Pääsykokeista luovutaan vihdoin ja viimein!

Itse sairastuin lukiossa ja kirjoitukset menivät huonosti. Pääsykokeiden kautta olen päässyt opiskelemaan. Toivottavasti lukiolaisten hyvinvointiin ja terveyteen (myös henkiseen) panostetaan lisää, ettei keneltäkään mene tämä yksi ainoa mahdollisuus hukkaan. Muuten tuloksena on lisää syrjäytymistä: hyväosaiset pärjäävät ja huono-osaiset tipahtavat vähän entistä aikaisemmin. (Kelvannee tosin kokoomuslaisille.)

Kuinkahan monelta tuo uudistus vetää maton jalkojen alta? Itselläni meni ylioppilastutkinto melko kehnosti, vaikka päättötodistus oli hyvä. Pääsin yliopistoon silti ensiyrittämällä pääsykoekiintiöstä sisään varasijalta. Aine ei kuitenkaan tuntunut omalta, joten muutaman vuoden jälkeen hain uudestaan lukemaan toista ainetta ja pääsin jälleen pääsykoekiintiöstä sisään. Mielestäni minun osaamiseni näistä aineista on ollut parempaa, kuin näiden pelkillä papereilla tulevien kohdalla. Ja mitäpä muuta yo-kirjoituksetkaan olisivat, kuin juuri tuota ulkolukua, joka tosin välttämättä ei mitenkään liity siihen aineeseen, jota yliopistossa tullaan aikanaan opiskelemaan. Ei voi muuta sanoa, kuin että Sanni Grahn-Laasonen on täysi idiootti ja sopimaton omaan virkaansa.

Jos yhtään, edes hivenenkään verran ketään lohduttaa, niin tämäkään valintaperuste tuskin kestää ikuisesti. Sitten, kun siirrytään lukukausimaksujen aikaan, toimii valintaperusteena yliopistoihin ja korkeakouluihin opiskelijan maksukyky.

Jos nykyinen meno Suomessa jatkuu, niin tässä tuskin menee enää kovinkaan monta vuotta.

Nykyinen systeemi on hyvä, missä matikkaan tai teknisille aloille voi päästä todistuspisteilläkin. Mutta alat, joita ei pahemmin koulussa opiskella, moni hyvä voi jäädä  rannalle. 

Vai että motivaatiokirjeen perusteella valitaan opiskelijat... kuulostaa ihan joltain usa-touhulta. Pitääköhön kirjeeseen laittaa myös shekki?

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä(kin) aiheuttaa näin paljon vastustusta? Näinhän toimitaan kaikkialla muualla maailmassa. Suomi taitaa olla ainoa maa jossa tällainen pääsykoesysteemi edes on.

Maailmassa on aika lailla vähän maita, joissa ammattikoulusta pääsee suoraa yliopistoon ilman mitään lukiokurssien suorittamista. Suomesta olisi nyt tulossa sellainen maa, jossa yleissivistäviä aineita lukevat joutuvat valtakunnalliseen tasokokeeseen, ammattikoululaisten osaamista ei testata missään. Sieltä voi saada matematiikasta arvosanan 10, vaikka ei osaa prosenttilaskua. Yliopistoon haettaessa se olisi samanarvoinen kuin lukion  pitkän matematiikan 10.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoihin voisi harkita menetelmää jossa likimain kaikki pääsevät sisään ja eka vuosi on tieteenfilosofia, tilastotiedettä, yms. yleisiä tieteellisiä opintoja ja ekan vuoden jälkeen suuntautuminen toiveiden ja karsinta menestyksen perusteella ennen varsinaisia aineopintoja.

Karsintamenetelmä olisi valtavaa resurssien tuhlausta. Järjestä ensin resurssit isolle opiskelijamäärälle ja sitten kun karsitaan, olisikin paljon opiskeluresursseja, kuten henkilökuntaa, opiskeluvälineitä, opiskelulaitteita ja opiskelutiloja käyttämättömänä ja tyhjillään. Yhteiskunnalle tulisi todella kalliiksi pidemmällä aikavälillä. Lisäksi yhteiskunnan pitäisi myös alkaa maksamaan niiden putoajien sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa, mikä tietäisi valtavaa lisähintalappua yhteiskunnalle.

Ei välttämättä. Nyt vähän jokainen laitos järjestää vastaavia opintoja osana aineopintoja. Jos ne saataisiin keskitetysti alta pois niin laitokset voisivat keskittyä varsinaisiin aineopintoihin ja opiskelijoilla olisi hyvä pohja tieteelliseen ajatteluun ennen aineopintoja.

Totta kai, osa putoaa aina omasta tahdostaan tai muuten mutta tässä myös säästyisi resursseja koska kokeilijoita olisi suosituilla aloilla vähemmän.

