Opettajat! Mikä on ollut vaikein kohtaamasi oppilaan henkilökohtainen ongelma?

AIDS, syvä kehitysvamma, raiskausmurha, skitsofrenia, neliraajahalvaus - kaikki samalle oppilaalle.

Opettajien ei pitäisi luulla ja tehdä huolidiaknooseja. Opettajan mielikuva lapsesta voi silmänräpäyksessä muuttua, kun opettaja näkee vanhemman (lihava/laiha/temperamentiltaan opettajan vastakohta/ehkä suruprosessi antaa mielikuvan jostakin aivan muusta/kemiat ja arvostukset olemuksessa ja vuorovaikutuksessa eivät kohtaa) tai kuulee jonkun yksittäisen tiedon (yh/työtön/erilaiset harrastukset kuin mihin opettaja on tottunut), tai vahvistua, väärään suuntaan.

Miten usein päättelemmekään ihmisistä jotain, jolle löytyykin jokin aivan muu selitys ja pitkä syyseuraustarina. Jos nyt edes mitään syytä mihinkään tarvitsee etsiäkään!

Opettajat voisivat keskittyä tukemaan vain oikeasti avun tarpeessa olevia, eli jos ymmärtävät varmuudella perheessä olevan päihde- ja väkivaltaongelmaa, tai vaikka vakavaa sairautta. Vakavasairauskaan ei sinällään tee kenestäkään ongelmaista.

Yhden opiskelijan sisarus kuoli yllättäen lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Opettajien ei pitäisi luulla ja tehdä huolidiaknooseja. Opettajan mielikuva lapsesta voi silmänräpäyksessä muuttua, kun opettaja näkee vanhemman (lihava/laiha/temperamentiltaan opettajan vastakohta/ehkä suruprosessi antaa mielikuvan jostakin aivan muusta/kemiat ja arvostukset olemuksessa ja vuorovaikutuksessa eivät kohtaa) tai kuulee jonkun yksittäisen tiedon (yh/työtön/erilaiset harrastukset kuin mihin opettaja on tottunut), tai vahvistua, väärään suuntaan.

Miten usein päättelemmekään ihmisistä jotain, jolle löytyykin jokin aivan muu selitys ja pitkä syyseuraustarina. Jos nyt edes mitään syytä mihinkään tarvitsee etsiäkään!

Opettajat voisivat keskittyä tukemaan vain oikeasti avun tarpeessa olevia, eli jos ymmärtävät varmuudella perheessä olevan päihde- ja väkivaltaongelmaa, tai vaikka vakavaa sairautta. Vakavasairauskaan ei sinällään tee kenestäkään ongelmaista.

No mutta näinhän ei kai kukaan sanonutkaan? Mutta jos oppilaan käytös tai suoriutuminen muuttuu lyhyessä ajassa radikaalisti, on opettajalla ihan hyvä syy kysyä, onko oppilaalla kaikki ok. Usein oppilas osaa itse kertoa, että mieltä painaa asia x ja siksi on ollut vaikea keskittyä tmv.

Vierailija kirjoitti:

Seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen: insesti, raiskaukset

Kovien huumeiden käyttö ja käytön rahoittaminen pornoelokuvissa esiintymällä

Väkivaltaiset vanhemmat tai poikaystävä

Narkkarivanhemmat

Masennus ja itsemurhayritykset

Stalkkaava ex-poikaystävä

Pari oppilastani on joutunut henkirikoksen uhriksi.

Oman ammattirooplini olen ymmärtänyt niin, että kuuntelen sen akuuteimman hädän ja ohjaan eteenpäin. Kun on kontolla ne 29 muutakin siitä samasta ryhmästä ja yhteensä about 500 oppilasta.

Joku peräänkuulutti sitä, että ovatko nämä kaikki tapahtuneet omille oppilailleni.

Vastaus on: kyllä.

Listasta puuttuu itsensä viiltely ja pahanlainen anoreksia.

Erityislapsen vanhempana en tajua tätä miksei opettajille kerrota missä mennään.

Lapsenihan ei olisi edes päässyt ko luokalle ilman että tiedot olisivat julki, mutta lisäksi Lastenlinnassa, missä vaan, kaikkia lapseni papereita saa lukea.

Minulle kerran selitettiin tämä asia toisinpäin, ymmärrätkö että kuka tahansa saa katsoa lapsesi tiedot, kun olet laittanut ruksin. Vastasin tuskin nyt ihan kuka tahansa voi saada pääsyä tähän tietokantaan ja uskon että heillä on muutakin tekemistä kuin katsoa tuntemattoman lapsen tietoja.

Myös kun terapeutit ovat vaihtuneet, olen antanut kaikki yhteystiedot ja jakanut tiedot nyt toimintaterapeutti on Minna Manninen ja aloittaa 01.10 ja hänelle saa antaa lapseni tiedot ja hänen kanssa saa keskustella miten asiat menee.

Ei kukaan jolla on pääsy tietokantaan mene huvikseen lukemaan diagnoseja. Kyllä lukemiseen aina on joku syy.

Omalla uralla olleita:

Lukiolaisen itsemurha

Muutama anoreksia

Lukuisa joukko viiltelijöitä

Huumeiden käyttäjiä

jne.

Nettiinhän se varmaan kerrotaankin...

Puhelimet otin pois oppitunnin alussa.

up