Pääsykokeista luovutaan vihdoin ja viimein!

Paljon fikusmpi systeemi olisi kansainvälinen standardoitu testi & kirje. Nyt tulee käymään niin, että jos et lukion aikana ollut valmis lääketieteelliseen tai mihin ikinä haetkaan, sinulla ei tule olemaan ikinä mahdollisuutta päästä sinne (jos teit niinkuin minä ja kävit jo korottamassa.) Papereissa on yksi C, yksi M ja kolme E. Ei siis mitään mahdollisuuksia.

Olisin todella halunnut tietää, että teen korotuksen tulevan yliopistopaikan uhalla. Arvatkaa vain, olisinko puolen vuden pänttäämisen jälkeen käynyt korottamassa ja saanut kahta E:tä, mikäli olisin tiennyt sen olevan ainut tie lääketieteelliseen. Ei, olisin lukenut vuoden tai puolitoista ja saanut L. Olisin myös tehnyt vähemmän töitä kyseisenä aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

Keskinkertaiset ihmiset keskinkertaisilla papereilla voivat valita muitakin kuin yliopistoja. 

Ei niillä keskinkertaisilla papereilla ole asiaa suosituimmille amk-linjoille..

No jos on keskinkertainen ihminen keskinkertaisilla papereilla, miksi ihmeessä pitäisi olla asiaa suosituimmille linjoille? Silloinhan luulisi että olisi ollut edes vähän motivoitunut tsemppaamaan enemmän  pohjakoulutuksessa. Mutta jos se ei tullutkaan mieleen silloin niin on epistä, että NYT on vaikeeta?  Tähän on vanha sanonta: Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. 

Mä olin lukiossakin motivoitunut ja halusin saada ihan hyviä numeroita, mutta esimerkiksi äidinkieles olen aina ollut keskinkertainen. Keskinkertaisuus äidinkielessä ei kuitenkaan kerro yhtään kuinka hyvä olisin siinä, mitä halusin opiskella.Toisinsanoen lukiossa on 2 kurssia, jotka liittyvät siihen mitä haluaisin päästä opiskelemaan. Kaksi vaivaista kurssia niistä 75 kurssista, jotka on pakko käydä lukiossa. Että joo mielestäni yo-kirjoitukset, eivät osoita sitä, kuinka hyvä olisi yliopistossa.

Niinpä. Jos ajatellaan sitä yo-kirjoitusten äidinkieltä, niin huono menestyshän ei kerro siitä, ettet osaisi kielioppisääntöjä tai ettet osaisi ilmaista itseäsi. Sehän mittaa vain sitä, miten hyvä mielikuvitus sinulla on ja miten lennokasta tekstiä pystyt tuottamaan. Tällaisestahan ei ole mitään iloa monessakaan tieteessä.

Kyllä luovuus on osana jokaisen tieteilijän työtä tutkimushypoteeseja muodostettaessa.

Niin ehkä osana, mutta yo-tutkinnon äidinkielen koe on minusta ihan väärää paikka mitata sitä ja pääsyvaatimuksena se on minusta vähän epäolennainen. Vähän niin kuin sosiaalisuuden korostaminen jossain tehdastyössä.

Eikö tutkijan tulisi osata tuottaa ymmärrettävää tekstiä, ymmärtää lukemaansa ja pitämään esityksiä?

Tuossa aiemminhan juuri sanoin, että yo-kirjoitusten äidinkielen koe ei mittaa tätä ollenkaan, jos puhutaan niistä, jotka kirjoittavat vähintään b:n. Siitä ylöspäin homma on pelkkää hifistelyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

Keskinkertaiset ihmiset keskinkertaisilla papereilla voivat valita muitakin kuin yliopistoja. 

Ei niillä keskinkertaisilla papereilla ole asiaa suosituimmille amk-linjoille..

