Pääsykokeista luovutaan vihdoin ja viimein!

Kellään mitään tietoa uudistuksen aikataulusta, olisiko voimassa jo 2017 keväällä? Pelottaa, koska lääkiksen haku tuolloin edessä ja sinnehän varmaan hakisi sitten kaikki 7 laudaturin opiskelijat :/ Itse en ole kirjoittamassakaan kuin 6 ainetta ja niistä tuskin tulee laudatureja, ei ainakaan kaikista...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on taustalla vain ja ainoastaan säästöt. Ajatellaan, että jos päästetään yliopistoihin vain ne kympin tytöt (ja enää vain erittäin harvat pojat, koska tytöt pärjäävät jokaisessa oppiaineessa poikia paremmin) ja ns. perfektionistit, tulee opintoihin vauhtia. Perfektionistit paahtavat yliopiston läpi tavoiteajassa ja kilpailevat vielä siitä, kuka valmistuu etuajassa! Ja näin kilisee säästöjä valtion kassaan.

Tästä on vaan unohdettu pari pientä seikkaa kuten:

- Työelämässä perfektionistit eivät sovellu jokaiseen tehtävään. Itse asiassa moni työpaikka epävarmalle perfektionistille on painajainen, kuten sellainen jossa täytyy ottaa riskejä ja poistua omalta mukavuusalueeltaan. Työelämässä tarvitaan erilaisia persoonia. Ei kaikki mitenkään voi olla niitä kympin tyttöjä, johan siinä alkaa pahimmassa skenaariossa alan kehityskin junnaamaan paikoillaan.

- Lukiolaiset saavat burn-outteja. Itsemurhat lisääntyvät. Perheneuvolan jonot sen kuin kasvaa. Syrjäytyminen tapahtuu jo nuorena. Ja kas, valtion saamat säästöt ovat huvenneet. Mutta sehän ei Sannia haittaa, koska luvut näkyvät terveydenhuollossa eikä koulutuksessa. Se on tärkeintä.

Ja noita vastaavia esimerkkejähän riittää monissa muissakin asioissa, joissa hallitus on tehnyt uudistuksia, ei osata yhtään ajatella kokonaisuuksia ja seurauksia pitemmällä aikavälillä. Mutta yksinkertaiset ihmiset tekee tietysti yksinkertaisia päätöksiä. Täälläkin on porukka keksinyt jo vaikka mitä ongelmia mitä tuohon pääsykoeuudistukseen liittyy ja mitä siitä seuraa eri tilanteissa, mutta hallituksessa on osattu ajatella vain, että kyllä ne pääsykokeet on aika huono juttu, otetaanpa ne pois.

Niin. Ja kun minä en edes tajua, miksi ne pääsykokeet ovat "aika huono juttu". Joo, lukemista on paljon, mutta siihen on ratkaisuna kirjoitusten hajauttaminen tai välivuoden pitäminen. Ja onhan nykyiselläänkin jo niitä kiintiöitä, joissa pääsee pelkkien yo-pisteiden kautta. Tässä on mielestäni jo aika paljon valinnanvaraa, niille, jotka ovat pinnistelleet yo-kirjoituksissa, mutta eivät jaksa enää päntätä pääsykokeisiin. Sen sijaan jos pääsykokeet poistetaan ainoat vaihtoehdot ovat joko menestyä yo-kokeessa, arvosanojen korotus yhden kerran ja sen jälkeen lukio uudestaan.

Totta. Tuo pääsykokeet on huono juttu -ajatukseenhan päädytään vain, jos asiaa ei ajatella mitlään muulta kannalta kuin siltä, että nuorten pitäisi valmistua mahdollisimman nopeasti (valmistua mihin, ihan kuin meillä olisi työvoimapula).

