Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Meillä taitaa olla harvinaisen täyspäinen ystäväpiiri, kun näitä juttuja lukee. Aika vähällä ollaan päästy, vaikka mieheni on rakennusalan DI. Jonkun verran tulee kysymyksiä, että ollaan tekemässä remppaa, mikä on kohtuullinen hinta maksaa siitä ja tästä. Ihan ok.

Yksi miehen lapsuudenystävä vaimoineen on kyl sit omaa luokkaansa. Suunnittelivat vuosia oman talon rakentamista ja kävivät aina miehellä arvioittamassa kiikarissa olleet tontit, et minkälaisen talon niihin vois rakentaa. Muuten eivät juuri yhteyttä pitäneet. Mieheni kanssa kyllä vähän naureskelimme tälle meiningille, mutta ei pidetty kovin vakavana. No. Meille syntyi vauva, kuopuksemme. Vauva syntyi maanantaina, kotiuduimme torstaina. Perjantaina tää pariskunta ilmoitti, että tulisivat työpäivän jälkeen käymään. Oltiin mieheni kanssa ihmeissään ja vähän ilahtuneitakin, että halusivat niin pian tulla vauvaa katsomaan. Tulivat illalla klo 18. Kahvit keittelin, varmaan jotain ostopullaa tarjosin. He kaivoivat pinon tonttipapereita esiin, että mieheni katsoisi niitä. Siinä ilta sitten vierähti. Minä hoitelin vauvaa ja kahta vanhempaa lastamme, pari piti mieheni kiireisenä tonttipapereiden kanssa. Klo 20.30 totesin, et nyt lasten täytyy päästä rauhottumaan yöpuulle. Parin nainen jotenkin siinä heräsi ja kysyi, onko meille syntynyt vauva? Jep jep :D

Uskomatonta hyväksikäyttöä! Mä en ikimaailmassa suostuisi tollaseen, vaikka välit menis poikki. Eikä se tollasessa tapauksessa olis mikään menetys. Pidä puoles äläkä ole mikään kynnysmatto! Ne ihmiset yrittää viedä sun omanarvontuntos, älä salli sitä. Saat nähdä, että sulle tulee todella hyvä olo, kun uskallat panna hanttiin.........onnea siinä!

Ihka aito Lokki saapui ketjuun pahoittamaan mielensä. Kiitos! Sain niin paljon iloa tästä.

Minusta on ylipäätään härskiä olettaa, että lapset tai lapsenlapset muuntuvat automaattiseksi remontti-ja talkooavuksi, sekä omaishoitajaksi. Miehen äidillä on kunto huono ja isänsä on ylipainon takia kyvytön tekemään mitään fyysistä, joten miehen vastuulla on sekä porukoittensa omakotitalo ja kesämökki, jossa on kaksi hehtaaria lääniä ja romahtamispisteessä oleva talo. Mieheltä on tilattu nyt putkiremontti mökille ja edessä häämöttää lukuisia muita projekteja sekä omakotitalossa että mökillä. Täysin vastuutonta väkisin asua tiluksia, joihin ei oma kapasiteetti riitä.Koska mieheni on alistettu lapsuudesta saakka olemaan sanomatta ei, hän tekee kaiken. Tämän seurauksena meillä kotona ei hoidu mikään ja mies on stressaantunut, kun pitää kotona tehdä asioita ja miksi minä en voi. Tästä on usein riitoja sillä mieheni mielestä hänen tehtävänsä on lapsena auttaa vanhempiaan. Minusta taas hänen tehtävänsä aviomiehenä on rakentaa vaimon kanssa yhteistä kotia ja auttaa myös kotona.Minä mahdollistan miehelleni paikan joka on siivottu rentoumispaikka sillä jos pyydän miestäni vaikka yhdessä tekemään jotain, hän ahdistuu, koska kodin pitäisi olla lepopaikka. Olen niin väsynyt miehen sukuun ja mieheen, että en usko liittomme kestävän tällaista kuormitusta. En minä sen takia avioitunut, että yksin kannan vastuun kodista kun mies on renkinä porukoilleen. Mielestäni hänen pitäisi ottaa vastuu joko kokonaan muuttamalla sinne porukoilleen rengiksi tai sitten puhua vanhemmilleen suoraan, että he eivät voi rakentaa vanhuuttaan miehen varaan. Tästä syystä en piittaa appivanhemmistani yhtään, sillä he eivät anna poikansa rakentaa omaa elämäänsä vaan ripustautuvat tähän. Ja kyllä, olen itsekäs, sillä haluaisin puuhastella aviomieheni kanssa omassa kodissa yhdessä, nyt se ei vaan ole mahdollista.

Mieheni olisi pitänyt jättää siskoni häät väliin ja mennä laittamaan sähköjä serkkunsa mökille. Kas kummaa, ei jättänyt, eikä mennyt myöskään laittamaan niitä sähköjä, kun serkulle ei kelvannut mikään muu aika kuin yksi tietty kesäviikonloppu. Tarvitseeko sanoakaan, että serkku lopetti yhteydenpidon siihen.