No jos on keskinkertainen ihminen keskinkertaisilla papereilla, miksi ihmeessä pitäisi olla asiaa suosituimmille linjoille? Silloinhan luulisi että olisi ollut edes vähän motivoitunut tsemppaamaan enemmän  pohjakoulutuksessa. 
Mutta jos se ei tullutkaan mieleen silloin niin on epistä, että NYT on vaikeeta?  
Tähän on vanha sanonta: Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. 

Mä olin lukiossakin motivoitunut ja halusin saada ihan hyviä numeroita, mutta esimerkiksi äidinkieles olen aina ollut keskinkertainen. Keskinkertaisuus äidinkielessä ei kuitenkaan kerro yhtään kuinka hyvä olisin siinä, mitä halusin opiskella.Toisinsanoen lukiossa on 2 kurssia, jotka liittyvät siihen mitä haluaisin päästä opiskelemaan. Kaksi vaivaista kurssia niistä 75 kurssista, jotka on pakko käydä lukiossa. Että joo mielestäni yo-kirjoitukset, eivät osoita sitä, kuinka hyvä olisi yliopistossa.

Niinpä. Jos ajatellaan sitä yo-kirjoitusten äidinkieltä, niin huono menestyshän ei kerro siitä, ettet osaisi kielioppisääntöjä tai ettet osaisi ilmaista itseäsi. Sehän mittaa vain sitä, miten hyvä mielikuvitus sinulla on ja miten lennokasta tekstiä pystyt tuottamaan. Tällaisestahan ei ole mitään iloa monessakaan tieteessä.

Mistä lähtien suomalaisessa ylioppilaskokeessa on juhlittu loistavalla mielikuvituksella ja tekstin lennokkuudella, kieliopista ja loogisuudesta viis?

Kyllä minä ainakin kirjoitin kieliopillisesti ja rakenteellisesti ihan moitteetonta tekstiä. Ei vain ajatus riittänyt kehittelemään tarpeeksi mielenkiintoista tarinaa. M:n rajalle nipin napin pääsin.

Vierailija kirjoitti:

Tuo uudistushanke on todella oikean suuntainen ja tervetullut.  Ylioppilaskirjoitukset ovat se perusta, jonka päälle tulee rakentaa. Se on valtakunnallinen koe, joka panee kaikki suorittajat samalle viivalle.  Soveltuvuutta ja motivaatiota voidaan testata muuten. Ajatellaan vaikka USA:n yliopistoja ja niiden opiskelijavalintoja. Systeemi toimii, koulut ovat jatkuvasti maailman huippua.  Nuorille ei tule turhia välivuosia tällä tavalla. 

Lisäksi tosin pitäisi vielä oppilaanohjaus saada toimimaan niin kuin sen todella pitäisi toimia. 

Yliopistojen massiiviset pääsykokeet ovat turhia. Nuoret kuvittelevat oikeasti niiden olevan heidän parhaakseen, mutta tilanne on juuri päin vastoin: kaikki joutuvat raatamaan vuosi vuodelta enemmän ja käyttämään valmentautumiseen myös enemmän rahaa. Kuitenkin suunnilleen sama porukka loppujen lopuksi pääsee sisälle. Nyt siihen vain menee jopa viisi vuotta. Siinä ajassa ehtisi jo maisteriksi. 

 Erityinen älyttömyys on siinä, ettei kaikilla aloilla vieläkään ole yhteishakua. 

Onko perusongelma se, että nuoret eivät pääse nopeasti yliopistoihin ja vain suhteellisen pieni osa menee sinne? Nopeuttaisiko valintakriteerien muuttaminen sisäänpääsyä jotenkin tai lisäisi korkeakoulututkintojen määrä? Oletettavasti aloituspaikkojen määrää ei lisättäisi, joten vuosittain sisään pääsisi yhtä suuri määrä hakijoistakin kuin ennenkin ja pihalle jäisi yhtä paljon kuin ennenkin. Muutos tapahtuisi vain hakijoiden profiilissa, eli sisään pääsisi todennäköisemmin hyvällä lukion päästötodistuksella ja ylioppilasarvosanoilla. Jos paperit ovat heikot, mahdollisuudet päästä sisään pääsykoepänttäämisellä ja useilla hakuyrityksillä olisi huonot.

