Opettajat! Mikä on ollut vaikein kohtaamasi oppilaan henkilökohtainen ongelma?

Eivät opettajat ratkaise oppilaiden henkilökohtaisia ongelmia. Pahimpia ovat epäilemättä mielenterveysongelmat. Moni oppilaani on päätynyt mielisairaalaan tai syömishäiriöklinikalle ja siis sairaalakouluun pitkiksi ajoiksi. Eivät nämä tilanteet noin vain ratkea. Osasta ei tule työkykyistä koskaan ja osa tekee itsemurhan.

Vierailija kirjoitti:

Eivät opettajat ratkaise oppilaiden henkilökohtaisia ongelmia. Pahimpia ovat epäilemättä mielenterveysongelmat. Moni oppilaani on päätynyt mielisairaalaan tai syömishäiriöklinikalle ja siis sairaalakouluun pitkiksi ajoiksi. Eivät nämä tilanteet noin vain ratkea. Osasta ei tule työkykyistä koskaan ja osa tekee itsemurhan.

Tämä. Oppilaiden henkilökohtaiset ongelmat eivät kuulu opettajalle, vaikka aivan liian moni olettaa toisin.

Joo eipä meille opeille tuollaisten ongelmien hoito kuulu, vaan siihen koulutetuille ammattilaisille.

Olen kyllä saanut lohdutella mm. abortin tehnyttä, vanhempansa syövälle menettänyttä kuin seurustelukumppanistaankin eronnutta nuorta, mutta olen jättänyt oikeille ammattilaisille sen varsinaisen näiden asioiden hoitamisen.

On muuten vaikea tilanne opettajallekin, kun tuollaisessa tilanteessa oleva nuori esim. purskahtaa itkuun kesken tunnin. Yrittää mennä vaikka käytävän puolelle kysymään, mikä on hätänä samalla, kun luokassa on ne 30 muuta opiskelijaa odottelemassa ja ihmettelemässä.

Lukiossa opetan.

Se kun pienessä maalaiskoulussa viiden lapsen äiti kuoli auto-onnettomuudessa.

Kylmä ja piittaamaton äiti.

Narkomaanivanhempien laiminlyömä ja pahoinpidelty lapsi. Nälkäinen, likainen ressukka. Ilman sukkia ja takkia talvipakkasella. Otettiin huostaan ja hãnen myöhemmistä vaiheistaan en tiedä. Toivottavasti paremmin asiat nyt.

Äitini on eläkkeellä opettajan työstä ja hänelle raskain oli oppilaan itsemurha. Tuli täysin puskista, ei silloin puhunut asiasta juurikaan, kun ei varmaan saanut. Nyt vuosia myöhemmin on rikkonut sen verran vaitiolovelvollisuuttaan, että kertoi vähän enemmän. Täysin tasapainoinen lapsi, tavallinen koti, ei kiusaamista, koulu meni ok jne. Eikä se itsemurha mikään salaisuus ollut. Kaikki luokkatoverit sen kuulemma tiesi.

Koulukiusaaminen+perheväkivalta-kombo, siitä seurannut uupumus ja lopulta itsemurhayritys koulun vessassa. Ei onnistunut onneksi, mutta olikin sitten kaksi vuotta poissa ja suoritti opintonsa kotoa käsin. Kyse oli 10-vuotiaasta lapsesta, joka koki ettei hänellä ole enää tulevaisuutta. Kyllä silloin pohdin pitkään, että jotain olisi pitänyt huomata.

Insestin paljastuminen, alkoi vaan puhua koulun jälkeen kun jäi nyhjäämään ja ihmettelin mikä on. Oksensin kotimatkalla. Mä tietty vain käynnistin sen asian hoitamisen ja jatko sitten aivan muualla.

Pahimpia tilanteita oli varmaan se, kun opetin luokkaa, jolta kuoli oppilas henkirikoksen uhrina. Välillä asiasta juteltiin tunneillakin, purskahdeltiin itkuun ja sitten taas jatkettiin elämää. Moni varmaan kävi jossain ammattilaisen luona juttelemassa, mutta terapia ei ole minun hommaani. Tällainenkaan tilanne ei mihinkään ratkea, nuori on edelleen kuollut ja häntä surraan. Mutta elämä jatkuu.

Pahin oli oppilaan vanhempien suhtautuminen oppilaan homouteen. Eli siis vanhemmat pahoinpitelivät ja haukkuivat 13-vuotiasta lastaan ja ottaessani heihin yhteyttä haukkuivat minutkin, uhkasivat levittää huhuja siitä että olisin pedofiili. Lastensuojeluilmoitus tehtiin, lapsi otettiin huostaan ja sen jälkeen pääsin itse onneksi toiselle puolelle Suomea töihin.