Mä menin joskus yhen naisen luo jatkoille baarista, ja hän keräsi tortillarahan jokaiselta vieraalta. Tortillarahalla sai sitten syömistä, summa oli muistaakseni 2e. Samainen naikkonen keksi periä euroja mitä ihmeellisimmistä asioista ja kullankiilto silmissä bongaa kaikki kolikot puiston penkkien alta. Nyyttäreillä hän laski, että eräs tyttö söi 4 Tuc keksiä päällekäin, ja taivasteli sitä keittiössä syöjän selän takana. Kyttäsi muutenkin ruokia, eikä lopulta kukaan halunnut syödä mitään, helpompaa oli. Tuc-kekseistä jaksoi taivastella vielä vuosia sen jälkeen. Eräs vieras oli toisilla kutsuilla vahingossa juonut väärästä pepsipullosta, ja tämä nainen kauhistui siitäkin. "Minun pepsistä siis joi mieti, ihan kysymättä otti siitä!". Tästä kertoi monelle eri ihmiselle, että miten itsekäs vieras oli. Baarissa auliisti aina ilmoitti maksavansa narikan molemmista ja kärtti sitä kahta euroa niin kauan, että sen sai. Oli hemmetin vaikea saada baari-illan aikana kaksi euroa kasaan käteistä, joten sitten piti laskea, että kuinka monta huikkaa hän voi juoda drinkistäni että se kaksi euroa tulee täyteen. Tarjosi usein kyytiä kauppaan kun asuttiin samalla suunnalla, ja aina olisi pitänyt vipata 2e vaikka käytännössä ei tullut yhtään ohiajoa, ja siis itse tarjosi kyytiä. Liekö heillä suvussa tuo, sillä kyysäsin joskus tän naisen siskoa yli 300km toiselle paikkakunnalle jonne olin menossa itsekin mutta ajoa tuli silti aika lailla ylimääräistä, ja bensamaksuksi sain... NO TADAAVITUNTADAA... KAKSI EUROA! Oikein juhallisesti ojensi kolikon kertoen, että tällä olemme sujut. Yhteydenpitoni tähän kahden euron naiseen loppui, kun olin hänelle itselleen kuskina ja käytös oli ylimielistä ja kohteli minua kuin taksikuskia, kympin olisi siitä kymmenien kilomerien ajelusta maksanut mutta vasta sitten, kun hän oli valmis autosta nousemaan. Heitin kirjaimellisesi naisen autosta.ulos, tortillaraha oli mielestäni jo kuitattu. Jumaliste, mitä ihmisiä maa päällään kantaa.

Ikävä kyllä äitini ehdotukset, oletukset ja vaatimukset ovat kirkkaasti törkeimpiä temppuja, joita mieleeni tulee. Ymmärrän, että äidillä on omat ongelmansa, joista käytös johtuu, mutta olen tarvinnut monen vuoden ajan terapiaa ymmärtääkseni, että äiti ei hallitse elämääni. Toki luonteessani on omat masennuksen riskiä lisäävät piirteeni, mutta osittain kasvuolosuhteeni ovat oman osansa aiheuttaneet vakavasta masennuksestani. Olen nyt 24-vuotias, opinnoissa hyvin menestynyt, nyt työelämässä hyvin pärjäävä nainen, vaikka työssäjaksamiseen minun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Otan vastuun sairauteni hoitamisesta. Siitä huolimatta äitini kohdistaa minuun mitä kummallisimpia odotuksia. Tässä joitakin esimerkkejä:

- kun hän on tulossa kaupunkiin luokseni keskustaan, pitäisi minun varata parkkipaikka seisomalla jossakin parkkiruudussa "varaamassa" paikkaa.

-hän kyselee, voisinko käydä vaatekaupoissa etukäteen katsomassa, onko hänelle sopivaa vaatetta. Myös alusvaatteita haluaisi minun ostavan itselleen.

-hän olettaa, että minun kuuluu kertoa, mitä terapiassa on puhuttu tai mitä lääkitystä käytän. On uhannut soittaa minua hoitaville tahoille "kertoakseen totuuden"...?! =pelkää että hänestä on puhuttu

-on pyytänyt minua näyttämään alapääni, kun olin jo 18, tarkistaaksesi onko kaikki kunnossa....

-teki koko perheen edessä numeron siitä, kun nukkumaan mennessäni omassa huoneessani yllätti minut itsetyydyttämstä. Vaati kuulla miten sen teen.

- pyytää hankkimaan kaikki suvun lahjat puolestaan, maksaa sentään. Kortit olettaa minun tekevän itse kaikille puolestaan. Ei siinä mitään, pidän askartelusta mutta teen lähinnä omat korttini.

-pyytää kuitenkin milloin mitäkin ostamaan itselleen, koska "minulla on varaa" ja hän on minut kuitenkin ruokkinut ja kasvattanut, eli nyt on minun vuoro...

-ehdotti, että muutan asumaan hänen luokseen, jotta hän "hoitaisi minut kuntoon", kun en ole saanut aikaiseksi ottaa itseäni niskasta kiinni. Edelleen olen itse hakeutunut kunnolla avun piiriin ollessani 18 vuotias, ensimmäisen kerran 14-vuotiaana

-kyselee seksielämästäni

-syyllistää minua siitä, jos en käy hänen mielestään tarpeeksi usein siellä tai vanhempiensa luona

-syyllistää miestäni sairaudestani. Vasta hänen myötä olen ymmärtänyt mikä on normaalia vanhemman käytöstä.

-haluaa minun neuvojani ammattitaitoon liittyen. Mikään ei kuitenkaan tyydytä häntä. Osaa kaiken paremmin, alkanut jopa neuvomaan

-tivaa, paljonko minulla on rahaa

-lapsena pakotti katsomaan, kun tanssii alasti

-loukkaantunut, kun en käy hänen kanssaan saunassa

-loukkaantunut, kun en "kunnioita perinteitä" eli usko jumalaan, halua mennä naimisiin kotikylän kirkossa, vietä kaikkia juhlapyhiä kotipaikalla, nimeä lasta suvun jatkumon mukaan, palaa exäni luo (tuomittiin raiskauksestani mutta oli kuulema "kunnon maalaispoika")

-lista jatkuisi loputtomiin.....

Nykyisin lähinnä nauran näille. En lähde mukaan enää. Ollaan väleissä, lähinnä muun perheen ja suvun takia.

