Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Vierailija kirjoitti:

Asumme yhdessä Euroopan suurkaupungeista, josta lomailemme kesäisin Suomeen aina pariksi viikoksi. En ollenkaan pahoillani meidän vierailijoista, mielelläni näytän kaupunkia kaikille jotka tänne eksyvät. Mutta, lomavierailut Suomessa ovat kyllä melko tuskaa. Kaikki olettavat, että kun kerran olemme sillä suunnalla, niin pikaisesti ehdimme piipahtamaan jokin ilta kahville. Ei 20, 40 tai 100km matka majapaikastamme ole reissu eikä mikään kun kerta lähistöllä olemme. Teimme tuota yhden kesän niin, että yhtenä päivänä ajoimme 50km, toisena 300km, kolmantena 80km, neljäntenä taas 50km jne jne jne. Siinä se pariviikkoinen vierähtikin autossa. Puhumattakaan aikatauluttamisesta ja kaikkien tapaamisten sopimisesta. Ja sitten joku kuitenkin suuttui kun ei ehditty käymään "vain 30km päässä, kerrankin kun voitaisiin nähdä". Ei kyllä ikinä enää. Mikä siinä on niin vaikeaa tulla käymään majapaikkamme luona, kun kerran itse olemme kuitenkin Suomeen asti tulleet?

Vastasin tähän että matkustimme jo 2000 kilometriä, sinä voit varmasti matkustaa 30km.

Meillä on mökki Saariselällä. Aina on kyselijöitä, että kun se siellä tyhjillään toisinaan on, niin ihan vaan piipahdetaan viikko, ei kai se haittaa. Se on kuitenkin meidän kakkoskoti, jossa käymme säännöllisesti. En halua sinne mitään tutun tuttuja. Lisäksi on kustannukset, sähkö ja vesi. Olen joskus ehdottanut kulukorvausta, niin heti naama venähtää. Että maksaako pitäisi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on mökki Saariselällä. Aina on kyselijöitä, että kun se siellä tyhjillään toisinaan on, niin ihan vaan piipahdetaan viikko, ei kai se haittaa. Se on kuitenkin meidän kakkoskoti, jossa käymme säännöllisesti. En halua sinne mitään tutun tuttuja. Lisäksi on kustannukset, sähkö ja vesi. Olen joskus ehdottanut kulukorvausta, niin heti naama venähtää. Että maksaako pitäisi.

Ai kakkoskoti Saariselällä, on varmasti hienoa... Suomessa on paljon porukkaa jolla ei ole sitä ensimmäistäkään kotia, asuvat toisten nurkissa ja ties missä. 

Nämä toiset on niitä huonoja ihmisiä, luusereita. Joutaisivat kuolla pois. Niin miksei ne tapa itseään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on mökki Saariselällä. Aina on kyselijöitä, että kun se siellä tyhjillään toisinaan on, niin ihan vaan piipahdetaan viikko, ei kai se haittaa. Se on kuitenkin meidän kakkoskoti, jossa käymme säännöllisesti. En halua sinne mitään tutun tuttuja. Lisäksi on kustannukset, sähkö ja vesi. Olen joskus ehdottanut kulukorvausta, niin heti naama venähtää. Että maksaako pitäisi.

Ai kakkoskoti Saariselällä, on varmasti hienoa... Suomessa on paljon porukkaa jolla ei ole sitä ensimmäistäkään kotia, asuvat toisten nurkissa ja ties missä. 

Nämä toiset on niitä huonoja ihmisiä, luusereita. Joutaisivat kuolla pois. Niin miksei ne tapa itseään?

Niin en tiedä kans. Miksei? Sulla varmaan joku teoria siitä?

Varasin joskus todella ajoissa vanhojen päivän kampauksen.

Ei se ollut mikään kovin suosittu kampaaja, mutta ajattelin varmistaa, että ainakin saan ajan aamuksi.

Kuinka ollakaan, yks kaveri tuli mulle ihmettelemään, että miten olen niin aikaisin varannut, kun HÄN suunnitteli just sitä aikaa! Kohauttelin olkapäitä ja sanoin että first in first served.

Ei se vielä riittänyt, hän tuli pyytämään että siirtäisin omaa aikaani koska hän tosiaan haluaisi just sen ajan!

Onneks en ollut niin tossu että olisin suostunut. Oli kyllä pokkaa.