No voi helvetti. Saan ens viikolla valkolakin, samana viikkona myös pääsykokeet yliopistoon. Koin yo-kokeet paljon raskaammiksi kuin pääsykokeet, joihin motivaatiota opiskella riitti aivan eri tavalla, kun kyse oli sentään alasta joka kiinnostaa tosi paljon (toisin kuin kirjoituksissa, jossa oli näitä pakollisia aineita: ruotti/matikka, äikkä, pitkä kieli yms). Täytyy vaan rukoilla et pääsen tänä vuonna yliopistoon, koska muutenhan tässä joutuu miettimään lukioon palaamista, vaikka juurihan mä sieltä olen pois pääsemässä. Ylppäreistä meinaa tuli aika keskivertopaperit (MMCA) ja keskiarvoki heiluu siinä 7,6-7,8 paikkeilla. Voin rehellisesti myöntää, etten lukenut kirjoituksiin, koska päätin pelata kaikki korttini pääsykokeiden varaan. En todellakaan tiennyt, että tää nyt tulis kostautumaan tällä tapaa. Rahan- ja ajanhaaskaustahan tää vaan tietää, kun joudun uusiks maksamaan ylppäreistä (+ lukukausimaksua koska sitten en enää olis tutkintatavoitteinen opiskelija, näin siis aikuislukiossa) ja ostamaan lukion kirjoja, jotka oon jo ennättynyt suurilta osin myymään pois.

Olis parempi jos luovuttaisiin yo-kirjoituksista. Nythän esim. yliopistoon on moniin aineisiin kaks väylää: sisäänpääsy pelkän valintakokeen perusteella ja valinkokeen ja yo-kirjoitusten tulosten yhteispistemäärä. Jos yo-kirjoitukset poistettaisiin, voitaisiin säilyttää nämä kaksi väylää pienellä muutoksella: yhteispistemäärä laskettaisiin yo-todistuksen keskiarvon ja valintakokeen pistemäärän perusteella. Näin ne hyvät lukion paperit auttais osaa hakijoita, loput vois sit panostaa pääsykokeeseen.

Laitoin Sannille sähköpostia asiasta. Tehkää joku adressi/kansalaisaloite tästä, varmana tulee allekirjotuksia!

Kummaa kun pääsykokeiden sanotaan olevan ulkolukua, mutta yo-kokeethan ovat täysin samaa settiä. Sillä erolla, että yo-kokeet ovat isompi ponnistus jos joutuu tavoittelemaan täysiä arvosanoja kaikissa aineissa ja kokeita on useampi peräkkäin. Pääsykokeessa on riittänyt yksi koe ja siinä pärjääminen muita paremmin.

Pizzaeater666 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin huono juttu. Mitä jos kirjoitukset menevät sairauden vuoksi pieleen? Ja miten sitten otetaan lukion ulkopuolelta tulevat hakijat, jotka eivät osallistu kirjoituksiin ollenkaan.

Eiköhän vielä enemmän kuormitusta poistaisi se, että luovuttaisiin kirjoituksista kokonaan ja säilytettäisiin pääsykokeet.

No mitä jos menee pääsykoe sairauden vuoksi pieleen ? Tuskin kukaan viikkoja putkeen mahataudissa on ja uusiahan saa aina. Jos kirjoituksista luovuttaisiin kokonaan mikä olisi lukion pointti? (siis kyllä niitä mielestäni pitäisi uudistaa t tämän kevään abi mutta ei kokonaan poistaa) Tulkaa meille tänne, ei tehdä täällä mitään kokeita että ootte kaikki vaan tommosta samaa massaa vaikka erot tasoissa ovat oikeasti valtava! Ai sä olet hyvä opiskelemaan no milläs osoitat sen? No et vittu millään #yolo.

Abina varmaan olet tietoinen siitä, että kirjoituksissa hyväksytyn kokeen saa uusia kerran, mutta ei enempää. Pääsykokeen saa uusia niin monta kertaa kuin haluaa.

Lisäksi jos on sairaana kirjoitusten aikaan, voi mennä useita yo-kokeita pieleen samanaikaisesti. Siinäpä on sitten todella kivaa yrittää kaikkien kokeiden arvosanoja korottaa.

