Matkailuviha

Ehkä pelkäät, etkä sen vuoksi uskalla?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä pelkäät, etkä sen vuoksi uskalla?

Kyllä ulkomailla myös pelottaa: onko taksi turvallinen, saanko tästä ruokamyrkytyksen, onko lompakko tallessa, mitä teen jos passi varastetaan, missäs nyt oikein olenkaan ja miten pääsen takaisin majapaikkaan... On täysin eri asia eksyä joidenkin maiden 'tietyille alueille' illalla tai jopa päivällä kuin eksyä vaikka Kuopion torilla. Pelon tuoma stressi on varmasti yksi syy.

-Ap

Vihaan matkustamista. Se suunnittelu ja säätäminen ja lippulaput ja matkatavarat ja reitit ja asemalle/kentälle lähdöt ja koko hela paska.

Yö ennen lähtöä tulee pyörittyä lakanoissa ja aamulla vituttaa ja silmät täynnä hiekkaa.

Stressaavaa. En tykkää muutoksista enkä ole kiinnostunut eri kulttuureista, matkustaminen on myös fyysisesti epämukavaa, kuumaa ja tukalaa.

Sen verran olen nuorempana matkannut, että tiedän inhoavani reissaamista. Sekä kotimaassa että ulkomailla.

Kai se on jotain pelkoa myös; mitä jos jotenkin onnistun menemään väärään koneeseen? Olenko mokannut hotellivaraukset ja joudun nukkumaan puiston penkillä? Mitä jos hukkaan rahat ja passit, mitäs sitten?

Mulle riittää matka höyhenmaille ja takaisin.

No täällä on myös yksi matkustuksen vihaaja.

Joka paikassa mainostetaan niitä voita loma matka, ota lainaa lomaan varten. Ja jos minulla ei olisi rahaa miksi ottaisin lainaa matkaa varten.  Siksikö että voi kertoa ihmisille mitä on nähnyt matkoilla? No ketään ei kuitenkaan kiinnosta, mitä juuri SINÄ olet kokenut.

En vihaa matkustamista, mutta matkustaminen on minusta äärettömän raskasta. Koko ajan on tunne, että pitää nähdä paljon ja hiki hatussa rampata jossain pyramideilla auringon porottaessa ja ei saa nukuttua kunnolla missään ja ruoka jossain buffeteissa tai ravintoloissa ylipäätään epäilyttää. Ja se kokeminen ja näkeminen saa aikaan levottoman olon ja kotiin tullessa on uupunut ja eräänlaisen tyytymättömyyden vallassa. Kestää kauan ennenkuin pääsee tasapainoon.

Minulla on inhoa matkailua kohtaan. Ensinnäkin vituttaa yleinen ylistävä asenne huvimatkailuun - on avartavaa, jännittävää, kaikkien pitäisi kokea jne. Siis muuten voidaan elää kovinkin valveutuneesti, mutta tuhotaan luontoa ihan tahallaan lentämällä Budapestiin viikonlopuksi, kun oli niin halvat liput. On vaikea käsittää, että joku kokee tällaisen ihan oikeudekseen.

Kaikilla on toki erilaiset mieltymykset, mutta minusta virikkeitä ja kaikkea mielenkiintoista on paljon jo lähiseudulla.

Sitten henkilökohtaiset syyt, joiden vuoksi matkustus tuntuu raskaalta: sählään jo kotimaassa tarpeeksi ja olen huono suunnistamaan. Kotimaassa tuollaiset ikävät asiat sujuu, kun on tottunut. Ei tarvitse eksyä bussilla jonnekin tai joutua vahingossa vaaralliselle seudulle, jossa kaikki huomaavat turistiksi.

Olen muutaman kerran ollut ulkomailla ja oli matkoilla kyllä jännittävää ja kivaakin. Kerran kävin myös Lapissa, enkä tykännyt reissusta yhtään. Perillä oli melko samanlaista kuin etelässä, vähemmän puita vain. Lisäksi niin pitkään autossa matkustaminen oli niin inhottava kokemus, että en välitä sitä uudestaan kokea.