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kyllä äitini ehdotukset, oletukset ja vaatimukset ovat kirkkaasti törkeimpiä temppuja, joita mieleeni tulee. Ymmärrän, että äidillä on omat ongelmansa, joista käytös johtuu, mutta olen tarvinnut monen vuoden ajan terapiaa ymmärtääkseni, että äiti ei hallitse elämääni. Toki luonteessani on omat masennuksen riskiä lisäävät piirteeni, mutta osittain kasvuolosuhteeni ovat oman osansa aiheuttaneet vakavasta masennuksestani. Olen nyt 24-vuotias, opinnoissa hyvin menestynyt, nyt työelämässä hyvin pärjäävä nainen, vaikka työssäjaksamiseen minun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Otan vastuun sairauteni hoitamisesta. Siitä huolimatta äitini kohdistaa minuun mitä kummallisimpia odotuksia. Tässä joitakin esimerkkejä:

- kun hän on tulossa kaupunkiin luokseni keskustaan, pitäisi minun varata parkkipaikka seisomalla jossakin parkkiruudussa "varaamassa" paikkaa.

-hän kyselee, voisinko käydä vaatekaupoissa etukäteen katsomassa, onko hänelle sopivaa vaatetta. Myös alusvaatteita haluaisi minun ostavan itselleen.

-hän olettaa, että minun kuuluu kertoa, mitä terapiassa on puhuttu tai mitä lääkitystä käytän. On uhannut soittaa minua hoitaville tahoille "kertoakseen totuuden"...?! =pelkää että hänestä on puhuttu

-on pyytänyt minua näyttämään alapääni, kun olin jo 18, tarkistaaksesi onko kaikki kunnossa....

-teki koko perheen edessä numeron siitä, kun nukkumaan mennessäni omassa huoneessani yllätti minut itsetyydyttämstä. Vaati kuulla miten sen teen.

- pyytää hankkimaan kaikki suvun lahjat puolestaan, maksaa sentään. Kortit olettaa minun tekevän itse kaikille puolestaan. Ei siinä mitään, pidän askartelusta mutta teen lähinnä omat korttini.

-pyytää kuitenkin milloin mitäkin ostamaan itselleen, koska "minulla on varaa" ja hän on minut kuitenkin ruokkinut ja kasvattanut, eli nyt on minun vuoro...

-ehdotti, että muutan asumaan hänen luokseen, jotta hän "hoitaisi minut kuntoon", kun en ole saanut aikaiseksi ottaa itseäni niskasta kiinni. Edelleen olen itse hakeutunut kunnolla avun piiriin ollessani 18 vuotias, ensimmäisen kerran 14-vuotiaana

-kyselee seksielämästäni

-syyllistää minua siitä, jos en käy hänen mielestään tarpeeksi usein siellä tai vanhempiensa luona

-syyllistää miestäni sairaudestani. Vasta hänen myötä olen ymmärtänyt mikä on normaalia vanhemman käytöstä.

-haluaa minun neuvojani ammattitaitoon liittyen. Mikään ei kuitenkaan tyydytä häntä. Osaa kaiken paremmin, alkanut jopa neuvomaan

-tivaa, paljonko minulla on rahaa

-lapsena pakotti katsomaan, kun tanssii alasti

-loukkaantunut, kun en käy hänen kanssaan saunassa

-loukkaantunut, kun en "kunnioita perinteitä" eli usko jumalaan, halua mennä naimisiin kotikylän kirkossa, vietä kaikkia juhlapyhiä kotipaikalla, nimeä lasta suvun jatkumon mukaan, palaa exäni luo (tuomittiin raiskauksestani mutta oli kuulema "kunnon maalaispoika")

-lista jatkuisi loputtomiin.....

Nykyisin lähinnä nauran näille. En lähde mukaan enää. Ollaan väleissä, lähinnä muun perheen ja suvun takia.

Äitisi kuulostaa aivan sairaalta perverssiltä. Sinuna heivaisin tuollaisen "ihmisen" elämästäni kokonaan. Tuli niin paha mieli puolestasi.

Nro 513 lisää:

-yökylään itseään tyrkyttää "vain sillä ehdolla että saan nukkua sängyssänne" eli ajaisi meidät patjalle lattialle

-pyysi varaamaan "paikan päivystyksessä" kun oli flunssan takia sinne asiaa. Mitenkähän mahtaa toimia?

-kylään tullessaan vänisee, eikö ole sitä ja tätä tarjottavaa

Kosmetologina saa kivasti pyyntöjä..

-Häämeikki koemeikkeineen tietysti ilmaiseksi

-Koko suvun ja tuttavien kulmien hoito, ilmaiseksi ja aina heti kun heille sopii, viis minun aikataulusta

-Ihonhoito eli kasvohoito koneineen, ilmaiseksi tietysti kun eihän se nyt niin vaikeaa ja kallista voi olla, suututaan kun en taio aknea pois yhdellä hoitokerralla (en ole kuitenkaan ihotautilääkäri tai taikuri)

-Viikoittainen koristelakkaus kun eihän se nyt aikaa vie eikä ole vaikeaa

-Rakennekynnet ja ripsienpidennykset, ilmaiseksi nekin

-Kynsisienen hoito yhdellä hoitokerralla, taikuri kun olen

-Hierontaa aika kun nähdään

Näitä oikeasti voisi jatkaa loputtomiin...