Vierailija kirjoitti:

Kummaa kun pääsykokeiden sanotaan olevan ulkolukua, mutta yo-kokeethan ovat täysin samaa settiä. Sillä erolla, että yo-kokeet ovat isompi ponnistus jos joutuu tavoittelemaan täysiä arvosanoja kaikissa aineissa ja kokeita on useampi peräkkäin. Pääsykokeessa on riittänyt yksi koe ja siinä pärjääminen muita paremmin.

Aivan älytöntä. Minun mielestäni yo-kokeiden merkityksen voisi vähentää entisestään, vai ovatko nämä jonkun mielestä yhtä puolueettomia kuin pääsykokeet? Tässä muutama kirjoitusten epäkohta:

1. Kirjoitukset tarkistaa edelleenkin se oma opettaja joka vieläpä näkee opiskelijan nimen. On aivan selvää että opiskelijan ja opettajan suhde vaikuttaa myös opettajan arvioon kokeesta. Tutkintopapereissa ei ehdottomasti saisi olla kuin ainoastaan tutkintonumero.

2. Kaikkia papereita ei todellakaan enää tarkisteta YTL:ssä, sen verta karuja esimerkkejä olen kaveripiiristä ja omista kokeistani huomannut. Tämä lisää opettajan subjektiivisen arvion merkitystä ja vähentää valtakunnallisuutta ja objektiivisuutta. Esimerkiksi itselläni oli selkeä virhe maantiedon jokerissa mutta silti YTL:stä virallisten tulosten tullessa sain jokerista täydet 9 pistettä.

3. Gaussin käyrä. Onko se nyt jonkun vika että jonain vuonna on yhtäkkiä paljon enemmän yhtä hyviä kirjoittajia ja sen takia saakin E:n L:n sijaan? 2006 syksyllä äidinkielen laudatureita jaettiin vain 3% kirjoittajista koska kirjoittajien määrä oli niin iso. Nyt kun haettaisiin sitten yliopistoon pelkästään näillä yo-arvosanoilla niin onko tämä reilua?

4. Koko YTL:n toiminta on aivan järkyttävää. Ensinnäkin virallisia vastausanalyyseja ei anneta, oppilaan oikeusturva siis heikkenee kun valitusta on vaikea tehdä ilman selkeää tietoa arvosteluperiaatteista. Toiseksikin oikauisupyyntö on maksullinen, siitä ei voi valittaa ja oikaisupyynnön tulos voi olla "Teidän kokeenne on arvioitu YTL:n arvosteluperiaatteiden mukaisesti" vaikka nimenomaan niihin arvosteluperiaatteisiin haettiin muutosta. Eli käytännössä YTL voi siis päättää että joku Ofxordin sanakirjan synonyymeista ei oikeasti olekaan synonyymi tai muuta yhtä älyvapaata.

5. Opetuksen taso eri kouluissa, kirjasarjat joissa aivan eri jutut. Yksi vuosi kemian kirjoituksissa yksi tehtävä oli suoraan eräästä kirjasarjasta, kun toisissa kirjasarjoissa ei kyseenomaisen tehtävän kaltaisia ollut. Tämähän on reilua oppilaan näkökulmasta, raha kasvaa puissa ja pitäisi ilmeisesti ostaa kaikki eri kirjasarjat.

Näiden muutamien pointtien jälkeen on aivan älytöntä että ylioppilaskirjoituksille annettaisiin enää yhtään enempää merkitystä ja valtaa kuin niillä jo nykyään on. Itse olen kohtuu hyvin kirjoittanut (LLLEEM) mutta siltikin pidän tätä instituutiona turhana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoihin voisi harkita menetelmää jossa likimain kaikki pääsevät sisään ja eka vuosi on tieteenfilosofia, tilastotiedettä, yms. yleisiä tieteellisiä opintoja ja ekan vuoden jälkeen suuntautuminen toiveiden ja karsinta menestyksen perusteella ennen varsinaisia aineopintoja.

