Pääsykokeista luovutaan vihdoin ja viimein!

Vierailija kirjoitti:

Olisi kamalaa jos esim. lääkäriksi pääsisi kuka tahansa idiootti opiskelemaan. Potilasturvallisuus vaarantuisi. Pääsykokeet antaa mahdollisuuden myös niille, joilla ei arvosanat ole L tai E:tä. Tuo sotelin esivalintakoe oli siinä mielessä reilu.

Sotelin koe oli todellakin erinomainen, joskin aika helppo.

Pelottavaa, miten paljon joillain ihmisillä on valtaa päättää asioista, joista eivät tiedä mitään. Liian kuormittavaa? Kyllä se syrjäytyminen jonkun nuoruudessa epäonnistuneen yo-kokeen (joka ei edes liity haettavaan alaan) vuoksi on paljon kuormittavampaa. Entäpäs ammattikoululaiset, sieltäkin voi nykyään hakea yliopistoon. Haetaanko amiksen päättötodistuksella?

Eiköhän kohta keksitä, että pakkoruotsin arvosana ratkaisee yliopistoon pääsyn... Mitkään keinot kun eivät taida olla liian härskejä siihen, kun yritetään saada uppiniskaiset suomalaiset opiskelemaan pakkoruotsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoihin voisi harkita menetelmää jossa likimain kaikki pääsevät sisään ja eka vuosi on tieteenfilosofia, tilastotiedettä, yms. yleisiä tieteellisiä opintoja ja ekan vuoden jälkeen suuntautuminen toiveiden ja karsinta menestyksen perusteella ennen varsinaisia aineopintoja.

Mistä rahat, opiskelija-asunnot, opettajat ja opetustilat sekä suunnitelma B kesken kaiken karsiutuneille? Olisivatko tieteenfilosofian, tilastotieteen ja yleisten tieteellisten opintojen parhaiten suorittaneet parhaita myös itse jokaisen oppiaineen opiskelijoiksi? Voi olla, että ainakin taideyliopistoissa käy säpinä, kun tilastonikkarit valtaavat jatkopaikat.

Miten se sitten toimii esim Saksassa? Siellä kaikki pääsevät sisään ja sitten putoilee päitä jos opinnot ei etene.

Samaa laulua kun monessa muussakin asiassa; "ei toimi Suomessa".

Mutta Saksassa on yliopistosta "pudonneille" automaattisesti opiskelupaikka vanhaa suomalaista opistotasoa vastaavissa oppilaitoksissa. Kaikille löytyy opiskelupaikka toisin kuin Suomessa. Lisäksi Saksassa ammattikoulusta ei pääse yliopistoon, vain ammattikorkeaan.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kamalaa jos esim. lääkäriksi pääsisi kuka tahansa idiootti opiskelemaan. Potilasturvallisuus vaarantuisi. Pääsykokeet antaa mahdollisuuden myös niille, joilla ei arvosanat ole L tai E:tä. Tuo sotelin esivalintakoe oli siinä mielessä reilu.

Lähihoitajat pääsisi lääkikseen, koska niillä olisi matematiikka 10, äidinkieli 10, englanti 10 jne. mutta kukaan ei koskaan testaisi valtakunnallisesti, mikä taso todella on.

Vierailija kirjoitti:

Ajatellaan vaikka USA:n yliopistoja ja niiden opiskelijavalintoja. Systeemi toimii, koulut ovat jatkuvasti maailman huippua.  Nuorille ei tule turhia välivuosia tällä tavalla.

USA:n lukuisista yliopistoista ainoastaan ne muutama kova yliopisto ovat maailman huippua ja niihin mennään (vanhempien) maksukyvyn mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kamalaa jos esim. lääkäriksi pääsisi kuka tahansa idiootti opiskelemaan. Potilasturvallisuus vaarantuisi. Pääsykokeet antaa mahdollisuuden myös niille, joilla ei arvosanat ole L tai E:tä. Tuo sotelin esivalintakoe oli siinä mielessä reilu.

En ymmärtänyt, miten potilasturvallisuus vaarantuisi. Lääkärinkoulutushan on kaikille sama, persoonasta se ei riipu. Sitä paitsi, aikamoisia idiootteja ja sosiaalisesti kyvyttömiä ihmisiä on lääkäreinä nytkin ja melko paljon.

Eräs lääketieteen emeritusproffa kirjoitti mielipiteenään joku aika sitten, että lääkikseen pyrkiville tulisi ehdottomasti tehdä psykologiset testit. Olen hänen kanssaan ehdottomasti samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoihin voisi harkita menetelmää jossa likimain kaikki pääsevät sisään ja eka vuosi on tieteenfilosofia, tilastotiedettä, yms. yleisiä tieteellisiä opintoja ja ekan vuoden jälkeen suuntautuminen toiveiden ja karsinta menestyksen perusteella ennen varsinaisia aineopintoja.

