Lue keskustelun säännöt.
Töölööseen vai Töölööhön?
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän ohi, mutta kyllä nyppi, kun eräällä radiokanavalla viime viikolla säätiedoissa puhui Päijät-Hämeellä! Se on Päijät-Hämeessä. Olen kotoisin Hämeestä, en missään nimessä Hämeeltä.
Ookko nää Lahesta?
Melkein,osittain. En kuitenkaan Hollolan Lahlest.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tampereeseen helsinkiihin ja turkusseen. Eli vastaus Töölööhön.
Hemmetti muuten kun alkoi Töölö kuulostamaan todella typerältä kun luki tätä ketjua. Tiedättekö sen tunteen kun toistaa jotain sanaa niin paljon että se alkaa kuulostamaan oudolta.
Täällä töölöösehösessä olen asunut viimeiset parikymmentä vuotta, joten älkää minulle tulko tilittään. Töölöösehöseen on ainoa oikea muoto.
Vierailija kirjoitti:
Nää jotka jankkaa, että Töölööseen on oikea muoto historian takia, niin eihän sitä noin voi ajatella. Kun puhutaan oikeasta muodosta niin puhutaan kirjallisesti oikeasta muodosta ja suomenkielen mukaan Töölö taipuu Töölöön. Töölö on suomenkielinen nimitys ja Ruotsiksi vastaava on Tölö. Töölö siis suomenkielisenä taipuu suomenkielen mukaan.
Tottakai voi sanoa myös "Töölööseen", mutta se ei ole oikeaoppisesti sanottu vaan nimenomaan slangi/murre taivutus. Murteesta tai slangista on turha ketään puhujaa sakottaa, vaan yhtälailla voi puhekielessä käyttää esimerkiksi juuri sitä "Töölööseen" taivutusta. Jos kuitenkin olisi tarkoitus kirjoittaa asiatekstiä kuten esitelmää, lehtiartikkelia tms niin tulisi käyttää muotoa "Töölöön".
Paikkojen nimet taipuu niin kuin paikalliset ovat niitä tottuneet taivuttamaan, eikä ole mitään oikeaa ja väärää. Töölööseen on ihan oikea nimitys ja kontekstista riippuen sitä voi ihan hyvin käyttää myös kirjallisessa muodossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää jotka jankkaa, että Töölööseen on oikea muoto historian takia, niin eihän sitä noin voi ajatella. Kun puhutaan oikeasta muodosta niin puhutaan kirjallisesti oikeasta muodosta ja suomenkielen mukaan Töölö taipuu Töölöön. Töölö on suomenkielinen nimitys ja Ruotsiksi vastaava on Tölö. Töölö siis suomenkielisenä taipuu suomenkielen mukaan.
Tottakai voi sanoa myös "Töölööseen", mutta se ei ole oikeaoppisesti sanottu vaan nimenomaan slangi/murre taivutus. Murteesta tai slangista on turha ketään puhujaa sakottaa, vaan yhtälailla voi puhekielessä käyttää esimerkiksi juuri sitä "Töölööseen" taivutusta. Jos kuitenkin olisi tarkoitus kirjoittaa asiatekstiä kuten esitelmää, lehtiartikkelia tms niin tulisi käyttää muotoa "Töölöön".
Paikkojen nimet taipuu niin kuin paikalliset ovat niitä tottuneet taivuttamaan, eikä ole mitään oikeaa ja väärää. Töölööseen on ihan oikea nimitys ja kontekstista riippuen sitä voi ihan hyvin käyttää myös kirjallisessa muodossa.
Laitappa sitten linkkiä niihin asiateksteihin, joissa käytetään "Töölööseen" taivutusta.
Vierailija kirjoitti:
jos tarkoitus on viitata Tölö-sanan ö-päätteeseen
Totta kai on tarkoitus. Juuri sen takia minä puhun Töl-saaresta. Saari - saareen, jne. Joskus lipsahtaa muoto 'saareeseen'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
'Paljasjalkainen hesalainen' => 2. polven junantuoma.
Kyllä se on stadi ja sen taivutukset. Hesa on böndejen slangisana Helsingille. Hesa on maalaismurretta. Ja se on Töölööseen. Ihan vaan yliopistolle junantuomille tiedoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töölöön. Kyllähän se toisinaan suullisesti taipuu Töölööseen. "Meilläpäin" käytetään Korson suuntaan menosta muotoa: Korsooseen.
Siis Toeleaux tosiaankin lausutaan Töölöö, vieläkö tuosta pitää vääntää. Ja à Toeleaux suomeksi Töölööseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Espooseen vai Espoohon?
Vantaaseen vai Vantaahan?
Mielenkiintoinen historia
Töölön kylä oli olemassa jo ennen Helsingin kaupunkia, se oli vahvasti ruotsinkielinen. Varsinainen kylä sijaitsi Töölönlahden länsi- ja pohjoisrannalla, mutta sen maihin kuului suurin osa nykyisestä Helsingin kantakaupungista, joka kylän keskusta lukuun ottamatta oli lähes asumaton. Pitkä viha oli köyhdyttänyt kylän maatiloja, jotka olivat pikkuhiljaa siirtyneet valtion omistukseen.