Karsintamenetelmä olisi valtavaa resurssien tuhlausta. Järjestä ensin resurssit isolle opiskelijamäärälle ja sitten kun karsitaan, olisikin paljon opiskeluresursseja, kuten henkilökuntaa, opiskeluvälineitä, opiskelulaitteita ja opiskelutiloja käyttämättömänä ja tyhjillään. Yhteiskunnalle tulisi todella kalliiksi pidemmällä aikavälillä. Lisäksi yhteiskunnan pitäisi myös alkaa maksamaan niiden putoajien sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa, mikä tietäisi valtavaa lisähintalappua yhteiskunnalle.

Et taida elämässäsi ajatella yhtä vuotta pitemmälle? Meinaat, että otetaan vaan tänä vuonna iso määrä ja ensi vuonna ei?

Putoajat voisivat edelleen jatkaa amiksessa, jossa osa yliopistojen opinnoista luettaisiin amiksessa suoritetuiksi.

Moni fiksu, hyvin pärjäävä ja alastaan aidosti nauttiva ihminen on mennyt lukioon siksi ettei vielä silloin tiennyt mitä hänestä tulee isona. Moni erinomainen tutkijakin on pitänyt välivuoden. Itse kuulun tähän joukkoon, tai en nyt ole mikään superlahjakas, mutta pidän itseäni silti aika osaavana ja motivaationi on korkea vaikken 15-vuotiaana ollut edes kuullut alastani. Mutta tämä on tätä: nyt saadaan tiettyjen perheen lapset tietyille aloille, kun vanhemmat päättävät valmiiksi mihin aineisiin lapset saavat erillistä lisä- ja tukiopetusta ja koko lukio mennöään samoilla. Sitten kun lapsi on nuori aikuinen ei hän voi tehdä enää asialle mitään. Vaikka häntä kuinka kiinnostaisi vaikka teoreettinen filosofia ja hän olisi erinomainen siinä hän ei voi tehdä mitään, kun vanhemmat ovat jo yläasteelta voidelleet häntä lääkikseen. Lukiokin mentiin sillä G-L:n luonnontiedepuolella vaikkei niin kiinnostaneet, samoin MAKEBIFY- tukioprtusta on ostettu jo vuosia kovalla rahalla. Vanhemmat sanovat että se on joko se lääkis tai ei mitään, enää ei voi vaihtaa. Mutta tuo ei ole silti yhtään mitään jos vertaa siihen lapseen joka on lahjakas, mutta huonista perheestä: ei mitään tukea valinnoissa, ei maksullisia tuutoreita, ei mitään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoihin voisi harkita menetelmää jossa likimain kaikki pääsevät sisään ja eka vuosi on tieteenfilosofia, tilastotiedettä, yms. yleisiä tieteellisiä opintoja ja ekan vuoden jälkeen suuntautuminen toiveiden ja karsinta menestyksen perusteella ennen varsinaisia aineopintoja.

Karsintamenetelmä olisi valtavaa resurssien tuhlausta. Järjestä ensin resurssit isolle opiskelijamäärälle ja sitten kun karsitaan, olisikin paljon opiskeluresursseja, kuten henkilökuntaa, opiskeluvälineitä, opiskelulaitteita ja opiskelutiloja käyttämättömänä ja tyhjillään. Yhteiskunnalle tulisi todella kalliiksi pidemmällä aikavälillä. Lisäksi yhteiskunnan pitäisi myös alkaa maksamaan niiden putoajien sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa, mikä tietäisi valtavaa lisähintalappua yhteiskunnalle.

Et taida elämässäsi ajatella yhtä vuotta pitemmälle? Meinaat, että otetaan vaan tänä vuonna iso määrä ja ensi vuonna ei?

Putoajat voisivat edelleen jatkaa amiksessa, jossa osa yliopistojen opinnoista luettaisiin amiksessa suoritetuiksi.

