Se mystinen 'ruma nainen'
jolla on kertoman mukaan vaikeuksia saada miesten huomiota.
Tunnetteko ketään? Tai mikä parempaa, linkatkaa kuva tällaisesta naisesta.
Kaikilla tietämilläni naisilla, joita nyt kuitenkin on jonkin verran opiskelu-, työ-, sukulaisuuspiireistä, on ihan kohtalaisesti kysyntää. Omasta puolestani voin ihan rehdisti sanoa, etten ole ikinä edes nähnyt livenä suurinpiirtein ikäistäni +/- 10 vuotta, fyysisesti suunnilleen tervettä naista, jonka kanssa en voisi kuvitella harrastavani seksiä tai olevani jopa parisuhteessa. En siis edes nähnyt. Tarkoittaa ettei yhtään sellaista ole kävellyt minua vastaan kaupassa, kaupungilla, terassilla, lomamatkalla... Enkä edes pidä itseäni mitenkään poikkeuksellisen epätoivoisena ja luonnehtisin itseäni kaikinpuolin normaaliksi: normaali ulkonäkö, normaali koulutus, normaali älykkyys, normaali työ. Keskiluokkainen alle 30v mies.
Onko siis oikeasti olemassa naista, joka ei löydä miestä, vaikka hiukan yrittäisikin?
Kommentit (145)
^ PS. En moiti naisia siitä, etteivät he koe sen useampia miehiä kiinnostavina. Eivät naiset sitä itse tietoisesti valitse niin, että "en tykkää tuosta". Luullakseni.
Tällekin on varmasti hyvä syynsä evoluutiossa. Vaikkapa se, että kun jostain miehestä tulee arvostettu, kykynsä osoittanut sankari - ennen mammutin kaataja, nykyään jääkiekon maailmanmestari - hänelle tarjoutuu tilaisuus liittää valiogeeninsä valionaisen geeneihin, koska naisia on tarjolla kymmenittäin, sadoittain, tuhansittain. Näin miehellä on varaa valita muutama paras, joiden kanssa jaksaa paritella.
Hazaa kirjoitti:
Nähdäkseni naisten "ongelma" on se, että he itse viehättyvät niin harvoista miehistä.
Tämä ajaa naiset tavoittelemaan samoja miehiä. Ja silloin kauneuden merkitys kasvaa eksponentiaalisesti, koska naisissa on paljon kauniita. Luonnollisestikaan alimman desiilin naiset eivät mahda 50% kauneimpien joukkoon kuuluville mitään. Genetiikka ei vaan riitä. Sitten he kokevat itsensä rumiksi, kts. "kukaan ei tullut baarissa iskemään (paitsi se yksi lyhyt, yksi köyhä, yksi lihava ja yksi laiha)".
Jos vähemmän kauniille naisille kelpaisi tavalliset miehet, ongelmaa - rumuuden kokemusta - ei olisi.
Pohjimmiltaan kyse on naisten keskinäisestä vertailusta. Ei siitä etteikö joku nainen saisi miestä niin halutessaan.
Kumma käsitys, että siellä baarissa ylipäätään lähestyisi kukaan. Ei tule köyhää, ei lihavaa, ei lyhyttä eikä laihaa. Seuraavaksi heität, että pitäisi lähestyä itse. Nuorempana se ei mitenkään ollut naisen rooli. Nykyään voisin ehkä uskaltaa, nykyään olen kuitenkin pariutunut. Huolinut itseäni lyhemmän, huonotuloisen ja vanhemman miehen.
Tämäkin on sanottu jo monta kertaa. Kyse on itseluottamuksesta ja tasapainoisuudesta. Sekä naisilla että miehillä
En kehtaa linkata omaa kuvaani :/
En ole koskaan seurustellut, miehet ovat haukkuneet rumaksi, en ole koskaan saanut miespuolisia kavereitakaan, jotka olisivat kehdanneet kulkea kanssani ja kysyntää ei ole ollut koskaan - yritin löytää itselleni miehen usean vuoden ajan. Kuvitelkaa itse miltä tuntuisi kun kävisit baareissa 15 vuoden ajan ja yksikään mies ei tulisi iskemään.
Olen liki 30-vuotias ja muutoin normaalipainoinen nainen. Itsetunto on kunnossa ja minä pidän itsestäni: miehet eivät.