Muutoksen seuraus olisi siis, että hyvät lukiopaperit hankkineet pääsisivät helpommin yliopistoihin. Muiden tie taas nousisi pystyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo uudistushanke on todella oikean suuntainen ja tervetullut.  Ylioppilaskirjoitukset ovat se perusta, jonka päälle tulee rakentaa. Se on valtakunnallinen koe, joka panee kaikki suorittajat samalle viivalle.  Soveltuvuutta ja motivaatiota voidaan testata muuten. Ajatellaan vaikka USA:n yliopistoja ja niiden opiskelijavalintoja. Systeemi toimii, koulut ovat jatkuvasti maailman huippua.  Nuorille ei tule turhia välivuosia tällä tavalla. 

Lisäksi tosin pitäisi vielä oppilaanohjaus saada toimimaan niin kuin sen todella pitäisi toimia. 

Yliopistojen massiiviset pääsykokeet ovat turhia. Nuoret kuvittelevat oikeasti niiden olevan heidän parhaakseen, mutta tilanne on juuri päin vastoin: kaikki joutuvat raatamaan vuosi vuodelta enemmän ja käyttämään valmentautumiseen myös enemmän rahaa. Kuitenkin suunnilleen sama porukka loppujen lopuksi pääsee sisälle. Nyt siihen vain menee jopa viisi vuotta. Siinä ajassa ehtisi jo maisteriksi. 

 Erityinen älyttömyys on siinä, ettei kaikilla aloilla vieläkään ole yhteishakua. 

Onko perusongelma se, että nuoret eivät pääse nopeasti yliopistoihin ja vain suhteellisen pieni osa menee sinne? Nopeuttaisiko valintakriteerien muuttaminen sisäänpääsyä jotenkin tai lisäisi korkeakoulututkintojen määrä? Oletettavasti aloituspaikkojen määrää ei lisättäisi, joten vuosittain sisään pääsisi yhtä suuri määrä hakijoistakin kuin ennenkin ja pihalle jäisi yhtä paljon kuin ennenkin. Muutos tapahtuisi vain hakijoiden profiilissa, eli sisään pääsisi todennäköisemmin hyvällä lukion päästötodistuksella ja ylioppilasarvosanoilla. Jos paperit ovat heikot, mahdollisuudet päästä sisään pääsykoepänttäämisellä ja useilla hakuyrityksillä olisi huonot.

Muutoksen seuraus olisi siis, että hyvät lukiopaperit hankkineet pääsisivät helpommin yliopistoihin. Muiden tie taas nousisi pystyyn.

Juuri näin, kuten aiempi vastasikin. Ei todellakaan muutos parempaan.

Kuinkas sitten ammattikoulusta valmistuneet? Eikö heillä ole enää mahdollisuuksia päästä yliopistoon? Eli yläasteella tehty valinta vaikuttaa loppuelämäsi suuntaan? Noin nuoret eivät kykene vielä tällaisia päätöksiä tekemään.

Ministerimme yrittää väkisin tuhota koulutusjärjestelmäämme, ei me kauaa enää keikuta maailman listojen sadan parhaan joukossa.

Kysynpä vain, mistä resurssit haastatteluiden pitoon ja motivaatiokirjeiden lukuun? :D Jo nykyisten leikkausten takia esin HY:ssa ei pystytä järjestämään joillain linjoilla sivuainepääsykokeita, koska ei ole siihen riittävästi henkilökuntaa. Taso laskee kuin lehmän häntä.