:'-D

Vierailija kirjoitti:

Voi paska, en taida koskaan päästä lääkikseen. Sinne hakee jo nyt pelkkiä viiden ällän oppilaita.

 ei pidä paikkaansa, minunki lapsella oli vaan neljä ällää jal oput eetä ja pääsi ekalla kerralla ilman valmennuskursseja

Ihanko todella halutaan opiskelijaksi sellaisia, joille jotkin pääsykokeet ovat liian stressaavia? Joo, eiköhän se oo tää koulutuksen alasajo, mikä tässäkin on tavoitteena.

Mielestäni voisi tehdä niin, että muuten pidettäisiin ennallaan pääsykokeet ja valitsemiset mutta lisäksi valitaan ne, jotka ovat pääsykokeissa jääneet esim. pisteen tai kahden päähän rajoista. He pääsevät aloittamaan mutta heille tehtäisiin seuraavana vuonna tasokoe näistä ensimmäisen vuoden asioista, jos sen läpäisee saisi jatkaa opiskeluja. Jos taas kokeesta ei pääse läpi niin silti saisi hakea vielä varsinaisessa haussa sisään ja, jos paikka irtoaa niin ensimmäisen vuoden opiskelut on jo suoritettuna.

En kyllä ymmärrä, että miten varsinaisesti toi uudistus vähentäisi välivuosia. Ehkä enemmänkin ihmiset alkaisivat suorittamaan lukiota neljässä vuodessa ja kirjoittelisivat aineita uudestaan. Muutettaisiinko yo-kokeiden uusimismääriä sitten kenties. Nythän yksittäisen kokeen saa uusia kaksi kertaa, joka on aika vähän pääsykokeiden loputtomaan uusimismäärään verrattuna. Mitä sitten, kun uusintakerratkin on käytetty ja sitä ällää tai eetä ei silti irronnut, pitää vain tyytyä kohtaloonsa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinkakohan minun käy. Opiskelen tällä hetkellä Aallossa alaa, joka ei olekaan oma

juttuni. Tarkoitus on hakea toiselle alalle, mutta kiitos uudistusten, tuskin onnistuu.

Lukiosta surkeat paperit, sillä se oli elämässäni vaikeaa aikaa. Koulu ei kiinnostanut erinäisistä syistä. Vanhempien riitaisa avioero -> kolme kertaa lukion vaihto muutosta johtuen, läheisen ihmisen kuolema, oma sairastuminen joka johti pitkään toipumiseen sairaalassa.

Muuten olen älykäs ihminen, nyt yliopistossa olen suoriutunut erinomaisesti. Pääsykokeistakin suoriuduin hyvin ilman suurempia ponnistuksia. On aivan naurettavaa, että lukion paperit ratkaisisivat kohtalon. Harva siinä iässä tietää, mitä haluaa.

Kuinka sitten suhteutetaan lukion ja amiksen paperit? Amiksestahan tunnetusti saa hyvät paperit paljon helpommin, kuin lukiosta edes ne keskinkertaiset.

Tässä onkin se ristiriita, mitä suuresti ihmettelen hallituksen touhuissa. Painotetaan elinikäistä oppimista ja sopeutumista ja uudelleenkouluttautumista esim. työttömyyden kohdatessa. Kaikki tuo kuitenkin tehdään samaan aikaan mahdottomaksi kaikenmaailman uudistuksilla ja rajoituksilla. Eikä koske vain koulutusasioita nämä ongelmat kokonaisuuksien hallinnassa.

Niinpä, eikä se ensikertalaiskiintiökään helpottanut tilannettani :D

Näillä uudistuksilla oikeasti tehdään mahdottomaksi yliopiston pääsy niille, jotka eivät ole superlahjakkaita/rikkaista suvuista.

Yliopistojen valintakriteerejä muuttamalla saadaan aikaan vain se, että sisään pääsee mahdollisesti erilaisia opiskelijoita kuin aiemmin. Yhtään enempäähän sisään ei pääse, vaan saman verran hakijoita jää ulos kuin aiemminkin. Jos aiemmin etu on ollut pääsykokeisiin päntääjillä, muutoksen jälkeen etu olisi hyvät lukiopaperit saaneilla. Kumpi sitten on parempi, en tiedä.