Vierailija kirjoitti:

Olen ammatti-PT ja minulla on pitkä kokemus valmennuksesta ja urheiluravitsemuksesta. Harva sukulainen kyselee ohjaamaan (veloitan normaalisti 80-100 € kertaohjauksesta), mutta sitten taas räätälöityjä ravinto-ohjelmia pitäisi tehdä ilmaiseksi joka toiselle tutulle ja sukulaiselle, "kun pitäisi päästä läskeistä eroon..." Kehotan yleensä suosiolla ostamaan jonkun ruokavalion netistä, koska en yksinkertaisesti jaksa ensin selittää kaikkea juurta jaksaen, kuunnella mussutusta siitä, että aamupalalla ei haluta vetää muuta kuin 3 kuppia kahvia ja 5 röökiä. Ja kun pitäisi sitten vielä väitellä siitä, että irtokarkit ja limsa lihottaa siitä huolimatta, että niissä ei ole rasvaa, niin en yksinkertaisesti jaksa.

Mun tuttavapiirin PT valitettavasti jakaa "viisauksiaan" ts. mielipiteitään ihan pyytämättä ja kysymättä... se vielä puuttuis että niistä pitäis jotain maksaakin. Maksaisin mieluummin hänelle siitä että pitää suunsa kiinni...

Mä tein aika kauan ilmaiseksi maskeerauksia eräälle performanssitaiteilijalle. Olen entiseltä ammatiltani maskeeraaja. Lupasi palkkiot aina kun alkaa tienaamaan ja luotin, että esiintyvä taiteilija kyllä joskus lyö läpi. Kymmenen vuoden aikana ei tullut penniäkään sieltä rahaa, ja lopetin sitten ajan puutteen vuoksi ne hommat. Nyt viimeisimpään suostuin kun oli saamassa tukirahaa josta liikenee jopa palkka mulle. Kiitteli kun suostuin ja kehui, miten hän pyytää minua siksi, koska olen ilmainen. Jo siitä tuli paska fiilis. Tein päivän duunia ja palkkiota ei kuulunut. Luin lehdestä, että oli saanut tuen, josta mulle piti maksaa palkka. Kyselin sitten kun alkoi esitykset, että koskas pääsis katsomaan esitystä. Olisin sitten vihjannut, että ilmeisesti tukiraha tuli kun esitykset on myynnissä. Ilmoitti, että tervetuloa, ja lippuja voi ostaa paikasta x. Että olisi vielä pitänyt vuosien ilmaisen työn lisäksi maksaa pääsymaksu esitykseen, palkkiotahan hän ei koskaan mulle antanut.

Ihmiset hoi.... Ei kannata tehdä ilmaista työtä kenellekään, vaikka olisi kuinka ystävä, kukaan ei arvosta orjaa.

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kyllä äitini ehdotukset, oletukset ja vaatimukset ovat kirkkaasti törkeimpiä temppuja, joita mieleeni tulee. Ymmärrän, että äidillä on omat ongelmansa, joista käytös johtuu, mutta olen tarvinnut monen vuoden ajan terapiaa ymmärtääkseni, että äiti ei hallitse elämääni. Toki luonteessani on omat masennuksen riskiä lisäävät piirteeni, mutta osittain kasvuolosuhteeni ovat oman osansa aiheuttaneet vakavasta masennuksestani. Olen nyt 24-vuotias, opinnoissa hyvin menestynyt, nyt työelämässä hyvin pärjäävä nainen, vaikka työssäjaksamiseen minun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Otan vastuun sairauteni hoitamisesta. Siitä huolimatta äitini kohdistaa minuun mitä kummallisimpia odotuksia. Tässä joitakin esimerkkejä:

- kun hän on tulossa kaupunkiin luokseni keskustaan, pitäisi minun varata parkkipaikka seisomalla jossakin parkkiruudussa "varaamassa" paikkaa.

-hän kyselee, voisinko käydä vaatekaupoissa etukäteen katsomassa, onko hänelle sopivaa vaatetta. Myös alusvaatteita haluaisi minun ostavan itselleen.

-hän olettaa, että minun kuuluu kertoa, mitä terapiassa on puhuttu tai mitä lääkitystä käytän. On uhannut soittaa minua hoitaville tahoille "kertoakseen totuuden"...?! =pelkää että hänestä on puhuttu

-on pyytänyt minua näyttämään alapääni, kun olin jo 18, tarkistaaksesi onko kaikki kunnossa....

-teki koko perheen edessä numeron siitä, kun nukkumaan mennessäni omassa huoneessani yllätti minut itsetyydyttämstä. Vaati kuulla miten sen teen.

- pyytää hankkimaan kaikki suvun lahjat puolestaan, maksaa sentään. Kortit olettaa minun tekevän itse kaikille puolestaan. Ei siinä mitään, pidän askartelusta mutta teen lähinnä omat korttini.

-pyytää kuitenkin milloin mitäkin ostamaan itselleen, koska "minulla on varaa" ja hän on minut kuitenkin ruokkinut ja kasvattanut, eli nyt on minun vuoro...

-ehdotti, että muutan asumaan hänen luokseen, jotta hän "hoitaisi minut kuntoon", kun en ole saanut aikaiseksi ottaa itseäni niskasta kiinni. Edelleen olen itse hakeutunut kunnolla avun piiriin ollessani 18 vuotias, ensimmäisen kerran 14-vuotiaana

-kyselee seksielämästäni

-syyllistää minua siitä, jos en käy hänen mielestään tarpeeksi usein siellä tai vanhempiensa luona

-syyllistää miestäni sairaudestani. Vasta hänen myötä olen ymmärtänyt mikä on normaalia vanhemman käytöstä.

