Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä ainakin mieluummin tekisin niitä metsähommia, halonhakkuuta ja pikkuremontteja kuin olisin piikana muiden juhliessa. Alapeukutin siksi että katsot itsesi päteväksi määrittelemään suvussasi mitkä hommat kuuluu naisille ja mitkä miehille. Ja teen jo nykyään kaikkia neljää eli remontteja, metsätöitä, halkoja ja autan sukujuhlissa.

Eli pari kertaa tiskikoneen täyttö on raskaampaa, kuin puiden kaato, sahaaminen, traktoriin lastaaminen ja metsästä pois ajaminenhirvikärpästen seassa, lastin purku ja muutaman päivän halon hakkuu.

Ok.

En minä niin sanonut vaan että minun mielestä metsätyöt, halonhakkuu ja remontointi ovat hauskaa puuhaa, jota teen mielelläni vaikka nainen olenkin. Juhlissa piikana toimiminen ei ole hauskaa varsinkin kaltaistesi miesten komennellessa minua 'naisten töihin'. Jos se tiskikoneen käyttö ei ole raskasta, niin mikset sinä tee sitä muiden keskittyessä juhlintaan? Minä muuten täytän sen tiskikoneen, koska en halua jättää vain emäntää raatamaan keittiössä muiden pitäessä hauskaa. Mikä sinun syysi on olla auttamatta emäntää/isäntää?

Sinusta voi olla hauskaa. Mutta tuntemistani naisista suurin osa ei pysty edes traktoria ajamaan metsässä, saati moottorisahalla kaatamaan puita ja karsimaan ja halkomaan. Sinne metsään muutamaksi päiväksi hikoilemaan, kun ei voimat riitä edes pölkyn nostoon ja rakennekynnet menee pilalle ja pihka ja hiki pilaa hiukset.

Oikeasti en usko, että edes tiedät, mitä nuo hommat ovat, jos vertaat niitä tiskikoneen täyttöön. Se ei ole samaa, kuin pilkotaan pari klapia ja maalataan terassituoli ja kehutaan, että meidän suvussa naiset tekee miesten työt.

Kaikki naiset eivät ole sellaisia pissiksiä, mitä tapailet tai kaveripiiriisi kuuluu, vaan maalla on vieläkin naisia jotka tekevät töitä ihan metsässäkin. En minä, vaikka ihan pienenä olin äidin ja isän kanssa rankametsässä keräämässä risuja.  Yksi tuttu muuten meni vanhoilla päivillään emännäksi maataloon, poikamiehelle, eli perikuntaakaan ei ole. Tää mies alkoi aika pian sairastella ja niin vaan yli kuusikymppisenä nainen ajaa traktoria ja hoitaa isännän työt yksinään, se isäntä kuoli jo. Myös metsää on. 

No eikö vaan alkanut heti aamusta vääntäminen taas...

up ja kunnon tarinoita kehiin.

Kaverini tykkäsi järkätä kaikenlaisia juhlia useamman kerran vuodessa. Eihän siinä mitään, mutta asuivat miehensä kanssa sen verran sivussa, että sinne oli pakko mennä autolla tai taksilla. Kaveripiirissä oli pääsääntöisesti 20-30 -vuotiaita eli moni mm. opiskeli ja taksi voi olla liian kallis. Osaksi tämä karsi osallistujia.

Jo ennen bileitä alkoikin aina naukuminen kaverilta, että "v*ttu kun se-ja-se ei taaskaan pääse". Otti kutsusta kieltäytymiset siis hyvin henkilökohtaisesti ja suuttui verisesti niille, jotka eivät päässeet paikalle.

No, bilepäivinä sitten minun piti mennä apuun heti aamusta. Yleensä homman nimi oli, että mitään ei oltu valmisteltu ja kaveri määräili vieressä, mitä kaikkea minun pitää leipoa, kattaa ja koristella. Kun bileet alkoivat, olin ihan poikki.

