Pääsykokeista luovutaan vihdoin ja viimein!

Kaikkein naurettavinta tai surullisinta on toi aikataulu millä aikavälillä muutos tulisi voimaan. Nykyisellä hallituskaudella, eli käytännössä kolmen vuoden sisällä. Mitä he, jotka suunnittelevat elämäänsä hieman pidemmälle kuin nykyinen hallituskausi. Nuoret, jotka ovat vaikka jo lukion jälkeen uusineet yo-kokeet mutta ällää ei tullut ja ovat päättänyt lukion jälkeen jo lähteä muutamaksi vuodeksi ulkomaille ja sen jälkeen päntätä pääsykokeisiin. Mutta ilmeisesti nyt yliopistohaaveet onkin viety tai ainakin tehty aika mahdottomiksi.

Eikö se ylipäätään ole resurssien hukkaamista, jos lukion jälkeen haaveilee vaikka kauppakorkeasta mutta joutuu pänttäämään vaikka biologian yo-kokeisiin uudestaam, jotta saisi korotettua numeroa. Sen ajan voisi käyttää, vaikka kauppakorkean pääsykokeisiin lukuun.

>> Hyvä opiskelijavalintajärjestelmä ei pakota hakijaa tasapainottelemaan todellisten toiveidensa ja sisäänpääsyn todennäköisyyksien välillä. Hyvä järjestelmä myös kohtelee hakijoita yhdenvertaisesti, on tehokas eikä rankaise aiemmista virheistä tai huonosta onnesta.

Rankaiseehan ei onnistunut kirjoituksissa. Pääsykokeiden avulla lahjakkaimmatkin voivat päästä sisään vaikka lukio olisi mennyt päin mäntyä.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistojen valintakriteerejä muuttamalla saadaan aikaan vain se, että sisään pääsee mahdollisesti erilaisia opiskelijoita kuin aiemmin. Yhtään enempäähän sisään ei pääse, vaan saman verran hakijoita jää ulos kuin aiemminkin. Jos aiemmin etu on ollut pääsykokeisiin päntääjillä, muutoksen jälkeen etu olisi hyvät lukiopaperit saaneilla. Kumpi sitten on parempi, en tiedä.

Jos ennen ei päässyt kerralla sisään, oli mahdollista yrittää opiskella pääsykoekirjat paremmin ja pyrkiä seuraavana vuonna uudestaan. Muutoksen jälkeen välivuosistakaan ei paljoa apua olisi, ellei sinä aikana korottelisi YO-arvosanoja.

Epäselväksi on jäänyt, mikä muutossuunnitelman varsinainen tavoite on. Enempää porukkaa kun yliopistoihin ei kuitenkaan oteta, vaan osa jää aina ulos vaikka kuinka sisään haluaisi. Kyse on vain siitä, ketä otetaan ja millä perusteilla.

Itse näen asian täysin päinvastoin. Kun ylioppilastutkintotodistuksella mennään sisään, vain tietynlaiset oppilaat pääsevät yliopistoon. Eli perfektionistit ja ne, joille lukion nykyinen suppea opetusmalli toimii. Suosituille aloille pääsee about 5 % sisälle. Uudistuksen jälkeen tarvittaisiin siis mitä luultavimmin puhdas rivi L:n arvosanoja että pääsee sisälle.

Nykyään on mahdollista päästä sisään myös panostamalla pelkästään pääsykokeisiin. Mutta eiköhän totuus ole se, että pääsykokeissa menestyy keskimäärin paremmin ne oppilaat, jotka menestyivät hyvin myös lukiossa. Eli käytännössä uudistuksella viedään nyt ne viimeisetkin mahdollisuudet pois heiltä, jotka voisivat päästä alalle pelkän pääsykokeen kautta. Nyt pääsykokeiden ja ylioppilastodistuksen yhdistelmällä haku, tai pelkällä pääsykokeella haku antaa vähän niin kuin kaikille toivoa, ja lisää monimuotoisuutta paljon enemmän kuin pelkkä ylioppilastodistuksella haku.