Ymmärrän kyllä, miksi ihmiset keskustelevat matkoista. Yleensä satasten ja tuhansien eurojen satsauksista tykätään jutella, oli kyseessä sitten remontti, autohuolto tai risteily saati reissu Australiaan. Matka on mielen päällä.

Koen ehkä kateutta siitä, kun en voi osallistua keskusteluun. Olen hiljaa, etten pilaa keskustelua - ja jotta kukaan ei ajattele minun olevan kateellinen toisen ilosta ja onnesta.

Kateutta koen joskus siitä, että jollain on niin paljon rahaa että voi mennä maaimanympärysmatkalle sun muulle. Olisihan se kiva olla todella rikas.

Viha voi syntyä siitä kun tuntuu että muut pitävät minua moukkana, jos kerron että olin koko kesäloman kotona. Ei ole kiva tuntea itseä alempiarvoiseksi.

-Ap

Minusta on ihanaa viettää kotona kiireetöntä aikaa viikkoja putkeen. En ymmärrä ihmisiä jotka jättävät kotinsa heti kun voivat. On ihana omakotitalo terasseineen grilleineen uima-altaineen ja systeemeineen, mutta on aina kiire sieltä pois jonnekin muualle.

Minusta on ihana saada viettää juuri kotona pitkiä aikoja tekemättä mitään. Vähän muumipapan tavoin riippumatossa. Viikonloput työaikana menevät usein siivouksen, ostosten teon ja vaatehuollon merkeissä.

Loma kotona on syvärentouttavaa. Loma matkalla on uuvuttavaa.

Mä en vihaa matkailua mutta matkantekoa kyllä. Pakkaamista, tavaroiden raahaamista, kenttien hillittömiä jonoja ja tarkastuksia, inhottavaa koneessa kököttämistä  ja niin edelleen. Hotelliasuminenkin tökkii pahasti.

Nuo ylläolevat johtuvat siitä, että jouduin aikoinani matkustamaan työkseni toista vuosikymmentä. Hotelliöitä saattoi kertyä vuodessa lähes 200.

Siksi en enää kovin paljon viitsi matkailla, juuri sen matkustamisen kurjuuden takia. Perillä on toki mukavaa, jos kohde vain on kiva. Kulttuurin ystävänä rakastan esimerkiksi Pietaria, Lontoota, Pariisia, Roomaa ja New Yorkia. Niissä tulee yhä käytyä silloin tällöin.

En vihaa matkustamista mutta en myöskään ole siitä erityisemmin kiinnostunut. Mielestä niin mukavaa olla kotona kaikessa rauhassa. En ole niin kiinnostunut maailmasta että haluaisin itse nähdä jonkun maan. Talvella välillä kyllä kaipaan aurinkoon ja sellaiselle lomalle lähtisin mielelläni jos olisi varaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä rakastan matkailua, mutta olen sen verran köyhä etten usein pääse matkustamaan. Kolme kertaa olen elämäni aikana ollut ulkomaanmatkalla + siihen päälle muutama lyhyt viron ja ruotsin reissu. Pidän myös kotimaassa matkustamisesta, on kiva välillä vaihtaa maisemaa ja nähdä uusia paikkoja.

Kiva että tykkäät. Toivottavasti saat matkustaa paljon ja unelmien kohteisiisi! Katsotko niitä kieroon, jotka sanovat etteivät pidä matkustelusta?

En suinkaan katso kieroon, vähän ehkä silti ihmettelen, jos jotakuta ei voisi vähempää kiinnostaa nähdä koskaan tuttuja kotiseutujaan kauemmas. Tietysti ihmisillä on erilaisia kiinnostuksen kohteita ja saa ollakin. Ymmärrän kyllä myös sen pointin matkustamisen raskaudesta, jos on pitkät lennot ja aikaerot, tai turvattomuudesta jossain ihan erilaisessa kulttuurissa ym. Uskon että siihenkin voi väsyä, jos joutuu vaikka työn puolesta paljon reissaamaan.