Oltiin tosiaan tunnettu natiaisesta saakka ja kaveri hyvin tiesi, että minulla on keliakia. Oltiin aina sovittu, että tietysti paikanpäällä on minullekin sopivaa ruokaa, kerta autan järjestelyissä koko päivän. Joo, oli tosiaan varattu ehkä yksi gluteeniton pulla tai vähän salaattia, joskus ei mitään. Kiva siinä huhkia koko päivä hirveässä nälässä... Opinkin jossain vaiheessa ottamaan omat eväät mukaan. Yleensä en tosiaankaan odota, että minua varten erikseen järjestettäisiin jotain gluteenitonta, mutta tässä tapauksessa huomiointi olisi ollut ihan kiva, kun olin auttamassa ja ruokaa oli lupailtu.

Joskus tuntui, että bileiden päätarkoitus oli vain haalia vierailta tuliaisia. Jos joku ei tajunnut tuoda lahjuksia tai tuliainen ei ollut emännän mieleen, niin jälkikäteen sain kuulla marinaa, miten huonon lahjan se Riitta toikaan ja miten Anna toi pelkän viinipullon.

Minulle viimeinen niitti oli, kun menin taas auttamaan kaverin synttärijuhlien järkkäämisessä ja hän alkoi mököttää, kun en voinut keliakian takia käsitellä pöllyäviä vehnäjauhoja. Pinnani katkesi niin, että tilasin taksin ja lähdin kotiin, enkä halunnut olla kaveriin enää missään yhteydessä. Hän vielä haukkui minut pystyyn lukuisilla viesteillä... Ja kun tuli seuraavien juhlien aika, kehtasi taas aivan pokkana pyytää avuksi! Nauratti. Olisi pitänyt katkaista välit jo paljon aiemmin.

Naapuri oletti, että kotieläimensä saavat ilman muuta vaellella vapaana meidän pihalla kun eivät viitsineet tehdä aitausta. Emäntä silminnähden kiukustui kun kuuli, että ei se nyt ole ihan okei, että meidän kaikki kukkapenkit myllätään ja istutukset syödään, nurmikko on täynnä paskaa ja autot sun muut voisi kolhiutua. Kenelle tulee edes mieleen pitää minkään valtakunnan karjaa ja muita kotieläimiä (myös lemmikit) täysin vapaana?!?! Onneksi muuttivat pois, totesivat kai, että ehkä oikea maatila pihoineen ja peltoineen on parempi paikka heille...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain ilmaisen risteilyn Helsingistä Tukholmaan A-luokan hytissä ja päätin kysäistä mukaan ystävää, jolla ei olisi ollut varaa matkustaa muutoin. Lähtö oli vieläpä perjantaina, jolloin risteilyt ovat yleensä kalleimmillaan, mutta usein ainoita vaihtoehtoja työssäkäyville.

Tukholmassa kävimme kahvilla ja olin juuri käyttänyt viimeiset kruununi, joten pyysin ystävää lainaamaan kahvirahat. Palattuamme laivalle ystävä muistutti minua, etten vain unohda velkaani. En tietenkään unohtanut, annoin 10 euroa, että varmasti riitti ja seteli otettiin tyytyväisenä vastaan. Olisiko kahvini maksanut edes kolmea euroa.

Mitä sinä olisit tehnyt, jos olisit saanut kutsun Silja Linen viikonloppuristeilylle Tukholmaan?

Olisitko raaskinut tarjota kaverillesi edes kahvit kiitokseksi?

En ymmärrä, että jos ystävä mainostaisi, että on ilmaiseksi saanut matkan molemmille, niin minä joutuisin siitä maksamaan vaikka nyt vain kahvin, mutta kuitenkin. Ilmainen matka on ilmainen matka. En itse ainakaan mitään maksua odottaisi jos itsekään en ole matkasta maksanut.

Ex-miesystäväni oli saanut sanomalehden tilaajalahjana ilmaisen sisäänpääsyn kahdelle kylpylään. Kärtti minua mukaan, kun kortin voimassaoloaika oli menossa umpeen, eikä yksinkään halunnut mennä. Lopulta suostuin. Kylpylässä jonkin aikaa polskittuamme ihmettelin, miksi mies näytti niin synkältä. Ja selvisihän syykin (otti ihan itse puheeksi); kun olin saanut aivan ilmaiseksi tulla kylpylään hänen lahjakortillaan, niin minun piti korvata se ostamalla hänelle oluet allasbaarista.