Klassinen muuttoapujuttu. Kaveri oli muuttamassa kun sai isommasta kaupungista töitä ja tiesi siitä koko kesän ollessaan lomalla. Muutto tulossa elokuun alkuun. Kun sitte lupauduin avuksi, olin yllättynyt kun mitään, ei mitään oltu pakattu muutama päivä ennenkuin muuttoauto tulee. Lapsilla kaikki leikit pitkin huoneita, varastot täynnä tavaraa. Sitte siinä muuttohässäkässä alkaa myydä tavaraa netissä ja ihmettelemään mitä kaikkea sieltä varaston perältä löytyykään.

Osti itse patjan yksiööni jotta voisi yöpyä siellä aina kun itseään huvittaa. Rajaton, narsistinen sukulainen kysessää eikä tule todellakaan onnistumaan älyttömässä suunnitelmassaan käyttää yksiötäni hotellinaan aina kun vaan siltä tuntuu. Tyypillä on kaiken huipuksi sellainen palkka, että sillä voi yöpyä hotelleissakin halutessaan ahtaan yksiöni sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Osti itse patjan yksiööni jotta voisi yöpyä siellä aina kun itseään

Heivaa patja kirppikselle tms. Jos kysyy, niin sanot ettei mahtunu sulle säilytykseen ja hotellissa on muutenkin tilavampaa hänen yöpyä :)

Sisko sanoi että häälahja ei saa olla pieni. Äidin kautta tuli tarkennus että sen pitää olla 500-700e. Lisäksi aikoo juhlia häitä kahdesti ja järjestää kahdet polttarit ensimmäiset rahan polttarit pienellä budjetilla 50e

ja toiset 200-300e budjetilla.

Tarkennus

Meitä meni häihin minä ja avec. Lapset jäi maksullisen lapsenvahdin kansaa kotiin.

Perhessä ei ole ollut tapana vaihtaa 10e-40e kalliimpia lahoja sumynttäreinä ja jouluina mun palkka 2500e/kk

Vierailija kirjoitti:

Osti itse patjan yksiööni jotta voisi yöpyä siellä aina kun itseään huvittaa. Rajaton, narsistinen sukulainen kysessää eikä tule todellakaan onnistumaan älyttömässä suunnitelmassaan käyttää yksiötäni hotellinaan aina kun vaan siltä tuntuu. Tyypillä on kaiken huipuksi sellainen palkka, että sillä voi yöpyä hotelleissakin halutessaan ahtaan yksiöni sijaan.

Ja annoit sen kantaa sitä patjaa sun kämppään? Miksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli yksi ylipainoinen tuttu mökillä käymässä 4 päivää. Hän ei tuonut mitään ruokaa tms. mukanaan, vain itselleen siidereitä, joita piti jemmassa (ts. ei antanut muille). Rikkoi yhden vuoteen rungon, sai polkupyörän rikki ja hajotti riippumattotelineen -- mitään ei tarjoutunut korvaamaan. Söi hyvällä halulla meidän ostamia ruokia ja joi myös meidän viinejä.

Lähtöpäivänä soitti 30 minsaa sen jälkeen kun oli lähtenyt, että "Unohdin omien siidereiden tölkit siihen eteiseen. Annattehan sitten panttirahat minulle, kun olette palauttaneet tölkit?"

Ei PASSAA OTTAA VIERASTA VASTAAN! Kun tulee laskua noin paljon!

Meillä nämä tutut ovat hyvin nopeasti laitettu eteenpäin. Meillä on tosi kiva mökki. Vanhempani ovat sen ostaneet nuoruudessaan, laittaneet sitä rakkaudella ja jatkuvasti kunnostaneet. Nyt eivät enää jaksa tehdä mitään. Veljeni kanssa hankimme arvioitsijan, sain mökin ennakkoperintönä ja veljeni tulee saamaan saman määrän joskus, kun tarvitsee. Lisäksi mökki on lähellä minun perhettä, veljelläni on useita satoja km matkaa.

Monet sukulaiset ja tutut ovat mökillä vuosien varrella käynyt. Maaliskuussa muutimme mökille, lapset kävivät koulua etänä. Ongelmana on ainoastaan netti. Toimii parhaiten tuvassa ja omissa kokouksissa käsitellään asioita, jotka eivät kuulu ulkopuolisille. Saatiin homma toimimaan, kun porrastettiin, kaikki jousti.

Kesällä se sitten alkoi. Ilmoitettiin tullaan kylään. Sanoin ei käy, koska olen töissä. Kun tullaan sisälle, tullaan tupaan.  Meille jopa tuli ihmisiä kylään, auto vaan pihalle. Tässä vaiheessa mies yleensä otti kopin ja sanoi nyt on todella huono hetki. Pidettiin tauko, tarjottiin kahvit pihalla tai katetussa terassilla ja kerrottiin mikä on homman nimi.