Kun on kerran tuntenut itsensä rumaksi, sitä stigmaa on vaikea enää irrottaa itsestään. Minä pidän itseäni tosi rumana, vaikka oikeasti olen varmaan vain vähän keskitason alapuolella. Siitä tulee kehä, joka ruokkii itseään ja joka vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja niiden luomiseen. On todella vaikea lähestyä tai _antaa_ kenenkään lähestyä, kun pitää itseään niin rumana.
Vierailija kirjoitti:
Kun on kerran tuntenut itsensä rumaksi, sitä stigmaa on vaikea enää irrottaa itsestään. Minä pidän itseäni tosi rumana, vaikka oikeasti olen varmaan vain vähän keskitason alapuolella. Siitä tulee kehä, joka ruokkii itseään ja joka vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja niiden luomiseen. On todella vaikea lähestyä tai _antaa_ kenenkään lähestyä, kun pitää itseään niin rumana.
No, minulla ainakin tilanne on ollut aina se etteivät miehet yksinkertaisesti ole koskaan edes lähestyneet. Lähestyin itse vielä joitain vuosia sitten kun itsevarmuuteni ja arvioni olivat positiivisemmat. Lopulta lamaantuu ja käpertyy itseensä kun omatkaan aloitteet eivät tuota tulosta vaan lopputuloksena on haukutuksi tuleminen miesten taholta.
Vaikea uskoa noita juttuja, että joku mies olisi muka haukkunut randomia naista, joka on osoittanut kiinnostusta. Tilanne on miehille muutamaa miljonäärijalkapalloilijaa lukuunottamatta niin harvinainen ettei siihen ole ehtinyt leipääntyä. Tai ehkä nämä naiset ovatkinlähestyneet nimenomaan niitä palloilijoita?
En todellakaan linkitä kenenkään kuvia tänne. Urpåt...
Kyllä, tiedän monia naisia jotka eivät täytä "standardeja" kauneudessa, mutta ovat aivan ihania ja kauniita sieluja, ja kyllä, mies ja perhe löytyy useammaltakin.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa noita juttuja, että joku mies olisi muka haukkunut randomia naista, joka on osoittanut kiinnostusta. Tilanne on miehille muutamaa miljonäärijalkapalloilijaa lukuunottamatta niin harvinainen ettei siihen ole ehtinyt leipääntyä. Tai ehkä nämä naiset ovatkinlähestyneet nimenomaan niitä palloilijoita?
Niin minäkin luulet notta kyseessä ovat olleet jotkut poikkeuksellisen komeat ja/tai menestyneet miehet. Naiset eivät ns. perusmiestä lähesty. Riippumatta naisen omasta tasosta.
Mua ihmetyttää tämä ihmisten ulkonäön kommentointi päin naamaa. Missä sellaista tapahtuu? Itselleni ei muistaakseni kukaan ole koskaan sanonut ulkonäöstäni yhtään mitään. Miehet eivät koskaan missään ole olleet minusta kiinnostuneita, mutta eivät he ole minua haukkuneetkaan. Pikemminkin olen ollut heille näkymätön.
Mä olen ulkonäöltäni melko korkealuokkainen, mutta ihan hemmetin miehekäs. Vaikka laittaisin mitä päälleni, eleet, kävelytyyli jne. on hyvin maskuliinisia. Olen myös "miehen roolissa", jos sänkyyn tai suhteeseen pääsen. Ei luonto vaan taivu muuhun. Miehet lähtee äkkiä hyvinkin ahdistuneina. Seksiä kai saisi (minä olen kuitenkin se, joka penetroi), mutta suhde on hankalampi homma. Nykyisin en tosin kaipaa mitään. Ei enää kiinnosta. Tuntuu inhalta tulla torjutuksi väistämättä tämän takia jossain vaiheessa. Eikä tunnu kivalta, kun toista hävettää olla kanssani.
Olisinpa vaan lesbo. Niitä kyllä kiinnostaisi. Mua oikeasti harmittaa, kun en ole naisiin päin.
Vierailija kirjoitti:
Onhan sitä rumaa naista yritetty tänne postata monta kuukautta. Säännöt ovat olleet, että ei saa olla sairas eikä sairaalloisen ylipainoinen. Ei ole vielä mammat onnistuneet. Koirien ja kissojen kanssa ollaan netisät etsitty jotain vuosikymmeni vanhoja skannattuja kuvia ja nekin ovat yleensä olleet sairaista.