Yritetään tehdä "suuren maailman malliin", vaikkei ole siihen varaa. Suomen yliopistojen yhteinen budjetti pienempi, kuin USA:n yhdenkään huippuyliopiston. Silti esim Helsingin yliopisto maailman rankingissa sadan parhaan joukossa.

Miksi porukka vertaa johonkin USA:aan tässä asiassa? Siellähän on koko opintopolku ja -systeemi täysin erilainen kuin Suomessa. Mutta jälleen kerran poimitaan vain kontekstistaan irrallisia paloja oman harhaisen argumentoinnin tueksi.

Keskustellaan asiasta sitten, kun Suomessakin pääsee yliopistoon olemalla lahjakas uimari.

Vierailija kirjoitti:

Miksi porukka vertaa johonkin USA:aan tässä asiassa? Siellähän on koko opintopolku ja -systeemi täysin erilainen kuin Suomessa. Mutta jälleen kerran poimitaan vain kontekstistaan irrallisia paloja oman harhaisen argumentoinnin tueksi.

Keskustellaan asiasta sitten, kun Suomessakin pääsee yliopistoon olemalla lahjakas uimari.

Hmm... Tunnen kyllä urheilijoita, jotka saivat esim lukiossa helpotuksia ja hyviä arvosanoja urheilutaidoillaan. Jos yliopistoon pääsy tulee perustumaan lukiomenestykseen, on näillä asioilla yhteys?

Vierailija kirjoitti:

Miksi porukka vertaa johonkin USA:aan tässä asiassa? Siellähän on koko opintopolku ja -systeemi täysin erilainen kuin Suomessa. Mutta jälleen kerran poimitaan vain kontekstistaan irrallisia paloja oman harhaisen argumentoinnin tueksi.

Keskustellaan asiasta sitten, kun Suomessakin pääsee yliopistoon olemalla lahjakas uimari.

Ehkäpä juuri siksi, että siihen suuntaan näillä uudistuksilla ollaan menossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi porukka vertaa johonkin USA:aan tässä asiassa? Siellähän on koko opintopolku ja -systeemi täysin erilainen kuin Suomessa. Mutta jälleen kerran poimitaan vain kontekstistaan irrallisia paloja oman harhaisen argumentoinnin tueksi.

Keskustellaan asiasta sitten, kun Suomessakin pääsee yliopistoon olemalla lahjakas uimari.

Hmm... Tunnen kyllä urheilijoita, jotka saivat esim lukiossa helpotuksia ja hyviä arvosanoja urheilutaidoillaan. Jos yliopistoon pääsy tulee perustumaan lukiomenestykseen, on näillä asioilla yhteys?

Lukion arvosanat eivät näy yo-kirjoituksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo mikä uudistuksessa eniten häiritsee, on motivaatiokirje ja haastattelu. Ensinnäkin ne mahdollistavat todella helposti väärinkäytökset ts. suhteilla ja rahalla sisäänpääsyn, mitä tietyt hallituspuoleet kyllä varmasti juuri yrittävätkin.

Toisekseen, onkohan hallituksella käsitystä siitä, että on ihmisiä, jotka ovat lahjakkaita, mutta eivät verbaalisesti? Kuinka esim. joku matemaattisesti erittäin lahjakas introvertti nörtti pärjää haastattelussa tai rustaa myyvän motivaatiokirjeen itsestään? Akateemisilla aloilla tarvitaan kuitenkin monenlaisia lahjakkuuksia.

Matemaattisilla aloilla ja tekniikassa on jo varsin hyvä valintasysteemi. L, E, jopa M sopivista aineista takaa pääsyn moneen paikkaan.  Vahva L ylppäreissä on vakuuttava näyttö osaamisesta.

Niin nyt onkin, mutta entäpä sitten kun tämän uudistuksen myötä näiden lahjakkaiden ohitse alkaa kiilaamaan "motivoituneita ja haastatteluissa pärjänneitä"?