Jos ennen ei päässyt kerralla sisään, oli mahdollista yrittää opiskella pääsykoekirjat paremmin ja pyrkiä seuraavana vuonna uudestaan. Muutoksen jälkeen välivuosistakaan ei paljoa apua olisi, ellei sinä aikana korottelisi YO-arvosanoja.

Epäselväksi on jäänyt, mikä muutossuunnitelman varsinainen tavoite on. Enempää porukkaa kun yliopistoihin ei kuitenkaan oteta, vaan osa jää aina ulos vaikka kuinka sisään haluaisi. Kyse on vain siitä, ketä otetaan ja millä perusteilla.

Kai tää oli joku myöhäinen aprillipila?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoihin voisi harkita menetelmää jossa likimain kaikki pääsevät sisään ja eka vuosi on tieteenfilosofia, tilastotiedettä, yms. yleisiä tieteellisiä opintoja ja ekan vuoden jälkeen suuntautuminen toiveiden ja karsinta menestyksen perusteella ennen varsinaisia aineopintoja.

Karsintamenetelmä olisi valtavaa resurssien tuhlausta. Järjestä ensin resurssit isolle opiskelijamäärälle ja sitten kun karsitaan, olisikin paljon opiskeluresursseja, kuten henkilökuntaa, opiskeluvälineitä, opiskelulaitteita ja opiskelutiloja käyttämättömänä ja tyhjillään. Yhteiskunnalle tulisi todella kalliiksi pidemmällä aikavälillä. Lisäksi yhteiskunnan pitäisi myös alkaa maksamaan niiden putoajien sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa, mikä tietäisi valtavaa lisähintalappua yhteiskunnalle.

Et taida elämässäsi ajatella yhtä vuotta pitemmälle? Meinaat, että otetaan vaan tänä vuonna iso määrä ja ensi vuonna ei?

Eipä tuo silti muuta yhtään miksikään sitä tilannetta, että ylemmät vuosikurssit ovat tuolloin aina vain vuosi vuodelta pienempiä, kun karsintaa on tehty, ja ne isot opetustilat ja isot määrät muitakin resursseja ovat silloin heidän osaltaan vajaakäytössä tai tyhjillään, kun olisi silloin samalla niillä isoksi mitoitetuilla, samoilla resursseilla varaa opettaa paljon isompaakin porukkaa. Tuskin tälle karsinnan läpikäyneelle ja karsinnan pienentämälle joukolle kutenkaan aletaan omia opiskelutiloja erikseenkään rakentamaan, eiköhän ne ole saman oppilaitoksen sisällä samat opiskelutilat kaikille.

Ei tämä ajatu ole sanni Grahn-Laasosen päästä tullut ( eikpä tytteli taitaisi tällaiseen ajatteluun kyetäkään itse):

Pääsykoerumba alkoi taas - tämä olisi parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat

21.04.2016

Korkeakoulujen opiskelijavalintaa tulee uudistaa niin, ettei itselle mieluisimpaan paikkaan hakeminen vähennä hakijan mahdollisuuksia päästä muihin paikkoihin. VATT esittää pääsääntöisesti ylioppilasarvosanoihin, keskitettyyn hakurekisteriin ja älykkääseen algoritmiin perustuvaa järjestelmää, joka poistaisi taktikoinnin, mutta jättäisi korkeakouluille autonomian päättää valintakriteereistä.

Tällaisessa pääsääntöisesti ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin perustuvassa järjestelmässä hakijat listaisivat opintolinjat henkilökohtaiseen toivejärjestykseensä. Korkeakoulut määrittelisivät linjakohtaisesti, miten hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen. Arvostukset syötettäisiin keskitettyyn rekisteriin, ja opiskelupaikat jaettaisiin ns. deferred acceptance -algoritmin perusteella.