No mä kuvittelin että on itsestäänselvyys että tehdään kivoja asioita puolin ja toisin. Jos pääsisin ilmaiselle matkalle jonkun kanssa, tottakai tarjoaisin hänelle vaikka viinilasillisen, ruuan tms matkan luonteesta ja hinnasta riippuen.  Kiva elehän se on.

eli se toinen ikäänkuin tienaa sillä ilmaiseksi  itsekin saaneella vapaalipuilla? Hölmöä. jos annat jotain ilmaiseksi se on ilmainen. Samoja nuo ilmaisen vatteen tarjoajat jotka sitten kuitenkin kinuaa: suklaalevyn ottaisin, tai kahvipaketin hinnalla, tms.Suklaalevy voi maksaa 2 euroo ja sun rievut ei ole sen hintaisia roskiksessa.

Kyllä se vähän kuuluu asiaan, noin kiitoksena. Tämä tietysti pyytämättä, sellainen kinuaminen on aika epäkohteliasta. 

Vierailija kirjoitti:

Luoja miten huumorintajutonta porukkaa! Kyseessä on vanha meemi!!! Ja kyllä, vammaisolympialaisissa on vammaisia, eläkää sen kanssa.

Tämä näin tässä. Törmäsin meemin ensimmäisen kerran joskus ysärillä.

T: tuon meemin kirjoittaja 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika usein tulee eteen, että jos olen viihteellä (aivan sama olenko yksin esim. terassilla vai kaverin kanssa) ja mun ammatti paljastuu (asianajaja), niin tulee käytännössä jono ja kaikilla jotain kysyttävää omien tai "serkun kaiman naapurilla" ongelmista. Siinähän sitten istut asianajopäivystyksessä jakelemassa ilmaisia ohjeita ja neuvoja.... Liika kiltti ku olen, niin yleensä en kehtaa kieltäytyäkään, ku ajattelen niin, että kyse on mun korvien välistä, mitä jaan eikä konkreettista tuotetta .... Muutamia kertoja kyllä hermostunu ja todennut, että tää sessio oli tässä, jatketaan maanantaina toimistolla. Ikinä eivät tule toimistolle saakka

Paras oli yksi nettituttavuus, joka pyysi treffeille. Suostuin, ku ei ollu mitään muutakaan ja vaikutti puhelimessa ihan ok -tyypiltä. No, menin treffeille yhteen kahvilaan seuraavana päivänä, niin eikö tämä mun seuralaiseni tuonu mukanaan kasan papereita avioeroon liittyen, jotka siinä sitten piti käydä läpi... :D Ei sitä kiinnostanut minä henkilönä, vaan käytti hyväkseen ilmaista asianajopalvelua.... Kahvinkin jouduin sille ostamaan, "kun kerta olen niin hyväpalkkaisessa työssä"... Heitti sentään autolla mut kotiin ja tiedusteli, että voitaisiinko tavata uudelleen. Totesin, että voidaan hyvinkin, mutta se tapahtuu toimistolla ja maksaa 200 +  alv /h. Eipä sitä seuraavaa tapaamista koskaan tullut.... :D

Fatalji

Minä en ollut kuullut mitään yhdestä lukioaikaisesta ystävästä 20 vuoteen. Tapasimme sattumalta ja hänelle selvisi että olen kielenkääntäjä. No hänellähän oli sitten heti minulle hommaa. Onpa kiva kun olet kielenkääntäjä kun ajattelin yhdellä tutulla joka on aina ollut hyvä kielissä niin teettää hänellä opinnäytetyön englanninkieliset osat. Mutta sinähän osaatkin paremmin. Ja ei kysynyt haluanko tehdä, ehdinkö tehdä ja paljonko maksaa. Ei muuten vaihdettu puhelinnumeroita eikä tullut puheeksi missä olen töissä ja nykyinen sukunimikin jäi mainitsematta.

