Pääsykokeista luovutaan vihdoin ja viimein!

Kaikista eniten päntätään lääkiksen, oikkiksen pääsykokeisiin, ilmeisesti myös kauppakorkean. Eihän siinä oo järkeä että jotkut pänttää viisikin vuotta pääsykokeeseen ja niistä suurin osa ei pääse. Potentiaaliset pääsee ekalla ja viimeistään tokalla kerralla ja viimeistään kolmannella. 

Entä alat, joihin ei juuri perehdytä lukiossa? Esim. Oikeustieteen kurssi on valinnainen ja tehtävät ovat lukiossa luokkaa ville ja kalle rikkovat auton ikkunan ja varastavat tietokoneen takapenkiltä, pohdi rikosoikeudellista vastuuta. Noiden perusteella ei saa juuri mitään kuvaa siitä, millaista opiskelu todella on. Pätee varmasti muihinkin aloihin, mutta nostin omakohtaisimman esille.

Monille iskee vasta pääsykoekirjoja lukiessa todellisuus siitä, mitä ala pitää sisällään ja eihän se ollutkaan niin helppoa. Yhteiskunta vaan maksaa, kun joku lukiossa laudatureja vetänyt sankari vaihtaa alaa kerran vuodessa, kun pääsee helposti sisään yo-todistuksella.

Eipä taida tämä nopeuttaa jatko-opintoihin siirtymistä. Panostus ja valmennuskurssit siirtyvät vain yo-kirjoituksiin. 

Tässä unohdetaan se todellinen syy, miksi jatko-opintoihin siirrytään hitaasti. Eletään nimittäin sellaista aikaa, että jokainen haluaa toteuttaa unelmiaan. Toisaalta itsekuria on nuorilla aiempaa vähemmän. Tästä seuraa sellainen yhtälö, että lääkikseen, oikikseen ym. haetaan jopa 5-8 kertaa (tiedän tapauksia). Toiset lopulta pääsee, toiset luovuttaa ja hakee johonkin helpompaan.

Jokainen valitkoon itse, tavoitteleeko unelmia vai tyytyykö muuhun. Tai tarkemmin sanottuna: Jokainen valitsee itse ja tämä tosiasia säilyy riippumatta kansanedustajan toiveista. Nykyisiä aikuisia ei vain ole kasvatettu niin, että he ovat velkaa yhteiskunnalle, vaan opiskelu ja työ on itseä varten. En arvostele tai tuomitse, totean vain faktan.

Aloituspaikkoja korkeakouluihin on vuosittain noin 50 000, kun taas hakijoita 150 000. 2/3 ei siis pääse koskaan korkeakouluihin sisään. Nyt tosin jokaisella on mahdollisuus yrittää ja pyrkiä. Koska lukion yo arvosanat menevät käyrän mukaan (eli jos taso kovempi, hyvät arvosanat vaikeampi saada), niin tulevaisuudessa tästä uudistuksesta johtuen 2/3 käy lukion täysin turhaan. Onko tämä sitten järkevää?

Vierailija kirjoitti:

Esi. oikiksessa se pääsykokirja on ainakin joskus ollut olennanen osa koko koulutusta tai näin minun on annettu ymmärtää.

 pääsykoekirjoista yritetään nimenomaan päästä eroon. Kaikki ei oo tasavertaisia koska oikeustieteen valmennuskurssit maksaa tuhansia ja valmennuskurssin käy oliko se 80 %. Välkyt pääsee ilman valmennuksia. Lukiossa vois painottaa historiaa, yhteiskuntaoppia, kielet enkku ja ruotsinkieli ja jos liian hankalaksi menee niin pitkää matematiikkaa. Avoimet yliopistot antaa sitten tarvittavia lisäpisteitä. 

Ellei tiedä lukion alussa mikä ammatti niin käy lukion viimesen päälle. Ei missaa mitään joten 4-5 kieltä, pitkä matematiikka, fykebi kaikki kurassit mitä ikinä onkaan, psykologian kaikki kurssit, historia, yhteiskuntaoppi kaikki kurssit jne. Käy sitten lukiota 4 vuotta ja hajauttaa kirjoitukset. Pitää vielä välivuoden va<rmuuden vuoksi josko sitten olisi selvillä mitä haluaa. 

Vierailija kirjoitti:

Eipä taida tämä nopeuttaa jatko-opintoihin siirtymistä. Panostus ja valmennuskurssit siirtyvät vain yo-kirjoituksiin. 

Tässä unohdetaan se todellinen syy, miksi jatko-opintoihin siirrytään hitaasti. Eletään nimittäin sellaista aikaa, että jokainen haluaa toteuttaa unelmiaan. Toisaalta itsekuria on nuorilla aiempaa vähemmän. Tästä seuraa sellainen yhtälö, että lääkikseen, oikikseen ym. haetaan jopa 5-8 kertaa (tiedän tapauksia). Toiset lopulta pääsee, toiset luovuttaa ja hakee johonkin helpompaan.