-haluaa minun neuvojani ammattitaitoon liittyen. Mikään ei kuitenkaan tyydytä häntä. Osaa kaiken paremmin, alkanut jopa neuvomaan

-tivaa, paljonko minulla on rahaa

-lapsena pakotti katsomaan, kun tanssii alasti

-loukkaantunut, kun en käy hänen kanssaan saunassa

-loukkaantunut, kun en "kunnioita perinteitä" eli usko jumalaan, halua mennä naimisiin kotikylän kirkossa, vietä kaikkia juhlapyhiä kotipaikalla, nimeä lasta suvun jatkumon mukaan, palaa exäni luo (tuomittiin raiskauksestani mutta oli kuulema "kunnon maalaispoika")

-lista jatkuisi loputtomiin.....

Nykyisin lähinnä nauran näille. En lähde mukaan enää. Ollaan väleissä, lähinnä muun perheen ja suvun takia.

Sun äitisi kuulostaa pelottavalla tavalla mun äidille.. Mun äiti tosin oli aivan hemmetin sairas..pakotti haistelemaan pierujaan ja hikisiä kainaloitaan. Painoi meidän lasten päät väkisin kainaloon tai sitten kuoputti omalla kädellä kainaloaan, ja tunki sormet nenään. Isälle se teki niin,että kun iskä nukkui, äiti asetti takamuksen isän naaman päälle ja pieraisi täysiä. :( Äiti myös paskansi housuun ja sitten naureskelee sille.  Veljestä se otti kuvia kun veli tyydytti itseään ja laitteli sitten kuva-albumiin. Mä luulen, että alitajunta on tukahduttanut suuren osan siitä helvetistä mitä lapsuudeksi kutsutaan. Terapiaa on takana vuosia, mutta äitiin ei ole mitään välejä. Äitiä yriti saada hoitoon, mutta hän ei mielestään ole mitenkään erikoinen ja terapeutti on kuulema kylällä tunnettu H***a. Riidaksi menee aina ja mun terapeutti oikeastaan kehotti suoraan jättämään yhteydenpidon jos meinaan pysyä kuosissa. Sen olen kuullut, että muille sisaruksille ja suvulle jauhaa äiti paskaa minkä ehtii ja haukkuu meikäläistä ties millä nimillä. Erityisesti on diagnosoinut minut vajaamieliseksi ja raivohulluksi. Tämä siitä syystä, että aikuisiällä olen kilahtanut äidille useita kertoja näiden hullutusten yhteydessä.

Mutta outoja asioita joita äiti on pyytänyt on monta. Mm. irrottamaan rupia hänen selästään ja rasvaamaan niitä. Äiti irrotti itse rupia leipäveitsellä ja laittoi verisen veitsen sitten leikkuulaudalle takaisin. Hieroa piti äitiä koko lapsuus, päänahasta ja niskasta ja sormista. Kertoi, että kuolee varmaan pian ja hieronta ehkäisee kuolemaa. Koko lapsuus oli äidistä huolehtimista ja sen sairaita päähänpistoja piti toteuttaa. Myös mun ex pahoinpiteli ja petti mua, ja äidin mielestä ei ihme, koska olen niin hankala. Nyt vasta oikeasti aikuisena ymmärrän, miksi mun ihmissuhteet olivat sellaisia.. miten ihmeessä olisin onnistunut saamaan miehen joka kunnioittaa minua, kun koko minäkuvani henki sitä, että mua voi alistaa miten sattuu. En vihaa äitiäni, halveksun kyllä ja toivon, että mun ei tarvitse ikinä olla sen kanssa enää missään tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kyllä äitini ehdotukset, oletukset ja vaatimukset ovat kirkkaasti törkeimpiä temppuja, joita mieleeni tulee. Ymmärrän, että äidillä on omat ongelmansa, joista käytös johtuu, mutta olen tarvinnut monen vuoden ajan terapiaa ymmärtääkseni, että äiti ei hallitse elämääni. Toki luonteessani on omat masennuksen riskiä lisäävät piirteeni, mutta osittain kasvuolosuhteeni ovat oman osansa aiheuttaneet vakavasta masennuksestani. Olen nyt 24-vuotias, opinnoissa hyvin menestynyt, nyt työelämässä hyvin pärjäävä nainen, vaikka työssäjaksamiseen minun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Otan vastuun sairauteni hoitamisesta. Siitä huolimatta äitini kohdistaa minuun mitä kummallisimpia odotuksia. Tässä joitakin esimerkkejä:

- kun hän on tulossa kaupunkiin luokseni keskustaan, pitäisi minun varata parkkipaikka seisomalla jossakin parkkiruudussa "varaamassa" paikkaa.

-hän kyselee, voisinko käydä vaatekaupoissa etukäteen katsomassa, onko hänelle sopivaa vaatetta. Myös alusvaatteita haluaisi minun ostavan itselleen.

-hän olettaa, että minun kuuluu kertoa, mitä terapiassa on puhuttu tai mitä lääkitystä käytän. On uhannut soittaa minua hoitaville tahoille "kertoakseen totuuden"...?! =pelkää että hänestä on puhuttu

-on pyytänyt minua näyttämään alapääni, kun olin jo 18, tarkistaaksesi onko kaikki kunnossa....

-teki koko perheen edessä numeron siitä, kun nukkumaan mennessäni omassa huoneessani yllätti minut itsetyydyttämstä. Vaati kuulla miten sen teen.

- pyytää hankkimaan kaikki suvun lahjat puolestaan, maksaa sentään. Kortit olettaa minun tekevän itse kaikille puolestaan. Ei siinä mitään, pidän askartelusta mutta teen lähinnä omat korttini.

-pyytää kuitenkin milloin mitäkin ostamaan itselleen, koska "minulla on varaa" ja hän on minut kuitenkin ruokkinut ja kasvattanut, eli nyt on minun vuoro...

