakeutua eduskuntaan, olis mussa ainakin ainesta valtiovarainministeriksi?
Mä reputin osan lyhyen matikan kursseista ja päättötodistuksen arvosana 6. Silti kirjoitin siitä magnan parin viikon treenillä. Myös reaalista M, vaikka ikinä en minkäänlaista vaivaa nähnyt kurssien eteen. Että kyllähän Stubbelon suoritus on aika käsittämätön...
Minusta taas on käsittämätöntä, että viitsit ottaa todistukseen k
Jotenkin ymmärrän heitä, jotka eivät ole nuorena älynneet panostaa opiskeluun vaan muut asiat olleet elämässä tärkeimpiä. On toki nuoria jotka omaksuvat pienestä pitäen että on pakko olla paras ja myös panostavat siihen. Toisaalta ihmisen aivot kehittyvät kaiken aikaa ja ovat valmiit vasta n 25v niin ei voi odottaa täydellistä suoritusta. Moni huonosti opintonsa käynyt on kyllä näyttänyt aikuistuessaan mihin kykenee oikeasti, joten yo todistus ei ole todiste ainakaan huonommuudesta. Kaikille pitää antaa mahdollisuus näyttää mihin kykenee ja se on meillä mahdollista. Siitä on mm yksi osoitus se, kun ammattikoulun käynyt ei ylioppilas halusi lääkikseen ja luki vuoden pääsykokeita varten ja pääsi lääkikseen. Sami Halmela lienee lääkärinopinnoissa jo loppusuoralla.
Itse en kirjoittanut matematiikkaa lainkaan vaan kirjoitin ruotsin, E:n papereilla ylioppilaaksi vuonna 2010. Läpi yläasteen ja lukion ajattelin, että olen matemaattisesti laiska ajattelija eikä tulevaisuuden ammatti matematiikan, kemian tai fysiikan läheisyydessä kiinnosta. 25-vuotiaana hain lukemaan insinööriksi, kun tajusin ettei linjatyöt kiinnosta, pääsin sisään.
Matematiikan kirjoittamisesta olisi ollut huomattavaa hyötyä jo siksi, ettei pääsykokeisiin lukiessa olisi tarvinnut aloittaa peruskoulumatikasta, mutta koen ettei sen kirjoittamattomuus kerro minusta mitään ihmisenä.
Moni kirjoittaa lyhyen matikan ihan vain siksi, ettei usko kykyihinsä enkä siksi pidä ketään matemaattisesti lahjattomana lyhyen matikan vuoksi, mutta kyllä huonoin arvosana kirjoituksissa kertoo jo jotain loogisesta päättelykyvystä. Ihan peruskoulutason matikallakin pitäisi saada korkeampi arvosana, vaikkei pänttäisi lainkaan. Toki taustalla voi myös olla esim ongelmia keskittymiskyvyssä tms, josta emme tiedä mitään. Ja toisaalta se, että on opiskellut pitkälle myöhemmin, kertoo ehkä jostain nuoruuden motivaatio-ongelmista. Itse katson presidenttiä äänestäessä toki kokonaisuutta, mutta ei nuo arvosanat kyllä mikään plussa Stubbin listalla ole.
Se on jännä, kun näillä talousosaajiksi itseään kutsuvilla kokoomuslaisilla on lyhyt matikka useimmiten A tai eivät ole kirjoittaneet sitä ollenkaan. Psykologia on sitten jo täysillä pisteillä.
niinpä. Koulumenestys kertoo ennen kaikkea motivaatiosta kuin mistään muusta.