VATT:n tutkimusohjaaja Tuomas Pekkarisen ja erikoistutkija Matti Sarvimäen esittämässä, maailmalla jo käytössä olevassa mallissa hakijoiden kannattaa paljastaa todelliset toiveensa, ja kukin hakija saa mahdollisimman mieluisan paikan – niiden vaihtoehtojen joukosta, joihin hänen on mahdollista päästä kun muiden hakijoiden toiveet ja korkeakoulujen kriteerit on otettu huomioon. Malli pohjautuu kaksisuuntaisten markkinoiden teoriaan, josta Alvin E. Roth ja Lloyd S. Shapley palkittiin taloustieteen Nobelilla 2012.

Uudistusta tarvitaan. Hyvä opiskelijavalintajärjestelmä ei pakota hakijaa tasapainottelemaan todellisten toiveidensa ja sisäänpääsyn todennäköisyyksien välillä. Hyvä järjestelmä myös kohtelee hakijoita yhdenvertaisesti, on tehokas eikä rankaise aiemmista virheistä tai huonosta onnesta. Nykyinen, pääsykokeisiin perustuva malli on ongelmallinen kaikista näistä näkökulmista.

Pääsykokeet pakottavat taktikointiin, sillä ne tosiasiassa rajoittavat henkilön mahdollisuutta hakea samana vuonna usealle alalle. Pääsykokeisiin valmistautumisen vaatima aika saattaa jopa heikentää korkeakoulujen ja opiskelijoiden yhteensopivuutta. Vuosittain vain neljännes hakijoista osallistuu useampaan kuin yhteen pääsykokeeseen.

”Uravalinta itsessään on niin vaikeaa, että on kohtuutonta laittaa nuoret lisäksi arvailemaan, minne he voisivat tulla valituksi. Kun taktikointia ei tarvitse tehdä, hakija voi keskittyä miettimään, mitä hän todella haluaa opiskella”, Tuomas Pekkarinen sanoo. 

Pääsykoejärjestelmää perustellaan mahdollisuuksien tasa-arvolla, mutta todellisuudessa pääsykokeet voivat vähentää sitä, VATT:n tutkijat huomauttavat. Kaikki eivät voi käyttää kuukausia valmistautuakseen pääsykokeisiin, tai pysty osallistumaan kalliille valmennuskursseille.

Opintojen aloittamisen viivästymiseen liittyvät kustannukset tunnetaan, mutta valintakokeisiin valmistautumiseen käytetty aikakin on kustannus. Se ei näy yliopistojen tai valtion budjetissa, mutta on silti todellinen – ja tulee ensisijaisesti hakijan ”maksettavaksi”.

”Yhteiskunta tuhlaa resursseja pakottamalla nuoret lukemaan pääsykokeisiin. Niistä luopuminen olisi järkevää sekä tehokkuuden että oikeudenmukaisuuden kannalta”, Matti Sarvimäki huomauttaa. 

VATT Policy Brief 1-2016: Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat

Lisätietoja:

Tuomas Pekkarinen, tutkimusohjaaja, VATT, puh. 0295 519 465

Matti Sarvimäki, erikoistutkija, VATT, puh. 0295 519 446

Tulosta sivu

Mietitäänpä, että tämä uudistus tulisi voimaan. Tulevat vuodet yo-kokeissa istuu suuri määrä uusijoita, näiden lukiolaisten lisäksi, jahtaamassa näitä L:iä. Gaussin käyrän mukaan niitä saa vain tietty määrä x %. Toteutuuko kaikkien oikeusturva?

Ennemmin olisi jokin valtakunnallinen kolmannen asteen koulutukseen soveltuvuutta mittaava yleissivistyksellinen koe, joka käsittelisi laajasti erilaisia aihealueita. Eikä mitään Gaussin käyriä, vaan absoluuttinen pistemäärä. (Joo, just se jenkkimalli.)

Muutenkin noi yo-kirjoitukset on mun mielestä vähän ongelmallinen malli. Arvosanat ei tarkasti oikein kerro muusta kuin kokelaan suoriutumisesta ikäluokassaan (tai sen koekerran kirjoittaneiden kokelaiden joukossa).