Vierailija kirjoitti:

Äitini on eläkkeellä opettajan työstä ja hänelle raskain oli oppilaan itsemurha. Tuli täysin puskista, ei silloin puhunut asiasta juurikaan, kun ei varmaan saanut. Nyt vuosia myöhemmin on rikkonut sen verran vaitiolovelvollisuuttaan, että kertoi vähän enemmän. Täysin tasapainoinen lapsi, tavallinen koti, ei kiusaamista, koulu meni ok jne. Eikä se itsemurha mikään salaisuus ollut. Kaikki luokkatoverit sen kuulemma tiesi.

Tuskinpa oli "täysin tavallinen koti". Jotkut osaavat vain pitää kulissit pystyssä ja esittää normaalia. Täysin tasapainoinen ei myöskään tee itsemurhaa. Todella surullista, ettei kukaan lähellä nähnyt kulissien taa, olisi voinut lapsi saada apua ajoissa. Monet mielummin uskottelevat, että kaikki on hyvin eikä toisten asioihin kuulu puuttua.

Vierailija kirjoitti:

Narkomaanivanhempien laiminlyömä ja pahoinpidelty lapsi. Nälkäinen, likainen ressukka. Ilman sukkia ja takkia talvipakkasella. Otettiin huostaan ja hãnen myöhemmistä vaiheistaan en tiedä. Toivottavasti paremmin asiat nyt.

Oliko tyttö vai poika? Olikoaina samat vaatteet ja mitkä vaatteet? Käyttäytyikö poikkeavasti?

Oppilaan isä surmasi oppilaan äidin ja itsensä. Isän sukulainen kielsi kaiken käsittelyn koulussa.

Isäpuoli paritti oppilasta.

Insesti ja pedofilia.

Itsemurhat ja niiden yritykset.

Mielenterveysongelmat.

Päihdevanhemmat.

Persoonallisuushäiriö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini on eläkkeellä opettajan työstä ja hänelle raskain oli oppilaan itsemurha. Tuli täysin puskista, ei silloin puhunut asiasta juurikaan, kun ei varmaan saanut. Nyt vuosia myöhemmin on rikkonut sen verran vaitiolovelvollisuuttaan, että kertoi vähän enemmän. Täysin tasapainoinen lapsi, tavallinen koti, ei kiusaamista, koulu meni ok jne. Eikä se itsemurha mikään salaisuus ollut. Kaikki luokkatoverit sen kuulemma tiesi.

Tuskinpa oli "täysin tavallinen koti". Jotkut osaavat vain pitää kulissit pystyssä ja esittää normaalia. Täysin tasapainoinen ei myöskään tee itsemurhaa. Todella surullista, ettei kukaan lähellä nähnyt kulissien taa, olisi voinut lapsi saada apua ajoissa. Monet mielummin uskottelevat, että kaikki on hyvin eikä toisten asioihin kuulu puuttua.

Alapeukku tahdittomuudesta ja vänkäämään alkamisesta.

Tavallisessa kodissa voi olla sairautta, mielenterveysongelmia yms. Ei nämä kodista tee huonoa kotia. Nuo ei välttämättä myöskään välity ulospäin.

Joku nuori voi myös olla tempperamenttisempi kuin moni muu. Siinä murrosiän tuiverruksessa mielessä voi myllertää kaikenlaista. Jos vielä spontaani luonteeltaan...semmosiakin nuoria kasvaa tavallisissa kodissa.

Itse olen semmoisesta lähtösin ja veljeni teki itsemurhan. Ei kestänyt tyttöystävästä eroa, joi kännit ja meni junan alle. Kaikki tapahtui muutaman tunnin sisällä. Eikä kukaan voinut uskoa, koska kaikki oli hyvin koti, koulu, ystävät, kilpaharrastus sujui.

Mietin näin jälkeenpäin että opettaja voi olla jollekin lapselle ainoa normaali aikuinen, jota lapsi näkee koulussa. Hienoa, jos opettaja jaksaisi kehua kaikkia oppilaita joissakin asioissa, jollekin lapselle voi olla ainoa kehu lapsuudessa. Kuinka näenkään opettajan roolin eri valossa näin jälkeenpäin ja toivon, että opettajat eivät olisi yhtä kylmiä kuin jotkut, harvan vanhemmat. Minä kuljin samoilla vaatteilla, kotona oli sairasta.