Tuo henkilö oli jo silloin nuorena toisista kaiken ilmaisen hyödyn itselleen imevä.

Tässä ketjunpätkässä muuten ei ole yhtään asianajajaa eikä yhtään kääntäjää.

Samaa mietin. Varsinkaan kääntäjän kirjallinen ulosanti ei vakuuta. Ellei sitten ole kyse suomenruotsalaisesta, joka kääntää kohti ruotsia.

t: juristiksi opiskeleva kääntäjä

Missäs opiskelet? Eli pykäläläisiä vai lexiläisiä? Rovaniemen porukkaa en muista, mitä ovat.... Itse vannoutunut LEX -kannattaja. Valmistunut Caloniasta v. 97.... Turha alkaa mulle vinkumaan, mikä mun ammatti on, luulen jopa, että itse tiedän sen paremmin.... AA, OTM, VT, syyttäjätutkinnon läpikäynyt juristi....

Fatalji

Päätin vielä vastata ja tällä kertaa kirjakielellä. Edelleen, ainakin itselleni, jäi epäselväksi opiskelupaikkanne; Turku, Helsinki vai peräti Rovaniemi? Valitettavasti muilla paikkakunnilla ei ole mahdollisuutta opiskella oikeustieteen korkeampaa tutkintoa. Ei ollut vuonna -91, kun hain sisään eikä ole nytkään.

Edelleen totean, että valitettavasi, jäätte allekirjoittaneelle kiinni, mikäli päätettä jostain syystä feikata opiskelupaikkaanne. Syy tähän on se, että olen itse syntyisin Kittilästä ja työskennellyt Rovaniemen kihlakunnanvirastossa syyttäjänä, joten Rovaniemi tuttu. Opiskelin Turussa ja asuin siellä 7 vuotta. Oma toimisto Helsingissä 10 vuotta, joten Helsinkikin tuttu.

Missä opiskelet? Pahoittelen omaa närkästymistäni, mutta tuntuu erittäin hölmöltä, jos joku alkaa näillä sivustoilla epäilemään ammattiani ja koulutustani, sillä minulla ei ole mitään syytä asiaa keksiä. Enkä edes kykenisi, sillä tiedot, mitä kirjoitan, on vain alaan perehtyneiden tiedossa.

Fatalji, se, joka muka feikkaa

Netissä väittely on kuin kilpailisi paraolympialaisissa: vaikka voitat, olet silti jälkeenjäänyt

Olin nielaista kieleni hämmästyksestä! Haluaisin oikeasti nähdä minkänäköinen ihminen päästää tuollaista paskaa päästään paralympialaisten osallistujista?

Vammaisen lapsen äiti havaittu.

Eli jalaton tai kädetön on automaattisesti jälkeejäänyt, tai jos puuttuu yksi käsi tms.? Paraolympilaisten osanottajista vain pieni osa on kehitysvammaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllikki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luoja miten huumorintajutonta porukkaa! Kyseessä on vanha meemi!!! Ja kyllä, vammaisolympialaisissa on vammaisia, eläkää sen kanssa.

Noin yleensä ottaen vammaiset eivät kuitenkaan ole jälkeenjääneitä.

Melkoisen moni on.

Vammainen ja kehitysvammainen ovat kaksi eri asiaa ja invalideja on käsittääkseni enemmän kuin kehitysvammaisia. Paraolympialaisissa on valtaosa invalideja. Kehitysvammaiset eivät vaikeatasoisena pysty osaa ottamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä ainakin mieluummin tekisin niitä metsähommia, halonhakkuuta ja pikkuremontteja kuin olisin piikana muiden juhliessa. Alapeukutin siksi että katsot itsesi päteväksi määrittelemään suvussasi mitkä hommat kuuluu naisille ja mitkä miehille. Ja teen jo nykyään kaikkia neljää eli remontteja, metsätöitä, halkoja ja autan sukujuhlissa.

