Pääsykokeista luovutaan vihdoin ja viimein!

No meillä on jo liikaa koulutettua väestöä ja kaikesta säästetään. Tarvitaan vain ne parhaat, joten keskiverroille ei ole käyttöä. Duunareiksi taas tarvitaan niitä, jotka eivät kysele palkasta ja tyehdoista ja heitä tulee ulkomailta. Laasosen Suomi on menestyjien suomi. Tähän visioon ei vain oikein sovi suurin osa suomalaisista.

Tämän ketjun vois linkittää Sannille. Hyviä henkilökohtaisia selviytymistarinoita täynnä.

Hell naw! Hain kolmannen asteen koulutukseen lukion päättötodistuksella, keskiarvo oli 8 enkä varmasti olisi päässyt mihinkään kouluun täällä PK-seudulla ellei pääsykoe olisi mennyt hyvin. Minusta pääsykoe on hyvä juttu, kun yleensä se ala mille haetaan on itseä kiinnostava ja sen kiinnostuksen ja osaamisen voi sitten osoittaa siinä kokeessa. Mielumin niin päin että todistukset heitetään kankkulan kaivoon ja pääsykokeista tehdään laajemmat :-D

Vierailija kirjoitti:

Kaikkein naurettavinta tai surullisinta on toi aikataulu millä aikavälillä muutos tulisi voimaan. Nykyisellä hallituskaudella, eli käytännössä kolmen vuoden sisällä. Mitä he, jotka suunnittelevat elämäänsä hieman pidemmälle kuin nykyinen hallituskausi. Nuoret, jotka ovat vaikka jo lukion jälkeen uusineet yo-kokeet mutta ällää ei tullut ja ovat päättänyt lukion jälkeen jo lähteä muutamaksi vuodeksi ulkomaille ja sen jälkeen päntätä pääsykokeisiin. Mutta ilmeisesti nyt yliopistohaaveet onkin viety tai ainakin tehty aika mahdottomiksi.

Eikö se ylipäätään ole resurssien hukkaamista, jos lukion jälkeen haaveilee vaikka kauppakorkeasta mutta joutuu pänttäämään vaikka biologian yo-kokeisiin uudestaam, jotta saisi korotettua numeroa. Sen ajan voisi käyttää, vaikka kauppakorkean pääsykokeisiin lukuun.

ei kauppakorkeessa lueta biologiaa mutta vois ottaa huomioon pitkän matematiikan, äikän, enkun, ruotsin tai muun kielen, 

kuulostaa kamalalta idealta, että pääsykokeista luovuttaisiin. Entä jos onkin hyvä sellaisessa aineessa, jota opetetaan yliopistossa, mutta ei lukiossa? Sitten ei huonoilla arvosanoilla ole mahdollisuutta päästä lukemaan sitä alaa, mihin olisi motivaatiota ja jota osaisi hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Itkin myös, kun luin tämän. Kirjoitin E:n paperit, mutta niillä ei tee mitään, kun hakee oikeustieteelliseen. Jos en sinne pääse, niin rupean sossupummiksi.

 ei oo pelkoa, ei sinne oikeustieteelliseen hae kaikki laudaturin saaneet, otetaan kaikki opiskelemaan ja eka tentin jälkeen alkaa pudotuspeli, toinen tentti seuraavat putoaa ja jätetään loput mikä on tarkoituskin niin opiskelemaan

Esi. oikiksessa se pääsykokirja on ainakin joskus ollut olennanen osa koko koulutusta tai näin minun on annettu ymmärtää.

Voi hellanlettas jos pääsykoemateriaalin lukeminen kuormittaa abia. Se tuskin on vika kerta elämässä kun tarvitsee päntätä tai jännittää. Pääsykokeisiin nimenomaan kuuluu stressi ja paine, muuten ei saada poimittua sopivia.

Ja esim. Fy-ke-bi-(ma) kombolla pääsee eri yliopistoihin ja aivan erilaisiin koulutuksiin. Summamutikassahan siinä sitten haetaan jos ei tarvitse lukea tenttiin. Järkyttävää, en voi kuvitellakaan kuinka sekaisin koko systeemi menee. Mikään ei tule koskaan olemaan parempi keino mittaamaan motivaatiota kuin erillinen materiaali.