-ehdotti, että muutan asumaan hänen luokseen, jotta hän "hoitaisi minut kuntoon", kun en ole saanut aikaiseksi ottaa itseäni niskasta kiinni. Edelleen olen itse hakeutunut kunnolla avun piiriin ollessani 18 vuotias, ensimmäisen kerran 14-vuotiaana

-kyselee seksielämästäni

-syyllistää minua siitä, jos en käy hänen mielestään tarpeeksi usein siellä tai vanhempiensa luona

-syyllistää miestäni sairaudestani. Vasta hänen myötä olen ymmärtänyt mikä on normaalia vanhemman käytöstä.

-haluaa minun neuvojani ammattitaitoon liittyen. Mikään ei kuitenkaan tyydytä häntä. Osaa kaiken paremmin, alkanut jopa neuvomaan

-tivaa, paljonko minulla on rahaa

-lapsena pakotti katsomaan, kun tanssii alasti

-loukkaantunut, kun en käy hänen kanssaan saunassa

-loukkaantunut, kun en "kunnioita perinteitä" eli usko jumalaan, halua mennä naimisiin kotikylän kirkossa, vietä kaikkia juhlapyhiä kotipaikalla, nimeä lasta suvun jatkumon mukaan, palaa exäni luo (tuomittiin raiskauksestani mutta oli kuulema "kunnon maalaispoika")

-lista jatkuisi loputtomiin.....

Nykyisin lähinnä nauran näille. En lähde mukaan enää. Ollaan väleissä, lähinnä muun perheen ja suvun takia.

Sun äitisi kuulostaa pelottavalla tavalla mun äidille.. Mun äiti tosin oli aivan hemmetin sairas..pakotti haistelemaan pierujaan ja hikisiä kainaloitaan. Painoi meidän lasten päät väkisin kainaloon tai sitten kuoputti omalla kädellä kainaloaan, ja tunki sormet nenään. Isälle se teki niin,että kun iskä nukkui, äiti asetti takamuksen isän naaman päälle ja pieraisi täysiä. :( Äiti myös paskansi housuun ja sitten naureskelee sille.  Veljestä se otti kuvia kun veli tyydytti itseään ja laitteli sitten kuva-albumiin. Mä luulen, että alitajunta on tukahduttanut suuren osan siitä helvetistä mitä lapsuudeksi kutsutaan. Terapiaa on takana vuosia, mutta äitiin ei ole mitään välejä. Äitiä yriti saada hoitoon, mutta hän ei mielestään ole mitenkään erikoinen ja terapeutti on kuulema kylällä tunnettu H***a. Riidaksi menee aina ja mun terapeutti oikeastaan kehotti suoraan jättämään yhteydenpidon jos meinaan pysyä kuosissa. Sen olen kuullut, että muille sisaruksille ja suvulle jauhaa äiti paskaa minkä ehtii ja haukkuu meikäläistä ties millä nimillä. Erityisesti on diagnosoinut minut vajaamieliseksi ja raivohulluksi. Tämä siitä syystä, että aikuisiällä olen kilahtanut äidille useita kertoja näiden hullutusten yhteydessä.

Mutta outoja asioita joita äiti on pyytänyt on monta. Mm. irrottamaan rupia hänen selästään ja rasvaamaan niitä. Äiti irrotti itse rupia leipäveitsellä ja laittoi verisen veitsen sitten leikkuulaudalle takaisin. Hieroa piti äitiä koko lapsuus, päänahasta ja niskasta ja sormista. Kertoi, että kuolee varmaan pian ja hieronta ehkäisee kuolemaa. Koko lapsuus oli äidistä huolehtimista ja sen sairaita päähänpistoja piti toteuttaa. Myös mun ex pahoinpiteli ja petti mua, ja äidin mielestä ei ihme, koska olen niin hankala. Nyt vasta oikeasti aikuisena ymmärrän, miksi mun ihmissuhteet olivat sellaisia.. miten ihmeessä olisin onnistunut saamaan miehen joka kunnioittaa minua, kun koko minäkuvani henki sitä, että mua voi alistaa miten sattuu. En vihaa äitiäni, halveksun kyllä ja toivon, että mun ei tarvitse ikinä olla sen kanssa enää missään tekemisissä.

Samoja piirteitä todellakin,

T: 513

Vierailija kirjoitti:

Kosmetologina saa kivasti pyyntöjä..

-Häämeikki koemeikkeineen tietysti ilmaiseksi

-Koko suvun ja tuttavien kulmien hoito, ilmaiseksi ja aina heti kun heille sopii, viis minun aikataulusta

-Ihonhoito eli kasvohoito koneineen, ilmaiseksi tietysti kun eihän se nyt niin vaikeaa ja kallista voi olla, suututaan kun en taio aknea pois yhdellä hoitokerralla (en ole kuitenkaan ihotautilääkäri tai taikuri)

-Viikoittainen koristelakkaus kun eihän se nyt aikaa vie eikä ole vaikeaa

-Rakennekynnet ja ripsienpidennykset, ilmaiseksi nekin

-Kynsisienen hoito yhdellä hoitokerralla, taikuri kun olen

-Hierontaa aika kun nähdään

Näitä oikeasti voisi jatkaa loputtomiin...

Miksi suostut? Laitat kyltin "hinnasto sukulaisille & tuttaville" -kyltin esiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ammatti-PT ja minulla on pitkä kokemus valmennuksesta ja urheiluravitsemuksesta. Harva sukulainen kyselee ohjaamaan (veloitan normaalisti 80-100 € kertaohjauksesta), mutta sitten taas räätälöityjä ravinto-ohjelmia pitäisi tehdä ilmaiseksi joka toiselle tutulle ja sukulaiselle, "kun pitäisi päästä läskeistä eroon..." Kehotan yleensä suosiolla ostamaan jonkun ruokavalion netistä, koska en yksinkertaisesti jaksa ensin selittää kaikkea juurta jaksaen, kuunnella mussutusta siitä, että aamupalalla ei haluta vetää muuta kuin 3 kuppia kahvia ja 5 röökiä. Ja kun pitäisi sitten vielä väitellä siitä, että irtokarkit ja limsa lihottaa siitä huolimatta, että niissä ei ole rasvaa, niin en yksinkertaisesti jaksa.