Miksi alkaisi? Kun pohjana kuitenkin on se, miten on valtakunnallisen tason kokeen suorittanut. 

Sinulla on ilmeisesti aika kova usko oikeudenmukaisuuden toteutumiseen? Mietipä vähän, valtakunnallinen koe jää siis vain yhdeksi osioksi valinnoissa. Opiskelijavalinnoista katoaa läpinäkyvyys ja objektiivisuus, väärinkäytöksiin on mahdotonta puuttua, koska niistä ei jää mitään konkreettista näyttöä, on vain mielipiteitä. Ja edelleenkin, yliopistojen rahoitusta ohjataan yksityiseen suuntaan eli jos ne haluavat pysyä hengissä on rahaa tultava jostain. Todella naivia uskoa, että rahalla ja suhteilla ei ole mitään tekemistä opiskelijavalinnoissa tämän uudistuksen jälkeen.

Ja tässä pokkana väitetään, ettei valtakunnallinen, kaikki samalle viivalle asettava koe olisi objektiivinen ja läpinäkyvä eikä toimisi tärkeimpänä valintakriteerinä. 

Suomessa on niin vähän varakkaita ihmisiä, että on ihan turha pelätä, että vain heidän lapsensa viekkaudella ja vääryydellä veisivät opiskelupaikat prole- tai pitäiskö sanoa prekariaattinerojen nenien edestä.

Ei siinä mitään viekkautta tarvita, jos kyse on hengissäselviämisestä valinnoista vastaavan tahon osalta. Enkä nyt yritä väittää, että kaikki opiskelupaikat katoaisivat eliitin haltuun, kyse on vain siitä, että uudistus mahdollistaa tämänkaltaiset väärinkäytökset. Jos valtakunnallisissa yo-kokeissa löytyisi joku lunttaamisen mahdollistava porsaanreikä, eikö se pyrittäisi tukkimaan, jotta kaikki olisivat samalla viivalla, vaikka lunttaamismahdollisuutta käyttäisikin mahdollisesti häviävän pieni osa kokelaista? Miksi opiskelijavalinnoissa tällainen pitäisi sitten sallia?

Missä näet porsaanreiän ja väärinkäytöksen mahdollisuuden?  Yo-kirjoituksia valvotaan varsin tehokkaasti, haastattelulla varmistetaan että motivaatiokirjeen kirjoittaja on sama ihminen. Jos Buntta Wahlroos ostaa lapsenlapsien opiskelupaikat parilla professuurilla ja yliopiston uudisrakennuksella, siitä hyötyy aika moni, joten kyllä sekin voitoksi kääntyisi.

Mitä ihmettä, eikö muka olisi väärinkäytös ostaa opiskelupaikka? Buntta Wahlroosin lastenlapsilla olisi hyvin etuoikeutettu asema yhteiskunnassa aivan täysin ilman omia ansioitaan. Eiköhän se ole ihan kansakunnan etu, että lahjakkaimmat kouluttautuu, eikä ne joilla on rahaa.

Sanaan ollaan menossa, mitä oli aiemmin.

Äitini ei päässyt kauppakorkeakouluun 1950-luvulla (ne oli silloin yksityisiä) ennen kuin meni naimisiin isäni kanssa. Sinne valittiin vähän samaan tapaan kuin tuo motivaatiokirjesysteemi, eli suku vaikutti myös sisäänpääsyyn. Isäni oli jo valmistunut varatuomari ja tämä noussut taso äidilläni sitten vaikutti ja pääsi heti. Teki hyvän uran, vaikka vanhempansa työläisiä. Ilman isäni statusta nostavaa vaikutusta ei olisi päässyt.

Aivan kamala systeemi ja en halua sitä takaisin missään muunnetussakaan muodossa..