Turvavälit !!! me asuttiin mökillä maaliskuusta lokakuuhun. Ei käyty missään. Alueen lähikauppiaalle kirjoitin kauppalistan sähköpostilla. Tuli vahvistus huomenna klo 12 voi hakea. Ajettiin pihaan, työntekijä toi ostokset pihalle, kannettiin ostokset autoon ja ajettiin pois. Kuitti oli kassissa ja summa maksettiin tilille.

Mitä ihmisiä vaivaa ? Kuka kehtaa mennä toisen kotiin, jos ei ole tervetullut. 

Hyvä TE mökille muuttaja perhe IHANA TARINA...meille kävi sama juttu kuin teille.EI PASSAA KERTOA KENELLEKKÄÄN ETTÄ ON JOSSAIN X PAIKASSA VEDEN ÄÄRELLÄ/Landella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asumme yhdessä Euroopan suurkaupungeista, josta lomailemme kesäisin Suomeen aina pariksi viikoksi. En ollenkaan pahoillani meidän vierailijoista, mielelläni näytän kaupunkia kaikille jotka tänne eksyvät. Mutta, lomavierailut Suomessa ovat kyllä melko tuskaa. Kaikki olettavat, että kun kerran olemme sillä suunnalla, niin pikaisesti ehdimme piipahtamaan jokin ilta kahville. Ei 20, 40 tai 100km matka majapaikastamme ole reissu eikä mikään kun kerta lähistöllä olemme. Teimme tuota yhden kesän niin, että yhtenä päivänä ajoimme 50km, toisena 300km, kolmantena 80km, neljäntenä taas 50km jne jne jne. Siinä se pariviikkoinen vierähtikin autossa. Puhumattakaan aikatauluttamisesta ja kaikkien tapaamisten sopimisesta. Ja sitten joku kuitenkin suuttui kun ei ehditty käymään "vain 30km päässä, kerrankin kun voitaisiin nähdä". Ei kyllä ikinä enää. Mikä siinä on niin vaikeaa tulla käymään majapaikkamme luona, kun kerran itse olemme kuitenkin Suomeen asti tulleet?

Vastasin tähän että matkustimme jo 2000 kilometriä, sinä voit varmasti matkustaa 30km.

Tätä vähän samaa ajatusmaailmaa on miehen vanhemmilla. Aina motkotaan kun käydään niin harvoin mutta on oma vaivansa pakata kolme lasta, kaksi aikuista ja koira autoon ja matkustaa 250km viikonlopun viettoon. Plus perillä kaikki petien petaukset jne. Mutta kun sanotaan että voisivat tulle meillekkin kylään niin vastaus on että no ei me koskaan käydä missään, tai mihimpä sitä nyt kotoa lähtis. Aina pitää olla syy käydä, esim. lapsen synttärit, pelkästä kyläilyn ilosta eivät vaivaudu. Ennemmin kyhjöttävät kahdestaan kotona koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Osti itse patjan yksiööni jotta voisi yöpyä siellä aina kun itseään huvittaa. Rajaton, narsistinen sukulainen kysessää eikä tule todellakaan onnistumaan älyttömässä suunnitelmassaan käyttää yksiötäni hotellinaan aina kun vaan siltä tuntuu. Tyypillä on kaiken huipuksi sellainen palkka, että sillä voi yöpyä hotelleissakin halutessaan ahtaan yksiöni sijaan.

Mikä hänestä tekee narsistin? Jos väkisin tätä laittamaasi asiaa lähtee yksipuolisesti vääntämään niin saahan sitä vaikka kenestä narsistin. 

uppista

Marru76 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asumme yhdessä Euroopan suurkaupungeista, josta lomailemme kesäisin Suomeen aina pariksi viikoksi. En ollenkaan pahoillani meidän vierailijoista, mielelläni näytän kaupunkia kaikille jotka tänne eksyvät. Mutta, lomavierailut Suomessa ovat kyllä melko tuskaa. Kaikki olettavat, että kun kerran olemme sillä suunnalla, niin pikaisesti ehdimme piipahtamaan jokin ilta kahville. Ei 20, 40 tai 100km matka majapaikastamme ole reissu eikä mikään kun kerta lähistöllä olemme. Teimme tuota yhden kesän niin, että yhtenä päivänä ajoimme 50km, toisena 300km, kolmantena 80km, neljäntenä taas 50km jne jne jne. Siinä se pariviikkoinen vierähtikin autossa. Puhumattakaan aikatauluttamisesta ja kaikkien tapaamisten sopimisesta. Ja sitten joku kuitenkin suuttui kun ei ehditty käymään "vain 30km päässä, kerrankin kun voitaisiin nähdä". Ei kyllä ikinä enää. Mikä siinä on niin vaikeaa tulla käymään majapaikkamme luona, kun kerran itse olemme kuitenkin Suomeen asti tulleet?