Mun tuttavapiirin PT valitettavasti jakaa "viisauksiaan" ts. mielipiteitään ihan pyytämättä ja kysymättä... se vielä puuttuis että niistä pitäis jotain maksaakin. Maksaisin mieluummin hänelle siitä että pitää suunsa kiinni...

Samoin, oikein ilahduin tästä "itsekkään" PT:n kirjoituksesta :) Puhumattakaan joka sortin muotidieetin asiantuntijoista työpaikalla, siinä keittiöpsykologit kalpenee niiden keittiö-PT:den rinnalla..

Meidän suvussa erään ammatinharjoittaja laittoi aina sukulaisille 10% sukulaisuuslisän etteivät kärkkyisi ilmaiseksi tai hyvillä alennuksilla tuotteita. Hyvä tyyppi, ymmärsi miten pitää ruinaaja-kerjääjät loitolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kyllä äitini ehdotukset, oletukset ja vaatimukset ovat kirkkaasti törkeimpiä temppuja, joita mieleeni tulee. Ymmärrän, että äidillä on omat ongelmansa, joista käytös johtuu, mutta olen tarvinnut monen vuoden ajan terapiaa ymmärtääkseni, että äiti ei hallitse elämääni. Toki luonteessani on omat masennuksen riskiä lisäävät piirteeni, mutta osittain kasvuolosuhteeni ovat oman osansa aiheuttaneet vakavasta masennuksestani. Olen nyt 24-vuotias, opinnoissa hyvin menestynyt, nyt työelämässä hyvin pärjäävä nainen, vaikka työssäjaksamiseen minun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Otan vastuun sairauteni hoitamisesta. Siitä huolimatta äitini kohdistaa minuun mitä kummallisimpia odotuksia. Tässä joitakin esimerkkejä:

- kun hän on tulossa kaupunkiin luokseni keskustaan, pitäisi minun varata parkkipaikka seisomalla jossakin parkkiruudussa "varaamassa" paikkaa.

-hän kyselee, voisinko käydä vaatekaupoissa etukäteen katsomassa, onko hänelle sopivaa vaatetta. Myös alusvaatteita haluaisi minun ostavan itselleen.

-hän olettaa, että minun kuuluu kertoa, mitä terapiassa on puhuttu tai mitä lääkitystä käytän. On uhannut soittaa minua hoitaville tahoille "kertoakseen totuuden"...?! =pelkää että hänestä on puhuttu

-on pyytänyt minua näyttämään alapääni, kun olin jo 18, tarkistaaksesi onko kaikki kunnossa....

-teki koko perheen edessä numeron siitä, kun nukkumaan mennessäni omassa huoneessani yllätti minut itsetyydyttämstä. Vaati kuulla miten sen teen.

- pyytää hankkimaan kaikki suvun lahjat puolestaan, maksaa sentään. Kortit olettaa minun tekevän itse kaikille puolestaan. Ei siinä mitään, pidän askartelusta mutta teen lähinnä omat korttini.

-pyytää kuitenkin milloin mitäkin ostamaan itselleen, koska "minulla on varaa" ja hän on minut kuitenkin ruokkinut ja kasvattanut, eli nyt on minun vuoro...

-ehdotti, että muutan asumaan hänen luokseen, jotta hän "hoitaisi minut kuntoon", kun en ole saanut aikaiseksi ottaa itseäni niskasta kiinni. Edelleen olen itse hakeutunut kunnolla avun piiriin ollessani 18 vuotias, ensimmäisen kerran 14-vuotiaana

-kyselee seksielämästäni

-syyllistää minua siitä, jos en käy hänen mielestään tarpeeksi usein siellä tai vanhempiensa luona

-syyllistää miestäni sairaudestani. Vasta hänen myötä olen ymmärtänyt mikä on normaalia vanhemman käytöstä.

-haluaa minun neuvojani ammattitaitoon liittyen. Mikään ei kuitenkaan tyydytä häntä. Osaa kaiken paremmin, alkanut jopa neuvomaan

-tivaa, paljonko minulla on rahaa

-lapsena pakotti katsomaan, kun tanssii alasti

-loukkaantunut, kun en käy hänen kanssaan saunassa

-loukkaantunut, kun en "kunnioita perinteitä" eli usko jumalaan, halua mennä naimisiin kotikylän kirkossa, vietä kaikkia juhlapyhiä kotipaikalla, nimeä lasta suvun jatkumon mukaan, palaa exäni luo (tuomittiin raiskauksestani mutta oli kuulema "kunnon maalaispoika")

-lista jatkuisi loputtomiin.....

Nykyisin lähinnä nauran näille. En lähde mukaan enää. Ollaan väleissä, lähinnä muun perheen ja suvun takia.