Eli pari kertaa tiskikoneen täyttö on raskaampaa, kuin puiden kaato, sahaaminen, traktoriin lastaaminen ja metsästä pois ajaminenhirvikärpästen seassa, lastin purku ja muutaman päivän halon hakkuu.

Ok.

En minä niin sanonut vaan että minun mielestä metsätyöt, halonhakkuu ja remontointi ovat hauskaa puuhaa, jota teen mielelläni vaikka nainen olenkin. Juhlissa piikana toimiminen ei ole hauskaa varsinkin kaltaistesi miesten komennellessa minua 'naisten töihin'. Jos se tiskikoneen käyttö ei ole raskasta, niin mikset sinä tee sitä muiden keskittyessä juhlintaan? Minä muuten täytän sen tiskikoneen, koska en halua jättää vain emäntää raatamaan keittiössä muiden pitäessä hauskaa. Mikä sinun syysi on olla auttamatta emäntää/isäntää?

Sinusta voi olla hauskaa. Mutta tuntemistani naisista suurin osa ei pysty edes traktoria ajamaan metsässä, saati moottorisahalla kaatamaan puita ja karsimaan ja halkomaan. Sinne metsään muutamaksi päiväksi hikoilemaan, kun ei voimat riitä edes pölkyn nostoon ja rakennekynnet menee pilalle ja pihka ja hiki pilaa hiukset.

Oikeasti en usko, että edes tiedät, mitä nuo hommat ovat, jos vertaat niitä tiskikoneen täyttöön. Se ei ole samaa, kuin pilkotaan pari klapia ja maalataan terassituoli ja kehutaan, että meidän suvussa naiset tekee miesten työt.

minun tuttavapiirissä ei ole yhtäkään naista joka käyttäisi rakennekynsiä. Varman katsot jotain tosi-tv:Tä josta otat tuon naisenmallin, tai jopa pornoa? tyypillistä. Mikä vaikeus siinä traktorissa on ajaa, samalla tavalla se toimii niinkuin muutkin autot? Tai moottorisahaa? Vetäiset kahvasta ja surautat puut pinoon, PELLE!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tarkoitus kuulostaa kiittämättömältä. Oikea apu ja antaminen on tervetullutta, kiitän ja arvostan. Mutta tuo dumppaaminen saisi loppua - en ole kaatopaikka. Vaikea on kieltäytyä, kun ihan autolla perille kipataan roinaa kasvot loistaen antamisen ilosta. Ei sitä viitsi sitten suoraan sanoa, että ei nuo romut kiinnosta. Pitää olla kiitollinen ja päivitellä ilosta moneen kertaan ihmisen hyväsydämisyyttä. Ja omalla kustannuksella hankkiutua käyttökelvottomasta tavarasta eroon.

Ovatko nuo lahjoittajat hieman vanhempia ihmisiä? Oma äitini muuttui hieman seniiliksi vanhoilla päivillään. Jouluisin hän kääri lahjapaperiin meitä varten omia vanhoja tavaroita, ja meidän olisi pitänyt olla kiitollinen niistä. Näin hän omalla tavallaan suoritti kotinsa tyhjennysoperaatiota.

Yritin useita kertoja auttaa häntä siivoomisessa ja tavaroiden raikkoamisessa, mutta joka kerta hän kävi hakemassa poisheitetyt tavarat takaisin roskiksesta ja jopa lehtilaatikosta sinne heitetyt lehdet.

En vielä ole seniili, käyn kohtuu vaativassa työssä vielä.

Mutta näytin aikuistuneelle tyttärelleni että nämä ja nämä hän sitten saa kun minusta aika jättää.

Kyseessä oli astioita joista maksetaan kirpputoreilla ja vanhan tavaran kaupoissa ihan hyvin.

Tytär oli hetken hiljaa ja kysyi saako sitten viedä kirpputorille?

Meni kerrasta perille, hänellä on oma makunsa enkä ole mitään tyrkyttänyt hänelle sen koommin.