Vastaavaa menetelmää käytetään joissain maissa enkä olisi valmis julistamaan sitä mahdottomaksi ilman kunnollista arviointia. Resursseja hukataan jokaisessa mallissa vs. teoreettinen ideaali mutta eri malleista keskustelemiseksi olisi hyvä olla jotain analyyttista pohjatietoa.

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä(kin) aiheuttaa näin paljon vastustusta? Näinhän toimitaan kaikkialla muualla maailmassa. Suomi taitaa olla ainoa maa jossa tällainen pääsykoesysteemi edes on.

Väliinputoajia tulee olemaan hirveä määrä, jos vain hyvin menneillä ylioppilaskirjoituksilla pääsee opiskelemaan. Eikä mikään taho pysty haastattelemaan tuhansia hakijoita.

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen systeemi on hyvä, missä matikkaan tai teknisille aloille voi päästä todistuspisteilläkin. Mutta alat, joita ei pahemmin koulussa opiskella, moni hyvä voi jäädä  rannalle. 

Matikkaan voisi laittaa aikarajan sille, minkä ajan kuluttua kirjoituksista pääsee vielä pelkällä todistuksella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoihin voisi harkita menetelmää jossa likimain kaikki pääsevät sisään ja eka vuosi on tieteenfilosofia, tilastotiedettä, yms. yleisiä tieteellisiä opintoja ja ekan vuoden jälkeen suuntautuminen toiveiden ja karsinta menestyksen perusteella ennen varsinaisia aineopintoja.

Mistä rahat, opiskelija-asunnot, opettajat ja opetustilat sekä suunnitelma B kesken kaiken karsiutuneille? Olisivatko tieteenfilosofian, tilastotieteen ja yleisten tieteellisten opintojen parhaiten suorittaneet parhaita myös itse jokaisen oppiaineen opiskelijoiksi? Voi olla, että ainakin taideyliopistoissa käy säpinä, kun tilastonikkarit valtaavat jatkopaikat.

Miten se sitten toimii esim Saksassa? Siellä kaikki pääsevät sisään ja sitten putoilee päitä jos opinnot ei etene.

Samaa laulua kun monessa muussakin asiassa; "ei toimi Suomessa".

Luulin vielä lukiossa meneväni kulttuurialalle, ja ainevalinnat kursseissa ja kirjoituksissa oli sen mukaiset. No en sitten koskaan päässytkään sinne, vaan kiinnostus heräsi teknistä alaa kohtaan. Niinpä minusta vähän myöhemmin tuli insinööri, eikä väliinputoaja, kiitos pääsykoesysteemin.

Eihän kaikki mitenkään voi edes saada älliä, koska gaussin käyrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoihin voisi harkita menetelmää jossa likimain kaikki pääsevät sisään ja eka vuosi on tieteenfilosofia, tilastotiedettä, yms. yleisiä tieteellisiä opintoja ja ekan vuoden jälkeen suuntautuminen toiveiden ja karsinta menestyksen perusteella ennen varsinaisia aineopintoja.

Karsintamenetelmä olisi valtavaa resurssien tuhlausta. Järjestä ensin resurssit isolle opiskelijamäärälle ja sitten kun karsitaan, olisikin paljon opiskeluresursseja, kuten henkilökuntaa, opiskeluvälineitä, opiskelulaitteita ja opiskelutiloja käyttämättömänä ja tyhjillään. Yhteiskunnalle tulisi todella kalliiksi pidemmällä aikavälillä. Lisäksi yhteiskunnan pitäisi myös alkaa maksamaan niiden putoajien sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa, mikä tietäisi valtavaa lisähintalappua yhteiskunnalle.

Ei välttämättä. Nyt vähän jokainen laitos järjestää vastaavia opintoja osana aineopintoja. Jos ne saataisiin keskitetysti alta pois niin laitokset voisivat keskittyä varsinaisiin aineopintoihin ja opiskelijoilla olisi hyvä pohja tieteelliseen ajatteluun ennen aineopintoja.

Totta kai, osa putoaa aina omasta tahdostaan tai muuten mutta tässä myös säästyisi resursseja koska kokeilijoita olisi suosituilla aloilla vähemmän.

Vastaavaa menetelmää käytetään joissain maissa enkä olisi valmis julistamaan sitä mahdottomaksi ilman kunnollista arviointia. Resursseja hukataan jokaisessa mallissa vs. teoreettinen ideaali mutta eri malleista keskustelemiseksi olisi hyvä olla jotain analyyttista pohjatietoa.

Mutta miten järjestät kaikille, valtavalle opiskelijajoukolle siinä ensimmäisessä vaiheessa, tasavertaiset opiskelumahdollisuudet? Mistä hommaat monia isoja luentosaleja, isoja tiloja harjoituksiin, kaikki materiaalit, kurssikirjojen riittävyys, niin että ne riittävät kaikille tasapuolisesti?