Itse olen päässyt kuitenkin sen verran harvakseltaan käymään, että olen aina ollut vain innoissani siitä. Minä en ole matkoillani kokenut stressinä sitä pientä epävarmuutta uudessa paikassa ja tilanteissa, vaan suhtaudun siihen pienenä seikkailuna ja se tuntuu vain mukavana kihelmöintinä vatsan pohjassa, kun pitää itse pärjätä vieraalla kielellä ja oudossa paikassa. Pidän myös historiasta, siksikin on hienoa päästä näkemään jotain sellaisia kohteita, ihan vaan vaikka vanhoja kaupunkeja, koska Suomessa sellaiseen vanhaan historiaan ei oikein pääse törmäämään.

Upppp

Vierailija kirjoitti:

Vihaan matkustamista. Se suunnittelu ja säätäminen ja lippulaput ja matkatavarat ja reitit ja asemalle/kentälle lähdöt ja koko hela paska.

Yö ennen lähtöä tulee pyörittyä lakanoissa ja aamulla vituttaa ja silmät täynnä hiekkaa.

Stressaavaa. En tykkää muutoksista enkä ole kiinnostunut eri kulttuureista, matkustaminen on myös fyysisesti epämukavaa, kuumaa ja tukalaa.

Sen verran olen nuorempana matkannut, että tiedän inhoavani reissaamista. Sekä kotimaassa että ulkomailla.

Kai se on jotain pelkoa myös; mitä jos jotenkin onnistun menemään väärään koneeseen? Olenko mokannut hotellivaraukset ja joudun nukkumaan puiston penkillä? Mitä jos hukkaan rahat ja passit, mitäs sitten?

Mulle riittää matka höyhenmaille ja takaisin.

Niin se säätäminen ja suunnittelu. Hirveän raskasta.

Tunnistan myös tuon fyysisen epämukavuuden. Matkoilla on koko ajan vähän likainen ja hikinen olo. Lentokoneessa on usein jano ja kuiva ilma.

-Ap

maailman matkaaja kirjoitti:

No täällä on myös yksi matkustuksen vihaaja.

Joka paikassa mainostetaan niitä voita loma matka, ota lainaa lomaan varten. Ja jos minulla ei olisi rahaa miksi ottaisin lainaa matkaa varten.  Siksikö että voi kertoa ihmisille mitä on nähnyt matkoilla? No ketään ei kuitenkaan kiinnosta, mitä juuri SINÄ olet kokenut.

Ovatkohan nämä matkaa varten velkaa ottavat tottuneet lapsena siihen, että lomalla mennään aina matkalle? Oma ammatti ei sitten tuokaan niin paljon rahaa, että tähän olisi kunnolla varaa, mutta matkasta ei osata tinkiä. Kannattanee miettiä, mihin lapsensa totuttaa.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

En vihaa matkustamista, mutta matkustaminen on minusta äärettömän raskasta. Koko ajan on tunne, että pitää nähdä paljon ja hiki hatussa rampata jossain pyramideilla auringon porottaessa ja ei saa nukuttua kunnolla missään ja ruoka jossain buffeteissa tai ravintoloissa ylipäätään epäilyttää. Ja se kokeminen ja näkeminen saa aikaan levottoman olon ja kotiin tullessa on uupunut ja eräänlaisen tyytymättömyyden vallassa. Kestää kauan ennenkuin pääsee tasapainoon.