Karsintamenetelmä olisi valtavaa resurssien tuhlausta. Järjestä ensin resurssit isolle opiskelijamäärälle ja sitten kun karsitaan, olisikin paljon opiskeluresursseja, kuten henkilökuntaa, opiskeluvälineitä, opiskelulaitteita ja opiskelutiloja käyttämättömänä ja tyhjillään. Yhteiskunnalle tulisi todella kalliiksi pidemmällä aikavälillä. Lisäksi yhteiskunnan pitäisi myös alkaa maksamaan niiden putoajien sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa, mikä tietäisi valtavaa lisähintalappua yhteiskunnalle.

Ei välttämättä. Nyt vähän jokainen laitos järjestää vastaavia opintoja osana aineopintoja. Jos ne saataisiin keskitetysti alta pois niin laitokset voisivat keskittyä varsinaisiin aineopintoihin ja opiskelijoilla olisi hyvä pohja tieteelliseen ajatteluun ennen aineopintoja.

Totta kai, osa putoaa aina omasta tahdostaan tai muuten mutta tässä myös säästyisi resursseja koska kokeilijoita olisi suosituilla aloilla vähemmän.

Vastaavaa menetelmää käytetään joissain maissa enkä olisi valmis julistamaan sitä mahdottomaksi ilman kunnollista arviointia. Resursseja hukataan jokaisessa mallissa vs. teoreettinen ideaali mutta eri malleista keskustelemiseksi olisi hyvä olla jotain analyyttista pohjatietoa.

Mutta miten järjestät kaikille, valtavalle opiskelijajoukolle siinä ensimmäisessä vaiheessa, tasavertaiset opiskelumahdollisuudet? Mistä hommaat monia isoja luentosaleja, isoja tiloja harjoituksiin, kaikki materiaalit, kurssikirjojen riittävyys, niin että ne riittävät kaikille tasapuolisesti?

Tuo menetelmä kusee raakasti kintuille siinä vaiheessa, jos karsiutujat alkaisivat putoamaan sen vuoksi, ettei heillä ole ollut tasavertaiset mahdollisuudet opiskella jatkoon päässeiden kanssa.

Onko täällä saksalaisen tai tanskalaisen systeemin tuntijoita? Olen ollut proffana/tutkijana useammassa maassa mutta en tälläisissä maissa.

Ihan uskomatonta että näitä muutellaan näin nopealla aikataululla. Entä ne nuoret, jotka ovat panostaneet NYT siihen pääsykokeeseen eivätkä kirjoituksiin? Entä NE ammattikoululaiset? Jos he eivät pääse sisään nyt, eivät he pääse enää jatkossakaan. Elämässä ei ole enää myöhemmin mahdollisuutta skarpata, vaan suositaan niitä menestyjiä joille elämä on ehkä ollut suotuisampaa tai ainakin ovat selvinneet näistä koettelemuksista paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän kohta keksitä, että pakkoruotsin arvosana ratkaisee yliopistoon pääsyn... Mitkään keinot kun eivät taida olla liian härskejä siihen, kun yritetään saada uppiniskaiset suomalaiset opiskelemaan pakkoruotsia.

Niin ja täytyyhän ruotsinkielisten suosiminen jollain tavalla säilyttää!

Voi paska, en taida koskaan päästä lääkikseen. Sinne hakee jo nyt pelkkiä viiden ällän oppilaita.

Koulutusmahdollisuuksien umpikujia on yritetty purkaa jo iät ja ajat. Kun suomalaiset ovat rakentaneet maailman parhaimman ja tasa-arvoisimman koulujärjestelmän ni mitäs muuta kuin hylätään tasa-arvo totaalisesti ja aletaan suunnitelmallisesti tuhoamaan tätä koulutusjärjestelmää. Kyllä ihminen on ahne ja tyhmä.

Aivan hölmöläisen peitonleikkausta. Ei tuolla välivuodet vähene, pikemminkin ne lisääntyy, kun ihmiset ryhtyy korottamaan yo-arvosanoja ja lukee kirjoituksiin vuosia että varmasti saa L:n joka aineesta.  (joka vuosi vain se 5% saa, joten hitaaksi menee) Kaiken lisäksi monille aloille tulee pääsemään sitten aivan epäsopivaa porukkaa, koska monella alalla ei ole mitään tekemistä yo-kirjoitusten aineiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kamalaa jos esim. lääkäriksi pääsisi kuka tahansa idiootti opiskelemaan. Potilasturvallisuus vaarantuisi. Pääsykokeet antaa mahdollisuuden myös niille, joilla ei arvosanat ole L tai E:tä. Tuo sotelin esivalintakoe oli siinä mielessä reilu.