Tuo menetelmä kusee raakasti kintuille siinä vaiheessa, jos karsiutujat alkaisivat putoamaan sen vuoksi, ettei heillä ole ollut tasavertaiset mahdollisuudet opiskella jatkoon päässeiden kanssa.

Tuo uudistushanke on todella oikean suuntainen ja tervetullut.  Ylioppilaskirjoitukset ovat se perusta, jonka päälle tulee rakentaa. Se on valtakunnallinen koe, joka panee kaikki suorittajat samalle viivalle.  Soveltuvuutta ja motivaatiota voidaan testata muuten. Ajatellaan vaikka USA:n yliopistoja ja niiden opiskelijavalintoja. Systeemi toimii, koulut ovat jatkuvasti maailman huippua.  Nuorille ei tule turhia välivuosia tällä tavalla. 

Lisäksi tosin pitäisi vielä oppilaanohjaus saada toimimaan niin kuin sen todella pitäisi toimia. 

Yliopistojen massiiviset pääsykokeet ovat turhia. Nuoret kuvittelevat oikeasti niiden olevan heidän parhaakseen, mutta tilanne on juuri päin vastoin: kaikki joutuvat raatamaan vuosi vuodelta enemmän ja käyttämään valmentautumiseen myös enemmän rahaa. Kuitenkin suunnilleen sama porukka loppujen lopuksi pääsee sisälle. Nyt siihen vain menee jopa viisi vuotta. Siinä ajassa ehtisi jo maisteriksi. 

 Erityinen älyttömyys on siinä, ettei kaikilla aloilla vieläkään ole yhteishakua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoihin voisi harkita menetelmää jossa likimain kaikki pääsevät sisään ja eka vuosi on tieteenfilosofia, tilastotiedettä, yms. yleisiä tieteellisiä opintoja ja ekan vuoden jälkeen suuntautuminen toiveiden ja karsinta menestyksen perusteella ennen varsinaisia aineopintoja.

Mistä rahat, opiskelija-asunnot, opettajat ja opetustilat sekä suunnitelma B kesken kaiken karsiutuneille? Olisivatko tieteenfilosofian, tilastotieteen ja yleisten tieteellisten opintojen parhaiten suorittaneet parhaita myös itse jokaisen oppiaineen opiskelijoiksi? Voi olla, että ainakin taideyliopistoissa käy säpinä, kun tilastonikkarit valtaavat jatkopaikat.

Jos etsitään vaihtoehtoja pääsykokeille niin mielestäni tämä olisi varteenotettava vaihtoehto. Ehkä se vaatii jatkokehitystä joidenkin erityistapausten (esim. Taideaineet) kohdalla mutta mikään valintatapa ei ole optimaalinen.

Ylioppilaskirjoitukset pois ja lukio 2-vuotiseksi olisi ollut fiksumpaa.

Olisi kamalaa jos esim. lääkäriksi pääsisi kuka tahansa idiootti opiskelemaan. Potilasturvallisuus vaarantuisi. Pääsykokeet antaa mahdollisuuden myös niille, joilla ei arvosanat ole L tai E:tä. Tuo sotelin esivalintakoe oli siinä mielessä reilu.

Itse kärsin kirjoitusten aikaan masennuksesta, ja aiemmasta kympin keskiarvosta huolimatta kirjoitin "vain" E:n paperit. Paperit ovat hyvät mutta niillä ei päästä Helsinkiin lääkikseen. Tänä keväänä luin pääsykokeisiin ja sain uuden mahdollisuuden päästä yliopistoon. Pääsykoeurakka on kieltämättä todella rankka, mutta kirjoituksiin on nykyään mahdollista lukea käytännössä kerran, yhdellä uusintamahdollisuudella. Jos pääsykokeet poistettaisiin, pitäisi uudintakertojen määrää ainakin nostaa huomattavasti. Jolloin toisaalta ihmiset ramppaisivat vuosikausia kirjoituksissa, ja palattaisiin lähtötilanteeseen.

Kelpaako irakilainen tai somalialainen yo-todistus, jossa on 20 L:ää ?

Pelottaa. Itsellä voi jäädä korkeakouluopinnot haaveeksi, jos todistus alkaa merkkaamaan liikaa. Kärsin pahoista mt-ongelmista koko ammattikouluajan, hyvä kun pääsin läpi. Nyt vuosia myöhemmin olen viimin siinä kunnossa että voisin lähteä opiskelemaan. Jos en pääse nyt, en varmaan pääse enää jatkossakaan.

Tuntuu, että minun halutaan syrjäytyvän.

Vierailija kirjoitti:

Vai että motivaatiokirjeen perusteella valitaan opiskelijat... kuulostaa ihan joltain usa-touhulta. Pitääköhön kirjeeseen laittaa myös shekki?

Tällä pohjustetaan ilmeisesti korkeakoulujen tulevia lukukausimaksuja. Mallia otetaan nimittäin Yhdysvalloista, kuten Kokoomus ottaa muissakin asioissa.