Vastasin tähän että matkustimme jo 2000 kilometriä, sinä voit varmasti matkustaa 30km.

Tätä vähän samaa ajatusmaailmaa on miehen vanhemmilla. Aina motkotaan kun käydään niin harvoin mutta on oma vaivansa pakata kolme lasta, kaksi aikuista ja koira autoon ja matkustaa 250km viikonlopun viettoon. Plus perillä kaikki petien petaukset jne. Mutta kun sanotaan että voisivat tulle meillekkin kylään niin vastaus on että no ei me koskaan käydä missään, tai mihimpä sitä nyt kotoa lähtis. Aina pitää olla syy käydä, esim. lapsen synttärit, pelkästä kyläilyn ilosta eivät vaivaudu. Ennemmin kyhjöttävät kahdestaan kotona koko ajan.

Voihan sitä seuraavan kyläilykäskyn yhteydessä todeta, että se matka on muuten yhtä pitkä toiseen suuntaan.

Marru76 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asumme yhdessä Euroopan suurkaupungeista, josta lomailemme kesäisin Suomeen aina pariksi viikoksi. En ollenkaan pahoillani meidän vierailijoista, mielelläni näytän kaupunkia kaikille jotka tänne eksyvät. Mutta, lomavierailut Suomessa ovat kyllä melko tuskaa. Kaikki olettavat, että kun kerran olemme sillä suunnalla, niin pikaisesti ehdimme piipahtamaan jokin ilta kahville. Ei 20, 40 tai 100km matka majapaikastamme ole reissu eikä mikään kun kerta lähistöllä olemme. Teimme tuota yhden kesän niin, että yhtenä päivänä ajoimme 50km, toisena 300km, kolmantena 80km, neljäntenä taas 50km jne jne jne. Siinä se pariviikkoinen vierähtikin autossa. Puhumattakaan aikatauluttamisesta ja kaikkien tapaamisten sopimisesta. Ja sitten joku kuitenkin suuttui kun ei ehditty käymään "vain 30km päässä, kerrankin kun voitaisiin nähdä". Ei kyllä ikinä enää. Mikä siinä on niin vaikeaa tulla käymään majapaikkamme luona, kun kerran itse olemme kuitenkin Suomeen asti tulleet?

Vastasin tähän että matkustimme jo 2000 kilometriä, sinä voit varmasti matkustaa 30km.

Tätä vähän samaa ajatusmaailmaa on miehen vanhemmilla. Aina motkotaan kun käydään niin harvoin mutta on oma vaivansa pakata kolme lasta, kaksi aikuista ja koira autoon ja matkustaa 250km viikonlopun viettoon. Plus perillä kaikki petien petaukset jne. Mutta kun sanotaan että voisivat tulle meillekkin kylään niin vastaus on että no ei me koskaan käydä missään, tai mihimpä sitä nyt kotoa lähtis. Aina pitää olla syy käydä, esim. lapsen synttärit, pelkästä kyläilyn ilosta eivät vaivaudu. Ennemmin kyhjöttävät kahdestaan kotona koko ajan.

Me olemme vaimoni ja kahden jo teini-ikäisen lapseni kanssa alusta asti tehneet sen päätöksen, ettemme tuhlaa viikonloppuja siihen, että pyörisimme jonkun sukulaisen nurkissa. Sama myös toisinpäin.  On omakin perhe-elämä.

Jotenkin tuntuu joillakin, etteivät tällaiset ihmiset pääse ikinä irti isän/ äidin helmoista, kun tiedämme tosiaan tapauksia, jotka ajavat joka viikonloppu 200-250km perheineen isovanhemmille yöksi...

Rasite kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli yksi ylipainoinen tuttu mökillä käymässä 4 päivää. Hän ei tuonut mitään ruokaa tms. mukanaan, vain itselleen siidereitä, joita piti jemmassa (ts. ei antanut muille). Rikkoi yhden vuoteen rungon, sai polkupyörän rikki ja hajotti riippumattotelineen -- mitään ei tarjoutunut korvaamaan. Söi hyvällä halulla meidän ostamia ruokia ja joi myös meidän viinejä.