Ylioppilaskokeet ovat todella kaukana yliopistovaatimuksista. Ne ovat pelkkää yleissivistystä, tieteellinen analyyttisyys ja argumentaatio puuttuu täysin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ministeri-grahn-laasonen-mt…

Tätä on kyllä odotettu, ihan turhia moiset ja todellakin kuormittavia juuri ylioppilaille.

Eikö yliopistoon aikovia kannattaisi hiukan kuormitaakin? Yliopisto kun ei ole mikään lastentarha.

Tämä. 

Esimerkiksi oikis/lääkis ovat todella rankkoja kouluja, jotka vaativat isojen tietomassojen sisäistämistä lyhyessä ajassa koko tutkintoajan läpi.  ja myös sen jälkeen koko uran aikana. Jos tyyppi ei kestä edes  pääsykoetiedon omaksumista ko. alalta, onko alavalinta oikeasti realistinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo mikä uudistuksessa eniten häiritsee, on motivaatiokirje ja haastattelu. Ensinnäkin ne mahdollistavat todella helposti väärinkäytökset ts. suhteilla ja rahalla sisäänpääsyn, mitä tietyt hallituspuoleet kyllä varmasti juuri yrittävätkin.

Toisekseen, onkohan hallituksella käsitystä siitä, että on ihmisiä, jotka ovat lahjakkaita, mutta eivät verbaalisesti? Kuinka esim. joku matemaattisesti erittäin lahjakas introvertti nörtti pärjää haastattelussa tai rustaa myyvän motivaatiokirjeen itsestään? Akateemisilla aloilla tarvitaan kuitenkin monenlaisia lahjakkuuksia.

Matemaattisilla aloilla ja tekniikassa on jo varsin hyvä valintasysteemi. L, E, jopa M sopivista aineista takaa pääsyn moneen paikkaan.  Vahva L ylppäreissä on vakuuttava näyttö osaamisesta.

Arvaa, kuinka hyvin he pärjäävät, joiden lukiosta on vuosikausia eikä ole tehnyt mitään matemaattista sen jälkeen?

Ei jumalauta. Luin tuon eilen illalla ja tuli kyllä itku kurkkuun. En juuri nukkunut yöllä. Tänään kävin pääsykokeissa ja toivon enemmän kuin mitään muuta, että pääsen sisään. Lukiosta sain keskinkertaiset paperit, joilla ei tee mitään, ja olen muutenkin sukuni ainoita ylioppilaita. Suhteitakaan ei siis ole. Oon 21 ja olen pitkään ollut työkyvytön masennuksen takia. Tänä vuonna kuitenkin löysin sen oman juttuni, kun opiskelin alan perusopinnot avoimessa. Jos en heti tällä ensimmäisellä hakukerralla pääse yliopistoon, tää ainoa valonpilkahdus otetaan multa pois. Pääsykokeet ei edes menneet täydellisesti, enkä yhtään osaa arvata, miten tulee käymään.

Ellen pääse tässä haussa opiskelemaan, varmaan tapan itseni.

Suomessa ei ole töitä, ja vaikka olisikin, niistä suurimpaan osaan ei tarvita ylempää korkeakoulututkintoa. Nykyihminen tietää asioista aivan valtavan paljon, ja kaikki tieto on toisekseen helposti netistä saatavilla. Koko tutkintojärjestelmä on ihan menneen maailman touhuja, mutta silti Suomessa istutetaan koko kansaa oppilaitoksissa vuosikymmeniä.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei ole töitä, ja vaikka olisikin, niistä suurimpaan osaan ei tarvita ylempää korkeakoulututkintoa. Nykyihminen tietää asioista aivan valtavan paljon, ja kaikki tieto on toisekseen helposti netistä saatavilla. Koko tutkintojärjestelmä on ihan menneen maailman touhuja, mutta silti Suomessa istutetaan koko kansaa oppilaitoksissa vuosikymmeniä.

Sanoo elämänkoululainen.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei ole töitä, ja vaikka olisikin, niistä suurimpaan osaan ei tarvita ylempää korkeakoulututkintoa. Nykyihminen tietää asioista aivan valtavan paljon, ja kaikki tieto on toisekseen helposti netistä saatavilla. Koko tutkintojärjestelmä on ihan menneen maailman touhuja, mutta silti Suomessa istutetaan koko kansaa oppilaitoksissa vuosikymmeniä.