Että vielä sitä naamarumaa kuvaa odotellessa terveestä ja normaalipainoisesta naisesta.
Täällä terve ja normaalipainoinen nainen, mutta ruma. En vain halua laittaa omaa kuvaani av:lle, koska voin vain kuvitella seuraukset ja kaikki ne haukkumiset.
Minkä takia (palstan) miehillä on niin vahva harhakuva siitä, että kaikkia naisia tullaan iskemään baarissa? Olen nuori, kaunis nainen ja todella harvoin minua iskemismielessä lähestytään. Tosin nykyään en baareissa juuri käykään, mutta silti. En ole kirjaimellisesti IKINÄ käynyt treffeillä baarissa tapaamani miehen kanssa, vaikka paljon treffeillä käynkin.
Joo, odotapa hetki niin otan kuvan itsestäni ja linkkaan tänne. Eiku.
En minäkään viitsi itsestäni kuvaa lähettää vaikka olenkin just se ämpäriruma jota yksikään mies ei ole ikinä lähestynyt, ei humalassa eikä selvänä. Lapsesta asti olen kuullut kommentteja ulkonäöstäni ja kuulen varmasti elämäni loppuun saakka. Olen 37.
Hazaa kirjoitti:
Nähdäkseni naisten "ongelma" on se, että he itse viehättyvät niin harvoista miehistä.
Tämä ajaa naiset tavoittelemaan samoja miehiä. Ja silloin kauneuden merkitys kasvaa eksponentiaalisesti, koska naisissa on paljon kauniita. Luonnollisestikaan alimman desiilin naiset eivät mahda 50% kauneimpien joukkoon kuuluville mitään. Genetiikka ei vaan riitä. Sitten he kokevat itsensä rumiksi, kts. "kukaan ei tullut baarissa iskemään (paitsi se yksi lyhyt, yksi köyhä, yksi lihava ja yksi laiha)".
Jos vähemmän kauniille naisille kelpaisi tavalliset miehet, ongelmaa - rumuuden kokemusta - ei olisi.
Pohjimmiltaan kyse on naisten keskinäisestä vertailusta. Ei siitä etteikö joku nainen saisi miestä niin halutessaan.
Kyllä se "rumuuden kokemus" tulee naiselle ihan kuule miehiltä saaduista haukuista. Moni rumaksi sanottu nainen on joutunut kuulemaan tuota haukkumista miessukupuolen taholta jo hyvin nuorena, yläasteikäisenä.
Minä voisin hyvinkin ottaa kuvan ihottumaisesta, epäsymmetrisestä ja aknearpisesta naamastani. Takuulla pitäisitte rumana. Mites muuten on, pidetäänkö aknearpia sairautena vai ovatko ne ihan puhdasta rumuutta?
Miksi karsitte valmiiksi jo ylipainoiset pois? Onko taustalla se oletus, että ylipainoiset ovat ilmanmuuta rumia? Vai onko oletus se, että ylipainoinen nainen ei voi olettaa kelpaavansa miehille ellei laihduta?
Tässä ilmottautuu yksi. Olen ruma-tiedän. Jonkin verran ylipainoinen joo,mutten kumminkaan sairaalloisen. Nuorempana kelpasin, siitä todistuksena kaksi isoa lasta, nyt en kelpaa kellekään. Kukaan ei edes yrittänyt mua kun tuossa taannoin kävin tisteilylläkin.... Yksin olla sain.
Nähdäkseni naisten "ongelma" on se, että he itse viehättyvät niin harvoista miehistä.
Tämä ajaa naiset tavoittelemaan samoja miehiä. Ja silloin kauneuden merkitys kasvaa eksponentiaalisesti, koska naisissa on paljon kauniita. Luonnollisestikaan alimman desiilin naiset eivät mahda 50% kauneimpien joukkoon kuuluville mitään. Genetiikka ei vaan riitä. Sitten he kokevat itsensä rumiksi, kts. "kukaan ei tullut baarissa iskemään (paitsi se yksi lyhyt, yksi köyhä, yksi lihava ja yksi laiha)".
Jos vähemmän kauniille naisille kelpaisi tavalliset miehet, ongelmaa - rumuuden kokemusta - ei olisi.
Pohjimmiltaan kyse on naisten keskinäisestä vertailusta. Ei siitä etteikö joku nainen saisi miestä niin halutessaan.