Vierailija kirjoitti:

No meillä on jo liikaa koulutettua väestöä ja kaikesta säästetään. Tarvitaan vain ne parhaat, joten keskiverroille ei ole käyttöä.

Vitsihän on se, ettei yo-todistuksen syynääminen auta poimimaan parhaita vaan ne, joilla oli stabiili nuoruus ja selvät sävelet muksusta asti. Lähtökohdiltaan varakas, terve ja hyväosainen ei ole synonyymi parhaalle opiskelija-ainekselle. Psykologian ja lääketieteen näkökulmasta lukiolainen on kehitykseltään keskeneräinen. Kuinka vahvasti tämä keskeneräisyys näkyy toiminnassa, on lähinnä tuurista ja olosuhteista kiinni.

Jää myös nähtäväksi, miten eri aineista anetaa sisääpääsypisteitä. Jos esim A-kielen arvosanaa painotetaan ovat ne etulyöntiasemassa, jotka ymmärsivät peruskoulun 3 luokalla valita A2-kielen ja saavat kahdesta A-kielestä pisteet. Kuinka moni 8-9-vuotias osaa ajatella näin pitkälle...

Vierailija kirjoitti:

Jää myös nähtäväksi, miten eri aineista anetaa sisääpääsypisteitä. Jos esim A-kielen arvosanaa painotetaan ovat ne etulyöntiasemassa, jotka ymmärsivät peruskoulun 3 luokalla valita A2-kielen ja saavat kahdesta A-kielestä pisteet. Kuinka moni 8-9-vuotias osaa ajatella näin pitkälle...

Olen pieneltä paikkakunnalta kotoisin ja meillä ei ollut edes mahdollisuutta valita mitään ylimääräisiä kieliä ala-asteella... Eikä voinut valita lukiota koska niitä oli vain yksi ja siellä opettajat tunsivat koko sukusi, joten naamakertoimen vaikutus numeroihin oli suurempi kuin suurissa kaupungeissa. 

Vierailija kirjoitti:

Jää myös nähtäväksi, miten eri aineista anetaa sisääpääsypisteitä. Jos esim A-kielen arvosanaa painotetaan ovat ne etulyöntiasemassa, jotka ymmärsivät peruskoulun 3 luokalla valita A2-kielen ja saavat kahdesta A-kielestä pisteet. Kuinka moni 8-9-vuotias osaa ajatella näin pitkälle...

 ei tietenkään osaa ja sitä varten on vanhemmat jotka ajattelee lapsensa parasta, meillä oli itsestään selvää että nelosella otetaan valinnainen ja lukiossa pitkä matematiikka ja fykebi kaikki kurssit ja olihan niistä hyötyä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi porukka vertaa johonkin USA:aan tässä asiassa? Siellähän on koko opintopolku ja -systeemi täysin erilainen kuin Suomessa. Mutta jälleen kerran poimitaan vain kontekstistaan irrallisia paloja oman harhaisen argumentoinnin tueksi.

Keskustellaan asiasta sitten, kun Suomessakin pääsee yliopistoon olemalla lahjakas uimari.

Hmm... Tunnen kyllä urheilijoita, jotka saivat esim lukiossa helpotuksia ja hyviä arvosanoja urheilutaidoillaan. Jos yliopistoon pääsy tulee perustumaan lukiomenestykseen, on näillä asioilla yhteys?

miten sitten kirjoittivat, tuliko abbaa vaan lllll. Yo kirjoituksen perusteella parhaimmat valita ja lopuille pääsykoe johon ei voi valmistautua

Parhaimmat valita kirjoituksen perusteella riippuen mitä ainetta painotetaan. Osalle pääsykoe. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jää myös nähtäväksi, miten eri aineista anetaa sisääpääsypisteitä. Jos esim A-kielen arvosanaa painotetaan ovat ne etulyöntiasemassa, jotka ymmärsivät peruskoulun 3 luokalla valita A2-kielen ja saavat kahdesta A-kielestä pisteet. Kuinka moni 8-9-vuotias osaa ajatella näin pitkälle...