Sun äitisi kuulostaa pelottavalla tavalla mun äidille.. Mun äiti tosin oli aivan hemmetin sairas..pakotti haistelemaan pierujaan ja hikisiä kainaloitaan. Painoi meidän lasten päät väkisin kainaloon tai sitten kuoputti omalla kädellä kainaloaan, ja tunki sormet nenään. Isälle se teki niin,että kun iskä nukkui, äiti asetti takamuksen isän naaman päälle ja pieraisi täysiä. :( Äiti myös paskansi housuun ja sitten naureskelee sille.  Veljestä se otti kuvia kun veli tyydytti itseään ja laitteli sitten kuva-albumiin. Mä luulen, että alitajunta on tukahduttanut suuren osan siitä helvetistä mitä lapsuudeksi kutsutaan. Terapiaa on takana vuosia, mutta äitiin ei ole mitään välejä. Äitiä yriti saada hoitoon, mutta hän ei mielestään ole mitenkään erikoinen ja terapeutti on kuulema kylällä tunnettu H***a. Riidaksi menee aina ja mun terapeutti oikeastaan kehotti suoraan jättämään yhteydenpidon jos meinaan pysyä kuosissa. Sen olen kuullut, että muille sisaruksille ja suvulle jauhaa äiti paskaa minkä ehtii ja haukkuu meikäläistä ties millä nimillä. Erityisesti on diagnosoinut minut vajaamieliseksi ja raivohulluksi. Tämä siitä syystä, että aikuisiällä olen kilahtanut äidille useita kertoja näiden hullutusten yhteydessä.

Mutta outoja asioita joita äiti on pyytänyt on monta. Mm. irrottamaan rupia hänen selästään ja rasvaamaan niitä. Äiti irrotti itse rupia leipäveitsellä ja laittoi verisen veitsen sitten leikkuulaudalle takaisin. Hieroa piti äitiä koko lapsuus, päänahasta ja niskasta ja sormista. Kertoi, että kuolee varmaan pian ja hieronta ehkäisee kuolemaa. Koko lapsuus oli äidistä huolehtimista ja sen sairaita päähänpistoja piti toteuttaa. Myös mun ex pahoinpiteli ja petti mua, ja äidin mielestä ei ihme, koska olen niin hankala. Nyt vasta oikeasti aikuisena ymmärrän, miksi mun ihmissuhteet olivat sellaisia.. miten ihmeessä olisin onnistunut saamaan miehen joka kunnioittaa minua, kun koko minäkuvani henki sitä, että mua voi alistaa miten sattuu. En vihaa äitiäni, halveksun kyllä ja toivon, että mun ei tarvitse ikinä olla sen kanssa enää missään tekemisissä.

Halaus ja tsemppiä.

Ajattelin jo, ettei minua kohtaan ole tehty mitään, mutta tuli sitten mieleen myös veljeni tyttöystävä. Veli oli tarjoamassa minulle mäkkiateriaa eli ei mitään kallista ja hienoa vaan ihan perusmättöä illan iloksi. Tyttöystävä hermostui tästä ja selitti, kuinka se on väärin eikä veljeni _saa_ tarjota minulle ruokaa.

Sama tapaus otti aina iloisena vastaan kaiken mitä itse tarjosin: kahvit, kyydit, drinksut, karkit, mitä vaan. Itse ajattelin vain, että toki kaverit tarjoaa toisilleen jne. Myöhemmin olen tajunnut, ettei hän koskaan itse tarjonnut mitään. Kaiken huippu oli tuo kun alkoi kontrolloida veljeni "rahahanoja".

Toisaalta ymmärsin pihiyden, koska oli vähävarainen ja äitinsä todennäköisesti kaikkien Pihien Äiti joka oli kasvattanut siihen, ettei mitään kivaa voi eikä saa ostaa ja rahaa pitää säästää, eikä vaatteillakaan niin väliä.

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni ilmoitti minulle että hän jättää koiransa minun vastuulleni, kun hän lähtee poikaystävänsä kanssa laivalle ja Ruotsiin. Kieltäydyin, koska mulla oli muita lukkoonlyötyjä suunnitelmia muiden kanssa, jotka vaativat kaupungista poistumisen. Hänpä kertoi jo olevansa autossa matkalla laivalle, ja että avain löytyy porrasmaton alta, että kyllä mun täytyy nyt hoitaa koirat, muuten ne ei saa ruokaakaan. Siihen sanoin, että eläintensuojelu on vain puhelinsoiton päässä, ja että jos koirat ovat yksin kun tänä iltana asunnossanne käyn, soitan sen puhelun heitteillejätöstä. Ystävä rupesi raivoamaan siitä, miten paska ystävä olen.

Tietysti olisin voinut katsoa niitä koiria, jos a) multa olisi kysytty ajoissa eikä vain vaadittu ja b) mulla ei olisi ollut suunnitelmia. Sinä iltana kun menin sinne asuntoon, soitin ovikelloa ja yllätyksekseni ystävän äiti avaa oven ja rupeaa hänkin mua haukkumaan :D

Toinen juttu on se, että koska olin nuori, sinkku nainen, jokainen sukulainen nakitti mut lastenvahtimishommiin ilman palkkaa. En pidä lapsista vieläkään, eikä niitä itsellä ole. Sitä vain oletettiin, että ilman muuta se Kyllikki vahtii lapsia kun aikuiset pitää hauskaa häissä/sukukokouksissa/kissanristiäisissä. Kerran häihin mennessäni napattiin mut jo ennen kirkkoa lastenhuoneeseen, ja ilmoitettiin että Sirkulla on diabetes, Valpurilla kissa-allergia ja Arhippa ei syö perunaa. Kun sukulaistäti kääntyi lähteäkseen, nauroin vain että minä en lapsia vahdi, ja lähdin takaisin kirkkoon. En aina pyydettäessä kieltäytynyt, lapsia vahdin vaikka pari kertaa kunhan multa kysyttiin ja mulle sopi. Ärsyttää vain ne olettajat ja muiden puolesta päättäjät :) Ja joskus ylioppilasjuhlissa tätini sopi ylioppilaan äidin kanssa, että kyllä se Kyllikki sitten voi tiskata. Multa ei kysytty mitään! Yhden altaallisen tiskasin ja ilmoitin, että tämä oli tässä, minä olen vieras talossa.

Ihailen pallejasi!