Vierailija kirjoitti:

Koulukiusaaminen+perheväkivalta-kombo, siitä seurannut uupumus ja lopulta itsemurhayritys koulun vessassa. Ei onnistunut onneksi, mutta olikin sitten kaksi vuotta poissa ja suoritti opintonsa kotoa käsin. Kyse oli 10-vuotiaasta lapsesta, joka koki ettei hänellä ole enää tulevaisuutta. Kyllä silloin pohdin pitkään, että jotain olisi pitänyt huomata.

Älä suotta kiusaa itseäsi - kumminkin pohdit, ettänolisi pitänyt ehkä huomata. Pisteet sulle. Suosittelisin kumminkin, että pitäisitte tuntosarvet pystyssä ja edes joskus kysyisitte siltä luokan hiljaisimmalta, että "miten menee".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät opettajat ratkaise oppilaiden henkilökohtaisia ongelmia. Pahimpia ovat epäilemättä mielenterveysongelmat. Moni oppilaani on päätynyt mielisairaalaan tai syömishäiriöklinikalle ja siis sairaalakouluun pitkiksi ajoiksi. Eivät nämä tilanteet noin vain ratkea. Osasta ei tule työkykyistä koskaan ja osa tekee itsemurhan.

Tämä. Oppilaiden henkilökohtaiset ongelmat eivät kuulu opettajalle, vaikka aivan liian moni olettaa toisin.

Eli jos oppilas on ahdistunut siinä määrin, että näkyy jo koulunkäynnissä, koska äiti on kuolemassa syöpään, se ei kuulu opettajalle, etkä halua siitä tietää?

No periaatteessa joo. Opettajan vastuulla ovat oppitunnit sekä arvostelun oikeudenmukaisuus. Loppu on sitten oppilaiden itsensä vastuulla. Ei opettaja voi tietää kenellä opiskelemattomuus johtuu siitä että äiti on kuolemassa syöpään ja kenellä vaan siitä että kartsa ja kaverit kiinnostaa liikaa. Hulluksihan siinä tulisi jos kaikilta pitäisi olla koko ajan kyselemässä että mikä nyt on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini on eläkkeellä opettajan työstä ja hänelle raskain oli oppilaan itsemurha. Tuli täysin puskista, ei silloin puhunut asiasta juurikaan, kun ei varmaan saanut. Nyt vuosia myöhemmin on rikkonut sen verran vaitiolovelvollisuuttaan, että kertoi vähän enemmän. Täysin tasapainoinen lapsi, tavallinen koti, ei kiusaamista, koulu meni ok jne. Eikä se itsemurha mikään salaisuus ollut. Kaikki luokkatoverit sen kuulemma tiesi.

Tuskinpa oli "täysin tavallinen koti". Jotkut osaavat vain pitää kulissit pystyssä ja esittää normaalia. Täysin tasapainoinen ei myöskään tee itsemurhaa. Todella surullista, ettei kukaan lähellä nähnyt kulissien taa, olisi voinut lapsi saada apua ajoissa. Monet mielummin uskottelevat, että kaikki on hyvin eikä toisten asioihin kuulu puuttua.

Alapeukku tahdittomuudesta ja vänkäämään alkamisesta.

Tavallisessa kodissa voi olla sairautta, mielenterveysongelmia yms. Ei nämä kodista tee huonoa kotia. Nuo ei välttämättä myöskään välity ulospäin.

Joku nuori voi myös olla tempperamenttisempi kuin moni muu. Siinä murrosiän tuiverruksessa mielessä voi myllertää kaikenlaista. Jos vielä spontaani luonteeltaan...semmosiakin nuoria kasvaa tavallisissa kodissa.

Itse olen semmoisesta lähtösin ja veljeni teki itsemurhan. Ei kestänyt tyttöystävästä eroa, joi kännit ja meni junan alle. Kaikki tapahtui muutaman tunnin sisällä. Eikä kukaan voinut uskoa, koska kaikki oli hyvin koti, koulu, ystävät, kilpaharrastus sujui.

Meillä oli kulissit, kaikki oli hyvin, oli ystäviäkin ja harrastuksia, myös kilpaurheilua. Ehdotonta rakkautta ei kotona ollut, minä sen ymmärsin mutta hän ei, jolle kävi samoin kun veljellesi. Kasvatuksesta johtuu kaikki, onko vai ei vaalittu omilla aivoilla selviämistä rakkauden voimalla.

Syöpää sairastava oppilas, joka terminaalivaiheessakin käy koulua.