Lähtöpäivänä soitti 30 minsaa sen jälkeen kun oli lähtenyt, että "Unohdin omien siidereiden tölkit siihen eteiseen. Annattehan sitten panttirahat minulle, kun olette palauttaneet tölkit?"

Ei PASSAA OTTAA VIERASTA VASTAAN! Kun tulee laskua noin paljon!

Meillä nämä tutut ovat hyvin nopeasti laitettu eteenpäin. Meillä on tosi kiva mökki. Vanhempani ovat sen ostaneet nuoruudessaan, laittaneet sitä rakkaudella ja jatkuvasti kunnostaneet. Nyt eivät enää jaksa tehdä mitään. Veljeni kanssa hankimme arvioitsijan, sain mökin ennakkoperintönä ja veljeni tulee saamaan saman määrän joskus, kun tarvitsee. Lisäksi mökki on lähellä minun perhettä, veljelläni on useita satoja km matkaa.

Monet sukulaiset ja tutut ovat mökillä vuosien varrella käynyt. Maaliskuussa muutimme mökille, lapset kävivät koulua etänä. Ongelmana on ainoastaan netti. Toimii parhaiten tuvassa ja omissa kokouksissa käsitellään asioita, jotka eivät kuulu ulkopuolisille. Saatiin homma toimimaan, kun porrastettiin, kaikki jousti.

Kesällä se sitten alkoi. Ilmoitettiin tullaan kylään. Sanoin ei käy, koska olen töissä. Kun tullaan sisälle, tullaan tupaan.  Meille jopa tuli ihmisiä kylään, auto vaan pihalle. Tässä vaiheessa mies yleensä otti kopin ja sanoi nyt on todella huono hetki. Pidettiin tauko, tarjottiin kahvit pihalla tai katetussa terassilla ja kerrottiin mikä on homman nimi.

Turvavälit !!! me asuttiin mökillä maaliskuusta lokakuuhun. Ei käyty missään. Alueen lähikauppiaalle kirjoitin kauppalistan sähköpostilla. Tuli vahvistus huomenna klo 12 voi hakea. Ajettiin pihaan, työntekijä toi ostokset pihalle, kannettiin ostokset autoon ja ajettiin pois. Kuitti oli kassissa ja summa maksettiin tilille.

Mitä ihmisiä vaivaa ? Kuka kehtaa mennä toisen kotiin, jos ei ole tervetullut. 

Hyvä TE mökille muuttaja perhe IHANA TARINA...meille kävi sama juttu kuin teille.EI PASSAA KERTOA KENELLEKKÄÄN ETTÄ ON JOSSAIN X PAIKASSA VEDEN ÄÄRELLÄ/Landella.

Asuimme keväästä syksyyn mökillämme, eikä tullut kertaakaan kutsumattomia vieraita.

Ensimmäinen tärkeä seikka mökkimme hankinnalle aikanaan oli, että se sijaitsee meren saaressa.

Osa ystävistä pääsee sinne veneillään, mutta valtaosa tarvitsee kyydin. Aina ovat soittaneet, sopiiko käydä piipahtamassa/ yökylässä. Toisekseen kysyvät aina perään, pitääkö tuoda ruokaa/juomaa/jotain.

Rosvotkin tarvitsevat veneen, tai moottorikelkan ja tavaroiden roudaaminen ei liene houkuta, kun samaa tavaraa löytänee mantereiden mökeiltä.

Mökkeilymatkaa kotisohvalta ei kuitenkaan ole mantereen vastaavia mökkejä enempää ~45min.

Härskiä tässä tarinassa on se, että yksi sun toinen on ollut ostamassa mökkiämme, tehtyämme todella laajan remontin, sekä pihatyöt ja laiturihommat.  Ollaan sitten sitä valmista, meille itsellemme tehtyä ostelemassa :)

Olin lähdössä baariin kaverin kanssa. Kaveri ihan pokkana pyysi laittamaan rumat vaatteet, että hänkin saa miehiltä huomiota.

Ja läpällä hän ei tuota sanonut, vaikka niin aluksi ajattelinkin.

Aikanaan yksi kaveri toi aina "ostoslistan" kun olimme lähdössä reissuun. Aina piti tuoda milloin mitäkin, lopuksi sanoin, että olemme menossa lomalle emmekä ostoksille. Siihen loppu pyynnöt