Olen ajatellut että jos joku kehuu jotakin omistamaani tavaraa josta olen valmis luopumaan niin tarjoan sitä tälle ihmiselle siitä paikasta, muuten en kuvittele että minulla olisi mitään sellaista mitä joku kovasti itselleen haluaisi.

Sorry meni vähän aiheen ohi.

Keväällä puhuin äidille että häneltä 20 vuotta sitten käytettynä saamani lautasarja alkaa olla tullut tiensä päähän. Moni on mennyt rikki ja niitä riittää hädin tuskin omalle perheelle. Äiti heti tarjoamaan että hänpä antaa minulle oman käytössä olevan sarjansa koska on kyllästynyt niihin ja ostaa itselle uuden. Sanoin siihen että en halua niitä, ostan itse omani. Äiti suuttui, mikä vika hänen lautasissaan on kun eivät kelpaa, ehjät ja hyvät lautaset? No miksi ei itse käytä niitä jos niissä ei ole vikaa?

Muutenkin on jatkuvasti on työntämässä minulle jotain vanhaa tavaraansa.Kymmeniä vuosia vanhoja mattoja, pöytäliinoja, astioita. Ehjiä ja käyttökelpoisia, ei siinä mitään, mutta 20-30 vuotta sitten ostettu tavara ei ole ulkonäöllisesti sellainen minkä haluan kotiini. On selvää että 40-vuotiaan ja 65-vuotiaan maku on ihan erilainen. Veisi kirpparille.

Miksi tämä viestini on saanut alapeukkuja? Pitäiskö vain kiitollisena ja nöyränä ottaa vastaan tavaraa mikä ei antajalleen itselleenkään enää kelpaa vaikka on käyttökelpoista? Kierrätystä suosin mutta pyrin itselle hankkimaan tavaraa joka kestää mahdollisimman pitkään ja niitä käytetään niin pitkään kuin mahdollista. En laita mitään pois siksi ettei se enää ole kiva. Omakin vanha astiasarja vaihdettiin uuteen siksi että lautaset kävivät vähiin. Jäljellä olevat lahjoitettiin fb-kirpparin kautta opiskelevalle nuorelle.

Koska kirjoitat järjettömän huonosti. Mietin ihan tosissani varmaan viisi minuuttia, mistä ihmeen laudoista oikein puhut. Muutenkin järjettömän epäselvää suhrua koko teksti.

Olkaa nyt hiljaa! Ärsyttää kun tulee tänne uusien mehukkaiden tarinoiden toivossa ja saa huomata, että äkäiset akat vaan kilpailee sitä kuka on paras pätemään.

Voisitteko siirtää riitelynne jojonkin toiseen ketjuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä ainakin mieluummin tekisin niitä metsähommia, halonhakkuuta ja pikkuremontteja kuin olisin piikana muiden juhliessa. Alapeukutin siksi että katsot itsesi päteväksi määrittelemään suvussasi mitkä hommat kuuluu naisille ja mitkä miehille. Ja teen jo nykyään kaikkia neljää eli remontteja, metsätöitä, halkoja ja autan sukujuhlissa.

Eli pari kertaa tiskikoneen täyttö on raskaampaa, kuin puiden kaato, sahaaminen, traktoriin lastaaminen ja metsästä pois ajaminenhirvikärpästen seassa, lastin purku ja muutaman päivän halon hakkuu.

Ok.

En minä niin sanonut vaan että minun mielestä metsätyöt, halonhakkuu ja remontointi ovat hauskaa puuhaa, jota teen mielelläni vaikka nainen olenkin. Juhlissa piikana toimiminen ei ole hauskaa varsinkin kaltaistesi miesten komennellessa minua 'naisten töihin'. Jos se tiskikoneen käyttö ei ole raskasta, niin mikset sinä tee sitä muiden keskittyessä juhlintaan? Minä muuten täytän sen tiskikoneen, koska en halua jättää vain emäntää raatamaan keittiössä muiden pitäessä hauskaa. Mikä sinun syysi on olla auttamatta emäntää/isäntää?