Kaikki tietää, että kun kokeita hajautetaan niin joillain koekerroilla (usein syksyllä vähemmän kirjoittajia tietyissä aineissa) on helpompaa saada parempia arvosanoja.

Vierailija kirjoitti:

Paljon fikusmpi systeemi olisi kansainvälinen standardoitu testi & kirje. Nyt tulee käymään niin, että jos et lukion aikana ollut valmis lääketieteelliseen tai mihin ikinä haetkaan, sinulla ei tule olemaan ikinä mahdollisuutta päästä sinne (jos teit niinkuin minä ja kävit jo korottamassa.) Papereissa on yksi C, yksi M ja kolme E. Ei siis mitään mahdollisuuksia.

Olisin todella halunnut tietää, että teen korotuksen tulevan yliopistopaikan uhalla. Arvatkaa vain, olisinko puolen vuden pänttäämisen jälkeen käynyt korottamassa ja saanut kahta E:tä, mikäli olisin tiennyt sen olevan ainut tie lääketieteelliseen. Ei, olisin lukenut vuoden tai puolitoista ja saanut L. Olisin myös tehnyt vähemmän töitä kyseisenä aikana.

Olet kova tyttö käyttämään konditionaalia. 

Miksi et päntännyt edes sitä puolta vuotta lukiossa, tai puolitoista, tai kenties jopa sen kolme,  ja ottanut ne tarvitsemasi eet ja ällät ensi yrittämällä? 

Ai niin joo, et ollut "valmis". 

Mitä jos sinulle lääkärinä  tulee vaikeasti sairas ihminen, etkä saa selville, mikä häntä vaivaa: sanotko hänellekin että sori, en ole valmis, tule puolen vuoden tai puolentoista päästä  uudestaan ja katsotaan sitten?

Hyvin, hyvin ristiriitaisai ajatuksia esittävät eri tahot. Aiemmin VATT:n näkemys, johon hallitus pohjaa suunnitelmansa.

Tässä opetushallituksen näkemys:

Kotimaa 9.5.2016 klo 9:15 | päivitetty 9.5.2016 klo 17:43

Opetushallituksen pääjohtaja Pitkälä: Ylioppilastutkinnon voisi poistaa

Opetushallituksen nokkamies panisi ylioppilastutkinnon täysremonttiin. Pääjohtaja Aulis Pitkälä sanoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa, että ylioppilastutkinto pitäisi joko uudistaa täysin tai vaihtoehtoisesti sen voisi poistaa kokonaan.

Nykymuotoinen ylioppilastutkinto estää lukion kehittämisen, arvioi opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä. Ylioppilaskirjoituksista luopumista on esitetty aiemminkin, mutta tällä kertaa asian nostaa esille Suomen koulutuksen kehittämisestä vastaava ylin virkamies.

– Nykymuotoinen ylioppilastutkinto on lukion kehittämisen este, koska koko ajan tähdätään ylioppilaskokeeseen. Tutkintoa pitäisi ainakin muokata, mutta minä olisin henkilökohtaisesti valmis poistamaan sen, Pitkälä sanoi aamu-tv:ssä.

Pitkälän mukaan vaihtoehto ylioppilaskirjoitusten poistamiselle olisi se, että yo-tutkinto korvaisi yliopistojen pääsykokeet.

Pitkälän mukaan oppimisen arviointi on murroksessa myös lukion ulkopuolella. Nykymaailmassa oppilaiden olisi tärkeää kyetä itse arvioimaan omaa osaamistaan, oppiaineesta tai kokeesta saatu numero ei kerro kaikkea.

– Kokeet ovat vain sitä varten, että katsotaan, miten oppilaat ovat edistyneet. Muillakin tavoilla voidaan arvioida, miten oppilaat ovat saavuttaneet oppimistavoitteet, Pitkälä sanoo.

Pitkälä painottaa, ettei kokeista voida luopua sormia napsauttamalla – Uudet tavat arvioida oppilaiden osaamista vaativat vielä paljon kehittämistyötä.

http://yle.fi/uutiset/opetushallituksen_paajohtaja_pitkala_ylioppilastu…