Olen pieneltä paikkakunnalta kotoisin ja meillä ei ollut edes mahdollisuutta valita mitään ylimääräisiä kieliä ala-asteella... Eikä voinut valita lukiota koska niitä oli vain yksi ja siellä opettajat tunsivat koko sukusi, joten naamakertoimen vaikutus numeroihin oli suurempi kuin suurissa kaupungeissa. 

 ei tulekaan valita yo todistuksen perusteella vaan sen perusteella mitä kirjoittaa. Esim lääkikseen on olennaista fykebi, kauppakorkeakouluun voi painottaa tiettyjä aineita, teknilliseen korkeakouluunhan pääsee suoraan pitkällä matematiikallajos on L ja ilmeisesti Eekin vielä kelpaa. jne. osalle pääsykokeet jotta saavat mahdollisuuden päästä jos kirjoitukset meni abban puolelle. 

Vierailija kirjoitti:

Jää myös nähtäväksi, miten eri aineista anetaa sisääpääsypisteitä. Jos esim A-kielen arvosanaa painotetaan ovat ne etulyöntiasemassa, jotka ymmärsivät peruskoulun 3 luokalla valita A2-kielen ja saavat kahdesta A-kielestä pisteet. Kuinka moni 8-9-vuotias osaa ajatella näin pitkälle...

 ei lapsen tarvi ajatella otetaanko nelosella vieras kieli vapaaehtoisena vaan vanhemmat ajattelevat ja ovat sitä mieltä että otetaan. Näin meillä tehtiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon fikusmpi systeemi olisi kansainvälinen standardoitu testi & kirje. Nyt tulee käymään niin, että jos et lukion aikana ollut valmis lääketieteelliseen tai mihin ikinä haetkaan, sinulla ei tule olemaan ikinä mahdollisuutta päästä sinne (jos teit niinkuin minä ja kävit jo korottamassa.) Papereissa on yksi C, yksi M ja kolme E. Ei siis mitään mahdollisuuksia.

Olisin todella halunnut tietää, että teen korotuksen tulevan yliopistopaikan uhalla. Arvatkaa vain, olisinko puolen vuden pänttäämisen jälkeen käynyt korottamassa ja saanut kahta E:tä, mikäli olisin tiennyt sen olevan ainut tie lääketieteelliseen. Ei, olisin lukenut vuoden tai puolitoista ja saanut L. Olisin myös tehnyt vähemmän töitä kyseisenä aikana.

Olet kova tyttö käyttämään konditionaalia. 

Miksi et päntännyt edes sitä puolta vuotta lukiossa, tai puolitoista, tai kenties jopa sen kolme,  ja ottanut ne tarvitsemasi eet ja ällät ensi yrittämällä? 

Ai niin joo, et ollut "valmis". 

Mitä jos sinulle lääkärinä  tulee vaikeasti sairas ihminen, etkä saa selville, mikä häntä vaivaa: sanotko hänellekin että sori, en ole valmis, tule puolen vuoden tai puolentoista päästä  uudestaan ja katsotaan sitten?

sinullahan on vielä ens vuonna mahdollisuus mennä pääsykokeisiin ja päntätä nyt fykebiä. 2018 voi olla jo myöhäistä. Monet kuluttavat aikaa pääsykokeisiin vuosia. Eihän se ole järkeenkäypää. Siinä ehtii hankkia jo ammatin. Kaikki ei kuitenkaan pääse yliopistoon. 

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilaskirjoituksen perusteella, ihan hyvä homma. Turha lukea fykebiä vielä pääsykokeisiin jos on ne kirjoittanut . 

 mikäli meinaa lääkiksen pääsykokeisiin niin täytyy lukea fykebiä ja laskea siihen asti kun tulee pääsykokeet oliko ne 18.5.2017. 

Eihän lukiolaisen tarvitse tietää tulevaa ammattia. Lukee ja lukee. Ei mene siitä mistä aita matalin. Ottaa pitkän matematiikan, fykebi, kolme neljä kieltä, yhteiskuntaoppi, historia ja kaikista kaikki kurssit, äikkähän on pakollinen. Sitten vielä vuntsii ottaako kaikki pakolliset filosofiasta ja psykologiasta. Mitä vielä? 

Tulee parempaa porukkaa yliopistoon kun katsotaan lukion yo arvosanat. Näkee kuka on lukiossa opiskellut ja kuka muuten vaan käynyt.