En ymmärtänyt, miten potilasturvallisuus vaarantuisi. Lääkärinkoulutushan on kaikille sama, persoonasta se ei riipu. Sitä paitsi, aikamoisia idiootteja ja sosiaalisesti kyvyttömiä ihmisiä on lääkäreinä nytkin ja melko paljon.

Eräs lääketieteen emeritusproffa kirjoitti mielipiteenään joku aika sitten, että lääkikseen pyrkiville tulisi ehdottomasti tehdä psykologiset testit. Olen hänen kanssaan ehdottomasti samaa mieltä.

Psykologin testit olisivat ok, mutta ei se, että jatkossa lääkikseen pääsisivät amiksessa "kympin todistuksen" saaneet vaikkapa E:n paperit kirjottaineiden sijaan. Puhumattakaan niistä, joilla oikeasti olisi motivaatiota ja kiinnostusta alaa kohtaan, mutta joiden kirjoitukset ovat menneet huonosti esimerkiksi sairastumisen takia.

Vierailija kirjoitti:

Ihan uskomatonta että näitä muutellaan näin nopealla aikataululla. Entä ne nuoret, jotka ovat panostaneet NYT siihen pääsykokeeseen eivätkä kirjoituksiin? Entä NE ammattikoululaiset? Jos he eivät pääse sisään nyt, eivät he pääse enää jatkossakaan. Elämässä ei ole enää myöhemmin mahdollisuutta skarpata, vaan suositaan niitä menestyjiä joille elämä on ehkä ollut suotuisampaa tai ainakin ovat selvinneet näistä koettelemuksista paremmin.

Näinpä. Vaikken yleensä mistään "hyysäyksestä" tykkää, niin jestas sentään, täytyyhän ihmisellä olla mahdollisuus muuttaa elämänsä suuntaa.

Ja mielenterveysongelmat lisääntyy, kun lukiolaisille tulee aivan valtavat paineet saada kirjoituksista hyvät arvosanat tai koko loppuelämä on pilalla. Siinä monella pää hajoaa ennen kirjoituksia tai viimeistään heti niiden jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Ei toimi joka alalla. Esim. kulttuurialalla pitää osoittaa lahjakkuutta myös muutoin kuin numeroiden muodossa. Luuletko että kuvataideakatemiaan pääsee sillä että saa kympin lukion päästötodistukseen kuvataiteessa.

Joo, pätee kyllä muuallakin. Lääkiksessäkin on pääsykoemateriaalina lukion biologian, fysiikan ja kemian oppimäärät, mutta koe on aivan erilainen ja tuhannesti soveltavampi kuin huvittavan koulumaiset yo-tehtävät. Yo-kirjoitukset kaiken kaikkiaan ovat liian helpot mittaamaan millekään suositulle ylippistoalalle vaadittavia kykyjä.

Olen suomalainen, joka ei ole koskaan asunut Suomessa. En ole koskaan ymmärtänyt, miten meillä täällä muualla suuressa maailmassa ihmiset valmistuvat jopa paremmin tuloksin yliopistoista, jos pääsykokeet ovat kerta niin tarpeellisia. Enemmän tuntuu vaan siltä, että halutaan vaan pakottaa kaikki muutkin lukemaan pääsykokeisiin, koska itsekin on tehty niin. Ottakaa oppia kansainvälisen tason yliopisto-opinnoista,

Vierailija kirjoitti:

Itse (ja moni muu) en olisi koskaan päässyt yliopistoon ilman pääsykokeita. Tulevaisuuden visio ammatista hahmottui vasta myöhemmin aikuisiällä ja sitä kautta opiskelumotivaatio. Kirjoitukset meni penkin alle. En ollut niihin silloin motivoitunut, enkä kovin lahjakaskaan.

Täysin sama juttu kohdallani! Olen ehdottomasti tätä typerää uudistusta vastaan.

Koskakohan tuo voisi tulla voimaan, jos ehdotusta ei tyrmätä? Nimerkillä onko sinne lääkikseen pakko päästä jo ensi vuonna, koska sen jälkeen se on mahdotona? Omat ylioppilaskirjoitukset eivät nimittäin menneet kovin hyvin (M:n paperit) ja vasta lukion jälkeen ylipäänsä omat alatoiveet ovat selkiytyneet...