Jokainen valitkoon itse, tavoitteleeko unelmia vai tyytyykö muuhun. Tai tarkemmin sanottuna: Jokainen valitsee itse ja tämä tosiasia säilyy riippumatta kansanedustajan toiveista. Nykyisiä aikuisia ei vain ole kasvatettu niin, että he ovat velkaa yhteiskunnalle, vaan opiskelu ja työ on itseä varten. En arvostele tai tuomitse, totean vain faktan.

Kyllä, ajattelin toteuttaa unelmiani.

Tähän saakka olen tehnyt asioita, koska niin kuuluu tehdä. Olen suorittanut kouluja ja koulutuksia, pelkkää pätkähommaa tehneenä, jonka liksoilla ei edes elä. Koska vanhempien mielestä se on ollut hyödyllistä, tosin se hyöty ei ole vielä ainakaan konkretisoitunut minulle, koska kukaan muu ei arvosta tekemiäni asioita.

Nyt kun mulla on asia, jotka kohden mennä, eli lääkiksen pääsykokeet, niin sitä kohti ajattelin mennä.

Jos vaihtoehto on se, että elän 900e/kk koko ajan yt:t niskassa loppuelämäni, niin ei kiitos. 

Miestä ei ole ollut koskaan eikä lapsiakaan näköjään tule, koska ei ole miestä. Olen 32v.

Mitä tässä muutakaan tekisi, istuisi yksin kotona ja pohtisi keinoja, jolla tappaa itsensä? Sitäkin on tullut tehtyä ihan tarpeeksi. Nyt minulla on ainakin suunta.

Sit jos se ei toimikaan, niin yritän keksiä jotain muuta.

Pääsykokeet ovat hyvä asia. 

Jos on hyvä, niin pääsee pääsykokeistakin läpi.

Jos on huono, voi edelleen petrata ja päästä pääsykokeista läpi.

Kuten sanottu ainoa joka tästä hyötyy niin on valmennuskursseja järjestävät tahot. -Jos aiemmin asiakkaina lähinnä valmentaa joitain pääsykokeita varten, joihin hakee ikä luolasta varmaan alle kymmenes, alle puolet nyt ainakin, niin mitkä mahtaa olla valmennus mahdollisuudet kun pelotellaan, että jos et kirjoita ni-in ja jni-in  hyvin ei opiskelupaikka aukene siletä tai tuolta. Kuinka monta vuotta kannatta käydä lukiota ja uusia ylippilaskokeita, että on riittävä määrä tarvittavia  Laudatureita koossa? - Ja tuskin on lukioiden opetus ja ja materiaali resurssit samaa tasoa, jokaisessa Suomen lukiossa. - Ja entäs ne, jotka hakevat ammattikoulu pohjalta jatko-opintoihin?   

Vierailija kirjoitti:

Entä alat, joihin ei juuri perehdytä lukiossa? Esim. Oikeustieteen kurssi on valinnainen ja tehtävät ovat lukiossa luokkaa ville ja kalle rikkovat auton ikkunan ja varastavat tietokoneen takapenkiltä, pohdi rikosoikeudellista vastuuta. Noiden perusteella ei saa juuri mitään kuvaa siitä, millaista opiskelu todella on. Pätee varmasti muihinkin aloihin, mutta nostin omakohtaisimman esille.

Monille iskee vasta pääsykoekirjoja lukiessa todellisuus siitä, mitä ala pitää sisällään ja eihän se ollutkaan niin helppoa. Yhteiskunta vaan maksaa, kun joku lukiossa laudatureja vetänyt sankari vaihtaa alaa kerran vuodessa, kun pääsee helposti sisään yo-todistuksella.

 googleta mitä juristi tekee, jos suvussa juristi/juristeja niin kysy. Lainaa kirjastosta alan kirjallisuutta. Aika kuivaa luettavaa. Täytyy olla todella kiinnostunut alasta. 

Vierailija kirjoitti:

Esi. oikiksessa se pääsykokirja on ainakin joskus ollut olennanen osa koko koulutusta tai näin minun on annettu ymmärtää.

 lukiossa pitäisi olla pitkän kaavan mukaan oikeustiedettä nk valmistavaa ja siitä vois kirjoittaa yo kirjoituksissa sisälletetty yhteiskuntaoppiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kamalaa jos esim. lääkäriksi pääsisi kuka tahansa idiootti opiskelemaan. Potilasturvallisuus vaarantuisi. Pääsykokeet antaa mahdollisuuden myös niille, joilla ei arvosanat ole L tai E:tä. Tuo sotelin esivalintakoe oli siinä mielessä reilu.

En ymmärtänyt, miten potilasturvallisuus vaarantuisi. Lääkärinkoulutushan on kaikille sama, persoonasta se ei riipu. Sitä paitsi, aikamoisia idiootteja ja sosiaalisesti kyvyttömiä ihmisiä on lääkäreinä nytkin ja melko paljon.