Sinusta voi olla hauskaa. Mutta tuntemistani naisista suurin osa ei pysty edes traktoria ajamaan metsässä, saati moottorisahalla kaatamaan puita ja karsimaan ja halkomaan. Sinne metsään muutamaksi päiväksi hikoilemaan, kun ei voimat riitä edes pölkyn nostoon ja rakennekynnet menee pilalle ja pihka ja hiki pilaa hiukset.

Oikeasti en usko, että edes tiedät, mitä nuo hommat ovat, jos vertaat niitä tiskikoneen täyttöön. Se ei ole samaa, kuin pilkotaan pari klapia ja maalataan terassituoli ja kehutaan, että meidän suvussa naiset tekee miesten työt.

Tämä on minun osaltani viimeinen vastaus sinulle. Normaalisti en jää jankkaamaan näihin ketjuihin, mutta olen täysin ällistynyt naisten vähättelystä viesteissäsi. En vertaa astianpesukoneen täyttöä metsätöitä vaan sanon ettei ole kivaa tehdä töitä kun muut juhlii ja ottaa rennosti.

Arvelin myös etten tiedä oikeasti metsätösitä ja remontoinnista. Teemme porukalla lämmityspuut kahteen puulämmitteiseen taloon ja saunapuut 3 rantasaunaan. Meillä tosin on halkomakone traktorin perässä, joten kirveen kanssa heilutaan vain silloin kun huvittaa. Lisäksi olemme remontoineet kaksi omakotitaloa ja 3 kerrostaloasuntoa. Osa on vaatinut vain maalia ja tapettia, osassa on purettu seiniä ja rakennettu uusia. Kahdessa on tehty täydellinen keittiö- ja kylppäriremontti. Osa töistä on tehty naisporukalla ja osassa on miehet olleet mukana. Ja perun puheeni: et ole lainkaan samanlainen kuin sukuni miehet. He sentään arvostavat naisia yhdenvertaisina työntekijöinä, vaikka heitä keittiöhommat ei kiinnostakaan juhlien aikana.

Miksi sinulla on noin valtava tarve vähätellä naisia?

Myönnän että traktorin ajo metsässä jäisi aikalailla tekemättä ( tai joskus olen helpoista kohden hieman ajanut mutta voimat ja taito ei riitä oikeasti ajamaan kun mennään kivien ja kantojen yli ja peruutetaan kapeisiin väleihin).

Moottorisahalla olen kaatanut, karsinut ja katkonut. Olen kasannut niin polttopuuta kuin myyntipuutakin. Mutta kieltämättä näin naisena tahtoo voimat loppua herkästi kesken.

Kuitenkin metsätyöt on helppoja siinä mielessä että siinä näkee työnsä tuloksen. Ja vaikka viikon vuodessa olisikin hikistä/kylmää/ötököitä/ raskasta niin sitten se on tehty. Joku ruuanlaitto tai tiskaus toistuu joka päivä monta kertaa. Sitä ei voi urakoida kerran viikossa ja sitten unohtaa. Lisäksi joku juhlissa tiskaaminen ym keittiöhomma on aika raskasta korkkareissa. Ja siinä missä muut nauttivat juhlimisesta, hyvästä ruuasta ja seururstelevat rauhassa muiden kanssa joutuu itse keksittyä vaan muiden pussaamiseen ja työntekoon. Eli kyllä siinä juhlatunnelmia on aika kaukana.

Pahoittelen ot:tä ja sitä, jos joku asian on jo korjannut, mutta tuo "paralympialaismeemi" menee oikeasti suunnilleen näin: "Arguing on the internet is like running in the  Special Olympics: even if you win, you're still retarded". Special Olympics on nimenomaan kehitysvammaisille tarkoitettu urheilutapahtuma ja eri asia kuin paralympialaiset, joihin puolestaan osallistuu muulla tavalla vammaisia/vammautuneita/invalideja. "Retarded" taas tarkoittaa nimenomaan kehitysvammaista tai jälkeenjäänyttä, kun taas "vammainen" ei määrittele henkistä tasoa millään lailla.