Juuri näin! Ja ne kipeät jalat siitä jatkuvasta kävelystä.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Minulla on inhoa matkailua kohtaan. Ensinnäkin vituttaa yleinen ylistävä asenne huvimatkailuun - on avartavaa, jännittävää, kaikkien pitäisi kokea jne. Siis muuten voidaan elää kovinkin valveutuneesti, mutta tuhotaan luontoa ihan tahallaan lentämällä Budapestiin viikonlopuksi, kun oli niin halvat liput. On vaikea käsittää, että joku kokee tällaisen ihan oikeudekseen.

Kaikilla on toki erilaiset mieltymykset, mutta minusta virikkeitä ja kaikkea mielenkiintoista on paljon jo lähiseudulla.

Sitten henkilökohtaiset syyt, joiden vuoksi matkustus tuntuu raskaalta: sählään jo kotimaassa tarpeeksi ja olen huono suunnistamaan. Kotimaassa tuollaiset ikävät asiat sujuu, kun on tottunut. Ei tarvitse eksyä bussilla jonnekin tai joutua vahingossa vaaralliselle seudulle, jossa kaikki huomaavat turistiksi.

Olen muutaman kerran ollut ulkomailla ja oli matkoilla kyllä jännittävää ja kivaakin. Kerran kävin myös Lapissa, enkä tykännyt reissusta yhtään. Perillä oli melko samanlaista kuin etelässä, vähemmän puita vain. Lisäksi niin pitkään autossa matkustaminen oli niin inhottava kokemus, että en välitä sitä uudestaan kokea.

Itselläni on myös huono suuntavaisto!

En ole vakuuttunut siitä, että matkailu avartaa. Katson mielummin dokumentteja.

-Ap

Täällä toinen matkailua ja matkustamista vihaava 😊. Ajatuskin rasittaa ja ahdistaa, joskus jo automatka toiseen kaupunkiin, n.22 km vie mehut, jostain lentokentistä puhumattakaan!

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihanaa viettää kotona kiireetöntä aikaa viikkoja putkeen. En ymmärrä ihmisiä jotka jättävät kotinsa heti kun voivat. On ihana omakotitalo terasseineen grilleineen uima-altaineen ja systeemeineen, mutta on aina kiire sieltä pois jonnekin muualle.

Minusta on ihana saada viettää juuri kotona pitkiä aikoja tekemättä mitään. Vähän muumipapan tavoin riippumatossa. Viikonloput työaikana menevät usein siivouksen, ostosten teon ja vaatehuollon merkeissä.

Loma kotona on syvärentouttavaa. Loma matkalla on uuvuttavaa.

Olen myös ihmetellyt tätä. Miljoonaluokan asunnoissa on harvemmin asukkaita kotona loma-aikaan - mitä tuhlausta! Itse olen tyytyväisenä kerrostalokämpässäni. Mikäköhän heitä vaivaa?

-Ap

Embody the Invisible kirjoitti:

Ok. Hyvin perusteltu. Niin hyvin kirjoitettu, että minunkin kiinnostukseni heräsi, siis Israelin luontoon. Luonnon monimuotoisuus kiinnostaa minuakin paljon matkustamisessa. Lähinnä Israel ja muut vastaavat kulttuurillisesti ja uskonnollisesti vanhoilliset maat eivät vain tule ikinä kuulumaan paikkoihin joissa haluan käydä. Ei se tietenkään kerro sitä etteikö maa voisi olla muuten kaunis ja kiehtova.

Millä lailla Israel on uskonnollisesti tai kulttuurilliseti vanhoillinen maa? Erittäin nykyaikainen ja vapaamielinen maa.

Minä pidän matkailusta, vaikkakin lentokenttämuodollisuudet yms. pitkästyttävät. Pyrin tekemään omatoimimatkoja ja suosin paikallisten pienyrittäjien palveluja kohteessa, jos mahdollista. Joka vuosi en matkustele.

Vältän matkoistani puhumista, ellei joku kysy niistä, koska tiedän, että osa tuttavistani on vähävaraisia, eikä heillä ole rahaa matkustella.