Vierailija kirjoitti:

Kysynpä vain, mistä resurssit haastatteluiden pitoon ja motivaatiokirjeiden lukuun? :D Jo nykyisten leikkausten takia esin HY:ssa ei pystytä järjestämään joillain linjoilla sivuainepääsykokeita, koska ei ole siihen riittävästi henkilökuntaa. Taso laskee kuin lehmän häntä.

Yritetään tehdä "suuren maailman malliin", vaikkei ole siihen varaa. Suomen yliopistojen yhteinen budjetti pienempi, kuin USA:n yhdenkään huippuyliopiston. Silti esim Helsingin yliopisto maailman rankingissa sadan parhaan joukossa.

Nimenomaan näin. Suomi on niin pieni ja vähäväkinen valtio, että täällä täytyy koulutusjärjestelmän ollakin erilainen. Suuremmissa valtioissa ei haittaa, jos lahjakkuuksiakin putoaa kyydistä epämääräisten valintaprosessien vuoksi, mutta Suomessa sellainen on liian iso menetys yhteiskunnalle. Samoin yksityisen rahoituksen lisääminen ohjaa pienessä valtiossa liikaa koko yliopistojärjestelmää.

Motivaatiokirjeet ja muut pärsräkerrointekijät pitääbsaada estetyksi. Johan siinä sitten hyväveli-järjestelmä rehottaisi. Saattaisi jopa raha liikkua.

Mieheni ei päässyt teknilliseen yliopistoon monena vuonna, kun siinä haastateltujen porukassa (lyhyt matikka). Syynä kuulemmabikä. Ottavat nuorempia. Psykologi sanoi suoraan, että vaikea tässä on keksiä, keitä karsisi, jpten päätwttiin pudottaa vanhimmasta päästä. Törkeää. Mieheni oli tuolloin 28-vuotias.

Pääsi sit myöhemmin toista reittiä.ja valmistui.

Tässä on taustalla vain ja ainoastaan säästöt. Ajatellaan, että jos päästetään yliopistoihin vain ne kympin tytöt (ja enää vain erittäin harvat pojat, koska tytöt pärjäävät jokaisessa oppiaineessa poikia paremmin) ja ns. perfektionistit, tulee opintoihin vauhtia. Perfektionistit paahtavat yliopiston läpi tavoiteajassa ja kilpailevat vielä siitä, kuka valmistuu etuajassa! Ja näin kilisee säästöjä valtion kassaan.

Tästä on vaan unohdettu pari pientä seikkaa kuten:

- Työelämässä perfektionistit eivät sovellu jokaiseen tehtävään. Itse asiassa moni työpaikka epävarmalle perfektionistille on painajainen, kuten sellainen jossa täytyy ottaa riskejä ja poistua omalta mukavuusalueeltaan. Työelämässä tarvitaan erilaisia persoonia. Ei kaikki mitenkään voi olla niitä kympin tyttöjä, johan siinä alkaa pahimmassa skenaariossa alan kehityskin junnaamaan paikoillaan.

- Lukiolaiset saavat burn-outteja. Itsemurhat lisääntyvät. Perheneuvolan jonot sen kuin kasvaa. Syrjäytyminen tapahtuu jo nuorena. Ja kas, valtion saamat säästöt ovat huvenneet. Mutta sehän ei Sannia haittaa, koska luvut näkyvät terveydenhuollossa eikä koulutuksessa. Se on tärkeintä.

MIKSI KAIKKEA PITÄÄ KOKO AJAN MUUTTAA!

Tämä pääsykoesysteemi on reilu ja selkeä. Myös ensikertalaisuuskiintiöt pitää saada pois.

Kuka tekisi kansalaisaloitteen.

Kamalan stressaavaa, kun yo-koe määrää koko elämän ja alaa ei juuri enää edes pysty vaihtamaan tuon ensikertalaisuuden takia.