On tietty ihan oma kysymyksensä, kuinka tyylikästä on nimitellä ketään retardiksi, mutta keskutelussa ollut huonosti käännetty heitto paralympialaisineen ja vammaisineen alitti riman. Jos haluaa viitata meemiin, viitattakoon siihen edes oikein. Jos haluaa nimitellä, kannattaa katsoa peiliin ja miettiä onko varaa nimitellä muita.

t. Assburger

Olin eräässä tapahtumassa kaverini kanssa, mentiin samalla kyydillä puolitutun kanssa. No, puolituttu pyysi minua ottamaan kamerallaan valokuvia, kyseessä oli siis kisa johon hän itse osallistui ja ei näin ollen voinut kuvata. Paikalla oli paljon muitakin kavereitani ja tuttujani, ja kuvasin koko kisat mukisematta. Kotiin päästyämme tämä puolituttu latasi kuvan facebookiin omasta suorituksestaan, ja laittoi vielä kuvan alakulmaan oman vesileimansa. Ei mitään kiitosta kuvailuista, tapahtuma meni itseltä melkolailla ohi kun katselin linssin läpi. Tämä puolituttu oli sitten vielä mennyt lähettelemään kaikille muille kavereilleen ottamiani kuvia, ja kaikissa kiitettiin kuvista vain tätä kameran omistajaa. Pari päivää tapahtuman jälkeen oma kaverini, jonka suorituksesta oli kuvia tallentunut, pyysi tältä kameran omistajalta kuvia. No, kameran omistaja oli jo poistanut kaikki kuvat että sai koneelle tilaa. Voi että kun ärsytti 😂

Eräs tuttavani on sairastunut masennukseen ja muitakin vaivoja on. No, hän on melko systemaattisesti onnistunut järjestämään kaiken niin, ettei hänen tarvitse itse eväänsä liikauttaa, kaikki tehdään hänen puolestaan. Tämä selvisi minulle vähän liian myöhään :D hän kutsui minut luokseen kylään. Minulla on innostusta erääseen asiaan, mitä kovin moni ei viitsi tehdä, mitä nyt en tähän voi kirjoittaa kun piirit on pienet. Tuttu asuu 4h automatkan päässä. Menin kyläilemään, ja vasta paikalla selvisi, että hän oli suunnitellut että teen tämän homman hänen puolesta kun kerran olin paikalla. No, ajattelin auttaa sitten kuitenkin kaveria hädässä. Ryhdyin hommiin ja kaveri ei auttanut OLLENKAAN vaikka olisin tarvinnut apukäsiä tässä hommassa. Hän vain istui vieressä "työnjohtajana" huutelemassa ja varmistamassa että menee kaikki hänen mielensä mukaisesti, oli muutenkin tosi epäkohtelias minua kohtaan. Puolessavälissä meni hermo lopullisesti ja katsoin parhaaksi ottaa auton alle ja lähteä kotiin. Mitään kiitosta ei kuulunut, saati sitten mitään korvausta nähdystä vaivasta, ja homma oli oikeasti ihan mahdoton suorittaa yhdessä päivässä kun asiat oli päässeet niin pahasti rempalleen. Miten ihmiset oikeasti kehtaa kyläkutsun varjolla pistää pahaa-aavistamattomat vieraat ns. likaisiin hommiin ja olla vielä itse niin kiittämätön saamastaan suuresta avusta? No, tiedänpä jatkossa olla käyttämättä vapaapäiviäni hänen hommiinsa.

Kun omistaa pakettiauton, niin saa automaattisesti avustaa muutoissa. Kerran menin kaveriani muuttamaan ja siellähän pariskunta makasi kauheassa krapulassa (oli siis lauantai). No onneksi tuli porukkaa, saatiin kamat kannettua. Isäntä oli niin heikossa hapessa, että sai kannettua limsapullon. Pari viikkoa sen jälkeen muutin itse, yksin kolmanteen kerrokseen, ei hissiä. Eipä tullut pakettiautomiestä kukaan auttamaan.

Minä olen ajanut traktoria siitä asti kun jalat ylsi polkimille ja tyttö olen. Ei se kuulkaa poijat ole mitään rakettitiedettä.