Eräs lääketieteen emeritusproffa kirjoitti mielipiteenään joku aika sitten, että lääkikseen pyrkiville tulisi ehdottomasti tehdä psykologiset testit. Olen hänen kanssaan ehdottomasti samaa mieltä.

Psykologin testit olisivat ok, mutta ei se, että jatkossa lääkikseen pääsisivät amiksessa "kympin todistuksen" saaneet vaikkapa E:n paperit kirjottaineiden sijaan. Puhumattakaan niistä, joilla oikeasti olisi motivaatiota ja kiinnostusta alaa kohtaan, mutta joiden kirjoitukset ovat menneet huonosti esimerkiksi sairastumisen takia.

Huomaa että et ole ammattikoulua käynyt. On ihan omaa harhaasi,että kaikki saisivat sieltä vain kymppejä olemalla paikalla. Työtä se vaatii.

T.ylioppilas ja amis

Fykebi, pitkä matematiikka, enkku, äikkä ja ruotsi ja valita ne jotka ovat kirjoittaneet ällät , sitten ne että ällien joukossa on E ja lopuille pääsykoe perustuen fykebi. 

Vierailija kirjoitti:

Jää myös nähtäväksi, miten eri aineista anetaa sisääpääsypisteitä. Jos esim A-kielen arvosanaa painotetaan ovat ne etulyöntiasemassa, jotka ymmärsivät peruskoulun 3 luokalla valita A2-kielen ja saavat kahdesta A-kielestä pisteet. Kuinka moni 8-9-vuotias osaa ajatella näin pitkälle...

Ei osaakaan joten vanhemmat valitsee. Kolmannella kaikki lukee enkkua ja vapaaehtoisena toinen kieli. Näin meillä tehtiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jää myös nähtäväksi, miten eri aineista anetaa sisääpääsypisteitä. Jos esim A-kielen arvosanaa painotetaan ovat ne etulyöntiasemassa, jotka ymmärsivät peruskoulun 3 luokalla valita A2-kielen ja saavat kahdesta A-kielestä pisteet. Kuinka moni 8-9-vuotias osaa ajatella näin pitkälle...

Ei osaakaan joten vanhemmat valitsee. Kolmannella kaikki lukee enkkua ja vapaaehtoisena toinen kieli. Näin meillä tehtiin.

Isoin ongelma A2 suhteen tulee kyllä siinä, että jossain takahikiällä ei voi ottaa ylimääräisiä kielivalintoja. Yhtenä syynä se, että ryhmiä ei muodostu, jos ei ole tarpeeksi halukkaita.

Ellei viimein tajuta järjestää jotain nettiopetusta.

Paras olisi kun pelkät pääsykokeet merkkaisi jotain. Alat ovat erilaisia, eikä ole mitään mieltä opiskella turhanpäiväisiä asioita, mitä ei sitten koskaan tarvi mihinkään. Unohtuvat ajan kanssa. Hyöty = 0. En ymmärrä miten lukiolaiset, jotka pitävät itseään niin pätevinä, eivät pääse 1. kerralla sisälle yliopistoon. Itse, veli ja sisko päästiin kaikki 1. kerralla amis pohjalta. Välissä tehtiin muutamia vuosia töitä. Pääsekokeisiin vaan ahkeraa lukemista ja heittämällä sisään.

Vaan tämä se taitaakin olla mikä ylioppilaita jurppii, kun huomataan että ihan turhaan on lukio käyty.

Vierailija kirjoitti:

Taidan jäädä sitten ilman opiskelupaikkaa, jos en nyt pääse yliopistoon sisään. Kirjoitukset meni ok, muttei loistavasti. Ahdistaa tämä muutos ihan kauheasti, sillä haluan yliopistoon todella paljon, mutta en usko yo-arvosanojeni riittävän. Kiitos tälle ministerille, joka ei ymmärrä mistään mitään.

Mille alalle haluat? Mikset hae ulkomaille paperihaulla?

Mäkin pääsin huonoilla papereillani ulkomailla yliopistoon, koska minulla sattui olemaan hyvät arvosanat juurikin aineessa, jota hain opiskelemaan. Hyvä systeemi siellä, eikä tuhraantunut enempää aikaa suomen hakuihin.

Maailma on täynnä kaikenmaailman tyhjänpuhujaa ja ihan suoranaisia valehtelioita . Minä tiedä onko siinä sitten loppujen mitään ideaa kouluttaa niitä lisää.

Saksassa toimii esimerkiksi siten, että opiskelemaan pääsevät VAIN ne, joilla on riittävän hyvä keskiarvo (aineessa, jota opiskelen, raja oli 1,3). Jos keskiarvo on huonompi, voi sisään päästä nk. Wartesemesterien ja riittävän keskiarvon (n.2,0) avulla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi noin 4-6 vuoden odtusta Abiturin jälkeen. Eli todellakaan "kaikki" eivät pääse yliopistoon sisään opiskelemaan sitä, mitä haluaa.

Joko on pääsykoe kuumotusta?