Kamala taktikointi, että hakee vaan tasan sille alalle, mille haluaa ja muut haut on aloille, joille ei taatusti pääse, ettei ensikertalaisuus häviä. Tulee välivuosia, kun ei halua mennä kokeilemaan sitä vähemmän kiinnostavaa alaa.

Vierailija kirjoitti:

Erittäin huono juttu. Mitä jos kirjoitukset menevät sairauden vuoksi pieleen? Ja miten sitten otetaan lukion ulkopuolelta tulevat hakijat, jotka eivät osallistu kirjoituksiin ollenkaan.

Eiköhän vielä enemmän kuormitusta poistaisi se, että luovuttaisiin kirjoituksista kokonaan ja säilytettäisiin pääsykokeet.

No mitä jos menee pääsykoe sairauden vuoksi pieleen ? Tuskin kukaan viikkoja putkeen mahataudissa on ja uusiahan saa aina. Jos kirjoituksista luovuttaisiin kokonaan mikä olisi lukion pointti? (siis kyllä niitä mielestäni pitäisi uudistaa t tämän kevään abi mutta ei kokonaan poistaa) Tulkaa meille tänne, ei tehdä täällä mitään kokeita että ootte kaikki vaan tommosta samaa massaa vaikka erot tasoissa ovat oikeasti valtava! Ai sä olet hyvä opiskelemaan no milläs osoitat sen? No et vittu millään #yolo.

Pizzaeater666 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin huono juttu. Mitä jos kirjoitukset menevät sairauden vuoksi pieleen? Ja miten sitten otetaan lukion ulkopuolelta tulevat hakijat, jotka eivät osallistu kirjoituksiin ollenkaan.

Eiköhän vielä enemmän kuormitusta poistaisi se, että luovuttaisiin kirjoituksista kokonaan ja säilytettäisiin pääsykokeet.

No mitä jos menee pääsykoe sairauden vuoksi pieleen ? Tuskin kukaan viikkoja putkeen mahataudissa on ja uusiahan saa aina. Jos kirjoituksista luovuttaisiin kokonaan mikä olisi lukion pointti? (siis kyllä niitä mielestäni pitäisi uudistaa t tämän kevään abi mutta ei kokonaan poistaa) Tulkaa meille tänne, ei tehdä täällä mitään kokeita että ootte kaikki vaan tommosta samaa massaa vaikka erot tasoissa ovat oikeasti valtava! Ai sä olet hyvä opiskelemaan no milläs osoitat sen? No et vittu millään #yolo.

Sitten mennään seuraavana vuonna uudestaan ja vielä senkin jälkeen uudestaan. Niin monta kertaa kuin innostusta riittää. Ylioppilaskirjoitusten kanssa ei voi tehdä ihan samoin.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on taustalla vain ja ainoastaan säästöt. Ajatellaan, että jos päästetään yliopistoihin vain ne kympin tytöt (ja enää vain erittäin harvat pojat, koska tytöt pärjäävät jokaisessa oppiaineessa poikia paremmin) ja ns. perfektionistit, tulee opintoihin vauhtia. Perfektionistit paahtavat yliopiston läpi tavoiteajassa ja kilpailevat vielä siitä, kuka valmistuu etuajassa! Ja näin kilisee säästöjä valtion kassaan.

Tästä on vaan unohdettu pari pientä seikkaa kuten:

- Työelämässä perfektionistit eivät sovellu jokaiseen tehtävään. Itse asiassa moni työpaikka epävarmalle perfektionistille on painajainen, kuten sellainen jossa täytyy ottaa riskejä ja poistua omalta mukavuusalueeltaan. Työelämässä tarvitaan erilaisia persoonia. Ei kaikki mitenkään voi olla niitä kympin tyttöjä, johan siinä alkaa pahimmassa skenaariossa alan kehityskin junnaamaan paikoillaan.