Vuonna 1640 Helsinki siirrettiin Vantaanjoen suulta Töölön kylään tuolloin kuuluneelle Vironniemelle, ja 1643 Kuningatar Kristiinalahjoitti koko Töölön Helsingille lisämaaksi. Nykyinen Töölö oli pitkään maaseutumaista aluetta, josta kaupunki 1800-luvulla vuokrasi joukon huvilatontteja.[1] Huvilapalstoja oli kaikkiaan 25. Niihin kuuluivat muiden muassa Arkadia, Berga, Edet, Fjälldal (Tunturilaakso), Hagasund (Hakasalmi), Hesperia, Humleberg (Humalisto), Rosavilla (Ruusula), Stengård (Kivelä), Salli ja Toivo. Monien villojen nimet elävät nykyisen Töölön kadunnimissä. Töölöön kuuluivat 1800-luvulla myös Dal (Laakso) sekä Wikberg, joka käsitti koko Eläintarhan ja Alppipuiston alueen.[2][3]
Kaupungin kasvaessa Gustaf Nyström ja Lars Sonck suunnittelivat alueelle asemakaavan, joka vahvistettiin vuonna 1906 ja jonka mukaisesti Töölö vähitellen rakennettiin osaksi Helsingin kantakaupunkia.[4] Asemakaava määritteli Töölön ennen kaikkea asuntoalueeksi, eikä kaupungin liikekeskusta laajentunut Töölöön. Kasvavan pääkaupungin julkisen rakentamisen paine kuitenkin sai aikaan sen, etät ennakkosuunnitelmista poiketen Etu-Töölöön tuli useita oppilaitoksia ja kulttuurirakennuksia sekä Eduskuntatalo. Etu-Töölön asemakaava poikkeaa täysin perinteisestä ruutukaavasta. Tähän ovat syynä paitsi alueen kallioisuus myös kaavoitusajankohdan ihanteet. Erityisesti Lars Sonckin sanotaan ihailleen keskiajan kaupunkien vapaasti syntynyttä ja vaihtelevaa muotoa. Ihanteet muuttuivat kuitenkin 1910-luvulla klassisemmiksi, ja kaupungin asemakaava-arkkitehti Bertel Jung korjaili kaavaa muodoiltaan suoraviivaisemmaksi ja avoimemmaksi. Vuoden 1917 asemakaavan uudistuksessa varattiin myös lisää tilaa puistoille ja julkisille rakennuksille. Viheralueiden puute oli yksi ongelma, josta Sonckin ja Nyströmin asemakaavaa tuoreeltaan moitittiin.[5]
Suurin osa Töölön kivitaloista on rakennettu 1910-30-luvuilla. Töölö oli aikansa suurin ja tärkein kaupunkirakentamiskohde Suomessa. 1920-luvulla rakentamisen painopiste oli Etu-Töölössä, 1930-luvulla edettiin Taka-Töölöön ja sieltä Meilahteen.[6] Uusi kaupunginosa oli alusta asti leimallisesti keskiluokan asuinalue. Asemakaavoitusvaiheessa yhtenä tavoitteena oli vielä ollut vähävaraisten asuntopulan helpottaminen, mutta lopulta Töölöön toteutui vain yksi työväenasuntokortteli Hietaniemenkadun varrelle. Kaupunki huutokauppasi tonttimaat yksityisille rakentajille, ja rakennusmestarit perustivat tonteille asunto-osakeyhtiöitä, joiden osakkeet myytiin usein jo rakennusaikana. Vuodesta 1924 alkaen osakeyhtiöitä perustettiin myös vuokraamistarkoituksessa.[7] Etu-Töölö rakennettiin nousukaudella, ja sinne syntyi ajan mittapuun mukaan varsin suuria, 4-6 huoneen asuntoja. 1930-luvulla rakennetussa Taka-Töölössä asunnot ovat huomattavasti pienempiä.
Vierailija kirjoitti:
Espooseen vai Espoohon?
Vantaaseen vai Vantaahan?
Espoo -> Espooseen
Vantaa ->Vantaalle
Helsinki -> Helsinkiin
mussukka_ kirjoitti:
Töölöön. Kyllähän se toisinaan suullisesti taipuu Töölööseen. "Meilläpäin" käytetään Korson suuntaan menosta muotoa: Korsooseen.
Töölööseen.
Korsoon. mutta Espooseen. Korsossa on vain yksi oo lopussa
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2130
"Mennään Töölöön
Kysymys: Miksi Töölö-nimeä näkee taivutettavan kahdella tavalla,Töölöön ja Töölööseen? Kumpi on oikein?
Vastaus: Helsingin kaupunginosan nimi Töölö taipuu kuten vastaavat yleissanat, esim. talo : taloon. Taivutuspäätteen valintaan vaikuttaa loppuvokaalin pituus. Nimen Töölö lopussa on yksi vokaali ö. Illatiivissa tällaisen lyhyen vokaalin jälkeen seuraa sama kuin edeltävä vokaali ja n-kirjain, siis Töölö + ö + n. Helsingin puhekielessä tätä kaupunginosaa on vanhastaan kutsuttu ruotsin kielen vaikutuksesta myös nimellä Töölöö, jolloin sitä on taivutettukin sen mukaisesti Töölööseen."