Lue keskustelun säännöt.
Mikä on mielestäsi ehdottomasti viimeinen ikä tehdä lapsi?
25.05.2016 |
Mikä on naiselle viimeinen ikä tehdä lapsi? Entä miehelle? Kerro subjektiivinen mielipiteesi! Voit myös perustella, jos haluat. Ei ole väliä, onko itselläsi lapsia tai oletko mies vai nainen, mutta nyt kysytään siis ikää, ei sitä, kannattaako tai pitääkö lapsia tehdä ensinkään. Maailmanpelastamis- ja urbaanisinkkukeskustelut on erikseen.
Kommentit (66)
Mä voisin kuvitella vielä 42-vuotiaana hommaavani iltatähden, jos vaan onnistuis. Ei voi tietää hedelmällisyydestä kuitenkaan. Nyt 34-vee ja kaksi lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
30v oli omalla kohdallani. Mies oli 32. J a kolmas lapsi syntyi.
Ukkini äiti oli 47 v., kun sai iltatähden. Se lienee viimeinen ikä, ei yli 50 v. enää jaksa vauvan kanssa valvoa. Miehelle sama ikä. Miehet keskimäärin kuolevat nuorempina, eli sekin kannattaa huomioida.
Joku täällä vastas että miehellä jopa 50v, ei kyllä mun mielestä enää! Vaikkakin 50-vuotias on nykymaailmassa vielä nuori, on tuossa iässä yleensä lapset teini-ikäisiä tai jopa jo lapsenlapsia löytyy (jos siis ylipäänsä edes on lapsia). Kyllä mä vetäisin siihen 40v sen viimeisen rajan, ei se nyt niin pilkuntarkkaa ole, eli kyllä nyt lasken tuohon myös 41v, 42v jne... mutta siis siinä 40v tuntumassa!
Omat lapseni sain 35v ja 38v. Olin ollut jo 10 vuotta naimisissa tuolloin, ei vaan ollut lasten aika koskaan aikaisemmin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
42v molemmilla. Turvallisuus- ja jaksamissyistä. Biologisesti onnistuu varmasti vielä tuota vanhempana, mutta kun miettii lapsen ja vanhempien hyvinvointia, niin se ei ehkä ole enää järkevää. Vanhempien kuuluu kuitenkin pystyä huolehtimaan lapsestaan eikä toisinpäin. Kun mennään yli 50v niin monella alkaa kuitenkin olla monenlaista vaivaa ja sairautta eivätkä energiatasot eivät ole enää samaa luokkaa kuin nuorempana.
Vaikka fyysisesti pystyisi, niin lapselle ei ole kivaa jos vaikka teini-ikäisenä vanhemmat ovat kuusikymppisiä. Tiedän tämän omasta kokemuksesta. Oma äitini oli 46 minut saadessaan, ja se on lapsen kannalta kaikilla mittareilla kaikissa elämänvaiheissa liian korkea ikä. Oma ehdoton takarajani on 38-v molemmilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
35 molemmille. Itse sain kolmannen lapseni 30-vuotiaana ja tunnen oloni vanhaksi äidiksi. En halua olla ihan mummo kun lapsi on vasta parikymppinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen 36
Mies 50
Oma isäni oli 52 kun synnyin :)
Vierailija kirjoitti:
42v molemmilla. Turvallisuus- ja jaksamissyistä. Biologisesti onnistuu varmasti vielä tuota vanhempana, mutta kun miettii lapsen ja vanhempien hyvinvointia, niin se ei ehkä ole enää järkevää. Vanhempien kuuluu kuitenkin pystyä huolehtimaan lapsestaan eikä toisinpäin. Kun mennään yli 50v niin monella alkaa kuitenkin olla monenlaista vaivaa ja sairautta eivätkä energiatasot eivät ole enää samaa luokkaa kuin nuorempana.
Ei se nuori ikä takaa että energiaa riittää. Tiedän joitakin ennen kolmeakymppiä lösähtäneitä ja väsähtäneitä, jotka ei oikein koskaan jaksa mitään ylimääräistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle viimeinen ikä oli 44 vee. Kiitos. En ole tiennytkään että kuinka antoisaa on kun on oma lapsi mutta hyvin vaativaa on olla äiti. Kiitos Taivaan Isälle että sain tulla äidiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka fyysisesti pystyisi, niin lapselle ei ole kivaa jos vaikka teini-ikäisenä vanhemmat ovat kuusikymppisiä. Tiedän tämän omasta kokemuksesta. Oma äitini oli 46 minut saadessaan, ja se on lapsen kannalta kaikilla mittareilla kaikissa elämänvaiheissa liian korkea ikä. Oma ehdoton takarajani on 38-v molemmilla.
Samaa mieltä. On raskasta huolehtia siinä vaiheessa iäkkäistä vanhemmista, kun pitäisi rakentaa omaa elämää ja/tai perustaa perhettä. Kun olin lukiossa, vahemmat olivat yli kuusikymppisiä ja eivät enää jaksaneet innostua tai osallistua nuoren elämään vaikka kohtalaisen hyvässä kunnossa olivatkin. Omilla lapsillani ei ole puoleltani millään lailla osallistuvia isovanhempia (vanhempani todella iäkkäitä nykyään)
t. toinen iäkkäiden vanhempien lapsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle 30v. Muille ei ikärajaa muuten kuin, että on aikuinen ja pystyy itse elättämään lapsensa eikä vaadi omia vanhempiaan elättämään ja kasvattamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
42v molemmilla. Turvallisuus- ja jaksamissyistä. Biologisesti onnistuu varmasti vielä tuota vanhempana, mutta kun miettii lapsen ja vanhempien hyvinvointia, niin se ei ehkä ole enää järkevää. Vanhempien kuuluu kuitenkin pystyä huolehtimaan lapsestaan eikä toisinpäin. Kun mennään yli 50v niin monella alkaa kuitenkin olla monenlaista vaivaa ja sairautta eivätkä energiatasot eivät ole enää samaa luokkaa kuin nuorempana.
Ei se nuori ikä takaa että energiaa riittää. Tiedän joitakin ennen kolmeakymppiä lösähtäneitä ja väsähtäneitä, jotka ei oikein koskaan jaksa mitään ylimääräistä.
Tämä on aina se argumentti, joka saa mut hymähtämään. Joo, toki poikkeuksia on, mutta fakta nyt kuitenkin vain on se, että suuremmalla todennäköisyydellä se ihan tavallinen kolmekymppinen on paremmassa fyysisessä kunnossa kuin ihan tavallinen viisikymppinen. Kaksikymmentä vuotta ikävä kyllä vaikuttaa ihmisen kehoon ja mieleen, halusitte tai ette. Elämä on rajallinen.
30 v. molemmille. Perustelut: Äitini kuoli 44-vuotiaana eli olin silloin 12-vuotias. Pelotti saada oma lapsi 30-vuotiaana, jääkö se orvoksi alaikäisenä.
Isä oli 40 syntyessäni. Sukupolvien kuilu oli kyllä ihan liian syvä.
Siis miksi ensisynnyttäjällä ei olisi mielestäsi samanlainen oikeus lapseen neljäkymppisenä kuin vaikka "iltatähden" hankkivalla?!
Itse olen 31v. Ja minulle on siunaantunut kaksi lasta. Kolmatta toivoisin, mutta ennen 35v ikää. Se on oma rajani. Muut tehköön silloin kuin haluavat ja pystyvät. Tähän maailmaan mahtuu niin paljon erikoisuutta, erilaisuutta ja ääripäitä. Ei ole toisten onni minulta pois!