- Lukiolaiset saavat burn-outteja. Itsemurhat lisääntyvät. Perheneuvolan jonot sen kuin kasvaa. Syrjäytyminen tapahtuu jo nuorena. Ja kas, valtion saamat säästöt ovat huvenneet. Mutta sehän ei Sannia haittaa, koska luvut näkyvät terveydenhuollossa eikä koulutuksessa. Se on tärkeintä.

Ja noita vastaavia esimerkkejähän riittää monissa muissakin asioissa, joissa hallitus on tehnyt uudistuksia, ei osata yhtään ajatella kokonaisuuksia ja seurauksia pitemmällä aikavälillä. Mutta yksinkertaiset ihmiset tekee tietysti yksinkertaisia päätöksiä. Täälläkin on porukka keksinyt jo vaikka mitä ongelmia mitä tuohon pääsykoeuudistukseen liittyy ja mitä siitä seuraa eri tilanteissa, mutta hallituksessa on osattu ajatella vain, että kyllä ne pääsykokeet on aika huono juttu, otetaanpa ne pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on taustalla vain ja ainoastaan säästöt. Ajatellaan, että jos päästetään yliopistoihin vain ne kympin tytöt (ja enää vain erittäin harvat pojat, koska tytöt pärjäävät jokaisessa oppiaineessa poikia paremmin) ja ns. perfektionistit, tulee opintoihin vauhtia. Perfektionistit paahtavat yliopiston läpi tavoiteajassa ja kilpailevat vielä siitä, kuka valmistuu etuajassa! Ja näin kilisee säästöjä valtion kassaan.

Tästä on vaan unohdettu pari pientä seikkaa kuten:

- Työelämässä perfektionistit eivät sovellu jokaiseen tehtävään. Itse asiassa moni työpaikka epävarmalle perfektionistille on painajainen, kuten sellainen jossa täytyy ottaa riskejä ja poistua omalta mukavuusalueeltaan. Työelämässä tarvitaan erilaisia persoonia. Ei kaikki mitenkään voi olla niitä kympin tyttöjä, johan siinä alkaa pahimmassa skenaariossa alan kehityskin junnaamaan paikoillaan.

- Lukiolaiset saavat burn-outteja. Itsemurhat lisääntyvät. Perheneuvolan jonot sen kuin kasvaa. Syrjäytyminen tapahtuu jo nuorena. Ja kas, valtion saamat säästöt ovat huvenneet. Mutta sehän ei Sannia haittaa, koska luvut näkyvät terveydenhuollossa eikä koulutuksessa. Se on tärkeintä.

Ja noita vastaavia esimerkkejähän riittää monissa muissakin asioissa, joissa hallitus on tehnyt uudistuksia, ei osata yhtään ajatella kokonaisuuksia ja seurauksia pitemmällä aikavälillä. Mutta yksinkertaiset ihmiset tekee tietysti yksinkertaisia päätöksiä. Täälläkin on porukka keksinyt jo vaikka mitä ongelmia mitä tuohon pääsykoeuudistukseen liittyy ja mitä siitä seuraa eri tilanteissa, mutta hallituksessa on osattu ajatella vain, että kyllä ne pääsykokeet on aika huono juttu, otetaanpa ne pois.

Niin. Ja kun minä en edes tajua, miksi ne pääsykokeet ovat "aika huono juttu". Joo, lukemista on paljon, mutta siihen on ratkaisuna kirjoitusten hajauttaminen tai välivuoden pitäminen. Ja onhan nykyiselläänkin jo niitä kiintiöitä, joissa pääsee pelkkien yo-pisteiden kautta. Tässä on mielestäni jo aika paljon valinnanvaraa, niille, jotka ovat pinnistelleet yo-kirjoituksissa, mutta eivät jaksa enää päntätä pääsykokeisiin. Sen sijaan jos pääsykokeet poistetaan ainoat vaihtoehdot ovat joko menestyä yo-kokeessa, arvosanojen korotus yhden kerran ja sen jälkeen lukio uudestaan.