Älykääpiö. Mistä luulet sen tiedon sinne nettiin tulevan? Sitä paitsi jos olisit joskus opiskellut yliopistossa, olisit jo huomannut, että kaikki tieto ei todellakaan ole netissä.

En ihan oikeasti ymmärrä miksi välivuosia edes halutaan karsia. Todella, todella harva tietää kutsumusammattinsa hädin tuskin 19-vuotiaana ja n. 12 vuoden yhtäjaksoisen koulunkäynnin jälkeen tekee ihan hyvää käydä hetki töissä ja etsiä itseään. En ihan rehellisesti sanottuna tunne ketään joka olisi jäänyt siihen kouluun johon ensimmäisenä pääsi 19-vuotiaana, lähes jokainen on keskeyttänyt heti ensimmäisen vuoden aikana ja vaihtanut alaa. Näin kävi myös itselleni. Menin opiskelemaan lähes päinvastaista alaa mistä lukiossa haaveilin ja sitä teen nyt työkseni kiittäen joka päivä itseäni, että päätin vaihtaa koulutuslinjaa. 

Lukiossa hyviä arvosanoja saavat yleensä vain ne, joilla on hyvä muisti ulkoaopettelun suhteen. Suurin osa niistä ysin oppilaista ei ollenkaan sisäistänyt oppimaansa, mutta riitti että osasivat selittää termin auki kokeessa sanasta sanaan miten kirjassa oli neuvottu. Gaussin käyrän "ansiosta" kaikki eivät kirjoituksistakaan voi saada huippuarvosanoja, vaan ne menevät vain harvoille ja onnekkaille vaikka niihin moni muukin yltäisi. Varmasti jokaisella on yksi tai toinen aine on lähtenyt E:nä tai L:nä YTL:n tarkastukseen ja palannut takaisin arvosanaa alempana. Se tarkoittaa korkeakouluihin hakiessa aina lähtöpisteiden alennusta, ja usein monilla on sisäänpääsy muutamasta pisteestä kiinni. Mikäli pääsykokeita ei olisi ja kouluihin haettaisi vain lukion arvosanoilla ja ylioppilaskirjoitusten tuloksilla, poistuisi täysin uudelleenhakemisen mahdollisuus. YO-kirjoituksetkin voi uusia vain tasan kerran. 

Hullun hommaa. Omasta mielestäni nykyinen arvosanat + pääsykoe tai pelkkä pääsykoe on ihan toimiva järjestelmä, ihan kohtuutontahan se olisi pistää 24-25-vuotias hakemaan kouluun kuuden vuoden takaisilla papereilla. Pääsykokeet antavat myös "toisen mahdollisuuden" niille joilla lukiossa ei ollut vielä niin kovaa opiskelumotivaatiota. Se puolestaan olisi tervetullut uudistus että pääsykoekirjojen pänttäyksestä luovuttaisi ja tilalle otettaisi haastattelu ja aineistopohjainen pääsykoe, jonka aineisto jaetaan vasta koetilanteessa. 

Paras aines on yliopistoon. Täytyy antaa arvo niille jotka ovat ahkeroineet lukiossa sen kolme neljä vuotta tai ovat muuten lahjakkaita ja ylioppilaskirjoituksen perusteella ainakin lääkikseen valita ja lopuille aineistokoe. 

Vierailija kirjoitti:

Paras aines on yliopistoon. Täytyy antaa arvo niille jotka ovat ahkeroineet lukiossa sen kolme neljä vuotta tai ovat muuten lahjakkaita ja ylioppilaskirjoituksen perusteella ainakin lääkikseen valita ja lopuille aineistokoe. 

siis paras aines valita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo mikä uudistuksessa eniten häiritsee, on motivaatiokirje ja haastattelu. Ensinnäkin ne mahdollistavat todella helposti väärinkäytökset ts. suhteilla ja rahalla sisäänpääsyn, mitä tietyt hallituspuoleet kyllä varmasti juuri yrittävätkin.

Toisekseen, onkohan hallituksella käsitystä siitä, että on ihmisiä, jotka ovat lahjakkaita, mutta eivät verbaalisesti? Kuinka esim. joku matemaattisesti erittäin lahjakas introvertti nörtti pärjää haastattelussa tai rustaa myyvän motivaatiokirjeen itsestään? Akateemisilla aloilla tarvitaan kuitenkin monenlaisia lahjakkuuksia.

Matemaattisilla aloilla ja tekniikassa on jo varsin hyvä valintasysteemi. L, E, jopa M sopivista aineista takaa pääsyn moneen paikkaan.  Vahva L ylppäreissä on vakuuttava näyttö osaamisesta.

Arvaa, kuinka hyvin he pärjäävät, joiden lukiosta on vuosikausia eikä ole tehnyt mitään matemaattista sen jälkeen?

 heillähän on jo ammatti jos lukion suorittaneet vuosikymmen sitten. Hehän ovat kohta jo eläkeiässä. 

Mulla oli 11 "välivuotta". Siitä huolimatta olin yksi viidestä, joka sai vapautuksen enkusta sujuvan kielitaidon takia, (meitä oli 70, suurin osa vastakirjoittaneita). Eivät ihmisen lahjat siis häviä ajan kanssa.

Kauhulla olen ajatellut sitä, että olisin nyt hakemassa yliopistoon. "Vanhat" eivät enää pääse opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Paras aines on yliopistoon. Täytyy antaa arvo niille jotka ovat ahkeroineet lukiossa sen kolme neljä vuotta tai ovat muuten lahjakkaita ja ylioppilaskirjoituksen perusteella ainakin lääkikseen valita ja lopuille aineistokoe. 

Paitsi, etteivät ylioppilaskirjoitukset mittaa läheskään kaikilla aloilla sitä, kuka soveltuisi parhaiten kyseiselle alalle. Eivätkä ylioppilaskirjoitukset välttämättä kerro kaikkea edes silloin, kun yliopistossa ala on samalla nimellä kuin lukion aine - itse olisin esim. päässyt opiskelemaan M:n biologialla biologiaan hyvään yliopistoon (minut siis hyväksyttiin, mutta en ottanut paikkaa vastaa, koska pääsin ykköshakukohteeseeni).

Ihan uskomatonta missä ajassa Suomi voidaan romahduttaa. Korkeasti koulutetut lähtevät nyt jo ulkomaille, kohta tänne todellakin jää lähinnä ammattitaidottomia luusereita.

Edelleenkin varmistaa sen että vain eliitti pääsee sisään. Esim itselläni ei ollut kovinkaan vakaat kotiolot ja kirjoitusten aikaan sattui kaikenlaista joka vaikutti tuloksiin. Ainoa oikea keino on kynnyksetön yliopisto. Kaikki halukkaat otetaan sisään ja huonommat karsiutuu pois.

Itkin myös, kun luin tämän. Kirjoitin E:n paperit, mutta niillä ei tee mitään, kun hakee oikeustieteelliseen. Jos en sinne pääse, niin rupean sossupummiksi.

Tulen köyhästä perheestä itse. Mulla ei olisi ikimaailmassa ollut varaa käydä lukiota, joten valitsin kaksoistutkinnon. Kirjoitin neljä pakollista, kaikista keskiverto tai keskivertoa heikomman arvosanan. Amiksessa olin työharjoitteluissa aina samaan aikaan kirjoitusten kanssa, joten lukeminen jäi vähille ja stressi töissä oli melkoinen niinkin nuorelle. Työpaikan sain, koska olin ahkera töissä, mutta kirjoitukset eivät menneet niinkään hyvin. Jälkeenpäin toki harmittaa, mutta hain nyt parin v'älivuoden jälkeen haluamalleni alalle. Vaikka en ole v arma, pääsenkö sisään, voin kertoa sen että sisäänpääsy ei olisi mahdollista minulle ilman pääsykoetta.

Olen ollut vasta nyt erittäin motivoitunut opiskelemaan ja pitänyt pitkän vapaan töistä pyhittääkseni sen lukemiselle. Jos nyt en pääse sisään, olen aivan puhki. Kaikki lukeminen menee "kankkulan kaivoon", koska pitäisi kirjoittaa uudestaan ja siihen seuraava mahdollisuus on vasta ensi vuoden keväällä. Ottaa päähän tälläiset tärkeät ihmiset, jotka eivät tiedä, mitä tekevät ja päättävät....